Tuula  Peltonen  /sd:

Arvoisa puhemies! Edustajat täällä salissa varmasti muistavat, että hiukan aikaa sitten käsittelimme juuri oppilas- ja opiskelijahuoltolakia tai yleensä sen uudistamista, koska sellaista kokonaislakiahan meillä ei ole aikaisemmin ollutkaan olemassa.

Hyvä oppilashuoltolaki on hyvin tärkeä, ja on tietysti tärkeää, että se käsiteltiin ja saatiin voimaan, mutta joitain pieniä yksityiskohtia jäi täsmentämättä, ja tämä esitys, mikä on nyt käsittelyssä, koskee juuri näitä muutamia kohtia.

Esityksessä ehdotetaan, että oppilas- ja opiskelijahuoltolakia muutetaan siten, että perusopetuslain mukaisessa rekisteröidyn yhteisön, säätiön tai valtion järjestämässä opetuksessa olevat oppilaat siirtyisivät kunnan järjestämien opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin. Myös sivistysvaliokunta kiinnitti lausunnossaan asiaan huomiota ja totesi, että oppilaan oikeuksien turvaamiseksi ja nykyisin yleensä noudatetun käytännön vahvistamiseksi sekä nykytilan selkeyttämiseksi olisi tarkoituksenmukaista säätää koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluista siten, että niihin olisi oikeus kaikilla oppilailla riippumatta siitä, mikä taho heidän opetuksensa järjestää.

Yksityisissä ja valtion kouluissa olevien oppilaiden siirtyminen kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin selkeennyttää palvelujen järjestämistä ja helpottaa viranomaisten keskinäistä yhteistyötä toimintamallien ollessa yhtenäisiä koulutuksen järjestäjistä riippumatta. Esitys myös mahdollistaa yhteisten toimintakäytäntöjen vakiinnuttamisen koko maahan ja vahvistaa viranomaisten tarjoamia palveluja. Viranomaisten on myös mahdollista nykyistä selkeämmin seurata ja arvioida opiskelijahuollon palvelujen saatavuutta, riittävyyttä, vaikuttavuutta ja laatua eri puolilla maata, ja tähän kohtaan on nimenomaisesti haluttu muutosta.

Yksityisissä ja valtion peruskouluissa olevien oppilaiden saattaminen kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin vahvistaa lasten ja nuorten tasa-arvoista ja yhdenvertaista mahdollisuutta käydä koulua ja saada varhaista tukea koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin.

Suomessa koulutuksen on pitkään katsottu kuuluvan kaikkien perusoikeudeksi ja jokaiselle on turvattu mahdollisuus edetä opinnoissa oman motivaation ja lahjakkuuden mukaisesti. Viimeaikainen kehitys on osin heikentänyt lasten ja nuorten mahdollisuuksia käyttää täysimääräi- sesti hyväkseen koulutusjärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Nykyisin sukupuoli ja aiempaa useammin myös vanhempien koulutustausta ja sosioekonominen tausta sekä vanhem-pien tulot näyttävät määrittävän nuoren koulutuspolkua. Se on huolestuttavaa. Epätasa-arvoisuus oppilas- ja opiskelijahuollollisen tuen saamisessa voi tietenkin johtaa myös koulutukselliseen epätasa-arvoon. Tänä päivänä olemme kuulleet, että myös hallitus on reagoinut jälleen kiitettävästi tähän tasa-arvokysymykseen koulutusasioissa ja opetusministeriö on myöntänyt yli 26 miljoonaa euroa haettavaksi koulutuksen tasa-arvoon.

Arvoisa puhemies! Oppilas- ja opiskelijahuoltolain tavoitteena on turvata opiskelijahuollon pitkäjänteinen toiminta oppilaan ja opiskelijan tukena varhaiskasvatuksesta aina aikuisuuteen asti. Tämä esitys poistaa edellä kuvatun ristiriitatilanteen, mikä on syntynyt sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön asettamista edellytyksistä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Monet yksityiset opetuksen ja koulutuksen järjestäjät järjestävät sekä perusopetusta että lukiokoulutusta. Tällä hetkellä lukio-opiskelijat ovat kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piirissä opetuksen järjestäjän vastatessa perusopetuksen oppilaiden psykologi- ja kuraattoripalveluista. Järjestelmä on tietenkin toiminnallisesti hankala sekä kunnalle että koulutuksen järjestäjälle ja estää järjestelmän kehittämisen yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena, mikä on ollut uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain keskeinen tavoite. Kaiken kaikkiaan tämä esitys selkeyttää tilannetta merkittävästi myös tältä osin.

Opetus- ja viestintäministeri  Krista  Kiuru

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että oppilas- ja opiskelijahuoltolakia muutettaisiin siten, että perusopetuslain mukaisessa rekisteröidyn yhteisön, säätiön tai myös valtion järjestämässä opetuksessa olevat oppilaat siirtyisivät kunnan järjestämien psykologi- ja kuraattoripalveluiden piiriin. Tämä esitys on osa koulurauhapakettia, joka jo aikoinaan hyväksyttiin, ja sen viimeinen vaihe tulee nyt tänään käsittelyyn.

Tällä hetkellähän yksityisissä ja valtion peruskouluissa olevat oppilaat ovat opetuksen järjestäjän järjestämien psykologi- ja kuraattoripalveluiden piirissä. Nykyinen tilanne on kuitenkin eittämättä haasteellinen siksi, että näiden yksityisten terveydenhuollon palveluiden tuottaminen, kuten esimerkiksi psykologipalveluiden tuottaminen, on jo luvanvaraista. Yksityiset opetuksen järjestäjät eivät ole hakeneet aluehallintovirastolta lupaa näiden palveluiden järjestämiseen. Käytännössä kouluilla voi olla myös varsin suuria vaikeuksia täyttää niille asetetut terveydenhuollon palveluiden järjestämisen edellytykset.

Sen vuoksi nyt tässä käsittelyssä olevassa ehdotuksessa esitetään, että kaikki perusopetuksen oppilaat koulutuksen järjestäjästä riippumatta olisivat yhdenvertaisessa asemassa psykologi- ja kuraattoripalveluiden suhteen. Tämä uudistus, jos mikä, tulee lisäämään oppilaiden yhdenvertaisuutta riippumatta siitä, kuka tuota koulutoimintaa järjestää. Sen lisäksi tämä poistaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön edellyttämän hankalan tilanteen, mikä on johtanut siihen, että niitä psykologipalveluita on järjestetty myös ilman terveydenhuollon lainsäädännön edellyttämää lupaa.

Arvoisa puhemies! Tämä muutos myös selkeyttää tilannetta niiden opetuksen järjestäjien kohdalla, jotka järjestävät sekä perusopetusta että lukiokoulutusta. Tällä hetkellähän lukion opiskelijat ovat kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalveluiden piirissä opetuksen järjestäjän sitten vastatessa perusopetuksenkin oppilaiden palveluista. Kahtiajakautunut järjestelmä on toiminnallisesti hankala sekä kunnalle että opetuksen järjestäjälle ja estää järjestelmän kehittämistä yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena.

Tästä muutoksesta aiheutuu noin 2,8 miljoonan euron kustannukset, joista valtion rahoitusosuus on noin 1,4 miljoonaa euroa ja vastaavasti kunnan osuus on myös noin 1,4 miljoonaa euroa. Omalta osaltani olen tyytyväinen, että myös nämä yhteisöjen, säätiöiden ja valtion järjestämän opetuksen oppilaat saadaan nyt yhdenvertaiseen asemaan näiden oppilashuoltopalveluiden suhteen.