Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia niin, että isän oikeutta isyysrahaan yhdenjaksoiselta kaudelta välittömästi hänen pitämänsä vanhempainrahakauden päätyttyä muutettaisiin niin, että hän saisi nykyisen 12 arkipäivän asemesta pitää isyysvapaata 24 arkipäivää. Tällöin niin sanotun isäkuukauden enimmäispituudeksi, kun huomioidaan myös tuo vanhempainrahakauden aikainen vanhempainloma, tulisi 36 arkipäivää, eli tämä isäkuukausi on 6 viikon pituinen.

On erittäin kannatettavaa, että perhevapaita pidennetään. Isyyden korostaminen lapsen syntymästä lähtien on myös tärkeää. Läheisellä isäsuhteella on tutkimustenkin mukaan myönteinen vaikutus niin tyttöjen kuin poikien tasapainoiseen kehitykseen.

Tämän esityksen ongelma on kuitenkin se, että valmistelun painopiste on ilmiselvästi ollut aikuisten tasa-arvotilastojen korjaamisessa eikä lähtökohtana ole ollut lapsen etu kaikissa tilanteissa. Isättömien lasten yksinhuoltajaperheissä tai kotiäitien kohdalla lakisääteinen vanhempainvapaa jää tämän muutoksen seurauksena epäoikeudenmukaisella tavalla kuukauden lyhyemmäksi kuin niissä perheissä, joissa isä osallistuu vauvan hoitoon.

Isäkuukauden tavoitteena on hallituksen esityksen mukaan lisätä sukupuolten tasa-arvoa työelämässä ja lasten hoitamisessa. Mielestäni perhevapaita säädettäessä kuitenkin kaikkein tärkeimpänä tavoitteena tulisi pitää lapsen etua erilaisissa perheissä, ja perhevapaita säädettäessä tulee kunnioittaa sitä, että perheiden tilanteet vaihtelevat. Suomessa on vähintään 20 000 sellaista lasta, joilla ei ole lainkaan juridista isää. Lisäksi suuri joukko lapsia elää yksinhuoltajaäidin hoitamana sellaisessa tilanteessa, jossa isä ei käytännössä osallistu lapsen hoitamiseen. Lisäksi isällä ei ole edes oikeutta vanhempainrahaan tai isäkuukauteen, jos hän asuu äidistä ja lapsista erillään.

Hallituksen esityksen toteutuessa myös yksinhuoltajaisät ovat yksinhuoltajaäitejä paremmassa asemassa, sillä yksinhuoltajaisän vanhem- painvapaa tulee olemaan kuukauden pidempi kuin aivan vastaavassa elämäntilanteessa olevan äidin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa kiinnitettiin tähän epäkohtaan huomiota ja siellä lausunnossa korostetaan, että yksinhuoltajaäidille tulee turvata mahdollisuus samanpituiseen vanhempainvapaaseen kuin kahden huoltajan perheillä ja yksinhuoltajaisällä nykyisen säätelyn perusteella on. Vielä tuossa lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että yksinhuoltajien mahdollisuudet työn ja perheen yhteensovittamisessa ovat monista syistä johtuen heikommat kuin vanhemmilla kahden huoltajan perheissä ja sen vuoksi, kun perhevapaalainsäädäntöä säädetään, tulisi kiinnittää erityinen huomio yksinhuoltajaperheiden asemaan. Nyt on käynyt juuri päinvastoin: he ovat unohtuneet täysin tässä uudistuksessa.

Jotkut äidit ovat myös valinneet kotiäidin uran lasten ollessa pieniä. Monilapsisissa perheissä saattaa olla luontevampaa, että isän vastuu painottuu vanhemmista lapsista huolehtimiseen ja äiti puolestaan keskittyy imetysikäisen vauvan hoitamiseen. Kyllä silloin, kun puhutaan aivan pienten lasten, siis vauvojen, hoidon jaksottamisesta, täytyy muistaa myös tuo biologinen todellisuus: isät eivät imetä lapsia. Äiti voi itse haluta hoitaa yhtäjaksoisesti lasta sekä vanhempainvapaan että kotihoidon tuen ajan, ja tällainen 6 viikon mittainen äidin työhön meneminen isyysrahakauden ajaksi voi olla hankalaa sekä hänelle itselleen että ongelmallista äidin työnantajalle sekä äidin perhevapaasijaiselle; ei tokikaan aina, mutta joissakin tilanteissa se voi olla ongelmallista.

Arvoisa puhemies! Perhevapaalainsäädäntöä tulee kehittää ensisijaisesti lapsen edun näkökulmasta, ja mielestäni pikkulapselle tulee ennen muuta turvata oikeus omien vanhempien syliin. Vanhempainvapaan pidentäminen on kannatettavaa, mutta kyllä sen tulee koskea niin äidin, isän kuin molempien vanhempien hoitamia lapsia. Mielestäni kiintiöityjen perhevapaiden sijaan vanhemmille tulisi antaa nykyistä laajempi, siis nykyistäkin laajempi, mahdollisuus valita, miten he yhteiskunnan tukeman vauvalomansa käyttävät.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käytiin keskustelua myös monikkoperheiden tilanteesta, mikä näkyy myös tuossa mietinnössä ja siihen liitetyissä vastalauseissa. Kaksosia syntyy Suomessa vuosittain noin 850 paria, kolmosia syntyy noin 10 kertaa vuodessa. Molempien vanhempien mahdollisuus vanhempainvapaaseen on lasten hyvinvoinnin, perheen jaksamisen ja vanhempi—lapsi-suhteen muodostumisen vuoksi erityisen tärkeää silloin, kun lapsia syntyy kerrallaan kaksi tai useampia. Perheessä, jossa syntyy yhtäaikaisesti useampia lapsia, isän isyysvapaan pituus on kuitenkin ihan sama kuin yhden lapsen syntyessä kerrallaan, puhutaanpa sitten tästä isäkuukaudesta tai sitten siitä 18 päivän pituisesta isyyslomasta lapsen synnyttyä.

Eli voimassa oleva raskauskohtainen isyysloma asettaa monikkoperheiden lapset eriarvoiseen asemaan, ja haluan taas siteerata työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoa itse asiassa vuodelta 2006. Siellä todettiin näin: "Kaksosten ja kolmosten hyvinvoinnin turvaamiseksi molempien vanhempien mahdollisuuksia osallistua lasten hoitamiseen ensimmäisinä elinkuukausina tulisi edistää. Tästä syystä olisi perusteltua, että 18 arkipäivän isyysrahakausi olisi lapsikohtainen. Tämä olisi myös lasten yhdenvertaisen kohtelun kannalta perusteltua. Tällöin kaksosten tai kolmosten syntyessä isyysvapaata olisi oikeus pitää vastaavasti kaksin- tai kolminkertainen määrä."

Olen pettynyt siitä, että valiokunnassa ei näitä epäkohtia, vaikka ne nousivat esiin, korjattu, ja näiden epäkohtien korjaamiseksi tulen yksityiskohtaisessa käsittelyssä ehdottamaan nimissäni olevassa vastalauseessa olevaa pykälämuutoslisäystä tähän isäkuukautta koskevaan pykälään, joka lisäys kuuluu seuraavasti:

"Jos lapsella ei ole isää tai jos isä ei käytä oikeuttaan isäkuukauteen, äidillä on oikeus lisävanhempainrahaan enintään 24 arkipäivän pituiselta yhdenjaksoiselta kaudelta välittömästi vanhempainrahakauden päätyttyä. Jos samalla kertaa syntyy useampia lapsia, isällä on oikeus isyysrahaan kutakin syntynyttä lasta kohti enintään 24 arkipäivän pituiselta yhdenjaksoiselta kaudelta välittömästi vanhempainrahakauden päätyttyä."

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Isyysvapaan ehdotettu pidentäminen on positiivinen asia. On tärkeää tukea isien mahdollisuutta hoitaa lasta tämän ollessa pieni. Isien roolin vahvistuminen perheissä edistää myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla ennen kaikkea lapsen etu, lapsen oikeus vanhempiensa aikaan.

Tämä nyt esillä oleva uudistus ei kuitenkaan ratkaise niitä isoja ongelmia ja kysymyksiä, joita isyysvapaan käytössä tällä hetkellä on. Miesten vanhempainvapaan käytön esteenä tutkimustenkin mukaan ovat ensisijaisesti taloudelliset syyt. Muina syinä nousevat esiin työesteet, uralla eteneminen sekä työnantajien ja työtovereiden asenteet. Myös joustavuuden lisäämistä isyysvapaiden käyttöön kovasti tarvittaisiin. Lisäksi ovat tietysti vanhempainvapaajärjestelmässä nämä suuret kysymykset, kuten esimerkiksi perhevapaiden kustannusten jakautuminen tasaisemmin nais- ja miesvaltaisten alojen välillä. Tämä kysymys hankaloittaa tällä hetkellä erityisesti nuorten naisten työllistymistä.

Mutta tähän esitykseen: Tässä erityiset ongelmakohdat liittyvät yksinhuoltajien sekä monikkoperheiden tilanteisiin. Isyyskauden tarkoituksena on muun muassa tukea toimivan isä—lapsi-suhteen kehittymistä. Monikkoperheissä isä luo erikseen suhteen jokaiseen syntyvään lapseen. Isällä ja jokaisella lapsella tulee olla oikeus keskinäiseen isä—lapsi-suhteeseen ja siihen tukeen yksilökohtaisesti. Isän mahdollisuus osallistua lapsen päivittäiseen hoitoon on myös hyvin tärkeää monikkoperheen jaksamiselle ja selviytymiselle. Siksi myös monikkoperheille on syytä säätää oikeus pidempään isäkuukauteen, ja sitä SDP:n eduskuntaryhmä tässäkin yhteydessä esittää.

Sitten toinen ongelmakohta liittyy yksinhuoltajaperheiden tilanteeseen. Eroperheiden lasten yksinhuoltajuus ja vuoroasuminen ovat yleistyneet Suomessa. Yksin- ja yhteishuoltajien liitto on arvioinut, että noin 5—10 prosentissa vanhempien tekemistä uusista sopimuksista sovitaan lapsen vuoroasumisesta kummankin vanhemman luona. Lisäksi on yhä yleisempää, että lapsi tapaa etävanhempaa 8—12 päivää kuukaudessa. Yhteensä noin kolmannes erolapsista tapaa siis etävanhempaansa paljon eli käytännössä asuu myös etävanhempansa luona.

Epätasa-arvoista on, että muualla asuva vanhempi ei ole oikeutettu tasavertaisesti perhevapaisiin, kuten isyyslomaan. Isyysrahaan tulee olla oikeus myös isällä, joka ei asu yhteisessä taloudessa äidin kanssa. Sitten niissä tilanteissa, joissa lapsen isyyttä ei ole vahvistettu, tai tilanteissa, joissa isä ei asu yhteisessä taloudessa äidin kanssa eikä myöskään käytä tuota oikeutta 2 momentissa tarkoitettuihin lisäpäiviin, tulee äidillä mielestämme olla oikeus käyttää nämä vanhempainpäivärahan lisäpäivät.

Näillä perusteilla, arvoisa puhemies, esitämme yksityiskohtaisessa käsittelyssä vastalauseen 1 mukaisia pykälämuutoksia, jotka kuuluvat seuraavalla tavalla, eli 10 a §:ään:

"Jos isälle maksetaan lapsen hoitoon osallistumisen perusteella vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa yhdenjaksoisesti vähintään vanhempainrahakauden viimeisiltä 12 arkipäivältä välittömästi äitiysrahakauden jälkeen tai 12 vanhempainrahapäivältä 1 momentin perusteella siirrettynä, isällä on oikeus isyysrahaan enintään 24 arkipäivän pituiselta yhdenjaksoiselta kaudelta välittömästi hänen pitämänsä vanhempainrahakauden päätyttyä (isäkuukausi). Jos samalla kertaa syntyy useampia lapsia, on isällä oikeus isyysrahaan kutakin syntyvää lasta kohden enintään 24 arkipäivän pituiselta yhdenjaksoiselta kaudelta välittömästi hänen pitämänsä vanhempainrahakauden päätyttyä. Isyysrahaan on oikeus myös isällä, joka ei asu yhteisessä taloudessa äidin kanssa. Tilanteissa, joissa lapsen isyyttä ei ole vahvistettu, tai tilanteissa, joissa isä ei asu yhteisessä taloudessa äidin kanssa eikä myöskään käytä oikeuttaan tässä momentissa tarkoitettuihin lisäpäiviin, äidillä on oikeus käyttää nämä vanhempainpäivärahan lisäpäivät."

Leena Rauhala /kd:

Puhemies! On hyvä, että tämän hallituksen esityksen kohdalla valiokunta on nostanut esille tämän monikkoperheiden asian ja myös todennut sen, että vanhempainvapaajärjestelmää kehitettäessä tavoitteeksi on syytä asettaa järjestelmän joustavoittaminen vastaamaan entistä paremmin erilaisten perheiden tarpeita, vanhemmuuden tukemista ja lasten hyvinvointia. Nimenomaan tärkeää minusta on se, mitä tässä ed. Räsänen toi esiin, että lähtökohtana olisi lapsen etu, ja myös on hyvä, että täällä nostetaan esille tämä, että sosiaali- ja terveysministeriössä on asetettu työryhmä selvittämään vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista ja kehittämistä.

On valitettavaa, että valiokunta ei päässyt pidemmälle etsimään jo tiedettyjen ongelmien kohdalla ratkaisuja ja muutoksia, ja sen vuoksi tämä lausumaehdotus, jonka ed. Päivi Räsänen tässä toi esille, on erittäin tärkeä. Näkisin, että nimenomaan tässä jos missä tulisi kiirehtiä, kun katsoo, mitä esityksiä meillä on tehty eri puolueitten kohdalla siellä ihan edelliskausien aikana monikkoperheiden ja erilaisten perheiden, yksinhuoltajaperheiden tilanteen ja lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Niissä on kyllä jo ollut selkeitä vaihtoehtoja, joita nämä perheet ja järjestöt ovat esittäneet. Juuri tätä monikkoperheiden isäkuukautta ei tosiaan tulisi nähdä raskauskohtaisesti vaan lapsikohtaisesti ja sen mukaan tulisi lähteä arvioimaan ja ottaa lapsen hyvinvointinäkökulma tässä tavoitteeksi.

Hyvä lakiesitys tämä sinänsä on, mutta olisi voitu mennä pidemmälle.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minä luulen, että koko eduskunta on yhtä mieltä siitä, että jokaisella syntyvällä lapsella täytyy olla luontainen oikeus sekä isään että äitiin. Sitä tämä vanhempainvapaajärjestelmä ja sen rakentaminen Suomessa on tarkoittanut. On mitä järkevintä, että sitä myöskin mahdollisuuksien mukaan laajennetaan, ja nyt tässä nimenomaan halutaan vahvistaa isien asemaa.

Jäin vähän hämmästellen kuuntelemaan ed. Räsäsen puheenvuoroa, kun hän lähti pohdiskelemaan sitä, onko tässä nyt miesten, isien, asemaa vahvistettu ylitse äitien aseman. Hän jopa viittasi tämmöisiin biologisiin seikkoihin kuten imetykseen, joka luonnollisesti, ymmärrämme, on naisen, äidin, etuoikeus suhteessa lapseen, mutta erikoinen kuvio. Se on erikoinen kuvio, koska kyllä isyys, äitiys, molemmat kokonaisuutena, ovat lapselle täsmälleen yhtä arvokkaita ja täsmälleen yhtä arvokkaita myöskin lapsen syntymähetkestä alkaen. Meillä jopa pystytään nykyaikaisella teknologialla hoitamaan tämä imetyskin niin, että ei sen tarvitse välttämättä olla edes naiseen sidoksissa, vaikka tiedän vallan mainiosti, että äidinmaito on lapselle arvokkain ravinnonlähde, mitä hän voi ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina saada.

Minusta tässä järkevää on, niin kuin tässä nyt näkyy, tietyntyyppinen positiivinen diskriminointi, eli vahvistetaan sitä heikointa lenkkiä tässä vanhempainvapaajärjestelmässä, joka on isät. Ed. Taiveaho minusta erinomaisesti luonnehti sitä, että miehille, valitettavasti perheiden taloudellisista syistä johtuen, myöskin urakeskeisyys saattaa olla vahvempaa, ja siksi kaikki ne toimet, kaikki ne toimet, jotka vahvistaisivat sitä, että isät kokevat isyytensä alusta asti tärkeänä, velvoittavana mukaan lukien tämä vanhempainvapaakausi, on iso asia. Sen takia välttäisin näitä biologisia vertauksia tässä eduskuntakeskustelussa.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Luulen, että ed. Kimmo Kiljunen ei ihan ymmärtänyt sitä, mihin viittasin. Nimittäin tämän hallituksen esityksen toteutuessa, jos verrataan yksinhuoltajaisiä ja yksinhuoltajaäitejä, yksinhuoltajaisät ovat nyt sitten paremmassa tilanteessa näihin yksinhuoltajaäiteihin verrattuna, koska heillä on kuukauden pitempi vanhempainloma kuin yksinhuoltajaäideillä.

Mielestäni siis vanhempainvapaan pidentäminen on hieno asia ja isyyden korostaminen on tärkeää, mutta kyllä niissä tilanteissa, joissa isää ei ole tai jos äiti on yksinhuoltaja tai jos äiti on valinnut kotiäidin uran, mielestäni tuon vanhempainvapaan tulisi olla yhtä pitkä kuin niissä tilanteissa, joissa isä pystyy osallistumaan tähän vauvanhoitoon.

Korostan vielä sitä, että monikkoperheissä on pidetty erityisen tärkeänä sitä, että kaksosten tai kolmosten synnyttyä isällä olisi mahdollisuus yhdessä äidin kanssa olla ihan näitä pieniä vauvoja hoitamassa ja sopeutumassa tuohon monikkoperheen arkeen. Sen vuoksi näen, että vielä tärkeämpää kuin tämä isäkuukauden pidentäminen monikkoperheiden tapauksessa on sen alkuvaiheeseen sijoittuvan isyysloman pidentäminen eli tuon nykyisen 18 päivän jakson pidentäminen näissä monikkoperheissä.

Tämän vuoksi olen tähän vastalauseeseen liittänyt myös lausumaehdotuksen, jossa edellytetään, että hallitus valmistelisi esityksen, jossa monikkolasten isän oikeus isyysvapaaseen määräytyisi kustakin perheeseen kerralla syntyvästä lapsesta samoin edellytyksin kuin yksittäin syntyneestä lapsesta. Eli tuon lausumaehdotuksen tarkoitus on laajempi kuin pelkästään isäkuukautta käsittävä.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kimmo Kiljunen otti oikealla tavalla esiin isien tärkeän roolin. Tässä esityksessä todella on sellainen asia tänne sisäänrakennettuna, että nyt kahden vanhemman perheet, joissa on isä ja äiti, saisivat tämän pidennyksen, mutta sitten niissä tilanteissa, joissa on yksinhuoltajaäiti, ei saataisi tätä pidennystä. Kun lapselle on kuitenkin ihan elintärkeää, että on jompikumpi vanhempi mahdollisimman pitkään kotona, niin sen vuoksi mekin esitimme tuota muutosta tuohon yksinhuoltajien tilanteeseen tämän lain kohdalla.

Mutta on myös lopuksi todettava se, että vanhempainvapaajärjestelmä kyllä kaipaa monenlaista kehittämistä myös jatkossa, aivan kuten joitakin näkökulmia otin tuossa puheenvuorossani aiemmin esiin. Mutta haluan vielä tuoda esiin muun muassa sen seikan, että pätkätöitä tekevien, määräaikaisten työntekijöiden osalta on muun muassa ongelmia siinä, kuinka vanhempainvapaata ja tätä isyyskuukautta, nyt tätä pidennettyäkään isyysvapaata, voidaan käyttää, joten todella toivoisin, että tämmöiset mitä erilaisimmat perhetilanteet ja työelämä, kun työolosuhteet ovat muuttuneet, tulisi kyllä huomioida nykyistä paremmin, niin että kaikilla lapsilla olisi oikeasti oikeus yhä enemmän sitten vanhempiensa aikaan.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minä olen varmaankin samaa mieltä ed. Räsäsen kanssa siitä, (Ed. Kallis: Ohhoh!) että myöskin kaikilla tavoilla on vahvistettava äitien mahdollisuutta vanhempainvapaaseen.

Minun huomioni liittyy enemmän tähän ajattelutapaan siitä, että jos näemme heikon pisteen ja kun se heikko piste näissä vanhempainvapaajärjestelmissä on ollut isien asema, niin jos me rakennamme sinne mahdollisuuksien mukaan rohkaisevia tekijöitä, käytin termiä positiivista diskriminaatiota, niin ei pitäisi välittömästi todeta, että se on huono sen vuoksi, että siinä ikään kuin tasa-arvo ei toteudu täysin. Minä yhdyn kuitenkin siihen, että tätä vanhempainvapaajärjestelmää kokonaisuudessaan kannattaisi kehittää, laajentaa, vahvistaa. Meillä on esimerkkejä naapurimaista, muun muassa Ruotsista, jossa se on kokonaan toisella laatutasolla kuin Suomessa, jolloin tästä näkökulmasta, aivan niin kuin ed. Taiveaho tässä totesi, meillä on vielä paljon tehtävää siinä, että mahdollistaisimme pienille, vastasyntyneille lapsille mahdollisimman vahvasti vanhempien läsnäolon ja siihen liittyvän hoivan.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä selkeyttää, että näissä vasemmistopuolueiden ja kristillisdemokraattien vastalauseissa erona on se, että olen huomioinut myös ne perheet, joita on itse asiassa hyvin suuri määrä ja joissa äiti jatkaa vanhempainvapaalta suoraan kotihoidontukijaksolle ja haluaa itse hoitaa lasta yhtäjaksoisesti, koska näissäkin tapauksissa tuo vanhempainvapaa jää kuukautta lyhyemmäksi. Se on myös taloudellinen menetys, koska vanhempainvapaan ajalta maksettu korvaus on paljon suurempi kuin kotihoidon tuki ja tuo kuuden viikon mittaisen isyysrahakauden ajaksi äidin työhön meneminen voi olla todellakin sekä hankalaa hänelle että ongelmallista äidin työnantajalle ja äidin perhevapaasijaiselle. Ihmettelen sitä, miksi vasemmistopuolueet eivät tätä nähneet tärkeänä epäkohtana korjata tässä samassa yhtey-dessä.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! SDP:n vastalauseen tekstistä käy ilmi, että olemme erittäin lämpöisesti kannattamassa niitä ajatuksia, missä isien mahdollisuutta hoitaa ja olla enemmän lasten kanssa edistetään. Tämä oli se näkökulma, mitä me halusimme tässä lakiesityksen yhteydessä painottaa, aivan kuten tämä hallituksen esityksenkin peruslähtökohta siitä näkökulmasta lähtee. Mutta totta kai on niin, että vanhempainvapaajärjestelmässä, kuten totesinkin, on kovin monia uudistettavia asioita, ja se, mitä tulee tähän asiaan, mikä tässä nousi erityisesti esiin, ovatko yksinhuoltajaisät tai yksinhuoltajaäidit eriarvoisessa asemassa, se on ihan oikea kysymys, koska todella on niin, että tämä lakiesitys, niin kuin edellä jo toin esiin, suosii kahden vanhemman perheitä taikka sitten yksinhuoltajaisiä suhteessa sitten yksinhuoltajaäiteihin. Se näkökulma on tässä se oikein tärkeä asia, että se korjataan, ja sitä me esitimme samoin kuin sitä monikkoperheiden tilannetta, että aika pitkälti meillä on tässä saman suuntaiset ajatukset hieman erinäköisestä katsantokulmasta kristillisdemokraattien kanssa.