Täysistunnon pöytäkirja 101/2005 vp

PTK 101/2005 vp

101. TORSTAINA 6. LOKAKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito

Matti Kangas /vas:

Puhemies! Täällä on puhuttu valtion lisätuloista ja kerrottu, että pitäisi kipukohteisiin laittaa. Minun mielestäni kipukohde on sellainen, jos en sano häpeä, että lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon määrärahat poistettiin ensi vuoden budjetista. Nyt on viime päivinä tullut tietoa, että lapset joutuvat puoli vuotta, jopa vuoden odottamaan, että pääsevät psykiatriseen hoitoon. Minusta tämä on häpeä, että nuoret ja lapset eivät pääse hoitoon.

Mitä hallitus aikoo tehdä, että tämä asia tulee kuntoon?

Peruspalveluministeri   Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on huomattavasti parantunut viime vuosina tämä lasten ja nuorten psykiatrinen hoito, kiitos eduskunnan, joka on lisännyt määrärahoja, ja myöskin tämän hallituskauden aikana tähän on laitettu runsaasti määrärahoja. Olemme tarkistaneet tilanteen 15. päivänä elokuuta.

Vuonna 2003 puolet sairaanhoitopiireistä ei selviytynyt hoitotakuusta tältä osin. Nyt meillä on alueita, missä tilanne on huonompi, mutta pääsääntöisesti selvitään. Huono tilanne Itä- ja Pohjois-Suomessa johtuu siitä, että puuttuu terapeutteja jne. Mutta meillä on myöskin kehitetty paljon näitä erilaisia hoitoja, jolloin käytetään ryhmä- ja perheterapiaa, jolloin yhäti useammat pääsevät hoitoon, vaikka on harvempia terapeutteja. Sitten tämä terapia on vain yksi osa sitä kokonaishoitoa, joten nekin, jotka ovat jonossa, ovat kyllä hoidon piirissä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Pitää paikkansa, että se on osakysymys. On hoitotakuu Suomessa; on luvattu hoito kansalaisille, ja hoitojonot ovat aika pitkiä. Lasten ja nuorten psykiatrisista määrärahoista alan ihmiset kertovat, että nyt on hälyttävä tilanne. Se ei todista mitään, jos te täällä sanotte, että rahaa sinne menee, kun se ei näy kumminkaan siellä vaikuttavan. Ne rahat pitää korvamerkitä lapsille ja nuorille.

Aiotteko korvamerkitä ja lisää rahaa nyt laittaa, niin kuin tekivät Lipposen ykkös- ja kakkoshallitus?

Ed. Kirsi Ojansuu merkitään läsnä olevaksi.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä oli elokuussa tilanne, jolloin alle 200 oli jonossa, ja hekin olivat kyllä hoidossa, mutta eivät juuri ehkä sitten sille terapeutille päässeet, ja koko ajan tilanne on paranemassa. Kansallinen terveyshanke on nyt tähän asiaan laittanut 10 miljoonaa euroa. Lastenpsykiatreja meillä on toiseksi eniten Euroopassa. Meillä on tällä alueella resursseja.

Nyt on syytä meillä myöskin koordinoida sairaanhoitopiirien, perusterveydenhuollon ja kasvatus- ja perheneuvoloiden tätä toimintaa. Näin kyllä tapahtuukin osassa maata, mutta ei kaikkialla. Mutta kuten sanottu, paljon hyvää kehitystyötä on tapahtunut. Meillä on paljon hankkeita menossa, edelleen niitä rahoitamme. Uskon, että tämä tässä lähivuosina tulee yhäti paremmaksi, mutta kuten sanottu, aika myöhään alettiin lisätä määrärahoja, vuonna 2000.

Kirsi  Ojansuu  /vihr:

Arvoisa puhemies! Perheet ovat kuitenkin hyvin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missäpäin Suomea asuvat. Tänään luimme Helsingin Sanomista, että nimenomaan Pääkaupunkiseudulla on hyvin suuri ahdistus ja pula näillä lapsiperheillä, joissa vanhemmilla on huume- ja päihdeongelmia, mielenterveysongelmia, on moniongelmaisia. Heidän tilannettaan ei millään tavalla auta se, vaikka ministeriö on laittanut hankkeita, kun rahat tipotellaan ympäri maata ja tarve on erittäin suuri isoissa kaupungeissa. Tätä psykiatrista, lääkärin määräämää hoitoa ei pystytä antamaan siinä laajuudessa kuin on esitetty ja tarvittu.

Mitä ministeriö aikoo nyt akuutille tilanteelle tehdä näissä isoissa kaupungeissa?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Me olemme ohjeistaneet neuvoloita. Kaikki neuvolat on koko Suomessa nyt koulutettu varhaisen puuttumisen menetelmillä. Tämä meillä ei riittävästi toimi, ja siinä on monia syitä. Oireita katsotaan liian kauan kasvatusneuvoloissa esimerkiksi, liian kauan, ja sitten on seurauksena sairaalahoito. Varhaisen puuttumisen menetelmien kehittämistä edelleen pitää tehostaa. Meillä on nerokas järjestelmä, neuvolat, eli siellä on ammatti-ihmiset. Tämä on meidän yksi resurssimme, kouluterveydenhuolto toinen. Sairaanhoitopiirit käyttävät ostopalveluihin nyt enemmän rahaa kuin aiemmin, ja yhteistyö, mitä siellä on viritelty, on tuottanut kyllä tässä koko terveydenhuollon kentässä nyt todellakin näitä uusia toimintakäytäntöjä, työnjakoa ja menetelmiä. Minä en olisi ihan näin toivoton kuin nyt annetaan ymmärtää.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri Hyssälä sanoi, Suomestahan todella puuttuu psykiatreja, ja koulutus on aika hidasta, kestää viisi kuusi vuotta. Mutta Suomessa on paljon psykologeja, jotka voisivat myös antaa psykoterapiaa ja auttaa näitä lapsia. Eikö nyt olisi aika saada myös psykologit sairausvakuutuskorvauksen piiriin?

Peruspalveluministeri   Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Me olemme nyt kouluttamassa myöskin lisää terapeutteja, ja sehän on hidas tie todellakin, edustaja asiantuntijana tietää, ennen kuin me saamme lisättyä koko tätä volyymiä, mutta tänne on tulossa nyt lisähenkilöstöä. Me olemme niillä määrärahoilla, joita eduskunta on lisännyt ja joita hallitus on lisännyt, saaneet 300 uutta pysyvää työntekijää tälle alueelle, niin että kyllä tämä on kansainvälisestikin katsottuna meillä erittäin hyvin resursoitu.

Myönnän, että siellä on vaikeuksia työnjaossa. Kun kasvatus- ja perheneuvolat ovat sosiaalitoimen alaisia ja muu hoito on terveystoimen alaista, niin ei aina kaikistellen se yhteistyö suju ja tieto kulje. Toivon, että tässä kunta- ja palvelurakennehankkeessa pystytään katsomaan myöskin tämä hallinnollinen puoli, että koko toiminta olisi yhden viranomaistoiminnon alaista eikä kahden niin kuin nyt.

Pirkko Peltomo /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä, kyllä te annatte liian valoisan kuvan tällä hetkellä siitä, mitä lasten ja nuorten psykiatrinen hoito on. Siellä on jonoja, ja siellä on lapsia, jotka joutuvat odottamaan jopa vuoden. Siinä mielessä edellisten kysyjien kanssa olen samaa mieltä, että meiltä puuttuu lääkäreitä, meiltä puuttuu psykiatreja eli hoitavaa henkilökuntaa. Henkilöstön lisäys ei tapahdu nopeasti, siihen tarvitaan resursseja, rahaa, aikaa viisi kuusi vuotta.

Mitkä olisivat tällä hetkellä ne konkreettiset toimenpiteet, joilla me pystyisimme auttamaan näitä lapsia ja nuoria, jotka todella jonottavat jopa vuosia?

Peruspalveluministeri   Liisa  Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Meillä ei todellakaan ole nyt vuosien jonoja. Kaikki ovat hoidossa, mutta terapiaan on jonoja, ja selvitin, mistä se johtuu, mutta he ovat kyllä hoidossa. He ovat joko siellä perusterveydenhuollon hoidossa tai kasvatus- tai perheneuvoloitten, kouluterveydenhuollon. Elokuussa tilanne oli se, minkä kerroin, ja koko ajan se on paranemassa. Mutta ihan sellaista ykskaks-ratkaisua ei ole.

Lisää koulutetaan lääkäreitä, lisää koulutetaan terapeutteja. Meillä on kolme erittäin isoa kehittämishanketta, joihin suurimmat määrärahat, mitä meillä ministeriössä oli, annettiin, tähän lasten ja nuorten ja muuhun mielenterveyspalveluun. Meillä on tätä Pohjanmaalla, Rovaniemellä jne., niin että kyllä tässä paljon on tähän panostettu. Myönnän, että meillä on alueellisia eroja ja puutteita, mutta koko ajan työtä tehdään.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Ministeri otti esille varhaisen puuttumisen tärkeyden. Samoin hän totesi, että yhteistyötä on tiivistetty, ja tällä puolen on varmasti paljon tehtävää sekä perheiden, koulun että monien muiden toimijoiden osalta juuri ennalta estävässä mielessä. Nyt nousi esille, että kun tätä kunta- ja palvelurakenneasiaa myös pohditaan, niin ehkä siihen liittyen näitä kysymyksiä uudella tavalla mietitään. Mutta olisiko nyt jokin taho, joka voisi esimerkiksi maakunnittain tätä asiaa vielä vauhdittaa niin, että siellä kuntatasolla, koulujen tasolla, maakuntien tai sairaalapiirien tasolla tähän kysymykseen paneuduttaisiin vakavasti ja nimenomaan varhaisen puuttumisen mielessä, koska sehän on kokonaisuus, joka tässä on sitten vaikuttamassa, että saataisiin mahdollisimman hyvä tulos. Onko tätä mietitty?

Peruspalveluministeri   Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillähän lääninhallituksille kuuluu tämä valvonta. Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoille kuuluu alueilla tämä palvelujen valvonta, että ne toimivat, ja tässä voi kääntyä niiden puoleen.

Luonnollisesti nyt, kun alueilla mietitään näitä rakenteita ja palveluja, koko Suomi käydään läpi tässä Paras-hankkeessa, varmasti kannattaa semmoinen viesti alueille antaa, miten yhdistettäisiin sosiaali- ja terveystoimen aivan turhia hallinnon rajoja, että tieto kulkisi, koordinaatio olisi parempaa ja ennen kaikkea että potilaat paremmin, sujuvammin pääsisivät hoitoketjuihin.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri totesi, Suomessa on kyllä terapeutteja, mutta he eivät toimi tällä hetkellä kuntien palveluksessa tai sairaanhoitopiireissä. Siksi samalla rahalla saadaan entistä vähemmän hoitoa. Tässä on se ongelma. Se joudutaan ostamaan kalliisti yksityiseltä. Lastenpsykiatrian hoitotakuuhan tuli voimaan jo 2002, ja siinä hoitoraja on kolme kuukautta, eli kolmen kuukauden sisällä pitää päästä hoitoon. Juuri olemme saaneet tänään tietää, että Kuopiossa joudutaan jonottamaan jo yli vuosi. Kysynkin ministeri Heinäluomalta:

Kun te olette nyt valmistelemassa lisäbudjettia, niin aiotteko lisätä korvamerkittyä rahaa kunnille tässä lisäbudjetissa, että kunnat voisivat hoitaa tämän lastenpsykiatrian asian kuntoon, koska tämä on niin epäinhimillinen tilanne tällä hetkellä, että sitä ette tekään varmasti voi hyväksyä?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Hallitus ensi viikolla tekee päätöksen toisesta ja kuluvan vuoden viimeisestä lisätalousarviosta. Muistelen ulkoa sillä tavalla, että tällaista ehdotusta siellä ei ole olemassa myöskään ministeriöltä tulleena. Mutta tässä suhteessa ilman muuta ministeri Hyssälä on varmasti parempi henkilö vastaamaan. Hän on kai sitä tässä aika lailla tehnytkin, mutta ehkä yhden kerran vielä olisi syytä tätä asiaa selventää.

Peruspalveluministeri   Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kerroin jo näitä meidän toimintakäytäntöjen muutoksia. Meillä on aika kauan nyt luotettu tähän yksilöterapiaan. Nyt siellä on koulukuntaeroja, on lyhytterapia, on pitkäterapia, mutta nyt myöskin tehdään enemmän ryhmä- ja perheterapiaa, jossa on suuremmat volyymit.

Mitä tulee alueellisiin eroihin, niin on aivan selvää, että on alueellisia eroja. Mutta ostopalveluja kunnat käyttävät myöskin siellä, missä terapeutteja puuttuu, ja kuten sanottu, kyllä siellä se muu hoito sitten kuitenkin kohtuullisesti toimii. Hoitotakuu tuli tässä voimaan 2002. Meillä on tiedot vuodelta 2003, jolloin vain puolet pystyi hoitotakuuajassa hoidon toteuttamaan, nyt pystyvät miltei kaikki. Siellä on joitakin alueellisia eroja, mutta hoitotakuu on ollut tässä hyvä asia. Kolmen kuukauden kuluessa pystyy suurin osa jo kuitenkin hoidon toteuttamaan.

Jyri  Häkämies  /kok:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu, psykiatrisen terapian tarve erityisesti lasten osalta on akuutti ja huutava. Mutta, ministeri Hyssälä, te ette vastannut ed. Asko-Seljavaaran varsin suoraan ja tärkeään kysymykseen. Hän totesi, että Suomessa on terapiakoulutettuja psykologeja kyllä olemassa, jotka ovat valmiita ja kykeneviä tähän terapian antamiseen, mutta hän kysyi sitä, aiotteko te muuttaa tätä sairausvakuutusta niin, että psykologien antama terapia tulisi myös sairausvakuutuksen piiriin. Kyllä vai ei?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Jos kelakorvauksia laajennettaisiin psykologien osalta, sehän tietäisi sitä, että me joutuisimme suuntaamaan resursseja enemmän sinne ja nostamaan kenties sairausvakuutusmaksuja todennäköisesti, koska rahoitus pitäisi turvata. Nyt hallitus on tehnyt tietoisen ratkaisun siitä, että rahoitusta, resursseja, suunnataan peruspalveluiden vahvistamiseen myös lastenpsykiatrian osalta, kuten ministeri Hyssälä totesi. Hoitotakuu on se tie, jolla mennään eteenpäin. Näin ollen hallituksessa ei ole kaavailuja siitä, että kelakorvattavuuden piiriä tultaisiin laajentamaan, koska se ei tässä tilanteessa aivan oikeasti auttaisi parhaalla mahdollisella tavalla näitten lasten hädänalaista tilannetta.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kysymykseni liittyy juuri äskeiseen. Haluan siltä osin vielä tarkentaa, että valtionosuusuudistusta ollaan käsittelemässä eduskunnassa ja tämä äskeinen keskustelu liittyy siihen. Ministeri Hyssälä kertoi, että avohuollollisin toimin hoidetaan lastensuojelua, jotta ei tarvita psykiatrista hoitoa. Olette kuitenkin antanut esityksen, että Lastensuojelun tasausrahasto puretaan. Maan kaikki lastensuojeluviranomaiset, asiantuntijat, ovat eduskuntakuulemisen yhteydessä olleet syvästi huolestuneita siitä, että juuri varhainen puuttuminen ja lastensuojelun avohuollolliset toimet romuttuvat.

Olemmeko huolissamme koko maan lapsista, vai oletteko huolestuneita kuntien rajoista?

Peruspalveluministeri   Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämähän on eduskunnassa keskeneräinen asia. Se on valiokunnassa nyt. Hallitus on esityksensä antanut. Valiokunta voi kuulla asiantuntijoita ja tehdä sitten omat päätöksensä. En haluaisi tässä vaiheessa, kun eduskunnassa asia on kesken, ottaa siihen kantaa.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.