Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Sota vaikeutti koulunkäyntiä

koulu_iso.jpg

​Sota vaikeutti koulunkäyntiä

Opiskelu Kauhajoella

Kouluvuosi 1939 alkoi Kauhajoen yhteislyseossa tavalliseen tapaansa 1. syyskuuta. Oppilaat vaelsivat kouluun kuitenkin tavallista apeampina. Vaikka Kauhajoki sijaitsi kaukana toisen maailmansodan tulilinjoista. Sota alkoi painaa jokaisen harteilla. Oppilaiden yritys jatkaa tavanomaista elämäänsä kuitenkin keskeytyi, kun 10. lokakuuta yhteislyseolle sijoitettiin kolmisensataa reserviläistä. Puolentoista viikon ajan oppilaat siis yrittivät kuluttaa aikaansa kotona ja töitä tehdessä, seuranaan suuri huoli pojista, jotka oli lähetetty ylimääräisiin kertausharjoituksiin.

Koulutyö aloitettiin uudelleen 27. lokakuuta, mutta tätä arkea ei jatkunut pitkään, sillä talvisota syttyi, ja eduskunta saapui Kauhajoelle 1. joulukuuta 1939. Kauhajokelaisille oli suuri ylpeyden asia, että juuri heidän pieni elinvoimainen pitäjänsä oli valittu tähän kunniatehtävään. Ylpeydestä huolimatta oppilaiden oli pakko myöntää, että he kaipasivat koulua ja tavallista, turvallista arkea.

Eduskunnan toiminta Kauhajoella päättyi 12. helmikuuta 1940, mutta koulutyötä ei päästy aloittamaan normaalisti, sillä koulun tilat otettiin sotasairaalan käyttöön. Kevätlukukausi aloitettiinkin vasta elokuun 1. päivänä, eikä se kestänyt kuin puolitoista kuukautta. Jonkinlaisen hopeareunuksen oppilaat kuitenkin löysivät tapahtuneesta; heidän ei tarvinnut osallistua ylioppilaskokeisiin valmistuakseen. Vuonna 1940 valmistuneiden prosentti olikin huikeat 93 %, mikä on iso hyppy muihin vuosiin verrattuna.

Meidän opiskelumme eroaa monin tavoin sodanaikaisesta koulunkäynnistä. Silloin opettajien pitämä kuri oli tiukempaa ja esimerkiksi rangaistuksia jaeltiin rankemmalla kädellä, muun muassa myöhästymisestä tai tunnilla häiriköinnistä. Erot eivät kuitenkaan täysin johtuneet vain näiden aikakausien erilaisesta tavasta hoitaa asioita, vaan lisäksi sota muutti arkea.

Kun tänä päivänä opettajien lomautukset aiheuttavat oppilaille ennenaikaisia harmaita hiuksia, koulun toimintaa haittasivat sodan aikana vastaavasti reserviläisten, eduskunnan ja myöhemmin myös sotasairaalan sijoittaminen koululle. Tämän vuoksi oppitunnin järjestämisestä ei aina ollut täysin varmaa tietoa. Oppitunnit kuitenkin pidettiin, vaikka opetustilat vaihtelivat.

Monet nykyiset lukiolaiset huokaisisivat helpotuksesta, mikäli heidän ei tarvitsisi osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Tuolloin se oli täysin mahdollista. Kun ylioppilaskokeita ei sodan vuoksi kyetty järjestämään, osa sai ylioppilaslakkinsa osallistumatta kirjoituksiin.

Koulu vaikutti voimakkaasti myös opiskelijoiden vapaa-ajan viettämisen tapoihin. Miltä tuntuisi, jos joutuisit pyytämään rehtorilta luvan kuulua koulun ulkopuoliseen yhdistykseen? Jos olisit ollut lukiolainen 75 vuotta aiemmin, tämä olisi ollut normaali osa arkielämääsi. Oppilaita ei erityisemmin kannustettu poliittiseen aktiivisuuteen, vaan kaikki siihen liittyvä oli kiellettyä. Kun näinä päivinä opiskelijoiden pipon käyttöä sisätiloissa yritetään hillitä, opettajat joutuivat tuolloin kontrolloimaan lukiolaisten liian poliittista pukeutumistapaa.

Oppilaat eivät saaneet käyttää mitään tunnusmerkkiä, joka olisi osoittanut kuulumista tiettyyn poliittiseen ryhmään tai järjestöön. Suojeluskunta- ja lottajärjestöihin sekä moniin muihin järjestöihin oli lupa kuulua ja ne toimivat aktiivisesti myös Kauhajoen yhteislyseossa ja muissa oppilaitoksissa.

Suojeluskuntiin ja Lotta-Svärd -järjestöön kuuluminen ja niiden vuosikausia tekemä työ ennen sotia oli kouluttanut ja kasvattanut niin aikuisia kuin koulunuorisoakin ottamaan ja kantamaan vastuuta, kun sota syttyi. Jos oppilaan huomattiin rikkovan sääntöjä esimerkiksi osallistumalla poliittisen järjestön kokouksiin, hänen oli tuotava todistus järjestön jättämisestä.

upotus_koulunkaynti.jpg
Maamieskoulun pojat kaivavat sirpalesuojia yhteislyseon pihalle. Vas. koulun johtaja Oskari Valanne. Kuva: Väinö Marttila.

Koulussa on siis tapahtunut monia muutoksia hyvin lyhyessä ajassa. Vaikka nykyäänkin koulunkäynnissä on omat haasteensa, on lukiolaisten elämä vapaampaa kuin sodan aikana. Tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa on vaadittu kaikilta joustavuutta. Vaikka eduskunnan vierailu Kauhajoella jäikin vain muutaman kuukauden mittaiseksi, se on vaikuttanut opiskelijoiden elämään niin merkittävästi, että vielä 75 vuoden jälkeen istumme modernien tietokoneidemme äärellä kirjoittamassa siitä.

Siirtoväen ja paikkakuntalaisten tyttöjen kansantanhuharjoitus Kauhajoen yhteislyseon pihamaalla 11.6.1940