Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen Akatemialla on keskeinen ja vakiintunut asema maamme tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä tieteen ja tutkimuksen suuntaamisessa ja kehittämisessä. Akatemia on onnistunut tehtävässään erittäin hyvin. Nyt toteutettavilla muutoksilla halutaan ennen kaikkea tukea Akatemian kasvavaa tiede- ja tutkimuspoliittista asemaa ja mahdollistaa tiede- ja tutkimussektorin eri osapuolten mahdollisimman tuloksekas yhteistyö.

Esityksen yhtenä tavoitteena on saattaa Suomen Akatemiaa koskevat säädökset nykyisen perustuslain edellyttämälle tasolle. Sillä pyritään myös vahvistamaan Akatemian hallitusta ja sen asemaa Akatemian strategisessa ohjauksessa ja tätä kautta vahvistamaan Akatemian asemaa tiedepolitiikkaa luovana organisaationa.

Hallituksen esittämät perustuslaista johtuvat muutosesitykset ovat valiokunnan mielestä perusteltuja, ja hallituksen kokoonpanoon ja pääjohtajan asemaan esitetyt muutokset ovat linjassa uudessa yliopistolaissa tehdyn yliopistojen hallitusten rakennemuutoksen kanssa. (Hälinää)

Merkittävin muutosesitys on se, että tutkimusvirkojen sijasta Akatemia tulisi rahoittamaan akatemiaprofessori- ja akatemiatutkija- nimikkeisiä tutkijan tehtäviä. Tutkijat olisivat työsuhteessa asianomaiseen yliopistoon tai muuhun tutkimuksen suoritusorganisaatioon. Tutkijatehtäviin liittyvät haku- ja valintaprosessit samoin kuin tehtävien toimenkuvat säilyisivät entisel-lään. Tutkimusviroissa siirtymävaiheessa olevien siirtyminen uusimuotoisiin tehtäviin turvattaisiin.

Ehdotuksen saaman laajan kritiikin vuoksi valiokunta on erityisen aktiivisesti ja perusteellisesti perehtynyt ehdotetun muutoksen merkitykseen Akatemian rahoittamalle maamme huippututkimukselle. Keskeinen huolemme on ollut muutoksen vaikutus tutkimuksen riippumattomuuteen ja tutkijoiden akateemiseen vapauteen. Valiokunta on joutunut ottamaan arvioinnissaan huomioon myös keväällä 2009 hyväksytyn laajan yliopistolain uudistuksen. Yliopistot eivät lain voimaantulon jälkeen vuoden 2010 alusta enää kuulu valtio-organisaatioon ja yliopistojen virkasuhteinen henkilökunta siirtyy työsuhteeseen.

Valiokunnan enemmistön mielestä nyt esitettävät Akatemian virkojen siirrot yliopistoihin ovat luonnollinen jatke yliopistouudistukselle ja sille luottamukselle itsenäisten yliopistojen toimintaa kohtaan, jota laaja yliopistouudistus on osoittanut. Tutkijanvirkojen säilyttäminen edelleen hallinnollisesti erillään itsenäisistä yliopistoista olisi selvässä ristiriidassa yliopistouudistuksen perusajatuksen kanssa.

Huippututkimuksen edistäminen kaikin tavoin on jatkossakin mitä suurimmassa määrin yliopistojen edun mukaista. Ei voida lähtökohtaisesti olettaa, että uudistuksen seurauksena yliopistot heikentäisivät tutkijoiden työoloja. Suomen Akatemian ja yliopistojen välisen yhteistyön saumattoman jatkumisen vuoksi on välttämätöntä, että uudistukset toteutetaan samanaikaisesti.

Valiokunta korostaa akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden tieteenteon ja tutkimuksen vapauden takaamista sekä periaatteessa että käytännössä. Uudistus ei saa merkitä sitä, että Akatemian rahoittama maamme huippututkimus joutuisi kärsimään hallintotehtävien lisääntymisestä tai laajentuvasta opetusvelvollisuudesta. Tämä on tarkoitus varmistaa Akatemian rahoituspäätöksiin sisältyvillä ehdoilla. Valiokunta ehdottaa hallituksen esityksen 9 §:n täydentämistä säännöksillä, joilla vahvistetaan ehtojen sitovuutta ja akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden itsenäistä asemaa ja tutkijanvapautta.

Yliopistouudistus merkitsee valiokunnan arvion mukaan käytännössä sitä, että nykyinen virkoihin perustuva akatemiatutkijoiden järjestelmä ei voi jatkua ongelmitta. Palvelussuhteiden erilaisuus loisi ongelmia nimenomaan tutkijoille ja tutkijanuran jatkuvuudelle. Nykyisen käytännön jatkaminen aiheuttaisi palvelussuhteiden määräaikaistumista potentiaalisesti kaikkein tuotteliaimmassa vaiheessa oleville huippututkijoillemme.

Valiokunta korostaa voimakkaasti tutkijanuran kehittämistä. Yhtenäiset palvelussuhteet saman työnantajan palveluksessa edistävät selkeästi pitkäjänteistä ja tuloksellista tutkijanuraa. Työsuhde yliopistoon varmistaa myös yliopistoyhteisön jäsenille kuuluvan mahdollisuuden osallistua yliopistoa koskevaan päätöksentekoon.

Jatkossa erityisinä ongelmakohtina valiokunta näkee siirtymisen akatemiatutkijana yliopistosta toiseen ja nykyisen sijaisuusjärjestelmän tyyppisen menettelyn jatkumisen ehdotetun uudistuksen jälkeenkin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että käytännössä näihinkin tilanteisiin löydetään ratkaisut siten, että Akatemialle osoitetut määrärahat voidaan käyttää täysimääräisesti tieteen ja tutkimuksen edistämiseen.

Arvoisa herra puhemies! Valiokunta korostaa, että nyt toteutettavalla uudistuksella on suuri merkitys maamme tieteen ja tutkimuksen kehittymiselle. On välttämätöntä, että hallitus seuraa Suomen Akatemiaa koskevan lainuudistuksen toteutumista sekä vaikutuksia ja antaa asiasta selvityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2012 kevätistuntokaudella.

Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa. Valiokunnan mietintöön sisältyy vastalause.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kuten kävi esille jo hallituksen esityksen lähetekeskustelusta, niin silloin kun Suomen Akatemia -laki tehtiin, olin silloinkin jo pelissä mukana ja kirjoitin rinnakkaislakiesityksen, koko roskan. Silloin vielä ammattitaito riitti siihen. Ei teidän kanssanne nyt kai jaksa keskustella niistä asioista. Sittemmin jouduin toteamaan, että se esitys, joka Olavi Granön johdolla oli tehty, osoittautui paremmaksi kuin omani. Tunnustin sen reilusti, että pieleen meni oma esitykseni sillä tavalla, että jos sitä olisi toteuttanut, tulos olisi ollut käytännön tasolla huonompi. Elikkä tässä perspektiivissä arvioin, arvoisa puhemies, nyt tätä mietintöä. En palaa niihin asioihin, jotka lähetekeskustelussa toin esille.

Minua edelleenkin nyppii tässä asiassa se, että kun arvoisa valiokunta toteaa Yleistä-kappaleen alussa, että "Suomen Akatemialla on keskeinen ja vakiintunut asema Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä, tieteen ja tutkimuksen suuntaamisessa ja kehittämisessä", niin, arvoisa puhemies, tähän ei viitata mitään parannusta täällä, vaan sanotaan, että se on linjassa yliopistouudistuksen kanssa. No, se varmaan pitää paikkansa, kun se on vähän torso juttu koko homma. Mutta tällaisissa hankkeissa, jos joissakin, pitäisi sen vaihtoehdon olla vielä parempi, mutta siitähän tässä asiassa ei ole kysymys. Ja se asia tulee hyvin esille siinä, että täällä on joitakin kohtia, jotka varmasti arvoisa valiokunnan puheenjohtaja tai joku muu selvittää, miksi näin.

Ensinnäkin täällä puhutaan, minä otan sitaatin: "Uudistus ei saa merkitä sitä, että Akatemian rahoittama maamme huippututkimus joutuisi kärsimään hallintotehtävien lisääntymisestä tai laajentuvasta opetusvelvollisuudesta." Mikä on se opetusvelvollisuus, jota tässä laajennetaan? Eiväthän ne akatemiaprofessorit opeta, ei heillä ole opetusvelvollisuutta minun tietääkseni pätkänkään vertaa. Tässä on nyt joku täydellinen ajatusvirhe tullut valiokunnalla, tai sitten on kopipeistattu joku paperi, jonka ympäristö on hävitetty pois. Mutta sitähän sattuu paremmissakin perheissä näin.

Se on hyvä asia, että on ruvettu kantamaan todella huolta opetuksen ja tutkimuksen vapaudesta ja tätä 9 §:ää on ryhdytty rustaamaan, kun sillä vain olisi käytännössä jotakin merkitystäkin, mutta siihen ei kylläkään tämä hengentuote annan minkäänlaista vastausta. Kiinnitän huomiota sivulle 4, jossa yllättäen tuleekin kyse yliopistoyhteisössä toimimisen oikeutuksesta ja vaikuttamisesta yliopistoyhteisön päätöksentekoon. Kun just annetaan 9 §:llä täydellinen vapaus olla sen ulkopuolella, niin yhtäkkiä se kääntyykin eduksi, että saa olla mukana siinä yliopistoyhteisön päätöksenteossa, jonka olen aina tiennyt. Minä olen yliopistomaailmassa ollut 50 vuotta duunissa ja tiedän, että sehän vaatii aina valmistautumisen, se vaatii aina keskittymistä siihen asiaan, ja nyt sitten yhtäkkiä se, mikä ensin sanotaan näinpäin, yhtäkkiä muljahtaakin toisinpäin. No, tämähän on politiikkaa, eihän tämä sen ihmeellisempää ole. Sen saa selittää jokainen omalla tavallaan ja myöskin valiokunta in corpore.

Sitten nämä siirtymiset jätetään kokonaan auki hartaalla toivomuksella siitä, että asia jollakin tavalla lutviutuu. Eihän sitä tällä tavalla tämmöisiä uudistuksia voi tehdä, joissa siirrytään työsuhteeseen vielä kaiken lisäksi. Ja urahomman jatkot aivan samalla tavalla jätetään totaalisesti auki, että kyllä se siellä suttaantuu, kun oikein mukavia ollaan.

Arvoisa puhemies, 50 vuoden kokemuksen perusteella totean, että se ei ole sellainen paikka, jossa vain suttaantuu. Se on kiivasta taistelua reviiristä ja paikasta auringosta, ja yhä hullummaksi se on näitten vuosikymmenten aikana tullut.

Sitten vielä, arvoisa puhemies, yksi asia. Täällä puhutaan Suomen Akatemialle tulevien rahojen käyttämisestä täysimääräisesti tieteen ja tutkimuksen edistämiseen. Hyvä, mutta tämä koko hommahan on lähtenyt käyntiin sen takia, että opetusministeriön tuottavuusvelvoite hoidetaan Akatemian vakansseja lakkauttamalla.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen puhui tästä opetuksesta ja näin. Nämä Akatemian tutkijat ovat pelänneet sitä, että kun he tulevat työsuhteisiin yliopistoihin, he joutuvat tekemään niitä samoja hallinnollisia tehtäviä ja opetustehtävää, koska he ovat siellä työsuhteessa niin kuin muutkin, sillä perusteella. Valiokunnassa haluttiin korostaa sitä, että näitten Akatemian tutkijoitten ja professorien asema kuitenkin ja ne tehtävät säilyvät niin kuin aikaisemminkin, vaikka viroista luovutaankin, että se ei muuta kuitenkaan heidän tehtävänkuvaansa, mikä heillä on, ja sen vuoksi sanoimme, mitä sanoimme.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä sivistysvaliokunta on tietenkin tässä mietinnössään tehnyt parhaansa. Mutta niin kuin ed. Pulliainen ja minä itse, jotka olemme eduskunnan yliopistoryhmän jäseniä, olemme moneen kertaan sanoneet, olisi ollut parempi jättää tämä Akatemian muutoslaki lepäämään ja katsoa, miten yliopistolaki toteutuu. Siitä olemme kyllä aika pahoillamme, että tämä on hyväksyttävä näin nopeasti ennen kuin yliopistolaki on voimassa.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn ed. Asko-Seljavaaran näkemyksiin, ja mielestäni tässä on laki, jota ei olisi pitänyt viedä tässä aikataulussa läpi. Perusteluissa todetaan, että halutaan saada oikeudellisesti yhdenvertainen asema, jotta yliopistojen väki ja Akatemian väki olisivat samassa kerroksessa, mutta valitettavasti tässä luodaan uusi tapa tehdä kahden kerroksen väkeä, jossa meillä on a) ensin yliopiston oma väki omilla työsuhde-ehdoillaan, b) Akatemian tutkijat ja professorit, joiden osalta on hyvin selkeästi erilaiset henkilöstön rekrytointi-, päätöksenteko- ja arviointiperusteet, jotka tulevat taas Akatemian puolelta. Joiltain osin voi kysyä, miksi tämä muutos tehdään, koska nykymallilla, verkostomaisella organisoinnilla, tämä olisi varmasti toiminut aivan yhtä hyvin.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä kuultiin valiokunnan puheenjohtajan suulla se, että tämä älytön toteamus on tänne lisätty sen takia, kun akateemikot tai siellä työssä olevat, eivät akateemikot vaan kyseisillä pesteillä olevat, ovat alkaneet pelätä, että he joutuisivat tekemään samoja hallinnollisia juttuja kuin yliopistoissa professorit ja opettajat, ja tässä tämän juju on. Tällä hetkellä yliopistoissa todella inhotaan ja vihataan jo nyt tätä yliopistolakia. Siis tosiaan olisi pitänyt katsoa, kuinka se toimii, ennen kuin tätä tehdään, niin kuin täällä on sanottu. Kun itse pääsin katsomaan, mitä proffat joutuvat tekemään tällä hetkellä yliopistoissa, niin se on karmeata: Kaikki tavalliset sihteerien hommat on siirretty opettajille, proffille ja muille, ja heidän aikansa menee kaikkeen siihen täysin epäolennaiseen, että eivät syyttä akateemikot ole pelänneet. Mutta tosiaan tämä on naurettavaa, että on täytynyt korostaa ... (Puhemies: Minuutti on mennyt!)

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On itsestäänselvää, että Suomen Akatemialla on erinomaisen tärkeä merkitys koko meidän tutkimusjärjestelmässämme, ja on erinomaisen tarkasti pidettävä huoli siitä, että jatkossakin sen mahdollisuudet ja kilpailukyky kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa ovat vähintään yhtä hyvät.

Mutta haluaisin tähän keskusteluun näin sivistysvaliokunnan näkökulmasta, joka on erittäin perusteellisesti tätä vaikeaa kysymystä käynyt läpi, tuoda sen elementin, että kun yliopistolain myötä siirryttiin tilanteeseen, että yliopistoväki on työsuhteessa, niin ikään kuin tämmöistä normaalitilannetta ei ollut enää olemassa. Aikaisemmin Akatemian tutkijat ja professorit ovat olleet virkasuhteessa valtioon ja virkavapauden aikana voineet siirtyä sitten Akatemian palvelukseen. Tässä tilanteessa ei enää sellaista mahdollisuutta ole olemassa. Tämä olisi tarkoittanut sitä, että siirryttäessä yliopistosta Akatemian tutkijaksi tai professoriksi työsuhde yliopistoon (Puhemies: Minuutti on jälleen mennyt!) olisi pitänyt päättää. Sen takia tämä on yksi isompi peruste tälle asialle.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskon, että ed. Jukka Mäkelän esittämä epäkohta olisi kuitenkin voitu korjata ja muuttaa ja hoitaa, koska itse olen ollut Akatemian tutkijana ja tiedän sen hyödyn. Hyvin toimiva organisaatio, tieteellinen organisaatio — miksi me haluamme tieten tahtoen sitä muuttaa? Vaikka tässä valiokunnan esityksessä sanotaan, että se ei muuta mitään, niin kun tulee uusi työsuhde, kyllä se käytännössä helposti sitä tekee. Minä ainakin itse tutkijana näin silloin Akatemian tutkijan puolen, se oli tietynlainen edistysaskel, uralla eteneminen, vieminen eteenpäin, ja se on se peruspointti, onko syytä muuttaa hyvin toimivia kuvioita. Aina täytyy korjata huonosti toimivia kuvioita.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara, ed. Lauslahti ja ed. Jaskari, kaikki kolme, jotka tuntevat asian hyvin — yhtä hyvin kuin ed. Pulliainen — kuitenkin sanovat, että on nyt hyväksyttävä tämä huono, heidän mielestään huono, lakiesitys, hallituksen esitys. Eikö kuitenkin olisi niin, ed. Asko-Seljavaara, että meillä kansanedustajilla on vapaa tahto, meidän pitäisi pystyä tekemään päätökset oman tietämyksemme perusteella? Tällä tavalla me kuitenkin, ja te tässä asiassa erityisesti, joka olette asiantuntija, alistumme tai alistuisimme sitten hallituksen esityksen alle.

Edustajat Pulliainen, Asko-Seljavaara jne., jotka ovat itse toimineet professoreina tai Akatemian tutkijoina, niin kuin ed. Jaskari, tuntevat asiaa, kritisoivat tätä, mutta kuitenkin ollaan hyväksymässä — aika ristiriitaista kuitenkin.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä yhdyn myös näihin epäileväisiin tuomaksiin. Jos ajattelee viimeistä 50—60:tä vuotta, miten Suomen Akatemiaa on muutettu, miten sitä on kohdeltu, niin tuntuu siltä, että nyt on kyllä surullinen muutos ja väärään suuntaan. Tämähän on hallinnollinen uudistus pelkästään. Täällä valiokunnan kannanotossa sanotaan, että Akatemia on onnistunut tehtävissään erittäin hyvin ja nyt toteutettavilla muutoksilla halutaan vaan tukea lisää, mitään muuta ei kerrota. Jos se on erittäin huolellisesti Suomessa toteutettu, miksi sitä organisaatiota muutetaan? Sen pitäisi näkyä tästä paperista, ja, arvon ministeri, se ei täältä kyllä näy. Se on surullista.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli sattuva kuvaus tämä "kahden kerroksen väkeä". Siitähän tässä on kysymys. Siis kun laitoksesta tulee uusi instituutio, tilapäinen instituutio, niin se tässä inhimillisessä maailmassa joutuu raivaamaan itsellensä tilaa. Minä olen ollut suurten laitosten johtajana, dekaanina pitkään yliopistossa ja selvitellyt ja selitellyt näitä asioita päätyönäni joskus maailmassa. Mikä koskee sitä, että jos ei ole jotakin, niin tyhjä ei laajene mihinkään, sellaista se vaan sattuu olemaan.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Kommentoin tässä ensin ed. Jukka Mäkelän nostamaa työsuhteisiin liittyvää kysymystä.

Ed. Mäkelälle: On ihan yhtä hankalaa, kun meillä on itsenäiset yliopistot, joissa kukin on työsuhteessa, tehdä muutoksia eri yliopistojen välillä. Ne ovat itsenäisiä. Virkoja ei enää siirrellä eikä virkavapaita ole. Ongelma on ihan yhtä suuri kuin se on nykyisin tai nykyisen järjestelmän kautta ratkaistavaksi.

Me käsittelemme tänään lakia, jonka puolesta on hyvin vaikea lähteä puhumaan varsinkaan pitkällisen valiokuntakäsittelyn jälkeen, jossa pääosin kritiikkiä tuli niiltä virkamiehiltä, jotka ovat olleet osallisina lain valmistelussa.

Yliopistojen osalta tuli vastaan se, että tämä laki ei ollut laki, joka on pakko saada läpi, vaan kysymys on siitä, että mitään kiirettä lailla yliopistojen näkökulmasta ei olisi ollut.

On todettava, että meillä tulee eduskuntaan hyvin paljon erinomaisia hallituksen esityksiä. Valitettavasti meille tulee joskus tämmöisiä, voisi sanoa, kuivahtaneita kukkasia, jotka eivät ole välttämättä niin erinomaisia. Tämä on yksi niistä, joiden puolesta tosiaan on vähän hankala lähteä puhumaan.

Tämän lain osaltahan kysymys on siinä, että muilta osin laki on ihan hyvin perusteltu lukuun ottamatta näiden akatemiatutkijoiden ja -professorien virkojen osalta. Laissa muutetaan nykyaikaisesti toimiva verkostomainen toimintamalli perinteiseen organisointimalliin. Voidaan kysyä, onko tämä esitys tältä vuosituhannelta.

Kyse ei ole mistä tahansa organisaatiosta. Suomen Akatemia on tutkimusjärjestelmämme merkittävimpiä toimijoita. Suomen Akatemialla, kuten on jo aikaisemmin tullut esille, on keskeinen ja vakiintunut asema tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässämme. He ovat hyvin arvostettuja.

Akatemian merkitys myös tutkimuksen rahoittajana on kasvanut. Rooli kansainvälisessä tieteellisessä yhteistyössä ja tiedepolitiikassa on lisääntynyt voimakkaasti. Toimintaa on arvioitu lainkin perusteluiden mukaan huomattavan myönteisessä valossa. Miksi me muutamme näin myönteisiä arviointeja saavan organisointimallin?

Lain ajoitus ei ole mielestäni myöskään oikea, kuten ed. Asko-Seljavaara totesi. Miksi se tehdään nyt, kun yliopistouudistus on juuri toimeenpanovaiheessa? Miksi ei olisi odotettu muutama vuosi, jonka jälkeen olisi voitu arvioida Akatemian ja yliopistojen välistä suhdetta, sen jälkeen kun yliopistojen toiminta olisi saatu vakiinnutettua ja nähty, kuinka akatemiavirat ovat osana yliopistoja? Tuntuu, että lain läpivienti on tietyille virkamiehille pakkomielle. Järkiperusteet jäävät vähäisiksi. Lain takana ovat olleet lähinnä valmistelevat virkamiestahot.

Lain valmistelujen osalta on todettava, että sieltä puuttuu täysin tutkimuspoliittinen pohdinta. Mitä lisäarvoa virkojen siirtäminen tuo tutkimukseen ja tutkimuksen kehitykseen ja myös Suomen asemaan globaalissa ympäristössä? Lisäksi analysoinnit eri vaihtoehdoista on jätetty täysin tekemättä. Ainakaan niitä ei pysty lain perusteluista lukemaan. Todennäköisesti lain lopputulos on päätetty ennen työryhmiä ja lain kirjoittamista. Hallinto on ollut pääasia lain perusteluissa.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan käsittelyssä ollut Suomen Akatemiaa koskeva hallituksen esitys aiheutti käsittelyn aikana melkoista hämmennystä, ja tätä hämmennystä varmaan kuulimme myös edellisessä, ed. Lauslahden puheenvuorossa. Välillä tuntuikin siltä, ettei kyseessä oleva lakiesitys saanut puolelleen juuri ketään, ei edes hallitusryhmistä. Esitystä ei pidetty tarpeellisena. Kukaan ei oikein osannut perustella, miksi esitys tulisi viedä läpi. Asiantuntijakuulemisessa tuli selkeästi esille, että mikään tutkimus tai tiedepoliittinen etu ei perustele akatemiatutkijan viroista luopumista. Nykytila, jossa kaikilla akatemiatutkijoilla ja akatemiaprofessoreilla on yksi työnantaja, on ollut hyvä, selkeä ja toimiva malli. Ainoastaan se, että yliopistouudistus vaatii tätä muutosta, ei mielestämme ole riittävä peruste lain muuttamiselle.

Arvoisa puhemies! Tutkijanvirkojen perustamisen tavoitteena on ollut tutkimustyön edellytysten parantaminen yliopistoissa ja valtion tutkimuslaitoksissa sekä niiden välisen yhteistyön kehittäminen. Tämän takia tutkijat sijoitettiin Suomen Akatemian alaisuuteen tarkoituksellisesti erilleen yliopistojen ja valtion tutkimuslaitosten hallinnosta. Suomen Akatemian akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat ovat kansainvälisesti tunnettuja huippututkimuksen tekijöitä, ja Akatemialla on hyvä maine tutkijayhteisön piirissä. Ulkomailla Akatemian toimintarakennetta on pidetty myös mallina nykyaikaiselle tiedehallinnolle. Akatemian viroissa on rehellisesti saanut keskittyä tutkimukseen. Ne ovat olleet tärkeä keino pitää huippututkijat kotimaassa ja myös houkutella muualle lähteneitä tulemaan takaisin. Akatemiatutkijan virat ovat tällä hetkellä myös tärkein väline nuorten tutkijoiden urakehityksen tukemiseksi. Virat ovat erittäin tavoiteltuja ja kilpailtuja sekä tärkeitä tutkijan uran alkuportaita.

Ministeriön puheenvuoroissa valiokunnassa toistettiin yliopistouudistuksen merkitystä tämän lain osalta, mutta tosiasiassa yliopistojen muuttuminen itsenäisiksi oikeushenkilöiksi ei edellytä akatemiatutkijan virkojen siirtämistä. Perusteluna ei tietenkään voi hyväksyä etenkään tuottavuusohjelmaa, jonka on nähty aiheuttaneen suurta vahinkoa valtionhallinnossa. Yliopistoilla on suuri koulutusvastuu, ja ne joutuvat ottamaan toiminnassaan huomioon myös aluepolitiikan. Akatemiassa virkojen hakumenettely, virkoihin valinta ja huolehtiminen viranhoidon edellytyksistä ovat valtakunnallisesti keskitettyjä. Tällä on suuri merkitys sekä järjestelmän vakauden että resurssien ohjauksen näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Ikävää tässä lain käsittelyssä on ollut ensinnäkin se, että jälleen kerran saimme eteemme hallituksen esityksen, jossa esityksen perustyö oli puutteellista, mikä on täällä tullut esille monessa puheenvuorossa, ja myös lakiehdotuksen valmistelua kiirehdittiin sivuuttamalla siitä eri vaiheessa annetut kriittiset kannanotot.

Puutteellisuus näkyy jo alkukäsittelyn hämmennyksenä niin täällä salissa puheenvuoroissa kuin myös sivistysvaliokunnassa. Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten haluttiin sivistysvaliokunnassa lisätä maininta valtioneuvoston nimittämistoimivallasta sekä pääjohtajan nimeämisestä. Lisäksi tutkijan tehtävistä lisättiin perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten lisättäväksi uusi momentti, jolla rajattiin työnantajien direktiovaltaa työsuhteessa tai sen irtisanomisessa saman sisältöisesti kuin yliopistolaissa. Sivistysvaliokunnan käsittelyssä viime metreillä hallituksen esitykseen tuotiin ministeriön taholta muutoksia, joilla pyrittiin vahvistamaan Suomen Akatemian tutkijoiden itsenäisyys. Kuitenkin näillä pykälämuutosesityksillä, jotka koskivat työnantajien sitoutumista rahoitukseen, saatiin aikaan päinvastainen tilanne. Muutosesitys toi toisen suuntaisen ongelman. Työnantajan eli yliopiston pitää sitoutua Akatemian rahoitusehtoihin jopa osana työsopimusta. Yliopistoista tulisi siis työnantajia ilman työnantajaoikeuksia.

Arvoisa puhemies! On todella vahingollista, että hallitus ja hallituspuolueet luovat esityksillään näin naurettavia tilanteita. Onko kerrassaan niin vaikea myöntää, että kaikkein järkevintä ja tuloksellisinta olisi säilyttää akatemiatutkijoiden nykyinen asema? Suomen Akatemiaa tulisi edelleen arvostaa huippututkimuksen tekijänä nykyisen toimintarakenteen ansiosta. Sivistysvaliokunnan vaatimus lainuudistuksen vaikutusten seurannasta ja selvityksen antamisesta ei vakuuttanut vielä riittävästi. Siksi esitämmekin, että lakiehdotus tulee hylätä.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys Suomen Akatemiasta ja sivistysvaliokunnan siitä antama mietintö ovat, aivan kuten täällä on kuultu, jatkoa yliopistolain uudistamiselle.

Tämä lakimuutos on otettu kentällä ristiriitaisesti vastaan. Itsekin olen kahdessa eri vaiheessa tehnyt esityksen, että tätä lain säätämistä siirrettäisiin vähän tuonnemmaksi, että nähtäisiin vähän tuon uuden lain kokemuksia. Mutta nyt tuo uudistus on tehty, ja yliopistolain uusimisen lisäksi tässä painavana perusteena on se, että näin Suomen Akatemiaa koskeva säädöstö saadaan Suomen perustuslain mukaiseksi ja samalla myöskin koko tutkimussektorin tiivis yhteistyö tehostuu. Nämä ovat tärkeitä syitä.

Valiokunnan puheenjohtaja kävi tässä äsken yksityiskohtia hyvin kattavasti läpi, ja näihin kantoihin on helppo yhtyä. Se, että tähän mietintöön sisältyy lausuma, on hyvä asia. Erityisesti henkilöstö tarvitsee nyt vankkaa tukea ja selkänojaa sille, että virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi. Sitä olisin toisaalta toivonut, että Akatemian väki olisi saatu hiomaan tätä lakia paremmaksi sen sijaan, että se jyrkkä vastustus tässä oli heidän taktiikkanaan, ja se ei kyllä toiminut.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää sivistysvaliokuntaa siitä ansiokkaasta ja perusteellisesta pohdinnasta, jolla olette monipuolisesti käyneet läpi tätä hallituksen esitystä Suomen Akatemiasta. Kaikkein keskeisimpänä viestinähän mietinnössä ja käsittelyssä nousi esiin nimenomaan se tahto, että akatemiatutkijoiden ja -professoreiden työnkuva ja sen sisältö on pystyttävä turvaamaan tässä uudessa tilanteessa, ja sehän on ollut pontimena koko tälle lakimuutokselle ja nimenomaan sille, miksi tämä nyt tässä hetkessä tehdään.

Usein on noussut esiin kysymys, miksi halutaan muuttaa toimivaa järjestelmää, mutta sitä halutaan muuttaa juuri sen takia, että nyt uudes-sa tilanteessa, kun yliopistot tulevat työnantajiksi, pystyttäisiin varmistamaan se, että tutkimuksen edellytykset säilyisivät akatemiatutkijoilla ja -professoreilla mahdollisimman hyvinä.

Tällä hetkellähän tilanne on vielä se, että kaikki ovat valtion viroissa, niin yliopiston työntekijät kuin Akatemian työtehtäviä hoitavat, mutta ensi vuoden alusta tilanne on toinen. Suomen Akatemiahan rahoittaa vuosittain noin 6 000:ta tutkijaa, mutta heistä 250 on Akatemian omilla palkkalistoilla. Muiden osalta palkkalistat ovat siellä yliopiston puolella jo tälläkin hetkellä.

Akatemiaprofessoreiden työnkuva on varsin vapaa. Pääasiassa he vetävät omissa yliopistoissaan huippututkimusyksikköjä ja näiden ympärille muodostuneita tutkijaryhmiä. Akatemiatutkijoiden osalta taas tehtävää voidaan pitää eräänlaisena professorikouluna. Nämä ovat hyvin haluttuja tehtäviä, ja todellakin tälläkin hetkellä sopimuksiin sisältyy edellytys siitä, että tutkijat antavat opetusta yleensä 5 prosenttia työajastaan, maksimissaan 10 prosenttia työajasta, joten tällä hetkellä asia on jo sopimuksessa säädetty.

Nythän muutoksessa tarkoitus on, että vaikka he ovat jatkossa oman yliopistonsa tai suorituspaikkansa palkkalistoilla, tehtävänkuva säilyy nykyisellään, ja tämä varmistetaan Akatemian ja suorituspaikan välisellä sopimuksella. Jo tälläkin hetkellä suorituspaikka samoin kuin rahoituksen hakija sitoutuu siihen, että hän tekee juuri niitä tehtäviä, joihin on tuon rahoituksen saanut, ei esimerkiksi muita hallinnollisia tai opetustehtäviä.

Opetusministeriö aikoo myös varmistaa omalta osaltaan tätä asiaa sillä tavalla, että kun teemme vuosittaisen tulossopimuksen Suomen Akatemian kanssa — Akatemiahan on yksi opetusministeriön virastoista — kirjaamme myös akatemiaprofessoreiden ja tutkijoiden rahoitusperiaatteet tähän keskinäiseen tulossopimukseemme. Uskon, että kyllä akatemian toimikunnat, joita parhaillaan ollaan nyt nimittämässä seuraavalle kolmivuotiskaudelle — sen jäsenethän tulevat tutkijayhteisön ehdotusten perusteella nimitetyiksi — sopimuksia tehdessään samoin kuin Akatemian hallitus varmistavat tämän kysymyksen säilymisen.

Todella tutkijoiden kannalta olennaista on se, että nimikkeet ja tehtävänkuvat säilyvät, samoin arviointi ja päätöksentekoprosessi säilyvät siten, että jatkossakin akatemiaprofessorin ja -tutkijan tehtävä on mahdollista saada vain laatuun perustuvan kilpailun kautta. Nämä haku-, arviointi- ja päätöksentekoprosessit säilyvät edelleen Akatemian vastuulla entisenlaisina.

Aivan lopuksi tästä tuottavuusohjelmasta vielä, kun ed. Pulliainen viittasi siihen, että tällä haluttaisiin hoitaa opetusministeriön tuottavuusohjelmaa. Eihän se näin ole. Jos ajattelisimme, että nämä henkilöt, jotka nyt siirtyvät valtion viroista yliopistojen palkkalistoille, voitaisiin laskea valtion tuottavuusohjelmaan, niin sehän olisi todella massiivinen luku. 33 000 valtion työntekijää siirtyy ensi vuonna yliopistojen palkkalistoille, mutta ei sitä katsota tuottavuusohjelman toteuttamiseksi, vaan kyse on aivan muusta. Ja kun niiden 33 000:n päälle siirtyisivät nyt nämä 250 henkeä, jotka ovat Akatemian rahoituksella tällä hetkellä Akatemian viroissa, niin ei tavoitteena ole todellakaan se, että tällä tuottavuusohjelmaa hoidettaisiin, vaan päinvastoin varmistettaisiin se, että tutkimuksen edellytykset säilyvät jatkossakin korkealla tasolla.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerin usko on vahva. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä nyt kyllä on mahdotonta, olisiko ministerin näkökulma erilainen, jos meillä olisi nyt edelleenkin ministerinä ministeri Sarkomaa ja nykyinen opetusministeri olisi edelleen kansanedustajana, koska hallituspuolueiden kansanedustajat täällä ovat suhtautuneet varsin kriittisesti tähän hankkeeseen, niin kuin ministerikin on kuullut tämän istunnon aikana. Tiedän, että opetusministeri Virkkunen on pätevä henkilö, mutta olisiko kansanedustaja Virkkunen ilman ministeripostia samaa mieltä kuin täällä ovat olleet professori, kansanedustaja Pulliainen, professori, kansanedustaja Asko-Seljavaara ja esimerkiksi ed. Lauslahti, joka myöskin on tohtorin tutkinnon tehnyt? (Puhemies: Minuutti!) Näin ollen tämä kysymys kuuluu, onko tämä nyt hallinnolliseen asemaan liittyvä vai nimenomaan substanssikysymys.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy kyllä sanoa näin ulkopuolisena valiokunnasta, että ihmetyttää tä-mä keskustelu, jota täällä valiokunnan jäsenten keskuudessa käydään, ja erityisesti se, että ministeri Virkkunen opetusministerin tehtävässä ei ole ehkä saanut sitä viestiä vietyä valiokunnan tasolle niin kuin olisi halunnut, koska tämä ristiriitainen käsittely on ilmiselvää tässä salissa.

Arvoisa puhemies! Tärkeintä on kuitenkin se — olkoon tämä laki susi jo syntyessään tai hyvä käsiteltäväksi — että tutkijoiden asema säilyy, tutkimuksen vapaus taataan ja ennen kaikkea kansainvälinen taso suomalaisessa tutkimuksessa voi edistyä niin, että olemme silläkin alalla edelleen kilpailukykyisiä. Minusta se on kaikista tärkein ja jaloin päämäärä. Toivon, että kun tämä selvitys tästä laista aikanansa tulee, niin tätä pidetään kirkkaimpana tähtenä myös siinä selvityksessä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin ed. Kerolalle: jos tämä olisi susi, niin se olisi hyvä asia, ja tämä ei ole sitä vaan kokonaan jotain aivan muuta.

Arvoisa ministeri! Minä kehotan teitä jälleen kerran aivan vakavasti pyytämään pöytäkirjatoimistosta puheenne version ja kaikessa hiljaisuudessa lukemaan sen ja miettimään, mitä tuli sanottua. Nytkinhän on tilanne sillä tavalla, että tilaustutkimukset tehdään kontrahdin mukaan. Akatemia olisi voinut nykyisen lain mukaan tehdä kontrahdin yliopistoyhteisön kanssa, että nyt tulee akatemiaprofessoreita tämmöinen määrä ja nyt heille tilat jnp., ihan niin kuin tilaustutkimuksissakin merkitään tilakustannukset ja kaikki mukaan. Eihän siinä tällaista tarvita. Meillä oli yliopistoryhmässä ministeriön johtava virkamies, joka sanoi, että tämä liittyy tuottavuusohjelmaan ja siksi tämä on pakko hoitaa. Teidän kannattaa omia virkamiehiänne haastatella.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeastaan on helppo jatkaa edellisen edustajan pohjalta, koska justiin tämä tuottavuuskysymys tässä mielestäni liittyy tähän sillä lailla, että vaikka ministeri sujuvasti asian esittää, niin silti kokoomuksen taholta on kysytty ja itse olen saanut siitä hyvin paljon yhteydenottoja yliopistotaholta, joka on tunnetusti hyvin kokoomuslainen, miksei tätä prosessia ole pysäytetty. On pakko epäillä, että tässä jotenkin kokoomuksen ja keskustan kohdalla tämä kaikista isoimpien yrittäjien tuottavuusohjelma heidän päässään ja haltuunotto konkretisoituu niin, että tässä kuitenkin tämän sanahelinän sisältö on se, että otetaan jotenkin Akatemiakin haltuun, kuriin, otetaan sitä akateemista vapautta pois, jotta saataisiin tuottava paketti tästä koko yliopistouudistuksesta. Kaikki kunnia ministerin sanahelinälle, mutta siksi se valitettavasti jää.

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri ja joku muukin tässä taisi todeta, ed. Kerola, totta kai tavoitteena pitää olla tutkimuksen tason ja tutkimuksen vapauden ylläpitäminen. Sen takia sivistysvaliokunta nimenomaan keskittyi siihen, että edelleenkin näissä sopimuksissa, mitä Akatemia tekee, pystytään varmistamaan tutkimuksen taso ja sen akateeminen vapaus. Meidän asiantuntijakuulemisessamme, joka sivistysvaliokunnassa oli hyvin laaja, eräs asiantuntija määritteli sen niin, että häntä hieman hävettää tämän asian saama kohu tässä ympäristössä. Yliopistojen näkövinkkelistä ja yliopistojen pitkän tähtäimen kehittymisen kannalta ja tutkijoiden urien kehittymisen kannalta olisi aika kohtuuton tilanne, jos me väittäisimme täällä niin, että jos haluat tutkijana kehittyä, sinun pitää aina erota yliopistosta.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä ei varmaan ole akateemista keskustelua, sen pohtiminen, ovatko tutkijat Suomen Akatemian alaisia vai yliopistojen alaisia. Varmaan puolensa ja puolensa asialle löytyy.

Se, mikä on tässä yllättävää, mikä näkyy niin kovin monissa arvioissa tästä hallituksen esityksestä, on se, että tämä on niin kovin kiireellä tehty ja selkeästi myöskin puutteellisesti valmisteltu. Minulla on yksi ainoa kysymys ministerille, haluaisin siihen vastauksen: Miten te arvioitte, kuinka tämä hallituksen esitys nivoutuu ja sitoutuu tähän yliopistolakiin, joka on juuri aikaansaatu? Onko se tavallaan sen takia niin nopeasti aikaansaatu, tämä uusi hallituksen esitys, että on tarve ikään kuin vahvistaa sitä tehtyä yliopistolakia ja siihen nivoutuu tämä paine?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Jos aivan suoraan tähän kysymykseen valmistelusta vastaan, niin tässä todella tätä lakia valmisteli työryhmä, jossa oli mukana Suomen Akatemian edustus, opetusministeriön edustus, kolme yliopistoa ja yksi sektoritutkimuslaitos, ja työryhmän tehtävänä oli tehdä esityksensä suoraan lainsäädännön muotoon, ja se valmistui kuluvan vuoden tammikuussa. Sen jälkeen luonnos oli lausuntokierroksella ja siitä pidettiin kuulemistilaisuus, ja se sai kyllä varsin myönteisen vastaanoton tuolloin. Esitys oli siis työryhmässä yksimielinen, ja myös hallituksen esitys on yksimielinen. Mutta se on aivan totta, että nyt tämän vuoden aikana, kun esitys on eduskunnassa ollut, julkisuudessa on käyty tästä hyvin paljon keskustelua, ja mielestäni siinä on näkynyt juuri se huoli, että varmistetaanhan tässä jatkossakin se, että tutkijoiden työpanos kohdistuu tutkimukseen, mihin se on tarkoitettu. Mielestäni se keskustelu on ollut aivan perusteltua ja oikein, koska se on nimenomaan tässä tavoitteena jatkossakin. (Ed. Kimmo Kiljunen: Liittyykö yliopistolakiin?)

Suurimmat syyt tässä, minkä takia lakiuudistusta tehdään, ovat toisaalta perustuslain uudistus ja Akatemiasta tehdyt kansainväliset arvioinnit vuosilta 2004 ja 2006, joidenka johdosta näitä muutoksia tehtiin, mutta ajallisesti se haluttiin nimenomaan nivoa nyt yhteen sen kanssa, että yliopistolaki muuttuu ja yliopistoista tulee työnantajia. Se oli suurin syy, miksi halutaan ajoittaa nyt vuodenvaihteeseen tämäkin uudistus, koska tällä hetkellähän yliopistotyönantaja ja henkilöstöjärjestöt käyvät parhaillaan neuvotteluja uudesta tilanteesta ja uusista työsuhteen ehdoista ja on perusteltua, että tämä kysymys on nyt myös samanaikaisesti esillä ja kaikki yhtä aikaa siirtyvät vuoden alusta yliopistojensa palkkalistoille. Sopimukset tältä osin on Akatemian nyt uudistettava näiden tutkijoiden kanssa, joiden tehtävät, viisivuotiskaudet, ovat parhaillaan meneillään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On surullista, että eduskunta tekee sellaista päätöstä, josta täälläkin salissa olevien puheenvuoron käyttäjien enemmistö toteaa, että se on huono ja tämän käsittely pitäisi lykätä ja ainakin nyt sitten keskeyttää. Tähän ovat lukuisat hallituspuolueiden kansanedustajat, nimenomaan sellaiset, jotka tuntevat akateemista maailmaa, kiinnittäneet huomiota, samoin asian hyvin tunteva sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Tuomo Hänninen. Sen lisäksi tässä on opposition yhteinen vastalause, jossa asia esitetään selkeästi ja ehdotetaan lakiehdotuksen hylkäämistä. Ainoastaan, voisi sanoa, valiokunnan puheenjohtaja ja aivan muutama valiokunnan jäsen ottavat myönteisen kannan tähän asiaan ministerin lisäksi.

Ei ole mitään syytä laatia lakia, joka etukäteen sisältää näin paljon kysymysmerkkejä ja johonka nimenomaan tämän vuoden aikana, kun asia on ollut esillä, on niin monelta taholta ja nimenomaan tutkijoiden näkökulmasta kiinnitetty vakavaa huomiota, pitäisikö tämä asian eteenpäin vieminen kuitenkin pysäyttää. Akatemiatutkijat ovat maan arvostetuimpia, muun muassa akatemiaprofessori Ilkka Hanski on tästä hyvä esimerkki, on monia muitakin tämän ekologian tutkijan lisäksi. Näin ollen valiokunnan selvitysvaatimus, että asiaa selvitetään, myöhemmin palataan siihen tarvittaessa, on kyllä hurskas toive, kun jo nyt tiedetään, että tähän liittyy valuvika. Näin ollen tämä pitäisi kansanedustajien äänestämällä nyt torjua.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusasen puheenvuoroon liittyen itse olen tämän lain takana, ja keskustan osalta myöskin koko sivistysvaliokuntaryhmä ja käsittääkseni koko eduskuntaryhmä on tämän takana. Mutta valmisteluvaiheessa oli tilanteita, joissa olisin lisäaikaa ollut vailla, mutta kun sitä lähdettiin käsittelemään, se tehtiin niin hyväksi kuin mahdollista.

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varapuheenjohtaja Hänninen tässä jo totesi, että ed. Tiusanen lukee nyt sivistysvaliokunnan enemmistön kantaa omalla tavallaan. Sinänsä pidän ed. Tiusasen näkemystä perusteltuna tämänkin asian hylkäämisestä, koska vasemmistoliittohan esitti jo yliopistolain hylkäämistä.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle pitää todeta se, että tämä lakiesitys kattaa paljon muutakin kuin pelkästään nämä virka- ja työsuhteet. Täällä on paljon muutakin sellaista asiaa, jonka takia tätä ei olisi syytä lykätä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näihin kolmeen puheenvuoroon viitaten totesin sen, minkä ed. Hänninenkin totesi, että hän on aikaisemmin todennut, että asiaa olisi pitänyt lykätä, sen valmistelua vahvistaa. Ymmärrän toki, että hallituspuolueiden kansanedustajat ovat nyt sitten alistumassa tähän hallituksen esitykseen, mutta asia on kuitenkin niin, että eduskunnan ei tarvitse nauttia hallituksen luottamusta, vaan asiahan on päinvastoin. Tässä mielessä kyllä eduskunnan pitäisi se kansanedustajan vapaus ja nimenomaan toimintaetiikka ylläpitää ja olla vapaa myöskin olla eri mieltä, jos todella ollaan.

Tähän, miten täällä tulkitaan, olen kuullut puheenjohtajan puheenvuoron, ed. Jukka Mäkelän puheenvuoron, mutta myös lukuisia muita hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroja, jotka suhtautuvat kielteisesti nimenomaan tähän kohtaan tässä laissa.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kollegat! Olen oikein iloinen siitä, että tämä lakiesitys on täällä, koska tämä liittyy niin selkeästi ei ainoastaan tähän yliopistolakiin, mutta muuten maassamme vallalla olevaan bisnesajatteluun, tuottavuus-, tuottoajatteluun ja haltuunottoajatteluun, että on hyvä, että tässä nyt selkeästi kohdistuu tämän kaltainen kirjelmä Suomen sivistyneimpään porukkaan, fiksuimpiin ihmisiin ja muuta, jotka nyt nousevat selkeästi vastarintaan. Jopa eduskunnassa olen havainnut, että hallituspuolueissakin on repeytymistä tapahtumassa, että vanha Lincolnin lause siitä USA:ssa, ettei kaikkia voi koko aikaa hööpöttää, saavuttaa tässä kulminaationsa.

Itse olen havainnut tämän psykologian alalla, että esimerkiksi kun Suomeen on perustettu aina vaan lisää konsulttifirmoja, niin kieltä — eduskunnassahan se on tunnettua — toisiamme vastaan käytämme, ainakin toisten puolueitten ihmisiä vastaan koko ajan häikäilemättä väärin. Taisi olla ed. Kiljunen, joka aikoinaan minulle sanoi, että sehän on suomalaisen politiikan perusmetodi eikä mikään autoritäärisen fasismin metodi. Mutta nyt kun se on siirtynyt kaikkeen tässä yhteiskunnassa, media on pikkutekijä tässä, niin näkee, että tämmöiset konsulttifirmat käyttävät häikäilemättä psykologiaa koko ajan siihen, että sanaa käytetään indoktrinoivasti, manipuloivasti ja ihmistä ja ihmisen hyvinvointia vastaan. Nyt kun tässä on tehty tämmöinen aika huonosti valmisteltu tekele, niin kun tämä kohdistuu akateemisia ihmisiä kohtaan, sivistyneistöön, fiksuja, viisaita, jotka toki ovat vähän "absentminded" eli hajamielisiä, niin kuin Englannissa "absent" on, siis poissaolevan mielisiä sen takia, että heille on ollut se akateeminen vapaus totta ja he ovat saaneet keskittyä siihen, missä he ovat parhaita ja mikä kaikilla meillä ihmisillä on siunaus, että meistä otetaan sitten kaikki irti ja meidät todella työstetään siinä asiassa, missä me olemme hyviä, niin se on ollut hyvä juttu, niin nyt kun joku on tutkiskellut tätä paperia, niin on herännyt tämmöinen jälkikäteinen myöhäinen keskustelu sitten vähän siitä enemmän ja enemmän, mikä tämä nyt oikein sitten onkaan.

Kuten äsken tuossa sanoin, olen kuullut ja olen saanut yhteydenottoja aika paljonkin ja kuullut kokoomuksen omalta taholta, että tämä olisi pitänyt vetää aikaisempaa jo pois, koska tämä on tavallaan häpeä, että tämmöistä niin kuin tuodaan tänne, koska tämä läpinäkyvyydessään tavallaan paljastaa liikaa siitä, että meidän nykyinen hallituksemme jyrää armottomasti tämän tuottavuusohjelmiinsa liittyvän paketin läpi.

Ja tässä on, minä väitän, kulminaatiopiste. Media ei uskalla tavallaan sanoa tähän mitään. Meitä se uskaltaa kyllä pilkata, kansanedustajien arvohan ja arvonanto on viety aika hyvinkin, mutta tässä nyt media ei uskalla edes ruveta lyömään akateemisia ihmisiä ja professoreja, koska siinä ei rahakaan auta, kuka tässä saattaa olla oikeassa.

Eli lyhyesti vielä tähän sanon sen, että tosiaan tämä on tavallaan ihan okei-paperi, mutta se, mikä tämän toiminnallinen sisältö on ja mihin tämä käytännössä liittyy ja miten tämä sitten käytännössä toteutetaan, niin tosiaan täällä ed. Lauslahti ja pari muutakin taisi sanoa sen, että olisi pitänyt katsoa ensin, kuinka tämä uudistettu yliopistolaki toimii, koska sen edessä ovat ainakin Tampereella professoritkin aikamoisen kauhuissaan, että kaikennäköiset juoksupojan ja sihteerin ja muut vastaavat tehtävät joutuvat nykyään tekemään, vaikka niillä hienot tietokoneet onkin. Kun minäkin näin sen uskomattoman tekeleen, mihin nykyään hiostetaan ne ihmiset, joilla olisi ihan muutakin tekemistä, kun niitä opiskelijoitakin on suhteessa yhteen professoriin enemmän kuin koskaan ja professoritkin ovat aika arvostettuja ja fiksuja, heilläkin olisi ihan muuta tekemistä, niin tämä liittyy tähän samaan hiostus-, haltuunotto- ja tuottavuusohjelmaan aikamoisen vahvasti ja olisi ilman muuta pitänyt katsoa ja seurata sitä, mitä tästä tulee.

Minä tietenkin jotenkin yhdyn tähän vastalauseeseen, mikä täällä on, ainakin jossain, tai voin minä nyt yhtyä siihen ihan kokonaankin ja jatkan tosiaan sen ihmettelemistä, kuinka hyvä säkä meillä kansanedustajilla ja oppositiolla on käynytkin, että ainakin nyt tältä pohjalta lopultakin saattaa käydä niin, että yliopistoväki herää muuhunkin kuin ainoastaan sellaiseen kummalliseen luuloon siitä, että yhteiskuntaan ei tarvitse enää palata, kun on kerran päässyt sitä tarpeeksi korkealle karkuun.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ihan alkuun haluan todeta, että olen allekirjoittajana vastalauseessa, jossa koko sivistysvaliokunnan oppositio on mukana ja sen allekirjoittanut. Perustelut näkyvät vastalauseesta, ja kannatan ed. Peltosen esittämää tämän lakiehdotuksen hylkäämistä.

Aikoinaan, kun tutkijavirat perustettiin ja Akatemian toiminta aloitettiin, oli tavoitteena nimenomaan, että tutkimustyön edellytyksiä parannetaan ja nimenomaan kehitetään kaikkea sitä, millä voidaan tukea sitä, että tutkija voi tehdä sitä tutkimustyötä, edetä, kehittyä, ja ne työolosuhteet, toimintaympäristöt, eivät saa olla hidastamassa sitä. Siis tämän takia aikoinaan tutkijat on sijoitettu Suomen Akatemian alaisuuteen, nimenomaan tarkoituksellisesti erilleen yliopistojen ja valtion tutkimuslaitosten hallinnosta, ja nyt ollaan sitten lähtökohtaisesti muuttamassa tätä ajatusta.

Täällä on jo tullut esille se, mistä me Suomessa saamme olla ylpeitä, että nämä Suomen Akatemian akatemiaprofessorit ja -tutkijat ovat yltäneet kansainvälisen huippututkimuksen tekijöiksi ja meillä Suomessa heidän myötään on hyvä maine. Meillä on paljon hyviä huippututkimuksen tekijöitä, joita nyt sitten yliopistouudistuksen myötä ollaan tietenkin peräänkuuluttamassa lisää, ja heitä tietenkin tarvitaan. Mutta tästä rakenteesta, mistä on jo todettu, että sen tulos on hyvä, ei ainakaan asiantuntijoitten myötä tullut mitään sellaista, että siihen rakenteeseen, yliopisto- ja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rakenteeseen toimintaympäristössä, olisi esitetty kritiikkiä, että sitä pitää muuttaa. Ja näin ollen tietysti olimme hyvinkin monet, eivät pelkästään opposition jäsenet vaan myös hallituksen edustajat, aika hämmentyneitä niistä asiantuntijoitten erilaisista arvioista.

Olen kyllä sitä mieltä, että kyllä opetusministeri Virkkusen ja opetusministeriön myötä valiokunnalla on ihan perusteet, ja tämä asia, tämän hallituksen esityksen sisältö, mitä hallitus tavoittelee tällä, niin olen kyllä ymmärtänyt, että se meille — ainakin itselleni, nyt jos puhun sitten vaikka pelkästään itseni puolesta — kyllä selväksi tuli. Siinä mielessä se, että tässä ollaan nyt lausumassa jotakin uutta tai ollaan nyt ristiriitaisia — siis valiokunnan jäsenetkin esittävät, hallituksen edustajatkin esittävät täällä vastaan valiokunnan enemmistöä — ei minusta ole tässä nyt perustelu, etteikö se olisi tullut siellä valiokunnassa esille, vaan ihan lähtökohtaisesti ne näkemykset ja asiantuntevat, hyvin vahvasti asiantuntevat näkemykset, jotka tulevat niiltä tahoilta, jotka ovat olleet sisällä tässä itse toiminnassa eikä vain pelkästään nyt tämän, ymmärrän, ettei pelkästään tämän hallituksen esityksen valmistelussa, että eivät pelkästään niin kuin sen myötä asiat ole nousseet esille, vaan jo ihan sen historian kautta, mikä Akatemialla on, ja sen nyt myös tähän aikaan suhteuttamisen myötä. Olen itsekin täällä eduskunnassa tässä yliopistoryhmässä, josta ed. professori Asko-Seljavaara hyvin toi esille sen, että se on ollut siellä esillä, että tässä ei olisi tarvinnut mennä tämän suuntaisesti esitystä tekemään, vaan olisi odotettu yliopiston uudistumisen näitä alkuvaiheita ja mitä se olisi tuonut ja tehty sitten.

Ja nimenomaan haluan vielä sanoa, että se, miksi ehkä kriittisyyttä syntyy, osoittaa enemmänkin sitä analyyttisyyttä, asioitten kohtaamista, että verrataan asioita sisällöllisesti ja eri puolilta tarkastellaan, kun nyt tässä on ehkä vähän noussut esille sitä, että tämän taustalla kuitenkin on lähtökohtaisesti virkamiesesittelyssä ollut tämä tuottavuusohjelma ja se, että pitää saada myös Akatemia samalla tavalla kuin yliopistot yhden työnantajan alle ja työsuhteeseen. Tietenkin sivistysvaliokunnan käsittelyssäkin tuli ristiriitaisia lausuntoja, ja ymmärrän hyvin nekin lausunnot, joissa sanottiin, että täällä myös ehkä Akatemiankin puolelta on voitu lausua joku toisenlainen kanta. Totta kai meillä on Suomessa vapaus sanoa.

Mutta joka tapauksessa nykytila, jossa kaikilla akatemiatutkijoilla ja akatemiaprofessoreilla on yksi työnantaja, on selkeä ja toimiva. Jos akatemiaprofessorin ja akatemiatutkijan tehtävät siirtyvät hallituksen esityksen mukaisesti hallinnollisesti yliopistoille, niiden itsenäinen asema heikkenee. Tämän näen yhtenä hyvin tärkeänä asiana, että me emme tähän suuntaan menisi. Mikään tutkimus- tai tiedepoliittinen etu, tämä on itselleni ainakin tärkeää, että mikään tutkimus- tai tiedepoliittinen etu ei perustele akatemiatutkijanviroista luopumista. Ja näenkin, niin kuin se tässä vastalauseessa on, että hallituksen esityksen perustyö on ollut puutteellista ja lakiehdotuksen valmistelua on kiirehditty eikä ihan kestävästi ole perusteltu, että nyt tämän yliopistouudistuksen kylkeen se vaan pitää liittää. Olisin nähnyt tärkeänä, että Akatemia, se sisältö, se työ, mitä siellä tehdään, ja sen tarkoitus ja tavoite olisivat olleet se, mitä tällä olisi vahvistettu.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Minä en ymmärrä näitä lykkäys- ja keskeytyspuheenvuoroja sen takia, että ajatus oli alkuperäisesti kyllä se, että tämä olisi tuotu yhtä jalkaa ja päätetty täällä sen yliopistolain kanssa. Mehän valiokunnassa todella tarkkaan tähän paneuduimme, ja sen vuoksi se on vasta nyt täällä. Että jos joku tykkää, että on kiireellä tehty, niin kyllä valiokunnassa sitten yritettiin paikata tätä puolta kaikin mahdollisin tavoin ja kaikki konkreettiset asiatkin yritettiin kaivella, miten tätä sitten sovelletaan käytäntöön, että kaikki sujuisi hyvin. Ja tässä on kysymyksenä paljon muutakin kuin vaan tämä virkasuhde, työsuhdekuvio, esimerkiksi se, että pääjohtaja ei ole enää hallituksen puheenjohtaja vaan jäsen ja että hallituksen ulkopuolisten jäsenten määrää lisättiin kahdesta kolmeen, muun muassa näitä ja paljon muuta. Eli tässä on nyt vähän hämärtynyt tämä kokonaisuus.

Täällä on todisteltu sillä tavalla väärin, että asiantuntijat valiokunnassa olisivat kaikki olleet vastaan, mutta kyllä oli asiantuntijoita, Akatemian tutkijoita, jotka olivat muuta mieltä. He tykkäsivät, että ei tässä heidän tehtävänsä ja asemansa muutu, vaikka viroista työsuhteisiin mentäisiinkin. Minä ymmärrän sen hyvin, että viroista luopuminen on kipeä asia, on sitten missä tahansa hommissa, niin se on kovaa. Mutta ne dubiot ja pelot, mitä täällä nyt esitetään, niiden ei ole lain mukaankaan mahdollista toteutua. Me teimme muutoksia pykäliin varmistaaksemme juuri tämän asian, ja nyt niitäkin muutoksia ja lisäyksiä on moitittu siitä, että yliopistosta (Puhemies: 2 minuuttia tulee nyt täyteen!) tulee marionettityönantaja, mutta sitä marionettityönantajan rooliahan tässä haluttiinkin.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti arvoisalle valiokunnan puheenjohtajalle: Te ette luetellut yhtään ainutta parannusta, ette pienintäkään, vaan jollakin tavalla sanoitte, että yritetään turvata jotakin. Porvarihallituksenkin pitäisi olla edistyksellinen jossakin, tämä on pelkkää taantumista todella.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä ed. Pulliaisen mielestä olisi pitänyt sitten tehdä? Täällä vaan esitetään kritiikkiä, mutta ei kerrota, mikä se vaihtoehto olisi ollut. (Ed. Kimmo Kiljunen: Ei mitään!) Tässä juuri haluttiin turvata näitten akatemiatutkijoitten ja -professorien asema, sitähän te vaaditte ja sitähän nyt tehdään.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Säilyttämällä nykyinen rakenne täydellisesti nykyisenlaisena ja tekemällä vaan yliopistojen ja Akatemian kanssa keskinäisiä sopimuksia niin kuin tehdään tilaustutkimussopimuksia. Valmis kaava on olemassa. (Ed. Vahasalo: Mitäs kehittämistä se on?)

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minä itse olen entinen Akatemian tutkija ja sitä kautta tietysti koen vähän jääviksi tähän asiaan reagoinnin, mutta kun se on niin kaukana historiassa omalta puoleltani, uskallan ottaa tähän kantaa.

Arvostan sitä, mitä ministeri tässä sanoi, kun hän selkeästi ilmoitti ja totesi, että tämä on tämän yliopistolain jatke. Ed. Jukka Mäkelä täällä totesi, että ne edustajat, jotka tässä salissa ovat äänestäneet yliopistolakia vastaan, loogisesti äänestävät myöskin tätä esitystä vastaan. Arvoisa puhemies, minä kuulun loogisesti tähän joukkoon. Minusta yliopistolakiesitys jo alun pitäen on ollut huono. Sillä on ollut omat tavoitteensa. Tavoitteet ovat hyvin selkeästi nähtävissä 25 vuoden kuluttua, kun olemme siirtyneet korkeakoulujärjestelmään, joka pääsääntöisesti on yksityinen. Maailmalla on esimerkkejä juuri tällaisista yksityispohjaisista korkeakoulujärjestelmistä, jotka keskittyvät tieteenaloittaisesti, keskittyvät alueellisesti ja jättävät sitten monen muun tyyppisen yliopistotoiminnan heikoille. Panostetaan huippuihin ja silloin tapahtuu luonnollisesti niin, että sinne jää myöskin heikompaa.

Suomalainen korkeakoulujärjestelmä, juuri sellaisena kuin se on ollut, on ollut vahva ja toimiva. Tässä tavallaan hyvin loogisesti porvarihallitus etenee omaa tietänsä, jossa rakentamalla pala kerrallaan edetään kohti aivan toisen tyyppistä ylipistojärjestelmää kuin tällä hetkellä. Siinä, kuten ed. Vahasalo täällä juuri sanoi, yliopistojen hallintoon on tullut rahoittajatahoja mukaan, taloudellinen ääni kuuluu, ja se vaikuttaa myöskin toiminnan sisältöihin.

Minusta oli hyvin erikoinen ed. Vahasalon toteamus siitä, että tällä halutaan turvata nimenomaan tutkijoiden asema (Ed. Vahasalo: Sitähän halutaan!) muuttamalla tutkijoiden asemaa. Mikä turvaaminen se on, kun hyvä järjestelmä, joka toimii, halutaan muuttaa? Miten se logiikka toimii, että sillä turvataan asema, kun se asema muutetaan? Tässä tilanteessa hyvin selvästi näemme kyllä, missä kainalossa se ketunhäntä on ja mikä on tässä tavoitteena. Tämä on täysin (Puhemies: 2 minuuttia!) looginen jatko sille yliopistolaille, joka on täällä aikaansaatu ja joka sinänsä on murentamassa olennaisesti nykyisen korkeakoulujärjestelmän.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä todetaan: "- - saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena." Kyllä tämä johtopäätös kuulostaa aika merkilliseltä, kun mietinnön allekirjoittaneista useat ovat täällä käyneet toteamassa, että tätä lakia ei olisi tarvittu lainkaan, tai pitävät sitä erittäin huonona.

Kun suurin ongelma nyt näyttää liittyvän nimenomaan tähän virkojen siirtoon, akatemiavirkojen siirtoon yliopistoihin, mitä ei suinkaan nähdä näiden tutkimusvirkojen turvaamisena, niin ihmettelen, miksi tätä kohtaa ei sitten voitu irrottaa esityksestä ja toteuttaa vain ne muutokset, jotka ovat perustuslain edellyttämiä ja joihin puheenjohtaja Vahasalokin on täällä viitannut, näihin tarpeisiin. Nykyinen järjestelmä, jossa kaikilla akatemiatutkijoilla ja -professoreilla on yksi työnantaja, on toiminut hyvin. Olisi myös toivottavaa, että jos esityksen takana on tuottavuusohjelma, mitä useat hallituspuolueidenkin edustajat ovat täällä väittäneet, niin se myös reilusti kerrottaisiin. Miksi ihmeessä sitä ei rohjeta sanoa ääneen?