Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteellani 9/2007 vp olen uudistanut saman kysymyksenasettelun, joka oli edellisillä valtiopäivillä niiden ollessa jo aivan loppusuoralla. Jo tuolloin oli nähtävissä tiettyjä vaikeutumisia maan puuhuollossa. Venäjältä tuleva puuntuonti on tulevaisuudessa ehtymässä, ellei jopa pääosiltaan tyrehtymässä. Joka tapauksessa tietyt vaikeutumisen merkit ovat selvästi nähtävissä.

Suomen kansantaloudelle on hyvin olennainen asia, että koko metsäklusteri voi toimia mahdollisimman täysipainoisesti alusta loppuun saakka. Metsäklusteri Suomessa työllistää suoraan ja välillisesti varsin paljon. Edelleenkin voidaan sanoa, että metsä on Suomen talouden vankka selkäranka. Onneksi on kyse sellaisesta asiasta, joka uudistuu luontaisesti, ja sen takia metsäsektori ja metsäklusteri on avainasemassa. Metsähän työllistää jo tuolla metsässä ja sitten erittäin paljon kuljetuksissa, niin metsässä tapahtuvissa kuljetuksissa kuin maanteillä ja rautateillä tapahtuvissa kuljetuksissa. Ja jos Venäjän puuntuonti Suomessa ehtyy tai tyrehtyy, tulee entistä tärkeämmäksi se, että meidän tieverkkomme ja rautatieverkkomme on riittävässä kunnossa pidentyville puutavaran kuljetusmatkoille ja lisääntyville kuljetustonnistoille. Tietysti on vaikea ennakoida, missä määrin Venäjän puukauppa, puuntuonti Suomeen, muuttuu, mutta joka tapauksessa suomalaiset metsät mahdollistavat nykyistä huomattavastikin suuremmat hakkuut. Kun puuta saataisiin markkinoille noin 10 miljoonaa kuutiota enemmän kuin nyt, bruttokansantuote kasvaisi noin 600 miljoonaa euroa. Tällä on merkittävät vaikutukset koko kansantaloudelle juuri kuljetuksissa, työssä metsissä, myös metsien uudistamistyössä ja koko metsien hoidossa, ja tämä saa rahaa liikkeelle maakunnissa, maaseudulla, antaa työtuloja, yrittäjätuloja, ja tällä on taas myönteiset välilliset kerrannaisvaikutukset.

Kotimaisen puun kestävä ja monipuolinen käyttö synnyttää siis elämänsykettä kautta koko maan. Lähes kaikissa maakunnissa metsäsektorin arvonlisäys on suurin tai toiseksi suurin verrattuna muihin toimialoihin. Metsäsektori työllistää suoraan ja välillisesti lähes 200 000 suomalaista. Näiden työpaikkojen säilyttäminen vaatii yhteisiä ponnisteluja, joilla on mahdollista turvata riittävästi raaka-ainetta niin metsäteollisuuden tarpeeseen kuin myös bioenergiankin tuottamiseen. Jos kotimaasta ei saada riittävästi puuta markkinoille, metsäteollisuutta uhkaa nopeasti raaka-ainepula. Jos tämä puuhuolto vaikeutuisi raaka-ainepulan vuoksi, se johtaisi tuotannon ja työpaikkojen vähenemiseen. Pahimmassa tapauksessa Suomessa jouduttaisiin sulkemaan teollisuuslaitoksia, sulkemaan sahoja monella pienellä paikkakunnalla, joista synnyinpitäjäni Multia on erittäin hyvä esimerkki. Paikallinen Multian Saha on keskeisin työnantaja samalla, kun sen yhteydessä toimii myös keskustaajamaa lämmittävä, bioenergialla toimiva lämpölaitos.

Elikkä meidän tulee pitää huolta siitä, että Suomessa sahat ja puuta jalostava niin mekaaninen kuin kemiallinen teollisuus kaikissa muodoissaan voi jatkossakin hyvin, voi tarjota työtä ja toimeentuloa. Puuta jalostava teollisuus, muun muassa paperiteollisuus, on tärkeä metalliteollisuuden ja myöskin it-teollisuuden työnantaja. Paperikoneiden valmistus on vahva tekijä erityisesti kotimaakunnassani Keski-Suomessa. Samalla tähän liittyy laaja tutkimus- ja kehitystoiminta. Jotta suomalaiset puuta hyväksi käyttävät tuotteet ovat tulevina vuosikymmeninäkin vahvasti maailmanmarkkinoilla, tarvitaan juuri tuotekehittelyä, tutkimustoimintaa, ja tähänhän metsäteollisuus on aivan äskettäin luonut Metsäklusteri Oy:n, jonka kautta pyritään yhdessä maan tutkimusta edustavien tahojen ja yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa kehittämään juuri uusia innovatiivisia puuta käyttäviä tuotteita eri muodoissaan, jotta Suomen asema puutuotteitten viejänä kansainvälisesti kiristyvillä ja yhä enemmän kilpailun pariin tulevilla markkinoilla voisi säilyä ja vahvistua. Avainasemassa siinä tilanteessa, kun Venäjän puuntuonti ehtyy tai tyrehtyy, on se, että puuta saadaan Suomessa liikkeelle.

Henkilökohtaisesti väitän, että pullonkaula on kauppatilanteessa, jossa nykyisin menee myytävästä puusta 28 prosentin pääomatulon mukainen myyntivero. Tämä on yksi sellainen tekijä, joka ei ainakaan edistä puukauppaa. Me kaikki tiedämme, että nyt päätehakkuuseen erityisesti tulevasta metsästä, mutta myös osaltaan muustakin metsästä on maksettu vuosikymmenien ajan pinta-alaveropohjaista metsän tuloveroa. On ollut 13 vuoden siirtymäkausi, jonka osa metsänomistajista valitsi 1990-luvun puolivälissä. Se aika päättyi vuoden 2005 lopussa. Jos kuitenkin ajatellaan tukkipuun kasvua, niin olkoonpa tuo 13 vuoden siirtymäaika ollut kumman verojärjestelmän puitteissa tahansa, niin myytävään puuhun, joka esimerkiksi tänä päivänä myytäisiin ja vielä pitkälti tulevaisuudessakin, kohdistuu kaksinkertainen tulovero.

Tämä on sellainen pullonkaulatilanne, joka ei ole omiaan edistämään puun myyntiä. Siksi aloitteeni keskeinen tarkoitus olisi löytää veronalennus, jolla aktivoitaisiin puun myyntiä, puun saamista liikkeelle, turvattaisiin suomalaisen teollisuuden raaka-aineen saanti, turvattaisiin työpaikat ja turvattaisiin myöskin vientimarkkinat ja turvattaisiin myös se, että Suomessa metsäteollisuus voi edelleen käyttää metalliteollisuutta, turvattaisiin kuljetuksen työpaikat. Vaikutus kansantalouteen on paljon laajempi kuin pelkän metsäklusterin osalta on laskettavissa. Ja väitän, että suomalaiset metsät riittävät, kun puu saadaan liikkeelle. Ja väitän, että jos tämä pattitilanne, mikä nyt kohdistuu puukauppatilanteeseen kaksinkertaisen verotuksen muodossa, muutettaisiin siten, että kohdistuisi veronalennus, niin tämä aktivoisi niin paljon, että ainakaan puupulan johdosta ei yhtään paperitehdsta, sellutehdasta eikä sahalaitosta olisi tarvis sulkea. Jos sulkemisiin jouduttaisiin, niin syyt olisivat jossakin muualla.

Tämän vuoksi toivon, että aloitteeni voisi olla synnyttämässä keskustelua, jolla myönteisellä tavalla saataisiin suomalainen puu liikkeelle. Tämä alennus, joka kohdistuisi puukauppatilanteeseen, olisi myös siinä suhteessa positiivinen, että se ei lisäisi puun ostajalle hintapaineita. Jos kohdistettaisiin veronkorotuksia, niillä olisi tämä kielteinen vaikutus, että se lisäisi hintapaineita puun hintaan ja vaikuttaisi pahenevassa tilanteessa kaikille osapuolille kielteisesti.

Arvoisa puhemies! Toivon, että aloitteeni synnyttää keskustelua ja jatkovalmistelun, jonka pohjalta voidaan aktivoida puukauppatilannetta ja pitää huolta siitä, että yhtään sahaa tai puuta jalostavaa tehdasta ei tarvitse sulkea, niin että työpaikat ja vientimarkkinat myös säilyvät.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Tulen tuolta kaakkoisesta Suomesta, jossa metsäteollisuuden merkitys sille kulmakunnalle on ollut erinomaisen tärkeä ja äärimmäisen tärkeä ja on edelleen. Tuo metsäklustereitten vetovastuuhan tuli myös tuonne kaakkoiseen Suomeen. Näen kyllä, että ed. Lauri Oinonen on todella puuttunut ei pelkästään kaakkoisen Suomen kannalta vaan Suomen kannalta äärimmäisen keskeiseen meidän työvoimaamme, teollisuuteemme liittyvään kysymykseen, joka lähitulevaisuudessa toteutuu toivottavasti, eivätkä ne kauheudet, joita odotamme Venäjän tuontipuun myötä. Jos sen tuonti tyrehtyy, niin teollisuus joutuu tekemään ratkaisuja, jotka voivat olla todella huonoja suomalaiselle yhteiskunnalle. Toivon, että ed. Oinosen lakialoite saa tuulta siipiensä alle ja herättää keskustelua siitä, millä tavalla puun saanti teollisuudelle turvataan. Se on keskeinen kysymys Suomen tulevaisuudelle.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinonen jatkaa sitä kiitettävää linjaa, mitä hän on edustajakautenaan toteuttanut, elikkä tekee varsin paljon aloitteita, jolloin päästään asioista keskustelemaan.

Tässä aloitteessa nostatte varsin tärkeän asian esille. Meillä on todella suuri ongelma metsäteollisuuden osalta: miten tyydyttää meidän metsäsektorimme raaka-aineen saanti. Tällä hetkellähän tilanne on se, että kotimaasta raaka-aineen tarpeesta tulee noin 80 prosenttia ja 20 prosenttia on tuontia. Venäjän-tuonnin tyrehtyminen on se suuri ongelma ja probleemi koko meidän metsäsektorimme osalta, ja tähän täytyy tietenkin löytyä ratkaisu, niin että meidän tulevaisuutemme metsäteollisuuden raaka-aineen saannin osalta turvataan. Se on selvä juttu.

Samalla on myöskin tässä yhteydessä todettava se, että on pidettävä huoli siitä, että meidän metsäraaka-ainettamme, sellaista raaka-ainetta, mitä teollisuus tarvitsee, ei ohjata polttamiseen elikkä energiatuotantoon. Tässä on tärkeää olla hereillä.

Se, onko tämä oikea tapa ratkaista tätä kysymystä, mitä ed. Oinonen tässä nyt sitten ehdottaa veropoliittisena toimenpiteenä, on tietysti toinen juttu. Ehkä se saa puun myynnin paremmin liikkeelle kuin tähän mennessä, mutta toisaalta kyllä varmasti myöskin puun hinnalla on merkitystä, sillä, millä hinnalla sitä sitten ollaan valmiita ostamaan. Mutta kysymys on hyvin ajankohtainen ja ongelmallinen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Lauri Oinonen on uudistanut aloitteen, jonka hän teki viime eduskuntakaudella. Silloin pohdin tätä kysymystä, onko tässä semmoinen elementti, niin kuin tuossa edellinen puhuja ed. Laitinenkin totesi, jotta laittaisiko tämä puun liikenteeseen. Sinällään tässä ed. Oinosen aloitteessa on se hyvä logiikka, kun täällä todetaan se, jotta tämä metsän kasvu kuitenkin, kun katsoo paksumpaa puuta, on 70—120 vuotta ja siitähän on maksettu jo vero aikanaan, kun siirtymäkausi tässä on ollut veropolitiikassa olemassa. Siinä mielessä semmoinen tietynlainen kaksoisverotus tässä on olemassa. Mutta luulen sillä tavalla kuitenkin olevan tällä hetkellä, jotta tämän tyyppiseen ajatteluun, että lähdettäisiin nyt takaisinpäin dumppaamaan tätä verotusta, voi olla aika pienet mahdollisuudet.

Mutta siinä, mitä tässä edelliset puhujat ovat todenneet Venäjän puun puolesta, jotta se mahdollisesti tulee jopa loppumaan, saa nähdä, miten neuvottelut etenevät, koska siinä on tällä hetkellä ollut kontakteja siihen suuntaan, että mahdollisesti tämä koivukuitupuu voisi tulla Suomeen jatkossa ainakin pienemmillä veroilla kuin siellä on kaavailtu. Jos se 50 euron kuutiovero toteutuu, niin sehän tarkoittaa, että koivukuitu loppuu, ja se tarkoittaa sitten ainakin itärajan osalta mahdollisesti muutaman tehtaan kiinnilaittoa sellupuolella.

Siinä Venäjän puussa joka tapauksessa nämä puutullit tulevat vaikuttamaan hintakehitykseen. Silloin uskon, jotta joka tapauksessa hinta nousee niin paljon, että se verokin on mahdollista maksaa. Silloin tämä ed. Oinosen aloite tulee kyllä tarpeettomaksi siltä osin, että jos katsoo reaalisen hinnan, niin todennäköisesti kuitenkin jatkossa puutavarayhtiöt joutuvat nostamaan puun hintaa. Sitä on jo nyt tapahtunut jonkun verran, mutta jatkossa, kun alkaa tulla ihan oikein puute, todennäköisesti hinta tulee nousemaan vielä nykyisestä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti kehitys saattaa olla sellainen, kuten ed. Lahtela toi esille, mutta toisaalta kansainväliset puutuotteitten markkinat niin mekaanisen kuin kemiallisen osalta ovat ilmeisesti kovin kilpaillut, ja saattaa olla, että silloin maksukyky kansainvälisillä markkinoilla ei ole niin suuri, että kovin paljon hinta voi nousta. Jonkun verran varmasti nousee, jolloinka tämä esittämäni veroratkaisu kokonaiskansantalouden kannalta olisi kyllä se, millä turvattaisiin tehtaitten ja sahojen jatkuminen, työpaikkojen säilyminen ja vientimarkkinoitten pysyvyys.