Eduskunta 21
Olli Nepponen /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tyydyn täältä paikaltani
vaan toteamaan, että eduskunnassa on käynnissä mittava
peruskorjaustyö, johonka on panostettava sen mukaisesti,
kuten eduskunta on esittänyt.
Sen lisäksi valtiovarainvaliokunta ja sen hallinto-
ja turvallisuusjaosto kävi jo tässä kesällä keskustelut
eduskunnan budjettisuunnittelusta, ja haluamme antaa tunnustuksen
sille periaatteelle, millä nyt budjettia laaditaan. Elikkä uudet
toimintatavat ovat olleet käytössä ja
sen mukaisesti myöskin budjettiesitykset tulevat. Tämä on
juuri sitä, mitä me odotimme silloin, kun käytiin
kesällä keskustelua, että eduskunnan
pitää näyttää hyvää mallia
täällä. Tämä on hyvä suunta.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Nousen oikein tänne korokkeelle käyttämään
puheenvuoron. Kello on jo yli 21, ja puhun rahasta, kun on kysymys
budjetista ja eduskunnan pääluokasta ja puhemiehenä toimii
entinen valtiovarainministeri, joka on erittäin arvostettu.
Vuonna 2003 täysistuntojen, jotka kestivät kello
18—23, hinta oli keskimäärin tältä ajalta
11 000 euroa istunnolta. Olen puhunut vuodesta 1995 järkevän ajankäytön
puolesta ja siitä, että täysistunnot, tämä puhemylly
ja nämä työt, tehtäisiin normaalina
virka-aikana. Se olisi eduskunnan työntekijöille
inhimillistä ja mielestäni varsin kohtuullista,
elleivät kyseessä ole erittäin painavat
ja tärkeät seikat yhteiskunnallisesti Suomea koskien
tai muuta vastaavaa. Toivon, että eduskunnan työskentelyn
uudistamisessa päästään etenemään
yhä taloudellisempaan, tehokkaampaan toimintaan.
Me täällä talossa vaadimme tuotannon
ja taloudellisuuden lisäämistä ministeriöissä,
kunnissa, terveydenhuollossa, Puolustusvoimissa, kaikkialla, ja
itse näytämme, käyttämällä puheenvuoroja
myöhään illalla ehkä vähemmän
tärkeistä asioista, mielestäni
huonoa esimerkkiä. Toivon, että tulevaisuudessa
pystymme uudistamaan työn järkevämmäksi.
Ymmärrän, että tämä nykyinen
käytäntö on kehittynyt pitkän
ajan kuluessa, enkä suinkaan halua syyllistää niitä henkilöitä,
jotka vielä tänä iltana puheenvuoroja käyttävät,
koska täysistunto jatkuu vielä jonkin aikaa. Mutta
haluan tällä nostaa esiin, että uudistuksia
tarvitaan, ja toivon siinä ennakkoluulotonta toimintaa
ja rohkeutta tehdä sellaisia ratkaisuja, että perustyö tehdään
päiväaikana.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Joku sana myöskin tämän
talon talousarviosta, koska vaikka määrärahat
tuntuvat tässä kokonaisuudessa pieniltä,
niin tämä talo on tärkeä myöskin
esimerkinomaisena, kuinka eduskunta hoitaa rahavarojaan ja hallintoaan.
Viime aikoinahan on ollut kovasti keskustelussa se, miten eduskunta kehittää omia
toimintojansa ja mitenkä meidän kulumme jatkossa
kehittyvät. Viime aikoina eduskunnan menot ovat tietenkin
olleet hyvin suuret, mutta pitkälle niitä selittävät
meidän mittavat peruskorjauksemme ja lisärakennuksemme,
jotka ovat nyt lisärakennuksen osalta toteutettuina, mutta
mittavat peruskorjaukset jatkuvat.
Eduskunnan tilintarkastajathan vajaa vuosi sitten kiinnittivät
huomiota hyvin paljon siihen, että on erityisen tärkeää,
että eduskunta näyttää esimerkkejä siitä,
kuinka rahavaroja hoidetaan ja myöskin toimintoja kehitetään.
Olen pannut hyvin myönteisenä merkille, että tähän
suuntaan on menty, voisi sanoa, oikeastaan pikavauhtiakin. Mutta
samalla tietenkin totean, että kyllä meillä kansanedustajilla
on täällä hyvät toimintaedellytykset,
fasiliteetit aivan huippuluokkaa, eli mihinkään
ylenmääräiseen valitukseen ei kyllä varmasti
ole syytä.
Mutta pieni toteamus kuitenkin. Kävin etsimässä oikein
tuolta eduskunnan tietopalvelusta jonkinlaista vertailua pohjoismaisten
parlamenttien välillä. Vuonna 2006, jolta tämä viimeinen tilasto
on, eduskunnan kulut ovat olleet kansalaista kohti 15 euroa 46 senttiä.
Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa, siellä on tietenkin asukkaita
melkein puolet enemmän, kulut ovat kansalaista kohti 18
euroa 30 senttiä. Norjan stortinget tarvitsee toimiakseen
21 euron kulut per kansalainen. Näin siis muissa Pohjoismaissa. Se,
että Islannissa Pohjoismaista summa on niinkin suuri kuin
66 euroa 3 senttiä, johtuu varmasti siitä, että Islanti
on sen verran pieni valtio, runsaat 300 000 asukasta, että kulut
tulevat suuremmiksi. Miten sitten uusissa Baltian maissa? Esimerkiksi
naapurimme Viron riigikogu vaatii toimiakseen 11 euroa 59 senttiä per
jokainen virolainen. Ja suurin piirtein samankokoinen valtio kuin
Suomi on Irlanti, ja siellä kulut ovat 23 euroa 99 senttiä eli
voi sanoa 24 euroa.
Halusin vain nämä luvut tuoda esiin tänne eduskunnan
pöytäkirjoihin, kun monesti julkisuudessa syntyy
sellainen väärä kuva, että Suomessa
eduskunnan kulut olisivat poikkeuksellisen suuret verrattuna Pohjoismaihin
tai muihin maihin. Tämä ei tarkoita kuitenkaan
sitä, ettei meidän pidä edelleen olla
esimerkkinä siinä, kuinka rahavaroja käytetään
ja kuinka eduskunnan toimintoja jatkossakin kehitetään, mutta
samalla tulee huolehtia siitä, että valtakunnan ykkösfoorumilla
on myöskin jatkossa yhtä hyvät toimintaedellytykset
kuin tähänkin saakka.
Petri Pihlajaniemi /kok:
Arvoisa herra puhemies! Eduskuntatalossa on käynnissä mittava peruskorjaus,
joka on käynnissä tällä hetkellä keittiötiloissa.
Mielestäni keittiöremontti on osoittanut, että sen
kesto ja kustannukset ovat ylimitoitetut. Siksi on oltavakin erittäin
tarkkana, koska koko talon korjaus on aika suuri projekti, etteivät
kustannukset karkaa käsistä. Tuntuu myös
siltä, että tässä talossa on
kovin suhteellinen käsite se, mikä on kallista
ja mikä ei. Se, että peruskorjauksen kesto on
noin kahdeksan vuotta, on hyvä, sillä näyttää,
että rakennusalalla suhdannehuippu on saavutettu ja kustannusten nousu
on taittumassa.
Pentti Tiusanen /vas:
Puhemies! Aluksi haluan tukea ed. Nurmen ajatusta siitä,
että istunnot olisivat ikään kuin päivän
aikaan. Ed. Lauri Oinonen pappina ja ed. Nurmi lääkärinä ovat kyllä tottuneet
siihen, että työaika on milloin sattuu, milloin
tarvitaan, mutta eduskunta pystyy tietysti suuntaamaan ajankäytön
toisella tavalla kuin pappien ja lääkäreiden
kohdalla.
Mutta, arvoisa puhemies, tähän eduskunnan rahankäyttöön.
On aivan selvä, että elämä on kansainvälisempää kuin
aikaisemmin, tarvitaan enemmän kansainvälisiä kontakteja
eduskunnasta kuin aikaisemmin ja niiden takaaminen on hyvin tärkeätä.
Tämä ed. Salon esittämä tilastokommentointi
on erittäin tarpeellista. Tietysti rahaa pitää käyttää järkevästi
ja mahdollisimman tehokkaasti tuloksen kannalta, se on selvä.
Tähän eduskunnan rakennusten peruskorjaukseen
on varattu 10 miljoonaa vuodelle 2008. On myös huomioitava
se, että tämä päärakennus, eduskuntatalo,
on erittäin arvokas, merkittävä, arkkitehtoninen,
suojeltu ympäristö, rakennus, joka vaatii erittäin
laadukasta peruskorjausta, joka sitten vaatii myös rahaa
tavallista enemmän. Tämä on lähtökohta.
Mutta kaiken kaikkiaan eduskunnan arvovalta vaatii osaamista
ja taitoja, ja haasteet kansainvälisesti ovat entistä suurempia.
Se on sellainen pohja, jolla me nykyään seisomme,
ja luulen, että se on vähän toinen kuin
on ollut 20 vuotta sitten.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Eduskunta käyttää Suomessa
ylintä kansanvaltaa, edustaa maailman parhainta demokratiaa.
En ainakaan tiedä mistään kansanvaltaisempaa
järjestelmää kuin meillä täällä Suomessa
on. Jos joku pystyy sellaisen osoittamaan, niin olen hyvin kiitollinen.
Edelleen meidän vaalijärjestelmämme on
hyvin kansanvaltainen. Vaikka sitä on kritisoitu, niin
en tiedä maailmassa kansanvaltaisempaa vaalijärjestelmää kuin
meillä Suomessa tällä hetkellä on.
Tältä pohjalta katson, että eduskunta
tarvitsee hyvät ja asialliset työpuitteet, jotka
meillä ovat mielestäni kiitettävällä tasolla.
Ed. Petri Salo edellä osoitti, että tämä on
tapahtunut myös hyvin kustannustehokkaasti, kun hän
esitti vertailuja muualle maailmaan.
Ed. Nurmi toi esille kysymyksen myöhään
venyvistä työpäivistä. Totesin,
että minun normaali työpäiväni
täällä on 12—13 tuntia vuorokaudessa.
Jos lähden aiemmin, se tuntuu kuin lähtisi kesken
pois. Pidänkin välttämättömänä,
että edustajan rajaton puheoikeus säilyy edelleen
ja että sitä ei käydä rajoittamaan
missään vaiheessa. Silloin tulisi ongelmia siinä,
kenen puheita rajataan, mistä aihepiireistä rajataan.
Demokratia kaventuisi, ja sitä en kansanvallan puolustajana voi
hyväksyä.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen toi erittäin tärkeän
seikan esiin. En halua missään nimessä omalla
ehdotuksellani tuoda käytännöksi, että lähdettäisiin
puheoikeutta viemään demokraattisesti valituilta
edustajilta, ei missään tapauksessa, siitä olen
täysin samaa mieltä. Mutta meillä on
muistaakseni pyöreästi noin 150 täysistuntopäivää.
Tänään on sadas täysistunto
tänä vuonna tämän eduskunnan
aikana. Mielestäni näitä istuntoja voisi
ehkä jyvittää useammalle työpäivälle
ja sillä lailla saada sitä päiväaikatyöskentelyä lisää ilman,
että rajoitetaan puheoikeutta.
Ed. Petri Salolle täytyy sanoa, että hän
toi kyllä erittäin arvokasta tietoa esiin tässä puheenvuorossaan
demokratiamme hinnasta. Se oli erittäin mielenkiintoista
kuultavaa.
Ed. Tiusaselle haluan vielä sanoa, että hän varmasti
ymmärtää, mutta monet eivät
varmasti tiedä, että esimerkiksi lääkärinä olen
pisimmän päivystysrupeamani yhtäjaksoisesti
suorittanut torstaiaamusta maanantai-iltaan, niin että kyllä turnauskestävyyttä riittää,
jos halutaan yöistuntoja pitää.
Olli Nepponen /kok:
Arvoisa puhemies! Minusta tämä kehitys, mikä on
tapahtunut istuntojen järjestelyissä, on erittäin
myönteistä, enkä pidä sitä ollenkaan
pahana, että myöskin etukäteen säädellään
puheenvuorojen pituuksia. Kyllä niitä sitten voidaan
pitkittää myöhemmin. Minusta tämä rytmitys
on hyvä.
Myöhäisistunnot ovat jääneet
vähäisiksi. Tässä vaiheessa,
kun budjetti on valmistunut, se on vaatinut erittäin pitkän
työskentelyn, pitkiä asiantuntijakuulemisia. Sitä ei
ole mahdollisuuttakaan mitenkään nopeuttaa, se
jää vääjäämättä tähän
loppuvaiheeseen. On siksi ymmärrettävää, että tämä loppuvaihe
vaatii aikaa jopa yön yli meneviin istuntoihin, ja tämä meidän
on kyllä kestettävä.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Jos me haluamme yhdistää rajoittamattoman
puheoikeuden ja sen, että suunnitellusta aikataulusta pidetään
kiinni, niin sehän johtaa juuri siihen, missä nyt
olemme, eli me puhumme tänäänkin aika
myöhään ja pitääkin
puhua. Näin tämä talo on elänyt
kautta aikain silloin, kun budjettiakin on laadittu. Täytyy
vain muistaa kuitenkin se, että me kansanedustajat emme
ole työsuhteessa tai virkasuhteessa, me olemme luottamussuhteessa
ja työaika on 24 tuntia vuorokaudessa pyhänä ja
arkena ja sen luonteisesti mennään eteenpäin
ja hoidetaan ne hommat, mitkä valtiovalta eduskunnalle
määrää.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Petri Salo sanoi, me olemme
itse olleet halukkaita tehtävään, joka
ei ole virka- eikä työsuhde, vaan tämä on
luottamustehtävä, jossa olemme valmiina seitsemänä päivänä viikossa
24 tuntia vuorokaudessa. Tämä on tuttua minulle
aiemmastakin työelämästäni,
siinä ei ole mitään uutta, aivan kuten
täällä lääkäreillä,
yrittäjillä ja monella muullakin. Pidän
hyvin hienona sitä, että on niin sanottuja nopeatahtisia
keskusteluja. Kyselytuntikäytäntö on
hyvä. Näin me olemme järkevöittäneet
ja tehostaneet työskentelyä, mutta pidän
tämän rinnalla täysin välttämättömänä,
että on myös rajoittamaton puheoikeus sillä tavalla
kuin meillä nyt on. Tätä pidän
välttämättömänä perusoikeutena,
joka on meidän vahvuutemme.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Edelleen olen samaa mieltä ed. Oinosen
kanssa, että puheoikeuden kansanedustajalla tulee olla rajoittamaton.
Tuntuu, että näin ei ole ollut, vuodesta 1995
tilannetta seuranneena. Asiasta on kirjelmöity ja käyty
jopa lehtien palstoilla keskustelua, että kaikki eivät
saa tasapuolisesti puheenvuoroja. Näin ei tule tätä työtä kehittää.
Mielestäni se, miksi tätä työtä tulisi
tehdä pääsääntöisesti
päiväaikaan, tarkoittaa sitä, että meidän
työmme laatu olisi silloin ehkä tasokkaampaa,
koska meillä olisi myös mahdollisuus palautua.
Mutta haluan korostaa, että emme ole täällä edustamassa
itseämme vaan Suomen kansaa ja ajamassa heidän
asioitaan ja hoitamassa heidän asioitaan kunnolla. Lisäksi
meidän on huomioitava myös se, että tässä talossa
työskentelee muita kuin me, täällä ovat
tämän talon työntekijät, joiden
aikataulut ja elämäntilanne on huomioitava, ja
nämä kaikki tekijät pitäisi
saattaa tasapainoon ja huomioida, kun uudistuksia viedään eteenpäin.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! On aivan hyvä, että on
nämä nopeatahtiset keskustelut, kuten edellä totesin,
mutta se, jos keskusteluja käydään myös
tähän aikaan, johtuu juuri tilanteesta, kuten
ed. Nepponen sanoi, että on käsiteltäviä asioita.
Me edustajat työhön tullessamme olemme tienneet,
mihin tehtävään tulemme, ja haluamme
hoitaa tehtäväämme niin kuin itse kukin
olemme täällä parhaaksi nähneet.
Yleiskeskustelu pääluokasta 21 päättyi.