Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettua lakia, esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntöä ja joukkoa muita lakeja. Ehdotetuilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi.

Esityksessä ehdotetaan, että oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin lisättäisiin direktiivin edellyttämät asiakirjan kääntämistä koskevat säännökset. Rikosasian vastaajalle olisi annettava kohtuullisessa ajassa maksuton käännös haastehakemuksesta ja tuomiosta. Vastaajalle olisi annettava käännös myös rikosasiassa tehtävästä päätöksestä ja muusta olennaisesta asiakirjasta, jos käännös olisi tarpeen vastaajan oikeuden valvomiseksi. Asiakirjat voitaisiin kääntää myös suullisesti, jollei vastaajan oikeusturva edellyttäisi asiakirjan kääntämistä kirjallisesti.

Pakkokeinolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset epäillyn oikeudesta pidättämistä koskevan päätöksen ja vangitsemispäätöksen käännöksiin. Esitutkintalain säännöstä olennaisen esitutkinta-aineistoon kuuluvan asiakirjan kääntämisestä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että siihen lisättäisiin säännökset asiakirjan suullisesta kääntämisestä ja käännöstä koskevasta oikeudesta luopumisesta.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan esitutkintaviranomaisen tulkkausta tai käännöstä koskevaan päätökseen tyytymätön voisi saada asian päätöksentekijän esimiehen tai syyttäjän käsiteltäväksi. Lisäksi tulkkauksen tai käännöksen puuttumiseen tai puutteelliseen laatuun voitaisiin vedota myöhemmin asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä, koska tuomioistuin on viime kädessä vastuussa oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuudesta.

Valiokunta toteaa, että esityksessä ei ole tarkoitettu luoda tulkkausta ja käännöstä koskeville esitutkintaviranomaisten päätöksille muista esitutkintapäätöksistä poikkeavia menettelytapoja, vaan uuteen esitutkintalakiin sisältyviä riitauttamismahdollisuuksia on pidettävä myös direktiivin vaatimusten kannalta riittävinä.

Hallituksen esityksen mukaan tulkkina tai kääntäjänä saa toimia rehellinen ja muuten tehtävään sopiva henkilö, jolla on tehtävän edellyttämät taidot. Esitutkintaviranomaisen tai tuomioistuimen olisi määrättävä tehtävään uusi tulkki tai kääntäjä, jos asianosaisen oikeusturva sitä edellyttäisi. Lakiin ei ehdoteta säännöksiä tulkin tai kääntäjän esteellisyydestä. Eräät valiokunnan kuulemat asiantuntijat pitivät ehdotettuja tulkin ja kääntäjän kelpoisuusvaatimuksia liian epämääräisinä. Valiokunta katsoo kuitenkin, että tulkin ja kääntäjän kelpoisuusvaatimuksia ei voida tiukentaa esityksessä ehdotetuista. Vaikka tulkiksi tai kääntäjäksi tulee ensisijaisesti määrätä pätevä ammattitulkki tai auktorisoitu kääntäjä, on otettava huomioon tilanteet, jolloin tällaista ei ole saatavilla. Kokonaisuutena arvioiden valiokunta pitää tulkin kelpoisuutta koskevan sääntelyn tasoa perusteltuna ottaen huomioon tulkattavien kielien määrän sekä tehtäviin mahdollisesti liittyvän kiireellisyyden. Tietyissä tilanteissa on käytännön syistä tarpeen jättää harkinnan varaa tulkkien ja kääntäjien valinnassa.

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi on tärkeää, että esitutkinnassa ja tuomioistuimessa käytettävät tulkit ja kääntäjät ovat riittävän päteviä. Lakivaliokunta pitää oikeustulkkauksen laadun kehittämisen kannalta tarpeellisena uutta oikeustulkin erikoisammattitutkintoa.

Esteellisyyskysymysten osalta lakivaliokunta korostaa, että mahdollisuuksien mukaan on pyrittävä siihen, että tulkkina tai kääntäjänä käytetään henkilöä, joka ei ole asiaan tai asianomaiseen sellaisessa suhteessa, että hänen puolueettomuutensa vaarantuu asian selvittämistä tai asianosaisen oikeuksia vaarantavalla tavalla.

Lakivaliokunnalle on kuulemisissa esitetty, että kääntämisen ja tulkkauksen tulisi koskea myös eräitä muita päätöksiä ja tilanteita. Lakivaliokunta ei kuitenkaan pitänyt tarkoituksenmukaisena sitä, että viranomaisten velvollisuutta käännösten antamiseen laajennettaisiin direktiivin edellyttämästä. Valiokunnan mielestä kääntäminen ei ole itseisarvo, vaan kääntäminen ja sen vaatimat resurssit tulee kohdentaa tilanteisiin, joissa asianosaisen oikeusturva sitä edellyttää.

Tulkkien ja kääntäjien salassapitovelvollisuuden rikkomisen osalta valiokunta katsoo, että laillisuusperiaatteen vahvistamiseksi ehdotettuun säännökseen on asianmukaista lisätä informatiivinen viittaussäännös rikoslakiin, minkä toteuttamiseksi valiokunta ehdottaa, että oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun 7 §:ään lisätään uusi, 2 momentti.

Valiokunnan kuulemisten yhteydessä esille nousi myös uhrin asema. Vaikka esitys koskee lähtökohtaisesti epäillyn oikeutta käännöksiin ja tulkkaukseen, uhrilla on jo voimassa olevan lainsäädännön mukaan vastaavat oikeudet. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä, että rikoksen uhrin oikeuksista, tuesta ja suojelusta on annettu oma direktiivi, niin sanottu rikosuhridirektiivi. Kyseisen direktiivin täytäntöönpanoa ollaan aloittamassa oikeusministeriössä.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä vähäisin muutosehdotuksin.

Valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Yksikin väärin ymmärretty tai tulkattu sana voi kaataa ihmisen koko maailman.

Omalta osaltani kannatan tätä hallituksen esitystä valiokunnan tekemällä muutoksella. Mutta sitten kun tätä tarkemmin lueskelin ja mietin asiaa, niin olisin toivonut, että näissä teksteissä tai jopa valiokunnan esityksessä olisi huomioitu tarkemmin tämä esteellisyysasia. Onhan tosi se, että varsinkin näitten harvinaisempien kielien osalta on vaikea saada tulkkeja tai kääntäjiä, mutta sitä suuremmasta syystä voi olla hyvinkin tärkeää, että turvataan tämän ihmisen asema tässä tilanteessa. Elikkä se, että meillä kuitenkin suurin osa näistä kielistä, joita käytetään tässä tapauksessa, on englantia tai muita eurooppalaisia kieliä... [Anne Holmlund puistaa päätään] — No, olin siinä käsityksessä. — Silloin kuitenkin vähintään näissä tapauksissa voisi olla se esteellisyysasia tarkemmin matkassa.

Sitten se, että valiokunta piti oikeustulkkauksen laadun kehittämisen kannalta oikeustulkin ammattitutkintoasiaa plus rekisteröinnin selvittämistä merkittävänä ja tärkeänä. Ihan hyviä kehittämisasioita sinänsä, mutta voi olla vaikea niitä asioita viedä tänä päivänä eteenpäin.

Elikkä kokonaisuudessaan minä kannatan tätä, ja vielä oikein tyytyväisenä luin sitä, että valiokunta oli kiinnittänyt huomiota tähän salassapitovelvollisuusasiaan, mitä ei oltu muualla sitten mainittu.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan ihan lyhyesti tuohon edustaja Maijalan esille nostamaan kysymykseen.

Tämän päivän ongelmahan on se, että tämä tulkattavien kielien kirjo on todella suuri. Siellä on myös erittäin haasteellisia, vaikeasti tulkattavia kieliä, jotka saattavat olla myös hyvin pieneen kieliryhmään kuuluvien henkilöiden äidinkieliä. Tämä aiheuttaa meille valtavan ison haasteen. Jos kielet olisivatkin tavanomaisia ja tunnettuja, tämä työ olisi huomattavasti helpompaa. Mutta on tietysti selvää, että me pyrimme säädösten mukaan sellaisiin ratkaisuihin, joilla pystytään turvaamaan oikeusturva kaikkien osalta.

Sama tietysti koskee myös uhria, niin kuin jo tuossa omassa esittelypuheessani totesin. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ehdottomasti vaatii sitä, että kaikki tietävät, mistä on kyse, tietävät omat oikeutensa, ja myös, että tämä on kaiken kaikkiaan ymmärrettävää tutkinnan ja oikeuskäsittelyn jokaisessa vaiheessa.