Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Erityisesti tässä hallituksen esityksessä vaivaa se, että siinä esitetään kiinteistöverojen alarajojen nostoa. Toki, kun kunnalla on itsemääräämisoikeus tämän veromuodon osalta, niin tällä tavalla sitä vesitetään. Myönnän, että erittäin monessa kunnassa myös tulevalle vuodelle kiinteistöveroprosentteja nostetaan. Kuitenkin on muistettava se, joka näkyy myös ainakin kahdessa vastalauseessa, että tämä veromuoto ei ota huomioon verovelvollisen maksukykyä ja toki ne, joilla muutenkin menee huonommin, joitten tulotaso on heikko, maksavat tavallaan suhteellisesti enemmän. Toki myös paikkakunnasta riippuvainen tämä on. Niin kuin perusteluissa todetaan, kasvukeskusten osalta maapohjalla on hyvin keskeinen merkitys, vieläpä suurempi painoarvo monessa tapauksessa kuin itse rakennuksella.

Sosialidemokraatit ovat useaan kertaan esittäneet sitä, että kuntien taloutta vahvistettaisiin valtionosuuksien kautta eli tällä tavalla todella kunnat saisivat kipeästi kaipaamiaan varoja. Nyt esimerkiksi ensi vuodelle, kun hallituspuolueitten taholta on mainostettu tässä salissa moneen kertaan, että niin ja niin paljon valtionosuudet nousevat, tosiasiallinen nousu on erittäin pieni. Siellä on kompensaatiota esimerkiksi kunnallisverotuksen perusteitten muuttamisesta ja sitten nämä indeksitarkistukset.

Kaiken kaikkiaan tämä laki ei ole onnistunut, (Puhemies: 2 minuuttia!) ja tavallaan näillä nostoilla pannaan kunnanvaltuutetut tekemään likainen työ. Eivät ihmiset, kuntalaiset, niin tyhmiä ole, etteivät älyä, mistä tässä on kyse.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kiinteistöveron nostaminen tarjoaa kunnille mahdollisuuden parannella talouttaan. Ongelmana on se, että kuntien taloutta pitäisi saada kuntoon myös päinvastaisella tavalla eli menoja merkittävästi vähentämällä. Kuntien taloudessa tuntuu olevan rakenteellinen alijäämä, joka ei kestä sen enempää talouskasvun kuin taantumankaan aikana. Jos tarkastelukohdaksi otetaan vuodet 2000—2008, kaksinkertaistuivat kuntien valtionosuudet, vero- ja toimintatulot. Tästä huolimatta kunnat velkaantuivat. Velkaantuminen kiihtyy tietysti myös taantuman aikana. Koska lakiesitys koskee kiinteistöveron ala- ja ylärajoja, seuraa siitä, että monet kunnat joutuisivat nostamaan omaa kiinteistöveroprosenttiaan siitäkin huolimatta, miten ne itse haluaisivat rahoittaa taloutensa. Vaikka siis ylärajaa nostetaankin, voisi alarajaa pitää nykyisellään. Asuintontin kiinteistöveroprosentti olisi puolestaan irrotettava yleisestä kiinteistöveroprosentista.

Arvoisa puhemies! Kiinteistöverotus kohdistuu vapaa-ajan asuntoihin, joita verotetaan ankaramman veroprosentin mukaan. Vapaa-ajan asumisen kiinteistöverotuksen tulisi kohdistua järkevässä suhteessa vapaa-ajan asumisen käyttämiin kunnan palveluihin. Mökkien keskimääräinen käyttöaika on noin 2—6 kuukautta vuodessa.

Ympäristöministeriö on selvittänyt mahdollisuuksia kiinteistöveron porrastamiseen energiatehokkuuden ja lämmitystavan mukaan. Kiinteistöveron kehittämistä palvelemaan enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemistä tulisi harkita. Porrastaminen voisi tapahtua myös kiinteistön päästöjen ja ympäristöä säästävän rakennustavan mukaan. Onkin syytä kysyä, milloin hallitus tuo esityksen uudenlaisesta kiinteistöverosta, joka nivoutuu ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ympäristönsuojeluun.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Kiinteistövero puhututtaa aina, ja siitä ollaan perustellusti vähintään kahta eri mieltä.

Hallitus on tuonut esityksen kiinteistöverorajojen nostamisesta, ja me mietimme verojaostossa aika pitkäänkin juuri sitä, miksi tällainen esitys on tuotu, etenkin kun nykyrajojen puitteissa pystyy moni kunta vielä liikkumaan. Moista tarvetta rajojen nostoon ei olisi ollut.

Joku asiantuntija esitti, että vain ylärajaa olisi nostettu alarajan pysyessä samana. Kun kuunneltiin asiantuntijoita, niin kuultiin myös se, että ne kunnat, jotka perivät alarajalla olevia kiinteistöveroja ja joiden on pakko nyt tämän esityksen jälkeen nostaa omaa kiinteistöveroaan, ovat kuntia, jotka eivät ole sellaisessa taloudellisessa ahdingossa, että kunnan kassaan pitäisi saada välttämättä enemmän sitä veroa. Taas niissä kunnissa, jotka tarvitsisivat veroeuroja kassaansa, löytyisi joko liikkumavaraa tai ne tarvitsisivat kenties liikkumavaraa yläpäästä, eikä tällä alarajan nostolla sinänsä tulla auttamaan kuntatalouden akuuttia tilannetta.

Ongelma tulee tietysti sitten siinä kohtaa, jos ylärajaa nostetaan. Monet kunnat ovat jo sinne ylärajan rajoille menneet. Jos ylärajaa nostetaan, kiinteistövero on hyvä veromuoto kerätä varoja, mutta moni käyttää sitä niin kutsuttua mummonmökkiongelmaa eli kiinteistövero ei mittaa veronmaksukykyä siinä tilanteessa elikkä se ei erottele, oletko pienituloinen vai isotuloinen, vaan maksat kiinteistöveron kiinteistöön perustuvan veron pohjalta.

Sitten kun mietitään, miksi hallitus tuo tällaisia erilaisia veroesityksiä, niin ei voi päätyä kuin yhteen tulokseen: hallitus on antanut omille kannattajilleen huikeita verohelpotuksia, ja tällaisilla veronkorotuksilla nyt sitten paikataan sitä syntynyttä aukkoa. Käytännössä laitetaan tavalliset pienkiinteistön omistajat ja vuokralla asuvat maksamaan hallituksen huonon talouspolitiikan veropolitiikan linjauksia.

Sosialidemokraatit ovat jättäneet vastalauseen tähän esitykseen: sekä hallintovaliokunnassa eriävä mielipide että valtiovarainvaliokunnassa vastalause. Olennainen pointti niissä on juuri se, että tässä suhdannetilanteessa, kun kaikkein pienituloisimmilla ihmisillä on jo nyt hankaluutta taloustaantumassa, asumiskustannukset ovat olennainen osa ihmisten toimeentulosta menevistä kustannuksista. Tätä kautta, jos asumiskustannukset tulisivat nousemaan, niin me emme ole valmiit sitä hyväksymään.

Kiinteistövero on kuitenkin kehitettävissä oleva veromuoto. Kuten sanottu, sillä saadaan kerättyä aika paljonkin rahaa. Mutta sitä tulee kehittää osana isompaa kokonaisuutta ja silloin ottaa huomioon, että siitä tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, ja silloin pystytään kehittämään sitä samalla myös ekologisesti kannustavampaan suuntaan. Tätä kautta täytyy lähteä miettimään sen kehittämistä, eikä niin, että pelkästään rajoihin puututaan.

Kuten ed. Kähkönen totesi täällä, yksi aivan olennainen osa on se, että perustuslaissa turvataan kuntien itsehallinto tässä kohtaa tai että kunnilla on itsemääräämisoikeus tiettyihin verokertymiin ja muuta. Kuinka paljon kunnilla todella on silloin tällaista itsemääräämisoikeutta, itsehallintoa, jos valtion taholta tullaan kuitenkin määrittämään ne tietyt puitteet, missä mennään?

Meillä on myös toisenlaisia esimerkkejä kuntien puolelta, kun sanotaan, pitäisikö ruveta normeeraamaan entistä enemmän, jotta kunnat taas laittaisivat varoja niihin paikkoihin kuin on tarkoitus laittaakin. Nämä asiat eivät ole ihan yksinkertaisia, mutta tulemme esittämään asian kakkoskäsittelyn kohdalla tämän lakiesityksen hylkäämistä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on tämän nykyhallituksen linja, että lasketaan hyväosaisten veroja eikä anneta niitä rahoja kunnille, jotta kunnat selviäisivät niistä velvoitteistaan, joita kunnille lain mukaan kuuluu eli hoitoja ja kunnallisia palveluita. (Ed. Kallis: Niin justiin!) Varallisuusveron kautta sitten otetaan varoja taikka kiinteistöveron kautta sitten pakotetaan kunnat veroprosenttien nostoon ja kiinteistöveron nostoon. Sen vielä olisi jotenkin ymmärtänyt, jos ylärajaa nostetaan, mutta kun alarajaa mennään nostamaan, niin se koskee silloin myös kaikkein pienituloisimpia ihmisiä. Kun Suomi on sen verran lähellä Jäämerta, niin kaikkien on pakko asua jossain, asuu sitten vuokralla tai omassaan. Niinpä kiinteistöveron korotus vaikuttaa näihin kaikkiin. Tämä ei ota ihmisen maksukykyä huomioon. Sen takia tämä onkin semmoinen kohtuuton vero. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vastustaa tällaista asumiskustannuksia nostavaa kiinteistöveron korotusta. Mieluummin valtionosuuksia olisi pitänyt korottaa ja antaa sitä kautta rahaa. Mutta niin kuin perinteisesti on tällä hallituskaudella ollut, niin valtio ulkoistaa kaiken veronkorotuksen, lisää kansalaisten rasitusta ja antaa kuntien tehdä niin sanotun likaisen työn.

Me tulemme esittämään, että lakiesitys hylätään.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Edellinen eduskunta käsittämättömässä viisaudessaan poisti varallisuusveron. Nyt hallitus on nostamassa asuntojen kiinteistöveroa. Tämä on tavallaan yksi varallisuusveron muoto, ja tällä varallisuusverolla pistetään maksamaan varallisuusveroa myöskin ne ihmiset, joilla ei varallisuutta ole, elikkä vuokra-asujat, jotka eivät omista kiinteistöjä ja joilla ei ole varallisuutta, mutta he joutuvat tätä kautta maksamaan varallisuusveroa. Tämä on erittäin epäsosiaalinen veromuoto, kun asuntojen kiinteistöveroa korotetaan tällä tavalla.

Asiantuntijakuulemisen mukaan peräti 184 kuntaa joutuu korottamaan veroprosenttiaan tämän alarajan nostamisen vuoksi. Elikkä yli puolet Suomen kunnista joutuu korottamaan asumisen kiinteistöveroa. Tätä ei kyllä voi pitää oikeana. Näissä kunnissa asuu 3,6 miljoonaa suomalaista. Näin ollen myöskin tätä taustaa vasten tämä hallituksen esitys on mielestäni kyllä täysin virheellinen. Tässä siirretään veroja myöskin hyvin pienituloisille ihmisille, koska asuminen on yksi välttämättömyys elintarvikkeiden elikkä ruuan lisäksi.

Kiinteistöverojen tuotto vuonna 2008 oli 923 miljoonaa euroa. Tämän veronkorotuksen vähimmäismäärä, elikkä kun nostetaan sen verran kuin pakko on nostaa, kun näitä rajoja muutetaan, merkitsee noin 50 miljoonan euron lisätuottoa kunnille. Jos taas käytetään kaikkia mahdollisuuksia, elikkä nämä ylärajat otetaan käyttöön kaikissa kunnissa, niin se tietää kunnille lisää tuloja 500 miljoonaa euroa. Mutta on muistettava, että tämä jakautuu kyllä todella hyvin epäsosiaalisesti.

Varallisuusvero poistettiin, mutta tätä kautta vuokralla asujat, joilla ei ole tämmöistä kiinteistövarallisuutta, joutuvat myöskin tämän varallisuusveromuodon maksumiehiksi. Asumiseen kohdistuvat kiinteistöverot, eli maapohjan osalta yleinen kiinteistöveroprosentti ja asuinrakennusten osalta vakituisten asuntorakennusten veroprosentti, lisäävät asumisen kustannuksia. Kiinteistövero ei sellaisenaan ota huomioon asianomaisen maksukykyä. Veroa omassa asunto-osakeyhtiössä asuva maksaa yhtiövastikkeessa ja vuokralainen vuokrassa. Omakotiasukas taas maksaa veron verottajalle.

Hallituksen esityksellä lisätään asumiskustannuksia ja samalla lisätään sellaista verotusta, joka ei ota veronmaksajan maksukykyä huomioon, kuten jo aikaisemmin totesin. Näin ollen emme näe perusteita, että kiinteistöveroja erityisesti asuinrakennusten kohdalla korotetaan. Tulemme, kuten täällä jo ed. Kangas totesi, asian toisessa käsittelyssä esittämään, että tämä hallituksen esitys hylätään. Kunnat tarvitsevat lisätuloja, mutta ne olisi tullut kattaa valtionosuuksia korottamalla, jolloin myöskin olisi voitu paremmin ottaa huomioon veronmaksajien veronmaksukyky. Nythän tässä hallituksen esityksessä tätä veronmaksukykyä ei lainkaan oteta huomioon.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tätä kiinteistöveroproblematiikkaa voidaan tarkastella monelta eri kannalta. Yksi on kuntien itsehallinnon näkökulma, johon täällä on hieman viitattu. Kunnat voivat tuloveroprosenttinsa määrätä ihan mille kohtaa tahansa nollan ja sadan väliin, mutta kiinteistöveron osalta — myönnän kyllä, että olin itse silloin hallituksessa, kun tämä järjestelmä luotiin — harkittiin, että asetetaan tietyt rajat, joissa kuntien pitää pysyä, ja sitten siltä pohjalta nämä rajat ovat olemassa. Ne olivat ehkä jonkin verran alhaisemmat silloin 15 vuotta sitten kuin tällä hetkellä, mutta nyt niitä on jatkuvasti hieman nostettu.

Jälleen on sitten esillä hallituksen esitys, jolla nostettaisiin näitä rajoja eli korjattaisiin kiinteistöveroa korottamalla kuntien taloutta, joka on laajasti syvässä ahdingossa. Pidän kyllä tuloveroa sinänsä parempana muotona, koska se perustuu aina tuloihin ja tuloista voi maksaa veroa helpommin kuin pelkästä omistamisesta, ja varsinkin sen vuoksi, että tämä kiinteistövero kohdistuu niin keskeisesti sekä vuokra-asumiseen että omistusasumiseen. (Ed. Kuoppa: Sehän ei edellytä edes omistamista!) Meidän on jokaisen pakko asua jossakin. Voin sanoa, että pakko ei ole polttaa tupakkaa, pakko ei ole omistaa autoa jne., mutta asuminen on näissä oloissa suunnilleen välttämätöntä.

Hallituksen linja on nyt ikävä kyllä se, että myös esimerkiksi niitten hyvin pienituloisten eläkeläisten verotusta kiristetään, joilla ei ole vaihtoehtoa tälle. Heitä ei ehkä veroteta tuloverolla mutta kiinteistöverolla entistä enemmän. Tämä ei tosiaan ota tosiaan tuloja, varallisuutta eikä velkoja huomioon (Puhemies: 2 minuuttia!) ja on tässä mielessä kyllä epäsosiaalinen.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Paasio hyvin kuvasi tämän problematiikan, joka liittyy tähän kiinteistöveron korotukseen ja sen vaikutuksiin. Täällä esimerkiksi ed. Laxell toi puheenvuorossaan esille tämän, että nousukauden aikana kunnilla on ollut mahdollisuus pistää rahaa talteen ja parantaa talouttaan, mutta täytyy sekin muistaa, että silloin hyvinä aikoina kunnille säädettiin myös erinäisiä tehtäviä valtionhallinnon suunnalta. Niitä on täytynyt sitten niillä paremman ajan tuloilla myös yrittää kattaa. Kyllä tässä vahvasti paistaa läpi tämä ajatus, että hyvätuloisten verotusta on kevennetty ja nyt sitten kunnat laitetaan kiristämään niin kunnallisveroa kuin myös kiinteistöveroa, elikkä täällä ovat veronkorotukset molemmilta suunnilta hyvin vahvasti tulossa. Ongelmat koskettavat lähinnä juuri pienituloisia.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on moni edustaja todennut, että kiinteistövero ei ota maksukykyä huomioon. Tämä pätee ilmeisesti kaikkiin muihin veroihin kuin tuloveroon. Ei maksukykyä oteta huomioon autoverossa, ei tupakkaverossa, ei perintöverossa, ei otettu varallisuusverossa silloin, kun se oli. Ainoastaan tuloverossa maksukyky huomioidaan. Mutta se on valitettavaa, ettei maksukykyä oteta huomioon, ja se voi joissakin tapauksissa johtaa ihan kohtuuttomuuksiin.

Kun lakia valmisteltiin ja käsiteltiin verojaostossa, niin kävi ilmi, että täällä Helsingissä on asuntoalue, Paloheinän asuntoalue, missä on rintamamiestaloja, jollaisessa pariskunta on asunut ehkä 40 vuotta, 50 vuotta, ja sille tulee 1 500 euron kiinteistövero. Voi vain kuvitella, miltä tuntuu, kun pienituloinen pariskunta, joka useimmiten siellä on, tai leski saa 1 500—1 600 euron kiinteistöveron. Se on varmasti kohtuuton. Mutta laki on tällainen juuri sen takia, että kiinteistöveroprosentti määräytyy erikseen tontin osalta ja erikseen rakennuksen osalta.

Mutta kuitenkin voi kyllä sanoa, että vaikka nämä prosentit ovat 0,2 ja 0,3 ja 0,5, niin todellisesta arvosta, käyvästä arvosta, se kiinteistövero jää kuitenkin johonkin 0,1:een, 0,2:een. Laskekaa oman talonne tai vapaa-ajan mökin osalta, niin tulette huomaamaan, että kyllä se loppujen lopuksi on aika pieni. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että olisin sitä mieltä, että kiinteistövero on kaikin tavoin ja kaikissa suhteissa hyvä. Niin kuin jo mainitsin, se saattaa johtaa ja johtaakin eräissä tapauksissa aivan kohtuuttomiin tilanteisiin.

Tässä hallituksen rivit tuntuvat olevan jonkin verran sekaisin. Olen ymmärtänyt, että se, mitä kristillisdemokraatit vastalauseessa esittävät, eli se, ettei alarajaa nostettaisi, on saanut tukea hallituspuolueitten edustajilta, ja odotan mielenkiinnolla äänestystä. Ehkä ne hallituspuolueiden rivit ovat vielä pahemminkin sekaisin.

Ed. Paasio totesi, mitä alarajan korottaminen merkitsee. Se merkitsee sitä, että pakotetaan 184 kuntaa nostamaan kiinteistöveroa asuntojen osalta ja 28 kuntaa pakotetaan nostamaan yleistä kiinteistöveroa eli sitä veroa, joka määräytyy tontin ja muun rakennuksen osalta.

Arvoisa puhemies! Meillä on myöskin ponsi, joka käsittää niitä epäkohtia, joihin voimassa oleva laki voi eräissä tilanteissa johtaa. Se voi johtaa siihen, että kahden lähes identtisen talon, kahden lähes identtisen rakennuksen, yhtä vanhojen, yhtä suurten, samasta materiaalista rakennettujen, samassa korttelissa sijaitsevien, kiinteistöveron välillä voi olla monen sadan prosentin ero. Ja miksi? Sen takia, että se veroprosentti, joka kiinteistölle määrätään, määräytyy sen mukaan, missä käytössä on enin osa pinta-alasta. Esimerkiksi jos liikehuoneistoja on 300 neliötä ja asuinpinta-alaa 299, niin koko kiinteistölle määrätään vero sen ankaramman veroprosentin mukaan. Jos olisi ollut päinvastoin, asuntoja 300 neliötä, liikehuoneistoja 299, niin se olisi määräytynyt sen lievemmän prosentin mukaan, ja ero voi olla tuhansia euroja.

Tämä ei koske yksinomaan liikehuoneistoja ja asuinhuoneistoja. Se alkaa koskea myöskin tavallisia kerrostaloja muuttotappiokunnissa, missä kerrostaloa on ruvettu myymään vapaa-ajanasunnoiksi. Sanotaan nyt, että Kemijärvellä, Kaskisissa iso talo myydään entisille kaskislaisille ja kemijärveläisille. Jos näitten käyttöön tulee yli 50 prosenttia pinta-alasta, silloin koko taloa verotetaan kiinteistöverotuksessa sen ankaramman prosentin mukaan, mikä johtaa siihen, että ne, jotka pysyvästi siinä talossa asuvat, maksavat ehkä kolme kertaa enemmän kiinteistöveroa kuin muutoin maksaisivat. Paritalossa tämä tuntuu todella kohtuuttomalta, jos toinen huoneisto ei ole pysyvässä asumiskäytössä vaan esimerkiksi vapaa-ajanasuntona ja on pinta-alaltaan puoli neliötä suurempi kuin tuo toinen. Eli näihin asioihin haluamme puuttua ja esitämme siitä ponnen.

Taisi olla ed. Paasio, joka puhui ekologisesta verotuksesta, että kiinteistöverotuksessa tulisi tällainenkin ottaa huomioon. Näinhän asuntoministeri on esittänyt. Minä vaan pelkään, että tämä rokottaisi vielä ankarammin niitä mummonmökkejä ja niitä vanhoja taloja vaikkapa siellä Paloheinän asuntoalueella. Rakennukset on rakennettu vuosikymmeniä sitten, ja jos näitten rakennusten arvoon vaikuttaisi energiatehokkuus, niin silloin vero nousisi vielä enemmän, enkä pidä sitä ihan hyvänä ratkaisuna.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totesin omassa puheenvuorossani juuri tähän ekologiseen kannustavuuteen viitaten, että tämän tulee olla osa isompaa kokonaisuutta, jossa tulee huomioida myös sosiaalisesti oikeudenmukainen tilanne, mikä tarkoittaa siis veronmaksajan veronmaksukykyä. Ekologisesti kannustavuus ei ollut pelkkä elementti, kuten ed. Kallis viittasi, jotta ei tule tällaisia tilanteita, jolloinka koetaan epäoikeudenmukaisia tilanteita jälleen kerran varallisuutta verotettaessa vaikka. Sitä varten osaksi isompaa kokonaisuutta eri elementit huomioiden tätä veromuotoa tulee jatkokehittää.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä ed. Paasion puheenvuoron jatkoksi, että kun sitten uusia muotoja, uusia kriteereitä otetaan käyttöön kiinteistöverotuksen puolella, niin toki on aivan selvää, että asunnon rakentamisvuodet myös huomioidaan. Se on selvää, että mitä vanhempi talo, niin ei siellä sillä tavalla ole pystytty kiinnittämään, ei materiaalienkaan puolesta ja muutenkaan, välttämättä huomiota siihen, että tämä asunto olisi sitten myös tässä muodossa energiaa säästävä. Ei kaikkia asuntoja voi samalle viivalle panna siinä vaiheessa, kun näitä uudistuksia ja tosiaan kriteereitä määritellään.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Asuminen on Suomessa kallista EU:nkin mittapuun mukaan, ja sille ei pidä enää yhtään laittaa lisää rasitusta. Ekologinen näkökulma ja jalanjälki pitää ottaa huomioon energiaratkaisuissa ja näin, mutta ei sitä pidä sille pihtiputaanmummolle laittaa nyt lisää rasitukseksi ja pienituloisille ihmisille. Tässä pienituloiset eläkeläiset ja muuten pienituloiset ihmiset joutuvat nyt maksumiehiksi, ja siihen ei pidä laittaa yhtään enää rasitusta. Tässä ovat nämä jätevesiasiat, mitkä nyt ovat maaseudulla ja haja-asutusalueilla. Siellä on nyt kyllä, voisiko sanoa, ketun vapaus kanatarhassa. Siellä rahamiehet nyt rahastavat hyvin pienituloisilla ja ymmärtämättömillä ihmisillä, ja sillä ei tätä maailmaa pelasteta, jos ne mummojen jätevedet sitten pistetään 10 000—20 000 euron puhdistuslaitoksiin.

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Paasio toi edellä jo esiin, niin sosialidemokraatit ovat ekologisen verouudistuksen yhteydessä aina painottaneet sosiaalista oikeudenmukaisuutta niin, että kun ekologisesti ja ympäristön kannalta, ilmastonmuutoksen kannalta on pakko toteuttaa ekologista verouudistusta, niin ne korotukset on huomioitava pienituloisimmille esimerkiksi etuuksien parannuksina, etteivät pienituloiset joudu kohtuuttomiin rasituksiin näissä yhteyksissä. Itse kannatan lämpimästi ajatusta, että vietäisiin tätä kiinteistöveroakin ekologisempaan suuntaan ja huomioitaisiin energiatehokkuus. Mutta olen huolissani siitä, että pienituloisilla ei ole samoja mahdollisuuksia toteuttaa energiatehokkuutta parantavia hankkeita omakotitaloihinsa, kun taas suurempituloisilla on, joten se huoli itsellänikin on, ja se on kyllä sosialidemokraateilla tässä ollut hyvin vahvasti esillä, niin kuin ed. Paasio toi esiin.

Mitä ed. Kankaan jätevesiasetuksen mukaisiin toimiin tulee, niin sosialidemokraatit siinäkin yhteydessä vaativat nimenomaan, että sosiaalisin perustein tulee olla tukimuoto olemassa, mitä voivat hakea pienituloisimmat, etteivät joudu kohtuuttomaan asemaan, ja se onneksi saatiin silloin läpi.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävän kehityksen kannattajia hyvin jyrkästi. Me vastustamme kiinteistöveron nostamista hyvin epäoikeudenmukaisena. Vero on täysin sama niin rikkaalle kuin köyhällekin. Esimerkiksi pienituloisimpien, kuten 580 eurolla kuukaudessa kituuttavan kansaneläkeläisen, osalta nyt jo korkean veron nostaminen merkitsee, että tämä voi olla hyvin kohtalokasta. Edessä voi olla verottajan takia ehkä oman asunnon pakkomyynti. Meillä pitäisi olla vähintään yhtä oikeudenmukainen järjestelmä kuin Ruotsissa. Siellä vakituisen asuintalon kiinteistömaksu saa olla enimmillään 4 prosenttia bruttotuloista. Perussuomalaiset esittävät hallituksen esityksen hylkäämistä hyvin epäoikeudenmukaisena.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä kyllä pelkään kovasti sitä, että tuodaan uusia elementtejä kiinteistöveroon. Se johtaa siihen, että niissä taloissa, joissa energiatehokkuus on huono, ei katsota ollenkaan, onko maksukykyä vai ei. Niille tulee suurempi vero kuin aikaisemmin. Se on nähty autoveroasiassa, miten meni. Ne, jotka saastuttavat, maksavat enemmän riippumatta maksukyvystä ja kaikesta muusta, ja pidän sitä muuten ihan oikeudenmukaisena, mutta kiinteistöveroon en halua sitä teidän kauniista puheenvuoroistanne huolimatta, koska minä en usko, että jos se toteutuu ja nämä asiat, mistä nyt puhutte, otettaisiin huomioon, se johtaisi siihen, että hyvin rakennettujen, vähäpäästöisten talojen vero laskisi ja sitten muitten nousisi.

Mitä tulee näihin rakentamisvuosiin, niin kyllä se otetaan jo kiinteistöverotuksessa huomioon, mutta tässäkin on eräs epäkohta. Minä olen melko varma, että kukaan teistä ei pidä oikeana sitä, että Helsingin Mannerheimintiellä sijaitseva rakennus on tässä kiinteistöverotuksessa ihan saman arvoinen kuin Kaustisen Köyhäjoella sijaitseva samanlainen rakennus, mutta käytännössä se on saman arvoinen kiinteistöverotuksessa.

Satu Taiveaho /sd:

Herra puhemies! Näitä ehdotuksia kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotuksista ei voi millään perustella eikä millään tavalla hyväksyä. Ne kohdentuvat raskaimmin omakotiasumiseen ja vaikeuttavat ennen kaikkea niiden kaikkein pienituloisimpien omakotiasujien asemaa ja tilannetta. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei miltään osin ole järkevää lisätä asumisen kustannuksia. Omakotitalohan on usein tavallisen kansalaisen, työntekijän suurin säästö, kovalla työllä työllä ja säästämisellä hankittu omaisuus. On kohtuutonta, että sitä niin kovasti verotetaan ja nyt vielä sitten ollaan tätä verotusta nostamassa. Sosialidemokraatit ovat koko ajan esittäneet, että muulla tavoin, ennen kaikkea valtionosuuksia lisäämällä, tulisi tätä kuntatalouden tilannetta helpottaa sen sijaan, että lähdetään tällaisiin toimiin, joita tässä nyt esitetään.

Pienituloisten eläkeläisten osalta tämä on erityisen hankala, ja täytyy todeta, että se on myös ristiriidassa muiden tavoitteiden kanssa, esimerkiksi sen tavoitteen, että mahdollisimman pitkään jokainen ikäihminen voisi asua omassa kodissaan, niin kauan kuin se on turvallisesti mahdollista. Tämän kaltaisten maksujen korotukset hankaloittavat tätä toista tavoitetta, jonka varmasti kaikki jaamme. Olisi hyvä, että jokainen voisi mahdollisimman pitkään asua omassa kodissaan.

Mitä sitten vielä tulee tähän ekologiseen verouudistukseen ja siihen, että kiinteistöverossa huomioitaisiin energiatehokkuus nykyistä paremmin — siitä äsken jo debatoitiin kovasti — totean vielä sen, että aina tulisi ekologinen verouudistus huomioida sitten sosiaalisesti oikeudenmukaisesti niin, että pienituloisempien etuuksia samassa suhteessa parannetaan, etteivät he joudu kohtuuttomuuksiin näissä tilanteissa.

Haluan nostaa tähän keskusteluun vielä yhden asian, joka on se, että tällä hetkellä minun mielestäni on pikkuisen hankalaa se, että tukia saa vain silloin, jos vanhan rakennuksen muuttaa energiatehokkaammaksi. Mutta uudisrakentamisen pitäisi olla se kaikista tärkein. Okei, rakennusmääräykset kohdistuvat tietysti uusiin rakennuksiin, mutta esimerkiksi maalämpöpumpun asentaminen on todella iso investointi muutenkin rakennusprojektin yhteydessä. On hullunkurista, että aina nykyisin uusiinkaan taloihin ei pystytä toteuttamaan näitä hankkeita, koska uusiin rakennuksiin ei ole saatavissa mitään tukea näihin hankkeisiin.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Tässä yhteydessä on tämä hallituksen esitys asetettava koko talouden ja hallituksen tekemien veroratkaisujen ja talouspoliittisten ratkaisujen taustaa vasten. Tilanteessa, jossa jo vuoden 2008 alkusyksystä selvästi oli nähtävissä, että maa tulee todella järisemään myös Suomessa kansainvälisen finanssikriisin seurauksena ja että talouskriisi tulee pahenevana työttömyyskriisinä ja myös sosiaalisena kriisinä koskettamaan myös maatamme, hallitus toteutti Säätytalossa huhtikuussa 2007 tehdyt veroratkaisut kirjan mukaan oikein kolkkapoika-asenteella tarkastelematta sitä, mitä ympäristössä tapahtui.

Syöksyvän talouden tilanteessa todella tehtiin inflaatiotarkistusten päälle 870 miljoonan euron veronkevennykset. Ruuan arvonlisävero, joka 500 miljoonaa euroa olisi voitu suunnata sosiaalietuuksien tasokorotuksina huomattavasti vaikuttavammin pienituloisten ja ostovoiman kannalta ja lapsiperheitä tukevalla tavalla, ajettiin hallitussopimuksen mukaan läpi. Ja tänään äänestimme erittäin merkittävästä asiasta, eli ministeri Kataisen hutaisusta tammikuulta, eli työnantajan kansaneläkemaksun, kelamaksun, poistamisesta, joka merkitsee perusetuuksien saattamista 1 100 miljoonan euron osalta talousarvion ja hallituksen ja maan velanoton varassa olevaksi asiaksi. Tätähän katettiin kyllä jo keväällä muun muassa metsäteollisuudelle tulleella noin 150 miljoonan euron nettoenergiaveronkorotuksella, joka oli erittäin sopimaton toimenpide tässä vakavassa talouden ja metsäteollisuuden kriisissä.

Hallitus on selvästi siirtämässä kunnille tämän talouden maksun, likaisen työn. Kunnat ulkoistavat ja yksityistävät ja joutuvat nostamaan jakoveroa, joka sosiaalisesti ei ole oikea verotusmuoto kriisitilanteessa. Poikkeuksetta kunnat, varsinkin taloudellisissa ja työllisyysvaikeuksissa olevat kunnat joutuvat nostamaan veroäyriä. Nyt sitten eräänä osana kiinteistöverosta tehdään ikään kuin osa kuntarahoitusta tuntuvillakin nimenomaan asuinrakennuksen veroprosentin alarajan nostoilla, kuten täällä on kuvattu. Erittäin epäsosiaalisesti tätä veropohjaa ja rahoitusta haetaan, ei todella veronmaksukyvyn ja varallisuuden huomioon ottavalla tavalla, kuten veroratkaisut pitäisi tehdä, vaan tässä on kyseessä selkeästi regressiivinen, voimakkaimmin pienituloisiin kohdistuva verotusmuoto.

Kiinteistövero ei ole todella progressiivinen. Se kohtelee omassa talossa asuvia, pientä eläkettä saavia ja lapsiperheitä todella tässä tilanteessa voimakkaammin, niitä ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi juuri kovimman työttömyysuhan alaisina. Jälleen tuntuu, että jos ei sosialidemokraatteja ole paljon haluttu kuunnella, niin ei myöskään EU-komissiota. Komissio on useaan otteeseen viitannut jäsenmaihin, että ne pehmentäisivät tämän kriisin sosiaalisia vaikutuksia tukemalla työttömien perheitä ja nimenomaan sosiaalisin tukitoimin. Nämä kaikki tällaiset toimenpiteet toimivat päinvastoin tässä tilanteessa.

Nyt tällä esityksellä ehkä arvioidaan kerättävän 50 miljoonaa euroa tilanteessa, jossa kuntien alijäämä noussee 850 miljoonaan euroon ensi vuonna. Kaiken kaikkiaan meillä paikallishallinnon ennätys ilmeisesti EU:ssa tulee myös siinä, että paikallishallinnon velka noussee 8 prosenttiin bkt:stä, mahdollisesti velka-alijäämä jopa 15 miljardiin euroon. Nämä ovat varsin rajuja lukuja tilanteessa, jossa kunnat ovat kuitenkin tämän sosiaalisen kriisin ja työttömyyskriisin etulinjassa. Ne vastaavat kansallisen perusturvallisuuden kannalta keskeisistä sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen palveluista.

On erittäin järkyttävää kuntatasolla törmätä nyt siihen tilanteeseen, miten lapset kouluissa oirehtivat meidän kriisiämme. Kuunnelkaa, hyvät edustajatoverit, opettajia. Koskaan ei ole ollut näin paljon vakavia viestejä kuin kouluyhteisöstä tulee tänä päivänä. Nämä oppilasryhmäkokojen suurentamiset ja kouluavustajien määrien vähentämiset osana kuntatalouden tervehdyttämistä tulevat iskemään erittäin vakavalla tavalla sosiaalisen turvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden kannalta vastaan. Näissä asioissa, jos missä, toivoisi kyllä, että eduskunnassa olisi kunnallispuolue merkittävin puolue myös päätöksenteossa.

Hallituspuolueiden edustajat, te olette olleet Kuntaliitossa tekemässä yksimieliset esitykset kuntarahoituksen ja kuntien valtionosuuksien lisäämiseksi. Kuntaliitto on esittänyt tälle vuodelle 100 miljoonan euron välitöntä valtionosuuden nostoa, ensi vuodelle muistaakseni 250 miljoonan euron nostoa, mikä toki on vähemmän kuin sosialidemokraatit ovat esittäneet, mutta Kuntaliitto on esittänyt myös harkinnanvaraisten avustusten nostamista, johon uskon kyllä myös hallituspuolueiden edustajien budjettikäsittelyssä ensi vuoden osalta jossain määrin päätyvän. Nämä ovat kuitenkin sellaisia tärkeitä ensiaputoimenpiteitä, joissa sosiaalisen turvallisuuden ja kuntien peruspalvelujen kannalta on mentävä eteenpäin.

On kyllä myöskin tässä yhteydessä jo sanottava, että nyt keskustelun pitää kääntyä kyllä näennäisistä lukusarjoista oikeisiin asioihin, päätösten taustoihin. Hyvin helposti hallituspuolueet ovat pystyneet viemään keskustelua siihen, millä, sosialidemokraatit, rahoitatte tämä miljardin euron, jota te esitätte. Tällä keskustelulla koko ajan pyritään unohtamaan se, että tämä hallitus käyttää 13 miljardia euroa velanottoon, ja voi kysyä, mihin: hyvätuloisten ja varakkaiden ihmisten miljardien veronkevennyksiin tilanteessa, jossa työttömyys kärjistyy. (Ed. Lintilän välihuuto) — Jos verojaoston puheenjohtaja voisi tutustua myöskin julkisiin tilastoihin, jotka valtiovarainministeriön johdolla tehdään. Koskaan eivät tuloerot ole Suomessa kasvaneet niin paljon kuin tällä hetkellä kasvavat. Teidän ratkaisunne on tukea varakkaiden veronkevennyksiä, luoda pelitilaa sillä ja sitten panna kunnat maksamaan perusturvallisuuden heikentämisenä, leikkauksina, jakoveron, kunnallisveron nostona ja kiinteistöveron nostona, mikä nosto on regressiivinen, pienituloisiin voimakkaammin kohdistuva veromuoto.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä ed. Rajamäki oli oikeassa monessa asiassa. Mutta kun te puhutte veronkevennyksistä varakkaille, niin sellaista kevennystä ei ole olemassa, koska varallisuusvero on poistettu. Mutta jos te tarkoititte hyvätuloisia, niin ymmärrän sen osittain.

Mutta, ed. Rajamäki, kun on pohdittu tätä ja katsottu, mitä tämä 1,1 miljardin veronkevennys merkitsee, niin se merkitsee käytännössä todellista verohelpotusta ja veronkevennystä noin 500 miljoonaa euroa. Muu osa on kompensaatiota siitä, että esimerkiksi eläkeläisverotus kevenee jne. ja kompensoidaan kunnille jnp. Eli todellinen veronkevennys on noin 500 miljoonaa, ja te puhutte miljardeista. Minä luulen, että jos pysyy suurin piirtein oikeassa luvussa, niin se sanoma menee paremmin perille.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajamäki puhui epäsosiaalisesta verotuksesta ja ei huomioi varallisuutta. Ihan muistutuksena nyt ed. Rajamäelle, että te olitte valtioneuvoston jäsen siinä hallituksessa, joka poisti varallisuusveron sosialidemokraattisen valtiovarainministerin johdolla. (Ed. Saarinen: Vastustitteko?) Tämä oli kiistämätön totuus. Näin te teitte.

Te sanotte, että veronkevennykset kohdistuvat suurituloisiin. Päinvastoin, veronkevennykset ovat selkeästi kohdistuneet keski- ja pienituloisiin, ja nyt ensi vuodelle tuleva perusvähennyksen nosto on selkeästi sellainen toimenpide, joka nimenomaan pieni- ja keskituloisten verotusta helpottaa. Sosialidemokraattien ollessa hallituksessa sitä ei saatu koskaan läpi, ei koskaan läpi. (Ed. Rajamäki: Teidän kanssanne!) Mielenkiintoista, että kokoomus—keskustahallituksessa se saadaan vietyä läpi.

Se pitää muistaa, mistä puhutaan. Tällä hetkellä puhutaan kiinteistöverotuksesta. Kiinteistöverotus on kunnille hyvä rahoitustapa. Hallitus omalla esityksellään antaa kunnille mahdollisuutta oman verotuksen ja palveluiden rahoittamiseen. Lipposen hallituksen aikana (Puhemies: Minuutti!) lähdettiin selkeälle ansiotulon kevennyksien linjalle. Sitä samaa linjaa on jatkanut Vanhasen ykkönen ja kakkonen, ja sitä tulee jatkaa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Totuus on se, että tuloverotus ei kevene ensi vuonna valitettavasti, paitsi aivan pienituloisimmilla, jotka hyötyvät tästä perusvähennyksestä. Pitää muistaa se, että tuloverotuksen kevennys kompensoi työttömyysvakuutusmaksun nousua, ja kun katsomme, kuinka paljon kunnat korottavat veroja, niin totuus on se, että tulos on plus miinus nolla veronmaksajien kannalta. Se on totta, että tuloerot ovat muutaman viime vuoden aikana kasvaneet, mutta se johtuu siitä, että Lipposen aikana luotiin edellytyksiä sille kasvulle, mutta varsinaisesti valtiovarainministeri Heinäluoman aikana tuo ero alkoi voimakkaasti kasvaa. Vasta nykyisen hallituksen aikana, kun suurituloisten tulot tänä vuonna, ensi vuonna putoavat reippaasti, varmasti tämä erojen kasvu tulee supistumaan.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakin ed. Rajamäen puheenvuoro sisälsi niin paljon faktaa ja fiktiota sekaisin, että en oikein pysynyt itsekään kärryillä, mitä hän oikein tarkoittaa. Mutta nämä valtavat miljardit, mitä hän esitti, niin aivan kuten ed. Lintilä purki sen tilanteen osuvasti, siellä oli kyllä todella, voi sanoa, asioita sotkettu onnistuneesti.

Mutta mitä tulee verolinjauksiin ja Matti Vanhasen kakkoshallituksen sosiaaliseen politiikkaan, mitä on harjoitettu, niin pieni- ja keskituloisia on suosittu, perhepolitiikkaa on viety hyvin eteenpäin, takuueläke tulee, ei ole leikattu kansaneläkkeen perusosia eikä muuta eikä varsinkaan varallisuusveroa poistettu, elikkä tällaisia tekoja. Toivon, että pysyttäisiin tosiasioissa eikä esitettäisi puolitotuuksia.

Toivon hartaasti, että nämä tosiasiat huomioidaan ja ennen kaikkea se, että kun maa on talouskriisissä, niin valtio kantaa siitä kuitenkin ylivoimaisesti suurimman vastuun, kunnat vain pieneltä osin.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Lintilä muisteli vanhoja ja antoi puheenvuorossaan ymmärtää, että ikään kuin varallisuusvero olisi poistettu keskustan sitä vastustaessa ja ed. Lintilän ikään kuin äänestäessä sitä vastaan. Tiedustelen, miten hän mahtoi siinä äänestyksessä käyttäytyä henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisesti en äänestänyt sen varallisuusveron poistamisen puolesta.

Sitten tähän kiinteistöveroon. Ensinnäkään se ei kunnioita kunnallista itsehallintoa. Se pakottaa kunnat nostamaan veroäyriään tai kiinteistöveron alarajaa. Liikkumavaraa olisi näilläkin välyksillä noin 400 miljoonaa euroa, jos kunnat haluaisivat käyttää täysimääräisesti tätä liikkumavaraa. Se ei ole tietysti kunnallisvaltuutetuille kovin mieluisa päätös olla korottamassa kiinteistöveroja, mutta siellä on kunnilla liikkumavaraa. Sitä tässä suhdannetilanteessa ei olisi tarve eikä olisi oikein järkevääkään mennä korottamaan, ei ainakaan eduskunnan päätöksillä. (Puhemies: Minuutti!) Tehkööt kunnat sitten niin kuin haluavat.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En missään vaiheessa puheenvuoroani sanonut sitä, etteikö keskusta olisi ollut mukana tässä. (Ed. Saarinen: Panitko hanttiin?) Muistutin vain siitä, että tämä ratkaisu tehtiin sosialidemokraattisen valtiovarainministerin esityksestä, hallituksen esityksestä, ja sosialidemokraatit olivat tämän esityksen takana enkä ollut niitä, jotka olisivat livenneet riveistä tässä, kun sitä hallituksen yhteisenä esityksenä vietiin läpi, toisin kuin ed. Saarinen teki.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Lintilälle haluan todeta, että kun asuntojen kiinteistöveroa nyt on pakko nostaa 184 kunnassa, niin se merkitsee sitä, että tämän tyylinen varallisuusvero tulee myöskin niitten maksettavaksi, joilla ei ole varallisuutta, eli vuokra-asujien. He joutuvat maksamaan tämän muotoista varallisuusveroa, elikkä asumiskustannukset tulevat nousemaan. Tässä mielessä tämä ei ole ollenkaan sosiaalinen, ei ota huomioon veronmaksukykyä jnp.

Sitten mitä tulee näihin suurituloisten ja pienituloisten asiaan, niin haluan muistuttaa, että esimerkiksi pääministerin tulotasolla veronalennus ensi vuonna on pitkälti toistatuhatta euroa. Noin 20 000 euroa vuodessa ansaitsevan pienipalkkaisen työntekijän veronalennus on, jos oikein muistan, noin 280 euroa. Elikkä suurituloisille on annettu tuhansia euroja ja pienituloisille muutamia kymmeniä tai satoja euroja.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta oli oikein hyvä, että varallisuusvero poistettiin. Minä äänestin sen puolesta. Valtio menetti noin 80 miljoonaa euroa, mutta tilalle tuli osinkovero; osingot menivät verolle, ja se tuottaa valtiolle 600—700 miljoonaa euroa vuodessa. Erittäin hyvä. Saimme 600—700 miljoonaa euroa, menetimme 80 miljoonaa euroa. Mutta se siitä.

Ed. Sasi, kyllä minä luulen, että te tiedätte, että verot kevenevät ensi vuonna. Te olette kuitenkin ollut jaostossa niin monta kertaa kuuntelemassa, että tiedätte, että osa siitä 1,1 miljardista eurosta on kompensaatiota, osa on sitten todellista veronkevennystä. Kyllä houkutus liioitella ja välillä vähätellä asioita on erittäin suuri tässä salissa, mutta kyllä kannattaisi kuitenkin pyrkiä esittämään faktoja.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hoskonen, totesitte äsken jotenkin näin, että kunnat kantavat vain pieneltä osin vastuuta nykyisestä tilanteesta. Eli minä tulkitsen ainakin teidän puheenvuoronne niin, että kuntien on syytäkin nostaa tuloveroprosenttejaan ja kunnat eivät tarvitse lisää valtionosuuksia, ja tämäkin esitys on hyvä. Miten muuten asian voi tulkita?

Ed. Kallis, todennäköisesti te aivan tahallanne tulkitsitte tavallaan väärin puheenvuoroni, kun totesitte, että rakennusvuodet otetaan jo nytkin huomioon kiinteistöverotuksessa. Toki minä sen ymmärrän. Tarkoitin aivan muuta eli sitä, mikä on tilanne silloin tiettynä vuonna, kun kiinteistöjä on rakennettu. Mutta itsekään en kannata sitä, että kiinteistöverorasitusta lisätään. Kyllä rakennusluvissa voidaan ottaa huomioon tietyt säännöt, jotta ei tehdä sellaisia tuulentupia.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Sosialidemokraatit ovat edellyttäneet, että veronmaksukyky ja varallisuus on otettava paremmin huomioon. Tässä suhteessa ja vakavassa tilanteessa myös edellisen hallituksen tulopoliittiseen ratkaisuun liittyneet varallisuus- ja pääomaveroasiat ja -ratkaisut on uudelleenarvioitava ja veroja on nostettava.

Toinen asia. Me tarvitsemme tässä tilantees- sa täsmätoimia emmekä hehtaaripyssyjä. Tämä 1 100 miljoonan euron kansaneläkemaksun poistaminen työnantajilta on erikoinen ratkaisu, kun pitäisi todella työllisyyden ja sosiaalisen turvallisuuden puolesta tehdä panostuksia myös pienyritysten toiminnan edellytysten parantamiseksi. Ja on aivan totta tämä painotus, että nimenomaan suurituloisimmat ovat tarpeettomasti tässä vaikeassa tilanteessa hyötyneet näitten inflaatiotarkistusten päälle tulleista veronkevennyksistä. Näitä pitäisi painottaa oikealla tavalla.

Ed. Lintilä, te ette ylpeänä kertonut, mikä suuri saavutus teiltä jäi aikaansaamatta: yrittäjien ja maatalousyrittäjien vapauttaminen kokonaan perintöverosta oli hallituksen esityksenä, mutta se ei kaatunut sosialidemokraattien vastustukseen, vaan perustuslain ja Suomen kansalaisten tasapuolisuuden ongelmaan, jolloin hallitus veti sen pois.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnassa käsittelemme tuulivoimaloita, varsinkin niitä, jotka tulevat merelle. Ilmeisesti niitten verotus on hieman epäselvää, eli olisi tärkeätä, että se kunta, jonka edustalla voimalat tulevat sijaitsemaan, saa niistä myös kiinteistöveron.

Sitten kiinteistöjen verotusarvosta sen verran, että ... Niin kuin ed. Kallis toi esille, varsinkin syrjäseuduilla on tilanteita, että verotusarvo on paljon suurempi kuin käypä arvo, mitä kiinteistöstä saa. Tämä tilanne pahenee, ja se on mielestäni vääryys niitä kohtaan, jotka siellä kiinteistön omistavat.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä tämän lain perusteluista. Siellä kehutaan tätä kiinteistöveroa ja todetaan jotenkin näin, että se pienentää paineita tuloverotuksen suuntaan. Täällä monissa puheenvuoroissa on juuri todettu, mitenkä tämä kiinteistövero — toki on muitakin veromuotoja — ei huomioi tosiaan maksajan veronmaksukykyä, niin kuin ed. Kallis totesi. Kyllä minusta olisi paljon reilumpaa ja sosiaalisempaa hankkia kunnille tuloverotuksen puolelta nämä lisä-äyrit ja lisäeurot.

Arvoisa puhemies! Asumiskustannuksiin liittyy myös jätevesiasetus, johon muutamissa edustajien puheenvuoroissa puututtiin. Nyt määräaika lähenee, ja on turha toivoa, ja en ainakaan usko, että hallituksen puolelta riittävästi näitä tukieuroja tulee, kun näissä kiinteistöissä tehdään muutoksia. Toivon, että tässä kuitenkin helpotuksia tulisi. On aivan epärealistista ja minusta kohtuutonta vaatia joillakin syrjäisillä mummonmökeillä tekemään näitä erittäin kalliita investointeja. Ne ovat kohtuuttomia. Asukkailla ei ole varaa siihen, ja varmasti näissä tapauksissa ei vaaranneta pohjavettä, vaikka heidän annettaisiin asua elämänsä loppuun saakka näissä kiinteistöissä nykyisillä järjestelmillä. Tässä kohden pitäisi olla kohtuus ja suhteellisen samanlaiset pelisäännöt koko maassa.

Reijo Laitinen /sd:

Puhemies! Ihan lyhyesti tästä esityksestä.

Kyllähän tässä nyt niin on käymässä — niin kuin täällä hyvin monet, erityisesti sosialidemokraattiset edustajat ja ed. Mikko Kuoppa, ovat perustelleet tätä ehdotusta kuntien osalta — että kunnat pakotetaan tässä korottamaan kiinteistöveroja. Näin on tapahtumassa hyvin, hyvin monessa kunnassa. Kun ei varmasti ehkä kehdata tai kunnilla ei ole poliittista rohkeutta nostaa veroprosenttia niin korkeaksi kuin ehkä tarvetta olisi, niin kiinteistöveroa nostetaan sitten vielä voimakkaammin. Näin on käymässä esimerkiksi Jyväskylässä, omassa kunnassani. Kiinteistöveron korotuksella kaupunki tulee keräämään, jos ja kun tämä laki menee läpi ja kun valtuusto talousarvion hyväksyy, vajaat 5 miljoonaa euroa enemmän kiinteistöveroa ensi vuonna kuin tänä vuonna. Sen lisäksi korotetaan vielä veroprosenttia todennäköisesti 0,5 prosenttia, joka tarkoittaa noin 9:ää miljoonaa euroa. Elikkä kuntalaisten verorasitus kasvaa omassa kunnassani näin ollen näillä toimenpiteillä semmoiset 15 miljoonaa euroa. Tämä kyllä osittain johtuu siitä, että hallitus on toteuttanut sellaista politiikkaa, joka pakottaa kunnat tekemään näin.

Kun täällä puhutaan veronkevennyksistä — ed. Kallis, te puhuitte faktoista — niin faktaa on myöskin se, että tänä vuonna veronkevennykset kohdistuivat euromääräisesti erittäin voimakkaasti suurituloisiin. (Ed. Kalliksen välihuuto) — On kyllä, mutta erilaisessa suhdannetilanteessa kuin esimerkiksi Lipposen hallituksen aikaan tehtiin veronkevennyksiä. — Nyt olisi ollut mahdollisuus ottaa huomioon jo aikoja päiviä sitten, niin kuin täällä on käynyt ilmi, että me syöksyimme lamaan.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Täällä usein puhutaan kunnallisen itsehallinnon tärkeydestä, ja meidän perustuslakimmekin lähtee siitä näkökulmasta. Nyt me olemme sellaisen päätöksen äärellä, että eduskunnan päätöksellä, todennäköisesti äänestämällä, tullaan puuttumaan kunnalliseen itsehallintoon sillä tavalla, jota en voi kannattaa, eli kunnat pakotetaan korottamaan veroja, on siihen sitten kunnallistalouden kannalta asianomaisessa kunnassa tarvetta tai ei, ja tunnetuin seurauksin, että se osuu pienituloisiin, köyhiin ihmisiin kaikkein rankimmin.

Jotenkin olisi ollut ymmärrettävää ja loogista, että kiinteistöverotuksessa ylärajoja olisi korotettu. Se olisi antanut mahdollisuuksia niille kunnille, joilla on kiinteistöveron osalta korotushalua ja -tarpeita. Se olisi antanut niille liikkumavaraa, mutta tätä logiikkaa hallitus ei ole halunnut esittää, eivätkä eduskunnassakaan sitten hallituspuolueet halunneet siihen suuntaan tätä muuttaa.

Henkilökohtaisesti olen tässä suhdannetilanteessa ollut sitä mieltä, että ei ole aihetta puuttua näihin kiinteistöveron rajoihin, ei sen paremmin ala- kuin ylärajaankaan. Pidän kuitenkin kiinteistöveroa edelleen sinänsä hyvänä ja kehittämiskelpoisena veromuotona. Veron korotus olisi pitänyt tehdä suhdannepoliittisesti parempana aikana ja laajemman verouudistuksen yhteydessä. Ylipäänsä yhtä palikkaa siirtämällä veropolitiikassa voidaan kyllä kohdata karhu, kun on lähdetty sutta pakoon.

Tällaisen suuremman verouudistuksen yhteydessä kiinteistöveroa olisi voitu kehittää sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan ja ekologisesti kannustavampaan suuntaan, ihan niin kuin täällä tänään on jo todettukin. Siihen olisi voitu luoda tarpeellisia lykkäys- ja huojennusjärjestelmiä. Tässä mielessä kiinteistöverojen korotus ei olisi vaatinut siis minkäänlaisia muutosesityksiä tässä vaiheessa jo sitäkin taustaa vasten puntaroituna, että suurin osa kunnista voi tänä päivänäkin liikkua kiinteistöveroasteikolla vielä aika vapaasti, koska voimassa olevan lainkin puitteissa tätä liikkumavaraa on kuntataloutta vahvistaen mahdollisuus käyttää 400 miljoonan euron edestä, jos kunnat niin haluavat.

Ymmärrän hyvin kuntapäättäjien tuskaa ja kuntatalouden ongelmia. Tämä ei ole kunnallisvaltuutetuillekaan kovin mieluisa veromuoto, kun se on siellä kunnallisen itsehallinnon toimivallassa, käyttää maksimaalisesti. 400 miljoonan euron liikkumavarakin omalta osaltaan todistaa sitä, että tämä hallituksen esitys tässä suhdannetilanteessa on epäkelpo ja aiheeton. Tulen äänestämään tämän hallituksen esityksen hylkäämisen puolesta.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Voidaan sanoa, että kiinteistövero on hyvä vero, ja siitä syystä se on hyvin olennainen osa kaikkien maitten verojärjestelmää.

Jos me katsomme esimerkiksi ympärillä olevia maita, niin Ruotsi on maa, jossa perinteisesti on luotettu varsin laajasti kiinteistöveroon. Erityisesti sosialidemokraattien ollessa hallituksessa kiinteistöveroa korotettiin äärimmäisyyteen asti, niin että veroprosentti oli noin 1,5. Niin sanottu villaskatt oli veromuoto. Vasta kun porvarihallitus tuli valtaan sosiaalidemokraattien jälkeen, niin tuota kiinteistöveroa on selvästi alettu alentaa Ruotsissa, koska se oli herättänyt suurta vastusta kansalaisten keskuudessa. Mutta kuten sanottu, kiinteistövero suhteellisen korkeana on olennainen osa sosialidemokraattista hyvinvointiyhteiskuntavaltiota ja yksi tapa rahoittaa tuota valtiota.

Mutta tosiaan, kun katsotaan muitakin Euroopan maita, niin kiinteistövero on niissä käytössä ja useimmiten selvästi korkeampana kuin Suomessa. Myöskin Yhdysvalloissa kiinteistövero on kuntien olennainen rahoituslähde.

Kun verojaostossa saatiin selvitystä, niin siellä voitiin todeta, että Suomen nykyinen kiinteistövero on tasoltaan vielä selvästi eurooppalaista keskitasoa alhaisempi. Mikä on myönteistä kiinteistöverossa, on se, että se antaa kunnille vakaan tuoton, ja selvää on myöskin se, että kiinteistöveroa ei voi millään välttää. Ei löydy sellaista keinoa, sellaista porsaanreikää, jolla kiinteistöveron voisi välttää.

Kiinteistövero on myöskin sillä tavalla hyvä veromuoto, että se vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Kunnilla täytyy olla omaa rahoituspohjaa. Niillä pitää olla omaa päätäntävaltaa siinä, kuinka paljon kerätään kuntalaisilta verotuloja, joilla sitten pyritään ehkä parempi- tai huonompitasoinen palvelutaso kunnassa ylläpitämään. Kiinteistövero tästä syystä on luonnollinen osa tuota kuntien päätöksentekopalettia.

Sitten olennaista on myöskin se, että kiinteistövero on tietyllä tavalla kuitenkin vastike niistä palveluista, joita kiinteistön omistaja saa kunnalta. Meillähän aikaisemmin oli katumaksu. Kaikki kiinteistöt maksoivat katumaksua siitä syystä, että jonkun täytyy rakentaa kadut, pitää yllä niitä ja kaavoitusalueella pitää päästä katua pitkin jokaiseen kiinteistöön. Kunta joutuu vastaamaan tästä, ja siinä suhteessa tietyllä tavalla on perusteltua, että jos meillä on varsin hajanaisesti rakennettu omakotialue, siellä maksetaan jonkin verran korkeampaa kiinteistöveroa kuin tiiviisti rakennetulla keskusta-alueella, koska kunnalle kustannukset siitä hajalleen rakentamisesta ovat huomattavasti korkeammat kuin keskustan tiiviistä, korkeasta rakentamisesta.

Mitä tulee sitten sosiaalisuuteen, niin tietysti on selvää, että progressiivinen tulovero on sosiaalisempi kuin kiinteistövero, mutta kiinteistöverollakin on oma sosiaalinen dimensionsa. Otan nyt kaksi esimerkkiä.

Kimi Räikkönen, jolla on useamman miljoonan arvoinen talo Suomessa, asuu Sveitsissä, ei maksa tuloveroja lainkaan Suomeen, mutta kiinteistöveroa hän maksaa kuitenkin suhteellisen merkittävän määrän siitä useitten miljoonien omaisuudesta, mitä hänellä Suomessa on. Eli meilläkin on kuitenkin tapa verottaa niitä urheilijoita, jotka eivät halua maksa verojaan Suomeen, ja se on se, että jos heillä kiinteistö Suomessa, niin he joutuvat maksamaan kiinteistöveroa.

Takaan, että Kimi Räikkönen maksaa siitä talostaan huomattavasti korkeamman veron kuin mökin mummu Pihtiputaalta. Se on selvästi suhteessa siihen kiinteistön arvoon, ja silloin, jos olet rikkaampi, sinulla on suurempi kiinteistö, maksat huomattavasti korkeampaa veroa kuin jos olet köyhä ja sinulla on hyvin pieni, vaatimaton mökki. Eli se on suhteessa sinun sosiaalisiin olosuhteisiisi, mutta niin kuin sanottu, niin siinä suhteessa vero on kuitenkin kohtalaisen oikeudenmukainen. Ed. Kuoppa on siinä oikeassa, että jos asuu vuokralla, niin silloinkin joutuu maksamaan, mutta se on osa sitä asumiskustannusta, jonka ihmiset joutuvat maksamaan, koska se, joka asuu vuokralla, myöskin saa ne katu- ja muut palvelut, joita kunta hänelle antaa.

Arvoisa puhemies! Mitä sitten tulee hallituksen esitykseen, niin täytyy sanoa, että tietysti se, että ylärajaa nostetaan, lisää kuntien harkintavaltaa, kunnallista itsehallintoa. Se, että alarajaa nostetaan, on hyvä kysymys, koska voidaan sanoa, että on täysin selvää, että jos meillä on vero, sillä pitää olla jonkinlainen alaraja, koska muuten jotkin kunnat saattaisivat valita nollaverokannan ja poistaa veron omalta osaltaan käytöstä. Jos yhteiskunta haluaa, että meillä on tietty vero käytössä, niin silloin on luonnollista, että sillä on alaraja.

Mutta olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että tuo vaihteluväli saisi olla kunnille varsin suuri, jotta kunnan päätöksentekijät, jotka demokraattisesti valitaan, voisivat tuon tason oman tahtonsa mukaisesti valita. Voi sanoa, että oikeastaan nyt on sillä tavalla hassua, että kun näitä verokantoja muutetaan, niitä muutetaan prosentin sadasosan tarkkuudella. Eräässä keskusteluvaiheessa toin esille sen, että on sinänsä perusteltua, että olisi päädytty ratkaisuun, jossa yleinen kiinteistöverokanta olisi ollut minimissään 0,5 ja vakituisen asunnon osalta 0,25, ja olisi pysytty siinä. Sitten tarvittaessa, jos kunnissa on paineita, ylärajaa olisi nostettu tulevaisuudessa, mutta mielestäni pohjana tämä olisi sinänsä kyllä käynyt.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kiinnittää huomiota siihen, että mielenkiintoista on se, että myöskin ydinvoimalaitosten osalta veroa korotetaan 2,5 prosentista 2,85 prosenttiin. Kun jotkut täällä salissa väittävät, että ydinvoima ei ole kannattavaa, niin täytyy sanoa, että ydinvoimahan on melkoinen lypsylehmä niille kunnille, joissa nämä voimalaitokset ovat, ja osoittaa sen, että ydinvoima on myöskin kuntatalouden kannalta erittäin arvokas verojen lähde.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Erinomaisena veroasiantuntijana tunnettu ed. Sasi taisi jotenkin erehtyä, kun hän kuvaili, että haja-asutusalueilla verotusarvot ovat korkeampia sen tähden, kun kunnallistekniikan rakentaminen on siellä kalliimpaa. Kyllähän verotusarvot käyttäytyvät, ed. Sasi, juuri päinvastoin. Kaatopaikan lähettyvillä verotusarvot ovat huomattavasti matalampia kuin kaupunkien, taajamien keskustoissa. Tässä mielessä kiinteistövero on ikään kuin piiloprogressiivinen verotusarvojen korkeuden vuoksi. Tämän rekisteröin ed. Sasin erinomaisen hyvästä puheenvuorosta, tarkoittiko hän todella, että logiikka kulkee näinpäin. Mielestäni se kulkee päinvastoin, että verotusarvojen korkeasta arvosta johtuen taajamien keskustassa verot ovat korkeampia ja haja-asutusalueilla tai jossain syrjäisessä paikassa, käytin esimerkkinä kaatopaikan läheisyyttä, verotusarvot ovat hyvin matalat ja silloin kiinteistöverokin on matala.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kiinnitin samaan asiaan huomiota kuin ed. Saarinen. En tiedä, sanoiko ed. Sasi väärin, kun hän totesi, että syrjäseuduilla kiinteistövero on korkeampi. Nimenomaan tontin verotusarvot ovat asutuskeskuksissa, kasvukeskuksissa, huomattavasti korkeammat kuin monissa maalaiskunnissa. Tämä lienee aivan selvää, ainakin mitä minä olen asiantuntijoita kuullut, ja myöskin Omakotiasujien liiton mukaan nimenomaan tontin verotusarvot ovat aika korkeita ja nostavat silloin myöskin oman asunnon kiinteistöveron tavattoman korkeaksi.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran särähti korvaan erityisasiantuntijan, tai miksi nyt ed. Sasia sanoisi tällä alalla, kaunis lause, että tämä on ihana vero, kun ei tätä voi välttää — veroja, joita ei voi välttää. Se sopii kyllä tämän hallituksen sapluunaan tässä tasaverotuksessa, eli esimerkiksi Tampere on surullisenkuuluisa siitä, että sinne on hankittu asiantuntijaksi kunnan saneerausta tekemään ja ulkoistamaan Destian yksi pääjehuista, jonka ainoa asiantuntemus on siinä, että löytää juuri ne porsaanreiät, joista voi taas vetää välistä ennen kuin yksityistetään tai juuri semmoisia firmoja saadaan aikaan, joista voi saada pääoman, ettei voi välttää kukaan yksilö. Sama juttuhan meillä on kaikissa: verot, mitkä ovat tulleet sähköön, vesimaksuihin kunnalla ja kaikki. Tämä on surullista, että tasaveroa ajetaan sillä, että kun ihmiset eivät voi välttää, niin kaikkien on pakko maksaa tasavero.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajien Saarinen ja Kuoppa huomio oli sinänsä hyvä, mutta haluaisin kuitenkin puolustaa kantaani sillä, että siellä, missä asutaan omakotitaloissa, on suurempi tontti ja tietysti tonttimaan arvo on yleisen kiinteistöveron mukainen eli aikaisemmin 0,5, jatkossa 0,6. Sen sijaan se rakennus, joka siinä päällä on, on sitten puolen veron arvoinen suurin piirtein. Tietysti siellä, missä on tiiviimpää rakentamista, on rivitaloja esimerkiksi, silloin sen tontin ala on pienempi ja kuitenkin sen tontin osuus siitä kiinteistöverosta on suhteellisen suuri, mikä tarkoittaa sitä, että jos rakennetaan tehottomasti suurilla tonteilla, siellä varmasti kiinteistövero on jonkin verran korkeampi.

Sitten vertailu keskustaan on sinänsä hyvä. Tietysti siellä rakennusten arvo on suuri, tontin arvo on lähtökohtaisesti koon johdosta pienempi, mutta tietysti, koska sen arvo on korkeampi, niin se saattaa olla taas suhteellisen merkittävä. Se on totta, että keskustan ja haja-asutusalueen vertailu ei ole kauhean helppoa, mutta samalla etäisyydellä keskustasta olevalla alueella rakentamistapa vaikuttaa siihen, mikä veron määrä on.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Lauri Kähkönen äsken puheenvuorossaan epäili, että valtio ei velkaannu, kunnat ovat huomattavimpia velkaantujia, tai ajatusmalli meni ainakin näin. Valtio kuitenkin, kuten sanoin silloin, kantaa päävastuun velanotosta, kun ensi vuoden budjettia tehdään; se on noin 13 miljardia. Kunnat toki velkaantuvat myös ja joutuvat korottamaan tuloveroprosenttia, mutta se on luonnollista, koska tuloverokertymät ja myös yhteisöverokertymät romahtavat, kun yritystoiminta ei nyt toimi, ja syyn me kaikki tiedämme.

Mutta sitten pari huomiota. Pitkän aikavälin verokehitys on Suomessa ollut sellainen, että ansiotuloverotusta on pyritty keventämään, jotta kannustettaisiin ihmisiä työhön. Ympäristöveroja ja sitten kiinteistöveroja pikkuhiljaa on nostettu ylöspäin, ja viime vuosien suuntaus on ollut ihan selkeä, että ympäristöveroja pyritään korottamaan, jolla kulutuskäyttäytymistä pystytään tehokkaasti ohjaamaan parempaan suuntaan.

Verot kiristyvät joka tapauksessa lähivuosina, kun aletaan valtionvelkaa maksaa takaisinpäin. Kun käytiin budjetin lähetekeskustelua, niin huomasin sen kyllä yllätykseksi, että suurin osa kansanedustajistakin on sitä mieltä, että verotusta voi kiristää ja kaikki suomalaiset lähes ovat samaa mieltä, että verotusta voidaan kiristää ja tuloverotustakin. Minusta se on ihan terve ilmiö. Velat on aina joskus maksettava. Ja pitää muistaa, että nyt käsittelyssä oleva kiinteistöverolaki on sellainen lakiesitys, joka kantaa oman vastuunsa tähän kuntien tulokertymään. Aivan oikein, näitä ylä- ja alarajoja korotetaan, ja kunnat sitten omassa harkinnassaan päätyvät, mihin päätyvätkään. Mutta joka tapauksessa lienee ainoa vero tästä kiinteistöverosta ... (Ed. Kähkönen: Ei se omaa harkintaa ole, jos on alarajaa nostettu!) — Voimalaitosvero taitaa olla ainoa vero, joka nostetaan yleensä sinne maksimiin. Niitä voimalaitoksia taitaa olla kunnissa niin vähän pitkin Suomea, että siitä ei kannata nyt sen enempää välittää.

Mutta lopuksi, arvoisa puhemies, totean vain, että kunnat ovat hyvin vastuullisia veronkantajia ja ne eivät halua asukkaitaan sen kummempiin ongelmiin saattaa, mutta palveluista on pidettävä huoli, ja se on kuntien vastuu nimenomaan.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Minä luulen, että yleisesti voidaan sanoa, että kiinteistövero on kuitenkin sen kiinteistön varallisuusarvoon nähden aika pieni. Ihan tätä keskustelua varten yritin laskea, mikä on meikäläisen kiinteistön, omakotitalon, kiinteistöveroprosentti. Se on noin 0,2 prosenttia käyvästä arvosta. Vapaa-ajanasunnon kiinteistövero on noin 0,1 prosenttia käyvästä arvosta. Ja minä luulen, että tämä pätee aika lailla ja aika yleisesti kaikkiin muihinkin kiinteistöihin.

Mutta on se ongelma, mikä on tullut myöskin monta kertaa esille. Eräissä tapauksissa kiinteistövero tulee kohtuuttomaksi ja nimenomaan siitä syystä, että tontin arvo on suuri. Kun mainitsin tuon Paloheinän alueella rintamamiestalossa asuvan lesken, jolle tulee 1 600 euron kiinteistövero, niin se varmasti tuntuu kohtuuttomalta. Mutta en minä tiedä, onko se nyt niin kauhean suuri prosentti sen kiinteistön käypään arvoon nähden, kun kerrottiin, että tontti on 1 500 neliötä ja ilmeisesti kaava antaa hyvän rakennusoikeuden. Mutta kun hän joutuu sen maksamaan, niin silloin se on todella suuri.

On aika paljon puhuttu myöskin näistä veronkevennyksistä, onko sellaisia vai ei. Tosiasia on, että ensi vuonna veroaste on varmasti bkt:hen nähden suurempi kuin tänä päivänä, en hetkeäkään sitä epäile. Se johtuu monestakin syystä, mutta korkeampi se tulee olemaan. Vaihtoehtoja verotuksessa on aina olemassa, ja kun totesin ... (Puhemies: 2 minuuttia!) — No, en malta olla mainitsematta tätä viimeistä asiaa. (Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle.)

Arvoisa puhemies! Kun ed. Sasille mainitsin, että se todellinen veronkevennys ensi vuonna on tuloverotuksessa 500 miljoonaa euroa, niin siinäkin yritin laskea, paljonko se tekee asukasta kohti. Se tekisi asukasta kohti noin 95 euroa. Jos tämä 500 miljoonaa euroa palautettaisiin kunnille valtionosuuksina ja tasaisesti — eihän se tasaisesti tapahdu, mutta laskuesimerkissä on kuitenkin yksinkertaistettava ja lähden siitä, että se menisi kunnille asukasluvun perusteella — niin se ainakin minun omassa kotikaupungissani Kokkolassa, kuten sen ympäristökunnissakin, merkitsisi summaa, joka on yhtä kuin 1 veroprosentti. Eli kunnallisveroprosenttia voitaisiin laskea yhdellä prosenttiyksiköllä, jos tämä 500 miljoonaa ei menisi tuloveronkevennyksiin vaan annettaisiin kunnille. Vastaavasti niissä kunnissa, missä suunnitellaan veronkorotusta vaikkapa yhdellä prosenttiyksiköllä, sitä ei tarvitsisi toteuttaa.

Voi kysyä, kumpi vaihtoehto olisi parempi: olla alentamatta tuloveroa 500 miljoonalla vai heittää se sama summa kunnille, niin ettei oikeastaan yhdenkään kunnan tarvitsisi veroa korottaa. Jos kuntalaiset saisivat valita, niin en kyllä jaksa uskoa, että muu vaihtoehto tulisi kysymykseen kuin tämä, että otetaan se kunnalle, ettei kunnallisveroa tarvitse nostaa.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Ainoa logiikkahan on tietysti tämän hallituksen linja tässä. Toki olen samaa mieltä ed. Sasin kanssa, että kiinteistövero on hyvä muoto, mutta siinä pitäisi olla joku suhteellisuus, koska millään mittarilla tämä nykyajan verotus ei ole mitään muuta kuin moraalitonta, eettisesti epäkelvotonta, kristillisesti epäkristillistä ja pohjoismaisen demokratian perusarvoja syövä.

Tämä tasaveromalli, mitä ajaa nykyinen hallitus, on täysin hallitseva kaikilla tasoilla, ja jokainen tajuaa myös sen, että vähän parempituloista tuommoinen kiinteistövero nyt ei paljon hetkauta, mutta pienemmille, niin kuin on sanottu, se on kohtuutonta, varsinkin kun nämä samat kunnat näissä vesiveroissaan, kaikissa vastaavissa, sähköt, nyt kun tämä Helsinki näyttää mallia tietulleissa, kun nämä kaikki väylät — ed. Sasin mukaan ei voi välttää tiettyjä veroja — pannaan veronalaiseksi, niin silloin tasavero ajetaan tähän maahan, ja tämä on todella oikeastaan aika törkeätä valmistelua sille, että putsataan nämä potit tästä näin kaikki, mistä voidaan sitten saada tämmöistä tasaveron kaltaista jokaiselta ja lisätä vielä tätä kuilua, joka on lisääntynyt tässä Suomen hyvätuloisten ja huonotuloisten välillä.

Tämä temppuna tässä vaiheessa on täysin nykyhallituksen linjassa, ja toivon, että tämä olisi yksi naula lisää tämän hallituksen arkkuun. Tässä on tietty logiikkansa, mutta sitä ei kannata sitten niin kuin epäloogisesti ruveta selittelemään jonain muuna kuin mitä se on. Luulisi, että tyhminkin tajuaa, mikä tämä linja on ja mihin tämä asettuu siinä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä olevaan asiaan kiinteistöverosta liittyen voi todeta, että veronsaajille elikkä kunnille kysymys on yhdestä veromuodosta. Aikanaanhan kiinteistövero tunnettiin nimellä katumaksu, mutta koska tämä nimenä ei tosiasiassa oikein kuvannut tuota käytäntöä, millä se alun perin markkinoitiin, katumaksuna, niin sitten se muuttui kiinteistöveroksi.

Kun kunnissa tehdään tulevan vuoden talousarviosuunnitelmia tai on jo tehty hyvin pitkälti, niin silloin kiinteistövero on yksinkertaisesti yksi keino, jolla kunta koettaa vaikeassa taloustilanteessa etsiä tuloja. Itsekin olen istunut Keuruun kaupungissa tällaisia ryhmätyöpalavereita, joissa on etsitty keinoja menojen vähentämiseksi mutta myös tulojen lisäämiseksi, ja siellä on aina ollut kiinteistövero yhtenä kysymyksenä, jossa lähestulkoon korkeimpiin mahdollisiin lukemiin kiinteistöveroprosentit on haluttu sijoittaa sen vuoksi, että kunta saa verotuloja. Elikkä tämä lähtökohta täytyy asiassa tiedostaa, kun käsittelemme kiinteistöveroa, että siitä on tullut yksi verotuksen muotoa ja käsite katumaksu on jo kauan sitten unohtunutta historiaa käytännössä.

Valitettavasti kiinteistövero saattaa varsinkin joissakin tapauksissa olla suhteettoman korkea veronmaksajan tulotasoon nähden. Voi olla, että muun muassa siinä ed. Kalliksen mainitsemassa esimerkissä, jossa vanhus, leski, asuu omakotitaloa, rintamamiestaloa, jolla on arvokas tontti, tilanne on se, että tämän lesken tulot ovat suhteellisen pienet. Ja voidakseen realisoida tonttinsa arvon, hän joutuisi luopumaan myymällä kodistaan, ja tätä hän ei varmasti eri syistä haluaisi tehdä. Eli muun muassa tuon kaltaisessa tilanteessa, jossa pienituloinen henkilö, esimerkiksi eläkeläinen tai leskieläkeläinen, omistaa tutun ja rakkaan kotikiinteistön, kiinteistövero saattaa olla hyvinkin suuri menonlisäys perheen taikka henkilön taloudessa.

Edelleen kotipaikkakunnaltani Keuruulta viime syksynä, vuosi sitten, tuli erittäin paljon kielteistä kritiikkiä siitä, että kiinteistöverot ovat nousseet, koska verottaja korotti kiinteistöjen arvoja. Ilmeisesti aiemmin ne olivat jääneet jälkeen, mutta sitten korjattiin lähemmäksi reaalisia arvoja, ja tämä merkitsi kiinteistöveroprosenttien korotuksen rinnalla tuntuvaa veronkorotusta, kun se arvo, jonka perusteella verot määritettiin, myöskin nousi.

Eräs kysymys tähän liittyen on sitten entiset maatilakiinteistöt, jotka ovat jääneet asumattomiksi. Nämä ovat kuitenkin olleet asuinkäytössä olleita kiinteistöjä, ja nyt Veronmaksajain Keskusliiton lakimiehen mukaan nämä eivät olekaan siirtyneet vapaa-ajan asunnoksi, jos niitä ei varsinaisesti semmoisina käytetä, vaan ne voidaan edelleen katsoa aiemman asuinkäytön pohjalta asuinkiinteistöiksi, ja silloin nämä veroprosentit ovat alhaisemmat. Toivon, että myös kiinteistöveromäärittelyissä veroviranomaisilla olisi oikeaa tietoa ja että kansalaisilla olisi oikeaa tietoa siitä, minkä pohjalta verotus määräytyy, jotta tarvittaessa voisi pyytää myös veronoikaisuja.