Merja Kuusisto /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoite tuloveron muuttamisesta: Yksinhuoltajat saivat aiemmin kaikille lapsiperheille kuuluneen verovähennyksen ja erillisen kunnallisverotuksen yksinhuoltajavähennyksen. Verovähennyksillä tasattiin lasten elatuksen vaikutusta perheiden veronmaksukykyyn. Perhetukiuudistus poisti perhepoliittisen verovähennyksen.

Koko väestön suhteellinen pienituloisuusaste on noussut 7 prosentista lähes 14 prosenttiin vuodesta 1995 vuoteen 2007. Pienituloisten henkilöiden määrä on samalla melkein kaksinkertaistunut. Samassa ajassa pienituloisten yksinhuoltajatalouksien määrä on nelinkertaistunut. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajilla ja yhden hengen talouksilla. Yksinhuoltajaperheitä oli vuonna 2007 kaikkiaan noin 180 000. Heistä pienituloisiin kuului miltei kolmannes eli 32,3 prosenttia. Eli vuonna 1995 pienituloisia yksinhuoltajatalouksia oli 8 prosenttia, mutta 2007 siis jo yli 32 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni vastaa hyvin hallituksen tavoitteisiin köyhyyden vähentämisestä. Tällä tuloverolain muuttamisella esitän sitä, että verovelvollisen luonnollisen henkilön puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa vähennetään 1 200 euroa, jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä lasta eikä häneen sovelleta tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä. Eli tämä tarkoittaisi yksinhuoltajaperheille 100 euroa kuukaudessa enemmän käyttörahaa.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuusisto nostaa tärkeää asiaa esille, edelleen hyvinvointi-Suomessa lapsiköyhyyttä riittää. Se ei suinkaan ole kadonnut mihinkään hyvinvoinnista huolimatta, päinvastoin. Yksinhuoltajaköyhyys on iso ongelma ja johtaa lasten suureen eriarvoisuuteen. Esimerkiksi harrastusmahdollisuudet ovat hyvin paljon heikommat usein yksinhuoltajaperheissä mutta myös monilapsisissa köyhissä perheissä. Eli tämän yksinhuoltajavähennyksen lisäksi haluaisin nostaa keskusteluun myös lapsiperhevähennyksen tai lapsivähennyksen mahdollisuuden Suomessa, jonka minun mielestäni pitäisi olla enemmän lapsiystävällisempi maa, mitä se tänä päivänä on. Siinä perheiden tukemisen ja perheköyhyyden poistamisen tulisi olla meidän kaikkien agendalla ja tärkeä asia.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuusiston aloitteessa on erittäin hyvä lähtökohta parantaa yksinhuoltajaperheiden asemaa. Kaikkein köyhimmissä perheissä on erittäin paljon nimenomaan yksinhuoltajaperheitä.

Lasten ja nuorten pahoinvoinnista kertovissa mittareissa ei ole viime vuosina tapahtunut juuri mitään myönteistä kehitystä. Lastensuojelun tarve jatkaa kasvuaan. Esimerkiksi huostaanottotapaukset lisääntyvät jatkuvasti. Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys ei ota hellittääkseen, ja yksinhuoltajien osuus pienituloisista oli 11 prosenttia vuonna 2007, mikä taso on pysynyt suunnilleen samana koko 2000-luvun.

Nuoriso näyttää monen mittarin mukaan myös polarisoituvan. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, ovat terveitä, harrastavat liikuntaa ja muita aktiviteetteja, mutta osalla pahoinvointi kasvaa ja syrjäytymisriskit kasaantuvat. Mahdollisuus harrastaa on erittäin tärkeää, ja monesti se voi olla rahasta kiinni. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoi Lapsen puolesta -ryhmälle, että lasten ja nuorten taiteellisen toiminnan tukeminen ehkäisee tehokkaasti mielenterveyden häiriöitä.

Yksinhuoltajat ovat myös arjessa tiukilla, koska he huolehtivat yksin niin paljosta. Harrastuksiin viemiset, sairaasta lapsesta huolehtiminen, siivous, tämä kaikki voi aiheuttaa jaksamattomuutta, ja taloudellinen ahdinko voi vain pahentaa tilannetta, mikä loppujen lopuksi kostautuu lasten pahoinvointina.

Arvoisa puhemies! Aloitteessa esitetään sitä, että yksinhuoltajaperheitä tuettaisiin kunnallisveron kautta siten, että verotukea saisi 1 002 euroon asti. Tämä olisi oikeudenmukaista nimenomaan yksinhuoltajille, auttaisi kaikkein heikompiosaisiakin, jos vain pidetään huoli, että tätä ei samalla sitten poistettaisi toimeentulotuen kautta, mutta toisaalta on syytä tarkastella aloitteen käsittelyssä myös kuntatalouden tilaa. Kuntien toimintamenojen noin 7 prosentin kasvu ja talouden taantuma edellyttäisi Kuntaliiton mukaan miljardin euron korjausliikettä, eli kunnat ovat todellakin nyt vakavassa ahdingossa peruspalveluiden tuottamisessa. Mutta siitä huolimatta nimenomaan tässä aloitteessa esitetyt näkökohdat ja esitykset ovat erittäin kannatettavia ja olisikin syytä harkita tarkkaan, miten kompensoitaisiin kunnille tämä aloitteen hyvä ja kannatettava ajatus.

Joka tapauksessa yksinhuoltajaperheiden asemaa on parannettava. Yksi tärkeä seikka on esimerkiksi asumiskustannukset, jotka monesti ovat yksinhuoltajille kohtuuttomia, yhden maksavan aikuisen perheille. Näitä asioita varmasti Sata-komiteakin miettii, kun komitealla on vielä mietittävänään asumistuen uudistus ja nimenomaan lapsiperheiden tukemisen kautta.

Tässä aloitteessa on esitetty yksi varteenotettava hyvä vaihtoehto parantaa heikompiosaisten lapsiperheiden, yksinhuoltajaperheiden, asemaa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassahan tosiaan muun muassa todetaan, että hallituksen tavoitteena on köyhyyden vähentäminen. Me hyvin tiedämme, että köyhyys on kasvanut koko 2000-luvun. Toisaalta hallituspuolueitten taholta on hyvinkin usein toisteltu tätä, että pienimpiä sairaus-, äitiys- ja muun muassa isyyspäivärahoja korotetaan, ja on ihan ok, että niitä korotetaan. Nyt hiljattain tuli ilmoitus hallitukselta, että lapsilisät sidotaan indeksiin ja takuueläke toteutetaan. Nämä ovat kyllä valitettavasti siellä runsaan kahden vuoden päässä.

Mutta ihan tähän aloitteeseen liittyen — en käy toistamaan, erittäin monet asiat ed. Karimäki toi puheenvuorossaan esille — yksinhuoltajat on sellainen ryhmä, joka erityisesti kärsii tästä toimeentulon puolelta. Mutta meidän on muistettava, että myös on ryhmiä, joita hallituksen puolelta ei ole muistettu, ja toivon pikaisesti toimenpiteitä heidän elinolosuhteittensa parantamiseksi. Erityisesti tässä toisin esiin työttömät, eli heille ei ole muun muassa päivärahoihin korotusesityksiä tuotu. Toki siellä on muitakin ryhmiä, opiskelijat voi mainita, eli tulonsiirrot ovat jääneet tavallaan jälkeen.

Mutta tähän aloitteeseen erityisesti, arvoisa puhemies. Haluan tähdentää, niin hyvä kuin tämä on, että on muistettava sitten — toivottavasti tietysti tämä toteutuisi, ja jos ja kun se toteutuu — että kunnille kompensoidaan sitten nämä verotulomenetykset. Me tiedämme kuntatalouden tilan, siitä on paljon keskusteltu ja jatkossakin keskustelua käydään, (Puhemies: Kaksi!) niin todella tällaiset, joilla ollaan kuntaverotusta heikentämässä, on valtion puolelta kompensoitava.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Lapsiköyhyys on todellinen häpeäpilkku Suomelle. Kuten tämän lakialoitteen perusteluosasta on luettavissa, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluu 150 000 lasta ja yksinhuoltajaperheistä jopa neljännes on toimeentulotukiasiakkaita. Näille perheille kunnalliset peruspalvelut ovat se kaikkein tärkein asia. Palvelujen laadusta ja saatavuudesta onkin pidettävä varsinkin nyt tässä kohdin huolta, kun eletään tässä taantumassa. Esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu on sellainen lakisääteinen palvelu, jonka saaminen monissa kunnissa on lähes tyystin unohdettu, jopa 60 prosenttia Suomen kunnista ei hoida tätä velvoitetta millään tavalla. Se on hyvin valitettavaa, koska tämä on osaltaan erittäin tärkeää ennalta ehkäisevää perhetyötä.

Lakialoitteen ehdottama toimenpide on hyvin kohdennettu lisätoimi lapsiperheiden taloudellisen tilanteen helpottamiseksi. Se on myös riittävän suuri tulonsiirto, jotta sillä on myös aidosti merkitystä näille perheille. Mutta niin kuin tässä keskustelussa jo kävi hyvin esille, jos ja kun tätä lähdetään pohtimaan ja miettimään pidemmälle, niin kunnille on ehdottomasti hoidettava kompensaatio tästä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Se, kun nämä lapsivähennykset aikanaan poistettiin, oli minusta virheliike. Silloin en sattunut olemaan vielä eduskunnassa, mutta sivusta kovasti arvosteltiin tätä. Minusta se on sillä tavalla omituinen ratkaisu — en tiedä, miten paljon sillä on vaikutusta ollut sitten syntyvyyteen ja miten paljon yleensä on, mutta kuitenkin — kun nyt tarvittaisiin uusia suomalaisia ja toivoisi, että tämä yhteiskunta olisi lapsiystävällinen sillä tavalla, jotta täällä ainakaan toimeentulo ei olisi este lap-sien tekemiseen, jotta miten pärjätään, niin minusta tässä on yksi hyvä aloite ja olen allekirjoittajana tämän takana. Sen lisäksi minä odottaisin kyllä toimia, jotta me palaisimme siihen vanhaan järjestelmään, jossa tämä lapsivähennys suotaisiin kaikille, ei pelkästään yksinhuoltajille, koska se olisi tietty signaali kuitenkin sen ikäisille ihmisille, jotka pystyvät niitä lapsia tekemään, ja saataisiin tämä suomalainen yhteiskunta sillä tavalla turvattua, että meillä olisi sitten veronmaksajia ja työntekijöitä jatkossakin, eikä kävisi niin kuin nämä tilastot ja ennusteet näyttävät, että meillä käy kurjasti tässä. Ei hyvin montaa kymmentä vuotta eteenpäin mene, kun meillä on huoltosuhde aika heikko, ja sen takia tässä vielä olisi toimia tehtävissä, jotta se kehitys saataisiin pysähtymään.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela toi esille aivan perusteltuja näkemyksiä ja huolenaiheita. Todellakin pitäisi voida selvittää vaikkapa Sata-komiteassa, onko tämä lapsivähennys, joka aikoinaan on poistunut, milloinka palautettavissa. Pitäisin sitä hyvin välttämättömänä lapsiperheitten, lapsen huoltajien kannalta.

Lakialoitteessa tuodaan esille yksinhuoltajien elämän arkea. Yksinhuoltajat ovat kiitettävällä tavalla pitäneet yhteyttä allekirjoittaneeseenkin kysymyksissä, jotka liittyvät toimeentuloon ja elämässä selviämiseen. Toivonkin, että tämä aloite asianomaisessa valiokunnassa saa käsittelyn, joka tässä esitetyillä syillä sille kuuluu, ja että asioihin voidaan kiinnittää huomiota.

Mutta aivan kuten edustajat ovat täällä tuoneet esille, jos kunnallisveropohjassa tapahtuu vähennyksiä, niin nämä on kyllä täysimääräisesti kompensoitava kunnille. Tämän pitää olla selkeä lähtökohta, koska kunnat joutuvat muuten tinkimään kaikesta muusta ihmistä lähellä olevasta perustarpeitten hoidosta, jos niille tulee veropohjan vähennyksiä ja samaan aikaan lisää tehtäviä.

Mutta toivon, että lakialoite, joka on keskustelun aiheena, saa asianomaisessa valiokunnassa oikean käsittelyn.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen ja eriarvoistumisen poistaminen on ehdottomasti tärkeä tavoite, ja ed. Kuusiston lakialoite on erittäin hyvä. Tässä kun otetaan lapsiperheistä vielä yksinhuoltajat, niin tiedämme, että heillä on useimmilla hyvin tiukkaa taloudessa ja myöskin arjesta selviytyminen on monilla hyvinkin vaikeata. Näissä arjen tilanteissa monesti meillä pitäisi olla myöskin kunnissa tarjota auttavia käsiä, esimerkiksi kotiapua, jotta kun tulee esimerkiksi sairastumistilanne, niin pystytään sitä tarjoamaan.

Lapsiperheisiin liittyen hallitus on tehnyt toimenpiteitä. Meillä on annettu 10 euroa per lapsi yksinhuoltajaperheisiin. Sen lisäksi kolmannesta lapsesta myös on annettu tämä 10 euron lisä. Samoin meille on tullut tämä vanhempainpäivärahojen ja sairauspäivärahojen korottaminen työmarkkinatuelle, joka on erittäin hyvä asia, mutta kuitenkin paljon meille jää vielä tehtävää. Jos pohditaan ihan elvytyksenkin näkökulmasta, niin kaikki se raha, mikä lapsiperheisiin laitetaan, on takuuvarmasti taloudessa kiertämässä uudestaan. Tältä osin pohdituttaa meidän verojärjestelmä, että kun siellä on poistettu nämä lapsivähennykset, niin olisiko syytä nostaa uudestaan keskusteluun lapsivähennysten tuominen verotukseen.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Useimpien lapsiperheiden tulokehitys on 1990-luvulla ja 2000-luvulla ollut kohtalainen tai hyvä, mutta köyhyysrajan alapuolella elävien lapsiperheiden osuus on kuitenkin kaksinkertaistunut. Vuonna 2003 köyhiä lapsiperheitä oli 63 000 ja niissä asui 131 000 lasta. Eniten köyhyys on lisääntynyt suurissa lapsiperheissä, yhden huoltajan perheissä ja perheissä, joissa on alle kolmevuotiaita lapsia. Perheen heikko taloudellinen tilanne usein heikentää lapsen fyysistä ja psyykkistä terveyttä, koulumenestystä ja vanhemmilta saatua huolenpitoa.

Toimeentulon riittämättömyyden syitä on monia, mutta jälleen lisääntymässä olevat leipäjonot ovat osoitus siitä, ettei sosiaaliturva riitä turvaamaan perustoimeentuloa tällä hetkellä kaikille. Vakava haaste suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle on myös niin sanottu uusköyhyys: Tulojen riittämättömyys koskee myös perheitä, joissa on kaksi kokopäivätyötä tekevää aikuista. Tämän vuoksi muun muassa pidän ed. Kuusiston tekemää aloitetta kannatettavana.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Kaikki toimet, mitkä tähtäävät köyhyyden poistamiseen, ovat hyviä, ja luonnollisesti lapsiperheissä nyt on todettu, että tätä toimenpidettä todellakin tarvitaan. Tiedän itse monia yksinhuoltajaperheitä, joissa on jouduttu muun muassa lopettamaan lapsen urheiluharrastus sen takia, että yksinkertaisesti siihen ei ole rahaa, ja se nyt kuulostaa jo tosi harmilliselta. Olen kuitenkin samaa mieltä, mitä täällä edustajat Oinonen ja Lahtela toivat esille, että varmastikin tämän lapsivähennyksen uusi käsittely olisi tässä vaiheessa hyvin aiheellinen, ja myös tietysti tulee mieleen tämä Sata-komitean tekemä työ, että ennen kaikkea siellä nyt voisi tätä asiaa jo ennalta käsitellä ja pohtia.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Lakialoitteesta keskustelimme aikaisemmin illalla ja lähinnä siitä, miten pitkä se tie on, ennen kuin ne tulevat uudestaan tänne istuntosaliin käsittelyyn. Mietin, että olisiko mahdollista pyytää puhemiestä perehtymään asiaan, olisiko mahdollista luoda ihan selkeät säännöt, että siinä vaiheessa, kun lakialoite on ollut ensimmäisen kerran täällä keskustelussa salissa, niin olisi ehkä joku 3 kuukautta tai 6 kuukautta, kun valiokunnan tulee ottaa asia käsittelyyn. Nythän se riippuu hyvin paljon siitä, kuka on valiokunnan puheenjohtaja. Yhtä lakialoitetta olen perännyt, minkä ed. Karimäki on tehnyt, ja sain vastauksen, että saattaa olla, että hän ottaa sen käsittelyyn juuri ennen kuin tämä eduskuntakausi päättyy. Sinne hattuhyllylle ne laitetaan. Ei yhtään kiinnosta, onko siinä 20 nimeä vai onko siinä 100 nimeä, sanoi puheenjohtaja.

Tämmöistä valiokunnassa olevien puheenjohtajien arvostusta kansanedustajien lakialoitetta kohtaan pitäisi kyllä vähän saada paremmalle tolalle ja yleensä siihen arvostusta, että me teemme näitä lakialoitteita. Me olemme täällä kumminkin kansalaisten edustajina, me tuomme tänne esiin niitä asioita, mitä kansalaiset meille esittävät. Kyllä meillä edustajilla on mahdollisuus olettaa, että meidän lakialoitteemme sujuvat täällä organisaatiossa jossain tietyssä kaaviossa, etteivät ne ole riippuvaisia esimerkiksi siitä, miten valiokunnan puheenjohtaja haluaa toimia minkäkin lakialoitteen kanssa.