Arvoisa puhemies! Kansalaisjärjestöt ovat joutumassa erittäin ahtaalle palvelujen tuottajina. Syynä eivät ole ainoastaan EU:n sisämarkkinasäännöt ja kuntien kilpailusäännöt, vaan myös Raha-automaattiyhdistyksen uudet linjaukset ja verottajan uudet tulkinnat. Näiden mukaan kansalaisjärjestöt eivät voisi tuottaa palveluja, jotka ovat pitkäkestoisia ja ammattimaisia. Tulevan hankintalain odotetaan myös määrittelevän, että kansalaisjärjestöt eivät voisi tuottaa palveluja, joita mahdollisesti voisi tuottaa joku yritys.

Onko hallituksen tarkoitus eliminoida kansalaisjärjestöt palvelujen tuottajina, ja jos ei, niin mitä hallitus aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kolmas sektori, jos tätä käsitettä sallitaan käyttää, on erittäin tärkeä palveluiden tarjoaja ja tuottaja. Se on sitä tänään, ja minä uskon, että se on varmasti sitä jollakin tavalla myöskin tulevaisuudessa.

Nyt on vain niin, että Euroopan unioni on osaltaan hyväksynyt direktiivin, joka määrittelee sitä, millä tavalla erilaiset julkiset hankinnat suoritetaan. Nimenomaan nämä direktiivin määräykset muodostavat tietynlaisen raamin, jonka puitteissa me nyt yritämme hakea sellaisen ratkaisun, joka voisi turvata niin laajalti kuin suinkin kolmannen sektorin mahdollisuudet palvelujen tarjoajana. Me paraikaa käymme tällaista keskustelua paitsi komission suuntaan myöskin eräiden sellaisten maiden suuntiin, jotka ovat olleet kolkuttelemassa näitä rajoja eri tavalla eri kohdasta. Näillä toimilla tässä yritetään varmistaa kolmannelle sektorille tässä niin laaja liikkuma-ala kuin suinkin mahdollista on.

Arvoisa puhemies! Käsittääkseni on kyse suomalaisen verottajan määrittelemästä erosta yleishyödyllisen toiminnan ja yritystoiminnan välillä. Käsittääkseni tässä on suomalainen tulkinta, joka ohjaa tätä kehitystä.

Mutta kysyisin samalla myös siitä, onko hallitus arvioinut, mitä tämä tulee merkitsemään kuntien palvelutuotannolle ja julkisen sektorin palvelukysynnälle tulevaisuudessa. Erityisesti käsittääkseni on kyse ikääntyneden ja vammaisten kodinhoidosta ja myös moniongelmaisten ihmisten palvelutuotannosta.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Verottajan tulkinnan osalta täällä asianomainen ministeri vastaa, ja ehkä jotain on tehtävissä silläkin puolella.

Mitä nyt tulee siihen, mikä on tilanne tällä hetkellä, mitä kilpailunormit sanovat nykyisestä, vallitsevasta tilanteesta, niin itse asiassa tällä hetkellähän raja on 2 000 euroa, jonka yli menevältä osalta periaatteessa pitäisi jo kilpailuttaa. Tämä kaikki, tämä nykyinen hivenen epäselvä tilanne — vaikka raja on tuo 2 000, se on kuitenkin vähän liukuva ja vähän epäselvä — on johtanut siihen, että tuomioistuimet ovat tukkeutuneet näitten asioitten setvimiseen. Joka tapauksessa tarkoitus on, että näitä rajoja nostetaan tuntuvasti.

Minun esitykseni on se, että tavaroiden ja palveluiden osalta se on 15 000 euroa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta 30 000 euroa, ja neuvotteluteitse se voi nousta vielä 50 000 euroonkin. Tässä mielessä se, mitä hankintalaki tullessaan tuo, ei noin yleisesti ottaen suinkaan heitä markkinoilta pois tämäntapaisia toimijoita, vaan pikemminkin päinvastoin.

Arvoisa puhemies! Ed. Cronbergin kysymys on erittäin ajankohtainen muun muassa dementiayhdistysten osalta, ja kun ministeri Pekkarinen vastasi, minä haluaisin kysyä joltakin asianomaiselta ministeriltä: Onko käytännössä mahdollista se, että esimerkiksi Raha-automaattiyhdistys ei rahoita enää tästä eteenpäin dementiayhdistyksen toimintaa, mikä johtaa siihen, että vanhukset, joita on tämän tuen turvin pystytty hoitamaan, joutuvat sairaalaan ja ovat tavallaan väärissä paikoissa? Pitääkö suomalaisen järjestelmän tulkita niin tarkkaan EU-direktiivejä, että niistä ei voi poiketa näinkin tärkeässä asiassa?

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! On totta, että verohallinto on antanut ohjeen, joka on ollut hiukan epätäsmällinen mutta jota ehkä myöskin on ymmärretty osittain väärin. Tähän on nyt puututtu. Olemme sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käyneet neuvotteluja ja olemme samaa mieltä siitä, että mikäli on kysymys yleishyödyllisyydestä ja se on määritelty niin kuin tähän asti on määritelty, niin se riittää, plus se, että kunta on todennut sen palvelutarpeen. Elikkä siinä ei pitäisi tulla muutoksia.

Mutta ettei tulisi lisää väärinymmärryksiä, niin järjestämme ensi kuussa tällaisen tiedotustilaisuuden näille osapuolille, plus olemme STM:n kanssa yhdessä laatimassa tällaisen lomakkeen, joka olisi käytettävissä jokaisessa kunnassa, että kaikki ymmärtäisivät varmasti tämän asian oikein ja osaisivat myöskin menetellä oikein. Elikkä mitään suuria muutoksia ei pitäisi olla tulossa.

Arvoisa puhemies! Tietojeni mukaan Euroopan unionin direktiivi sallii sen, että näissä hankintalain mukaisissa kilpailuttamistilanteissa voidaan sallia erityiskohtelu yhteyksissä, joissa esimerkiksi kolmannen sektorin toimijalla on tällainen erityinen eettinen tehtävä, ympäristönäkökulma tai yleisemmin tällainen sosiaalinen yhteiskuntavastuu. Ja nyt kysymys kuuluu: Aikovatko hallitus ja vastuuministeri nyt käyttää hyödyksi tämän EU-direktiivin salliman erityiskohtelun?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä vielä korostan, että tässä on tavallaan kaksi asiaa rinnakkain, jotka tavallaan uhkaavat tätä kolmatta sektoria. Toinen on tämä yleishyödyllisyydestä johtuva rajankäynti, johonka minusta äsken saatiin ihan hyvä vastaus, ja toinen on sitten se kaikki, mikä seuraa tästä direktiivistä.

Olin äsken sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä asiasta keskustelemassa, ja ymmärtääkseni senkin tapaamisen, ja sanon sen tässä samalla tavalla, viesti on se, että me haemme sellaisen ratkaisun, mikä näiltä osin on suinkin mahdollista. Minä en osaa vannoa, tuleeko se käytäntö olemaan ihan juuri tätä, mikä on ed. Gustafssonin tulkinta asiasta, mutta me haemme sellaisen tulkinnan, mikä antaa meille niin laajan mahdollisuuden hyödyntää kolmatta sektoria kuin suinkin mahdollista. Tämä on se, mitä voin luvata, ja aika näyttää, mihin päädytään.