Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ei liene Raha-automaattiyhdistyksen pitkän historian aikana ollut yhtään ainoaa valtiovarainministeriä, minkään puolueen valtiovarainministeriä, joka ei ainakin päiväunia olisi nähnyt siitä, että voisi saada kokonaan Raha-automaattiyhdistyksen tuoton omaan käyttöönsä, joten asia ei ole mitenkään uusi. Sen sijaan uutta tai ajankohtaista on se, että edelleen Raha-automaattiyhdistys omaa monopolin sosiaali- ja terveysjärjestöjen niin sanotun kansanterveystyön edistämiseksi. Tätä monopolia havittelevat monet liikeyrittäjät ja erilaiset pelitoimintojen pyörittäjät eri puolilla maailmaa kaadettavaksi, eikä ole kuin muutama vuosi aikaa siitä, kun tätä asiaa käsiteltiin EY:n tuomioistuimessa. Kun Suomen valtio vastasi EY:n tuomioistuimelle ja puolusti monopolin säilymistä, valtio vetosi muun muassa siihen, että tällä tavalla kerättävät varat käytetään yleishyödyllisten järjestöjen toimintaan, niitä ei siis kerätä valtion menojen kattamiseen. Asian käsittely oli hyvin veitsen terällä, ja tällä kerralla monopoli säilyi. Sen sijaan oikeudenkäynnistä ei kovinkaan paljon ole otettu opiksi, vaan edelleen tätä monopolia vaarannetaan.

Raha-automaattien, kasinopelien ja pelikasinoiden toiminnan tuotosta määrätään arpajaislaissa, jonka mukaan se käytetään terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä määritelmä on selkeästi laissa. Tuotto käytetään avustusten myöntämiseen oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. Poikkeuksena pääsäännöstä on se, että tuottoa voidaan valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa käyttää myös rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa laissa, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetussa laissa ja sotilasvammalain 6 d §:ssä määrättyihin menoihin sekä Näkövammaisten kirjastosta annetun lain tarkoittamien toimitilojen perusmenoihin.

Tämän tyyppinen käytäntö alkoi valtiontalouden tilan ollessa huonoimmillaan 93. Siitä puhuttiin väliaikaisena menettelynä, josta tuli luopua, kun taloudellinen tilanne paranee. Näin ei ole käynyt, vaan tosiasiassa tämä menettely on laajentunut. Aluksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettua lakia muutettiin vuosittain siten, että Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa voitiin käyttää lain tarkoituksiin, ja vuoden 2000 alusta tämä muutos tuli pysyväksi, siis päinvastoin kuin 93 alkujaan oli sovittu.

Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta jaetaan ensi vuodelle esitetyssä budjetissa järjestöille 304,4 miljoonaa euroa, Valtiokonttorille edellä esitettyihin tarkoituksiin 98,8 miljoonaa euroa. Sen lisäksi vuosittain erilaisin perustein — välillä se on ollut investointien rajoittamiseen rakennusalan kuumenemisen vuoksi ja milloin milläkin perusteella — tuotosta valtioneuvoston päätöksellä budjettiin kirjatun lausuman mukaisesti jätetään jakamatta 52 miljoonaa euroa, jotka on sijoitettu valtion tilille.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys 127/2002 vp tulee hylätä. Tämä esitys eduskunnalle arpajaislain 2 ja 4 §:n muuttamisesta tarkoittaa käytännössä raha-automaattien ja kasinopelien käytettävänä pitämisestä suoritettavan arpajaisveron verokannan nostamista nykyisestä 7 prosentista 9,5 prosenttiin. Tämä esitys käytännössä tarkoittaa Ray:n suorittaman arpajaisveron määrän nousua vuonna 2003 noin 14 miljoonaa euroa ja Pafin arpajaisveron määrän nousua noin miljoonalla eurolla sekä vastaavalla määrällä niiden ylijäämän vähennystä.

Arpajaisveroa on korotettu kahteen kertaan lyhyen ajan sisällä. Edellisen kerran tätä muutettiin vuonna 2001, jolloin veroprosentti korotettiin 3:sta 5:een, ja joulukuussa 2001 raha-automaattien ja kasinopelien — tämä on erikoinen sanonta — käytettävänä pitämisestä maksettava arpajaisvero korotettiin 7 prosenttiin. Todellisuudessa jo viime joulukuussa tavoitteena oli korottaa se 10 prosenttiin. Eduskunnan selkeän enemmistön, silloin 110 edustajan, kannanoton vaikutuksesta eduskuntakäsittelyn aikana tämä korotus pysähtyi 7 prosenttiin. Nyt on ilmeisesti revanssin aika. Nyt esitetään korotusta 9,5:een.

Tällä kertaa toimenpidealoite on jätetty veroprosentin pysyttämiseksi 7 prosentissa, ja allekirjoittajien määrä on 120. Kyse ei ole pelkästään raha-automaatti- ja kasinopelien veroprosentista ja kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksista. Kyse on myös eduskunnan tahdonilmaisun arvostamisesta. Tuntuu suorastaan alentavalta eduskunnan arvovallan kannalta vuosittain kerätä yli 100 edustajan nimet toimenpidealoitteeseen, jolla halutaan kertoa, että tänäkin vuonna olemme samaa mieltä kuin olimme viime vuonna ja edellisvuonna ja toivomme, että se otettaisiin huomioon.

Selvää on se, että arpajaisverokannan korottaminen heijastuisi välittömästi vuosittain jaettavaan Ray:n tuottoon ja heikentäisi täten kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä. On merkittävää kolmannen sektorin toiminnan osalta huomioida se, että laman jälkeen ja laman aikana kolmannesta sektorista ja sen työpaikoista on muodostunut merkittävä osa hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen tarjoamia palveluja. 17 prosenttia sosiaalitoimen palveluista toteutuu kolmannen sektorin järjestöjen kautta.

Merkittävää on myös se, että yhdenvertaisuusperiaatteella, jolla esitystä perustellaan, on jätetty huomioimatta raha-automaattitoiminnan ja kasinotoiminnan välilliset kustannukset. Mikäli veroa nostetaan, on selvää, että nämä toiminnot tulevat kannattamattomiksi pienemmillä paikkakunnilla. Se merkitsee kokonaistuoton pienenemistä ja myös toiminnan loppumista pienillä paikkakunnilla, ja sen myötä poistuu myös monia työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Toivon, ettei eduskunnan, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan eikä verojaoston tule käyttää kovin paljon aikaa tämän asian käsittelyyn. Jos tämä on tarkoitettu jokasyksyiseksi askarteluksi, jotta vältyttäisiin muiden toimien käsittelyltä, toivon, että siinä tarkoituksessa on erehdytty ja tämä todetaan nopeasti hylättäväksi ja eduskunta voi käsitellä arvovaltansa mukaisesti ajankohtaisia asioita.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä olevalla arpajaisverolain 2 ja 4 §:n muutoksella todella esitetään korotettavaksi raha-automaattien ja kasinopelien pitämisestä sekä pelikasinojen toiminnasta suoritettavan arpajaisveron määrää 7:stä 9,5 prosenttiin. Tämän arvioidaan, kuten ed. Puisto hyvin toi esille, lisäävän veron tuottoa, perusteluissa todetaan, yhteensä 15 miljoonalla eurolla.

On syytä todella muistaa, että uusi arpajaislaki astui voimaan tämän vuoden alussa. Kun sitä säädettiin, yksi keskeinen tavoite oli suomalainen, yksinoikeuteen perustuva rahapelijärjestelmä, jonka keskeisenä kulmakivenä oli pelitoiminnan tuottojen käyttö yleishyödyllisiin ja, niin kuin hienosti sanotaan, laissa määriteltyihin erityiskohteisiin. Tätähän myöskin ed. Puisto puheenvuorossaan painotti.

Arpajaislaki määrää RAY:n harjoittaman pelitoiminnan tuoton käytettäväksi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Tilikauden voitto tulee jakaa laissa erikseen määrättyjä poikkeuksia lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalan, sanotaan ennen kaikkea, vapaaehtoisille järjestöille, järjestötyölle.

Kun arpajaisveroa korotettiin viime vuonna 5:stä 7 prosenttiin, verotuksen moninkertaistaminen näin lyhyessä ajassa aiheuttaa uhkia todella eräiden pelien kannattavuudelle, ja erityisesti tämän vaikutus on jo tällä hetkellä, se on avoimesti todettava, nähtävissä ravintoloissa harjoitetussa kasinopelitoiminnassa, jonka kannattavuus on henkilöstöpainotteisesta kulurakenteesta johtuen ollut erittäin heikkoa. Tämä on aiheuttanut jo tällä hetkellä tarvetta vähentää pienten paikkakuntien kannattamattomaksi käyneitä pelipöytiä. Jos nyt tämä korotus tulee, paine entisestään kasvaa tähän suuntaan.

Toteutuessaan tämä arpajaisveron korotus tarkoittaa sitä, että sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettuja varoja joudutaan karsimaan. Samaan aikaan meillä pahenevat vanhustenhuollon ongelmat, syrjäytymisen uhka kasvaa, sama on myöskin mielenterveysongelmaisten kohdalla, päihdeongelmat pahenevat, huumeongelmat ja ennen kaikkea lasten ja nuorten ongelmat, joista tässä salissa on erittäin paljon puhuttu.

Arvoisa puhemies! Arpajaisveron korottaminen saattaa johtaa mielestäni arvaamattomiin seurauksiin. Ray:n yksinoikeus raha-automaatti- ja kasinopelien järjestämiseen perustuu todella EU:n jäsenvaltioiden oikeuteen rajoittaa rahapelien tarjontaa rikosten ja pelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten ongelmien torjumiseksi. Vaikkakaan tuotteen käyttökohteiden yleishyödyllisyyttä ei ole EU:n ennakkotapauksissa pidetty ratkaisevana, rahapelimonopolin oikeusperusteena voidaan kuitenkin todeta, että yleishyödyllisyys on omiaan vahvistamaan yksinoikeuden perusteita. Vastaavasti, jos yhä suurempi osa tuotoista ohjautuu valtiontalouden yleiskatteeksi, heikkenevät yksinoikeuden perusteet. Tästä on nyt monena vuonna tässä samassa salissa puhuttu ja tätä koetettu teroittaa. Valitettavasti hallitus ei tätä näkökohtaa ole riittävästi huomioinut, kun se on tämän lakiesityksen eduskuntaan tuonut.

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä kuin ed. Puisto edellä, että tämä lakiesitys tässä muodossa on perusteeton, koska se on ristiriidassa arpajaislain vahvistamien periaatteiden kanssa, jotka määräävät Ray:n tuotot kohdennettavaksi arpajaislaissa määriteltyihin kohteisiin, sekä ristiriidassa myös yksinoikeuden perustaksi arpajaislaissa vahvistettujen päätösten kanssa.

Mielestäni tämä lakiesitys tuleekin hylätä. Ajattelen aivan samoin kuin ed. Puisto, että eduskunnan tahto on nyt jo monien aloitteiden pohjalta tiedossa, kun 100 kansanedustajaa on nytkin toivomusaloitteen kirjoittanut alle. Minusta kyllä on hyvin helppoa ajatella valtiovarainvaliokunnan verojaoston työtä, jossa totta kai asiantuntijat pitää sääntöjen edellyttämällä tavalla kuulla, mutta asiaa ei kannata pitkittää, vaan hyvin nopeasti voi tehdä sen päätöksen, että tässä muodossa oleva lakiesitys tulee hylätä.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä olemme juuri kuulleet kaksi hyvin valmisteltua ja perusteltuakin puheenvuoroa Raha-automaattiyhdistyksen näkökulmasta.

Nyt mielelläni valottaisin hieman toisesta näkökulmasta tätä hallituksen esitystä eli meidän toisen yksinoikeudella toimivan rahapeliyhteisömme elikkä Oy Veikkaus Ab:n näkökulmasta, joka puolestaan toivoo, että tätä hallituksen esitystä ei kokonaisuudessaan hylätä. Sitä voidaan muuttaa osiltaan liittyen verokantaan, mutta ennen kaikkea Veikkaukselle on äärimmäisen tärkeää, että arpajaisveron laskentaperusteet yhtenäistetään. Tällä hetkellähän tilanne on se, että Rahis maksaa arpajaisveronsa voiton tuoton perusteella, kun taas Veikkaus maksaa arpajaisveronsa liikevaihdon perusteella.

Tämä on ollut hyvin ongelmallista siinä tilanteessa, kun peliympäristö on viime vuosina muuttunut ja Veikkaus tarjoaa tänä päivänä paljon muutakin kuin kerran viikossa pelattavaa Lottoa. Ennen kaikkea esimerkiksi digitaalisen television varaan on aika paljon pelitoiminnan kehittämistä laskettu juuri siinä muodossa, että pelataan entistä enemmän nopeavaihtoisia pelejä, joissa on suuret palautusprosentit, mikä tietysti käytännössä tarkoittaa sitä, että liikevaihto kasvaa. Näin ollen tämän tyyppisiä pelejä ei Veikkauksen kannattaisi kehittää, vaikkakin tämä digitaalinen olomuoto tänä päivänä sen tyyppistä pelaamista tarvitsee ja kansainväliset peliyhtiöt netin kautta tämän tyyppisiä tarjoavat. Eli Veikkauksen näkökulmasta tätä laskentaperusteen yhtenäistämistä on jo pitkään toivottu ja on äärimmäisen tärkeää, että siltä osin eduskunta tämän hallituksen esityksen hyväksyy, että myös Veikkaus maksaa arpajaisveron jatkossa tuoton eikä liikevaihdon periaatteella.

Tietysti toinen, täysin oma kysymyksensä on verokannan yhtenäistäminen tai yleensä ottaen verokanta. Opetusministeriö Veikkauksesta vastaavana ministeriönä on joutunut viime vuosina miettimään ja pohtimaan sitä, että kokonaisuudessaan valtiovalta on harjoittanut huonoa omistajapolitiikkaa Veikkauksen suhteen siinä, että jo useamman vuoden ajan on Veikkauksen tuotot ylibudjetoitu eli eduskunta viime kädessä on hyväksynyt veikkausvoittovaroin kustannettavaksi huomattavasti enemmän menoja kuin Veikkaus on sitten kyseisenä vuonna pystynyt tuottamaan.

Tämä on aiheuttanut sen, että kolmen viime vuoden aikana on Veikkaus niin sanotusti imetty kuivaksi elikkä kaikki vararahastot ja investointirahastot on purettu, viimeiset viime vuonna, ja viime vuonna ensimmäistä kertaa lisätalousarvion yhteydessä noin 50 miljoonaa vanhaa markkaa katettiin Veikkauksen alijäämää. Tämän vuoden osalta tilanne on valitettavasti sen suuntainen, että enää näitä yhtiön sisältä hankittavia lisäresursseja ei ole olemassa ja odotettavissa on noin 20 miljoonan euron alijäämän kattaminen tämän vuoden osalta. Ensi vuoden talousarvioehdotus on tehty samalle tasolle tuottovaatimuksen suhteen kuin tämän vuoden budjetti, ja voidaan olettaa, että Veikkauksen tuoton kasvu ei ole ollut sitä luokkaa, että ensi vuonnakaan vielä pääsisimme siihen tasoon, mikä budjettikirjassa jo tänä vuonna on merkittynä.

Opetusministeriö on esittänyt useaankin otteeseen valtiovarainministeriön suuntaan ja hallituksen sisäisessä neuvottelussa on myös tuotu esille se, että yksi tapa tämän asian korjaamiseksi, jotta ikään kuin Veikkaus yhtiönäkin pääsisi normaalille kasvu-uralle eli todellakin tavoittelemaan tuoton kasvua ilman, että on jo etukäteen tiedossa, että vuosi tulee olemaan alijäämäinen, olisi se, että arpajaisverokantaa voitaisiin vaikka väliaikaisesti alentaa, jotta Veikkauksen tuotto pääsisi sille tasolle, mitä omistaja on budjetissa hyväksynyt.

Näin ollen opetusministeriön toivomus on useaan otteeseen ollut se, kun tätä hallituksen esitystä on valmisteltu, että voitaisiinkin nähdä siten, että Veikkauksen arpajaisverokanta alennettaisiin tuolle 7 prosentin tasolle, joka mielestäni olisi yhdenmukaisuusperiaatteen osalta hyvä. En nyt tarkkoja summia tässä muista, mutta puhutaan kuitenkin vanhoissa markoissa kymmenistä miljoonista markoista, joilla sitten Veikkauksen maksama arpajaisvero pienenisi ja näin ollen Veikkauksen opetusministeriölle tulouttama voitto kasvaisi. Näin ollen päästäisiin siihen tilanteeseen, että vihdoinkin ehkä ensi vuonna Veikkaus voisi tuottaa sen, mikä talousarvioesitykseen tullaan hyväksymään, ja näin ollen sitten oltaisiin siinä normaalissa olotilassa.

Eli lähinnä nyt evästyksenä valtiovarainvaliokunnalle tämän lain osalta: Erittäin tärkeää Veikkaus-yhtiön pelitoiminnan kehittämisen kannalta on se, että tämä laskentaperustemuutos hyväksytään eli yhtenäistetään se Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen osalta. Mutta keskustelut sitten tästä verokannan tasosta ovat juuri niitä, joita toivoisi sitten valtiovarainvaliokunnassa käytävän, ja ennen kaikkea toivoisi valiokunnan huomioivan sen, mikä vaikutus sillä, että Veikkauksen verokantaa laskettaisiin tuolle 7 prosentin tasolle, olisi toisaalta edunsaajien resurssien näkökulmasta — se ei takaisi yhtään lisää resursseja, mutta ainakin ehkä enemmän varmuutta tulevaisuudelle — ja toisaalta sitten yhtiön sisäisen työskentelymotivaation näkökulmasta, että todellakin olisi realistisia tavoitteita omistajataho asettanut yhtiön toiminnalle.

Virpa Puisto  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei ole yllättävää, että kun puhutaan Raha-automaattiyhdistyksen toiminnasta ja tuotosta ja sen käytöstä ja veroprosentista, tulee tietysti esiin Veikkaus ja, kuten tänään varmasti kuulemme, myös Toto-pelit. Näillä kaikilla on omat ongelmansa. Kuitenkin totesin viime joulukuussa, kun käsiteltiin Raha-automaattiyhdistyksen veroprosenttia, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen edun mukaista ei ollut se, että verojaostossa ryhdyttiin samanaikaisesti pelaamaan Veikkausta. Elikkä on edullisempaa katsoa nämä jokainen omana kokonaisuutenaan. Veikkauksella on etulyöntiasema siinä, että Veikkaus on saanut arpajaislaissa pykälät muutettua siten, että kymmenen vuoden aikana valtiolle kuuluvat kustannukset palaavat valtiolle — tosin käsittelyssä oli laki, joka siirtää sen — ja tuoton kustannukset ovat aivan erilaiset Raha-automaattiyhdistyksellä ja Veikkauksella.

Suvi Lindén /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä vaan muistuttaa, että joka tapauksessa eduskunta joutuu ratkaisemaan sen problematiikan, kun lisätalousarvion yhteydessä viimeistään joudutaan jo hyvän liiketoiminnan näkökulmasta tasaamaan tulevaa alijäämää. Kun tälle vuodelle ennustettu alijäämä Veikkauksen tuoton osalta on noin 20 miljoonaa euroa, viime kädessä tämä talo sitten puhtaasti veromarkoista tämän alijäämän kattaa, kun toisaalta tässä olisi äärimmäisen hyvä mahdollisuus hoitaa tämä ongelma siten, että vaikka väliaikaisesti tätä arpajaisveron tasoa laskettaisiin, jolloin lähivuosina Veikkaus pääsisi sille tasolle, mitä tämä talo budjetin hyväksyessään on odottanut.

Se, että arpajaislain yhteydessä korjattiin tämä vääristymä, (Puhemies koputtaa) että kirjastoja rahoitetaan lähes kokonaisuudessaan veikkausvoittovaroista, on vain juuri sitä lain säätämistä, mitä tässä talossa on jo monen vuoden ajan (Puhemies koputtaa) toivottu ja asiat yritetty saada oikealle uralle.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Arpajaislaki puhutti eduskuntaa pitkään ja hartaasti. Niin näyttää puhuttavan myös vuodesta toiseen tämä arpajaisverolaki. Arpajaisverolaista on tullut valtiovarainministeriölle eräänlainen hupiaihe. Sitä pyritään vuodesta toiseen säätämään entistä tiukemmalle, ohjaamaan yleishyödyllisellä pohjalla toimivien Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen rahoja enempi ja enempi valtion budjettiin yleiskatteeksi. Tässä nyt käsittelyssä olevassa lainmuutoksessa on hyvää ja huonoa. Huonoa on se, että siinä pyritään nostamaan taas Raha-automaattiyhdistykseltä perittävää veroprosenttia. Hyvää on siinä se, että pyritään hakemaan yhdenmukaisuus laskentaperusteisiin, mikä on ihan perusteltua.

Kuitenkin yhdenmukaisten laskentaperusteiden ulkopuolelle hallituksen esityksessä on jätetty edelleen Toto-pelit. Sitä ei voida missään tapauksessa enää hyväksyä. Siitä on perustuslakivaliokuntakin lausunut jo vuonna 92, että nämä laskentaperusteet on yhdenmukaistettava. Nyt kun ollaan siirtymässä kansainvälisestikin käytössä olevaan malliin, jossa arpajaisvero maksetaan pelipanosten ja jaettujen voittojen erotuksesta, tämä on hyvä, mutta niin kuin täällä on useassa puheenvuorossa jo todettu, näillä yleishyödyllisillä yhteisöillä, jotka toimivat yksinoikeudella, niin Veikkauksella, Raha-automaattiyhdistyksellä kuin Fintotollakin, on myös yhteiskunnallinen tehtävä.

Veikkaus kantaa huolta urheilusta, liikunnasta, kulttuurista. Raha-automaattiyhdistyksen tehtävä on hyvin sosiaalinen. Siellä pidetään huolta sotiemme veteraaneista, jotka ovat pitkälti jääneet nimenomaan Raha-automaattiyhdistyksen toimenpiteiden varaan. Myös kolmas sektori, jonka toimintaedellytysten parantamista varsinkin presidentti Ahtisaari kuulutti aikanaan, on sieltä saanut rahaa, ja sillä on tässä kurjistuvassa yhteiskunnassa entistä suurempi tehtävä, koska tämä tietyllä tavalla ihmisten omaksuma poisjäänti virallisesta yhteiskunnasta antaa aika paljon haasteita. Kun näyttää siltä, että päivätyössä olevat ihmiset eivät ehdi kaikkiin asioihin osallistua, niin me tarvitsemme kolmannen sektorin toimijoita ja heille sitten myöskin toimintaedellytyksiä. Ei ole sivistysvaltion maineelle kovin hyvä, että meillä kansalaiset erakoituvat ja eriytyvät normaalitoiminnoista.

Nyt tässä ehdotuksessa todella Fintoton kohdalla on vielä esitys niin, että tämä 5 prosenttia arpajaisveroa jäisi edelleen kokonaispelivaihdosta maksettavaksi. Se on syytä nyt yhdenmukaistaa jo siitäkin syystä, että Veikkauksella ja Fintotolla on kummallakin hevospelejä lähtökohteina ja on aika kummallista, jos Fintoton todellinen veroprosentti sitten on 19 ja pikkuisen päälle, kun vastaavasti Veikkauksella on 9,5.

Tämä ei vaikuta yritysten kilpailulliseen asemaan, mutta tämä vaikuttaa nimenomaan edunsaajien asemaan, koska Fintotolla on oma tehtävänsä. Siellä on edunsaajana hevostalous, ja hevostaloudella on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys maaseudun elävänä pitäjänä. Myöskin kun katsotaan, että ihmiset haluavat harrastaa, meidän on tarjottava harrastusmahdollisuuksia, ja tämä on yksi keino, jolla me voimme edetä. Toivon, että valiokunnassa kiinnitetään erityistä huomiota tähän ja valiokunta pyytää asiantuntijaksi myös Kilpailuviraston tässä asiassa, jotta voidaan löytää se henki tulevaan mietintöön, joka on jo ollut aikanaan, toistan vielä, vuonna 92 perustuslakivaliokunnan näkökulma.

Raha-automaattiyhdistyksen toimintaedellytykset tulee turvata, ja siltä osin tätä lakia ei tule hyväksyä.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Vaikka sukunimeni perusteella voisi päätellä, että tarkastelen tätä esitystä hevosmiesten näkökulmasta, yllätän, ja näkökulmani on kuitenkin etupäässä Raha-automaattiyhdistys-keskeinen.

Aivan aluksi haluan todeta, että allekirjoitan hyvin suurelta osin edustajien Puiston ja Vihriälän tästä asiasta käyttämät puheenvuorot, mutta muutama näkökulma kuitenkin.

Lähden liikkeelle hallituksen esityksen perusteluista, joissa on jossakin määrin pohdittu sitä, millainen järjestelmä parhaiten soveltuisi rahapeliyhteisöjen verottamiseen. Tuon pohdiskelun lopputuloksena on päädytty sille kannalle, että nykymuotoinen arpajaisverotus on meidän olosuhteissamme paras mahdollinen. Tähän näkemykseen yhdyn. Nimittäin rahapeliyhteisöjen voittoon perustuva tulovero on katsottava selvästi huonommaksi vaihtoehdoksi ja erityisesti sillä perusteella, että se saattaisi vaarantaa suomalaisten rahapeliyhteisöjen yksinoikeuden pelien toimeenpanoon. Se hyväksyttävyys olisi todella vaarassa, jos mentäisiin toisenlaiseen järjestelmään.

Samaan hengenvetoon on kuitenkin myös syytä todeta, ettei rahapelimonopolia voi myöskään perustella Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muka fiskaalisilla perusteilla. Tällainen perustelu ainakin rivien väleistä kyllä hallituksen esityksessä on selvästi todennettavissa.

Sitten arpajaisveron korotusta hallituksen esityksessä Raha-automaattiyhdistyksen osalta on perusteltu sillä, että se ei vaaranna yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden avustustoimintaa, koska kasvava osa raha-automaattitoiminnan tuotosta on siirtynyt vuosittain jaettavaksi myöhempinä vuosina. Näinhän on käynyt, mutta mistä se on johtunut? Sehän ei suinkaan ole ollut Raha-automaattiyhdistyksen eikä myöskään sosiaali- ja terveysministeriön valinta, vaan sehän on tapahtunut nimenomaan valtioneuvoston eduskunnalle antaman budjettiesityksen myötä, jolloin myöntämisvaltuutta on vuosittain selvästi pienennetty. Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä se suuruusluokkana taitaa olla noin 10 miljoonaa euroa, tämä gäppi.

Yhdyn siihen, mitä ed. Puisto totesi, että sosiaali- ja terveydenhuollon osalta suomalaisessa yhteiskunnassa on aivan lähitulevaisuudessa edessä niin mittavat haasteet, että se edellyttää, että kaikki toimijatahot — julkinen sektori, yksityinen yritystoiminta ja kolmas sektori — saadaan tähän peliin mahdollisimman hyvin yhteensovitetuiksi. Silloin tätä katsantokantaa silmälläpitäen tämä esitys ei tunnu todellakaan hyvältä.

Lopuksi haluan yhtyä siihen ed. Vihriälän esittämään näkemykseen, että tällä on myöskin vaikutusta Raha-automaattiyhdistyksen tarjoamien pelitoimintojen kirjoon. Nimenomaan se heijastuu ensimmäiseksi kasinopelityyppisiin toimintoihin ravintoloissa, jotka todella ovat jo tällä hetkellä erittäin huonosti kannattavia johtuen nimenomaan siitä, että niiden kulurakenne on kovin henkilöstöpainotteinen. Ensimmäiseksi tämä kolahtaa tietenkin niin sanotuille pienemmille paikkakunnille, eikä se voi olla heijastumatta myöskin tarjolla olevien työtilaisuuksien määrään.

Jari  Leppä  /kesk:

Rouva puhemies! Tässä yhteydessä, kun käsittelemme arpajaisverolain muuttamista, mielestäni voisimme myöskin pohtia sitä, ovatko nämä yhteisöt, jotka kaikki keräävät rahaa hyviin tarkoituksiin omille edunsaajilleen, oikeita veronkeräysautomaatteja. Omasta mielestäni eivät, sillä edunsaajien kautta yhteiskunnan toimeliaisuuden lisääntymisenä ja sitä kautta myöskin valtion verotulojen lisääntymisenä voitaisiin ajatella näiden peliyhtiöiden toimintaa. Sen vuoksi en oikein ymmärrä sitä, miksi näillä tahoilla, Veikkauksella, Raha-automaattiyhdistyksellä ja Fintotolla, täytyisi arpajaisveroa olla ollenkaan, tai jos se olisi, niin hyvin hyvin pieni.

Nyt kun on vielä kansainvälisessä tilanteessa jatkuvasti havaittavissa se, että kilpailutilanne kovenee entisestään ja rahapelien pelaajien markoille tai nykyisin euroille on ottajia joka puolella maailmaa, tässä kisassa on meidän suomalaisten yhtiöidemme pärjättävä. Siinä yhteydessä ne muutamat kymmenykset, jotka veroon menevät, saattavat olla ratkaisevassa asemassa, kun pelejä kehitetään ja voitto-osuuksia jaetaan ja sitä kautta kokonaisuutta pohditaan. Tämän vuoksi veron määrän omasta mielestäni pitäisi olla näillä hyvin pieni, hyvin minimaalinen ja tietenkin, totta kai, yhtenäisyyden vuoksi kaikilla sama, koska kaikki nämä tahot omalla tavallaan omille edunsaajilleen tekevät erittäin arvokasta työtä, jolloin taas jatkuu toimeliaisuuden kasvu.

Pekka  Vilkuna  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä kuin ed. Leppä tuossa asiassa: On käsittämätöntä, että samoilta yhteisöiltä, jotka rahaa jakavat ja hankkivat yleishyödyllisiin tarkoituksiin, verokin vielä peritään. Todella se veron perintä on hyvin kyseenalaista, ja jos sitä peritään, sen pitää olla hyvin pieni, mieluummin ei ollenkaan.

Pyytäisin vielä ottamaan huomioon tämän hevostalouden erilaisen merkityksen muihin peleihin verrattuna. Raha-automaattiyhdistyksen pelitkin kyllä ovat tärkeitä, ja jos maakunnasta väki vähenee ja pelit pienenevät, niin pelit tuskin jäävät pelaamatta; väki pelaa sitten täällä kasvukeskuksissa niitä pelejä. Mutta siinä mielessä täytyisi hevostalouden edut ottaa erityisesti huomioon ja pitää hevostaloutta paremmassa asemassa, että jos hevostaloudelta loppuu raha, niin loppuu hevoskasvatus, ja kasvukeskuksissa ei sitten kasvateta niitä hevosia, jotka jäävät maakunnissa rahanpuutteen takia kasvattamatta.

Mitä paremmin hevostalouden rahaliikenne pelaa — ja sehän pelaa vain pelien kautta — sitä enemmän on myös semmoisia hevosia, jotka eivät voi radalle tulla, eivät kelpaa tai eivät muuten siellä menesty. Näistä tulee nimenomaan niitä harrastehevosia, vammaisratsuja ja muita maaseudun elävöittäjiä. Siinä mielessä hevostalouden edut pitää ottaa tämän lain uudistamisessa hyvin vakavasti huomioon merkittävänä kansantalouden osana.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Näiden erinomaisten puheenvuorojen jälkeen halusin myöskin itse tuoda kantani arpajaisverolain uudistukseen. Olen myöskin toivomusaloitteen allekirjoittaja.

Hyvin pitkälle ed. Virpa Puiston puheenvuoroon yhtyisin siinä, että kun viime vuonna Raha-automaattiyhdistyksen veroa nostettiin 5 prosentista 7 prosenttiin, niin kyllä sitä kompromissia, mikä siinä tehtiin, itse pidin varmana sikäli, että nyt tämä asia on hoidettu tämän eduskunnan ajalta eikä tähän enää palattaisi. Ed. Puiston huoli siitä, pidetäänkö eduskuntaa varteenotettavana päätöksentekijänä, kyllä kyseenalaistuu tällaisen esityksen jälkeen. Tässä suhteessa olen myöskin aivan samaa mieltä, että tässä ei ole enää kompromissin mahdollisuutta. Raha-automaattiyhdistyksen vero täytyy pitää 7 prosentissa niin kuin vuosi sitten päätettiin. Näin ollen toivoisin valtiovarainvaliokunnalta ja sen verojaostolta nopeaa käsittelyä ja pitäytymistä tässä 7 prosentissa.

Luin hiljattain artikkelin eräästä lupaavasta nuoresta, joka oli hyvin äkkiä velkaantunut, kun hän oli pelannut miljoonan velan itsellensä. Kun kuuntelin kuitenkin sitä perustelua, kun on verolaista kyse, että tietenkin mietitään vain, kuinka saadaan mahdollisimman suuri tuotto kaikilla mahdollisilla keinoilla kansalaisilta, kun tässä salissa säädetään lakia, ja sitten taas sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön puitteissa yritetään mahdollisimman paljon suojella ihmistä, en voi kyllä olla sanomatta muistelleeni äkkiä, mitä kaikkia pelejä meillä on tarjolla tällä hetkellä. — Itse en käytännössä pelaa mitään pelejä. — Meillä on Lotto, Viking Lotto, Vakiot, Keno, Moniveto, Tulosveto, Speden Spelit, Troikka, Kaksoisveikkaus, Voittajavedot, Ventti, Casino, monenlaiset hedelmäpelit, sitten on pokerit ja kasinopelaaminen. Kyllähän tietysti tässä asiassa ahneudellekin jossakin määrin täytyisi tulla raja ja joskus tässäkin asiassa miettiä, miten nämä ihmiset voivat, jotka näitä pelejä pelaavat, ja ohjata ehkä sitten myös tällaista suojelevaa lainsäädäntöä eikä vain miettiä sitä, miten me saisimme nämä miljoonat ja sadat miljoonat eurot pelkästään valtion hyvään kassaan.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tuntuu ihan mukavalta Raha-automaattiyhdistyksen kohdalta, koska kannatus on hyvä ja näyttää käydyn keskustelun perusteella siltä, että varmaan verokanta tulee jäämään 7 prosenttiin.

Mutta edelleen haluan korostaa hevostalouden merkitystä. Ed. Vilkuna puheenvuorossaan puhui hyvin laajasti asiasta. Haluan laajentaa tätä vielä pikkuisen Pohjoismaihin. Ruotsi on hyvin merkittävä hevostalousmaa. Siellä ovat valtio ja hevostalous käyneet avointa keskustelua. Hevostalous on selvästi näkyvissä. Se on hyvin mittava elinkeino tänä päivänä, ja sillä on hyvin suuri merkitys siellä maaseudulle. Se on paljon suurempi elinkeinona tänä päivänä kuin kaivosteollisuus. Norjassa on myös alennettu arpajaisveroa nimenomaan sen takia, että on saatu hevostalous parempaan kehitykseen, ja kehityssuunta on ollut positiivinen.

Kyllä meillä Suomessakin pitäisi ottaa esimerkkiä muista Pohjoismaista ja erityisesti noudattaa sitä eduskunnan tahtoa, joka on olemassa jo vuodelta 92. Silloin arpajaislain käsittelyn yhteydessä myös sisäasiainministeriö hyvin voimakkaastikin lausui näistä asioista. Kannattaa kaivaa vanhat paperit esiin ja pistetään asiat järjestykseen.

Timo  Seppälä  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Leppä ehdotti äsken, että poistettaisiin arpajaisvero kokonaan tai ainakin alennettaisiin minimaaliselle tasolle. Nyt tulee kuitenkin muistaa, että puhumme uhkapeleistä ja kaikki mahdolliset tulomuodot on hyödynnettävä niin tässä kuin muissakin asioissa. Veikkauksen arpajaisverojen tuotto on tätä nykyä noin 300 miljoonaa markkaa vuodessa ja Raha-automaattiyhdistyksen noin 200 miljoonaa markkaa eli yhteensä puoli vanhaa miljardia, eikä näistä oikein ole mahdollisuutta luopua.

Sen sijaan arpajaisvero tulisi määrätä kaikille saman suuruiseksi ja tällä hetkellä Fintoto on tässä kärsijänä. Pienenä lohdutuksena sanottakoon, että siellä jako ei tapahdu samalla lailla yhteiskunnallisilla perusteilla kuin muualla, vaan jako kohdentuu oman alan elinkeinotoimintamahdollisuuksien parantamiseen.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Erityisesti ed. Wallinin puheenvuoroon haluan sanoa sen, että mikäli Raha-automaattiyhdistyksen monopoli vaarannetaan ja tänne tulee kansainväliset pelimarkkinat, niin silloin tällä hetkellä Raha-automaattiyhdistyksen toimintaa ja erityisesti kasinotoimintaa säätelevät lait eivät enää määritä niitä pelimuotoja, joita meillä silloin on käytössä. Tällä hetkellä riippuvuuden ja uhkapelien myötä sairastumisen, syrjäytymisen jne. seuraaminen ja sen rajoittaminen on lailla säädetty ja sitä voimakkaasti tehdään.

Samoin ed. Lindénille haluan sanoa sen, että jos tämä lakiesitys hylätään, se ei heikennä Veikkauksen asemaa. Ei Veikkauksen veroprosenttia tällä vaalikaudella enää alenneta. Nämä olisivat hallitusneuvottelukysymyksiä. Mutta jos Raha-automaattiyhdistyksen veroprosenttia nyt nostetaan, se on pysyvä toimenpide.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi ed. Puistolle vain se tiedoksi, että niin kuin aikaisemmin totesin, niin joka tapauksessa tässä talossa joudutaan Veikkauksen alijäämän kattaminen käsittelemään. Kovin yksinkertaisempi tapa olisi se, että veikkausyhtiö maksaisi vähemmän arpajaisveroa ja sitä kautta alijäämä katettaisiin, kuin se, että se tulee tänne budjetin kehyksen kasvattamisena elikkä esimerkiksi kirjastojen siirtämisenä rahoitettavaksi verotuloilla.

Ed. Wallinille haluaisin todeta sen, että tietysti pelaamiseen jäädään koukkuun niin kuin alkoholiinkin jäädään koukkuun ja on olemassa sitten ne työkalut ja menetelmät ja toivottavasti riittävästi resursseja, joilla näitä ihmisiä autetaan. Mutta tosiasia Veikkauksen pelien suhteen on vain se, että vaikka tässä talossa on Veikkauksen toiminnalle monopolioikeus lailla säädetty, niin kun toimintaympäristö on entistä enemmän siirtymässä digitaaliseksi ja Internetiin, valitettavasti vain tämän maan lainsäädännöllä ei Internet-pelaamista voida kieltää. Näin ollen, jos Internetissä tarjotaan sen tyyppisiä pelejä kuin pelaajat toivovat, silloin nämä tuottomarkat menevät kansainvälisille yhtiöille eikä neljälle edunsaajalle: tieteelle, taiteelle, liikunnalle ja nuorisolle. Mielestäni periaatteessa samalla tavalla kuin mielellään valtion kassaan otetaan alkoholista kannetut verot, tärkeää on se, että pelitoimintoja voidaan kehittää niin Veikkauksen kuin Raha-automaattiyhdistyksen puolelle ja sitä kautta saada lisää resursseja edunsaajille jaettaviksi.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Lainsäädännöllä me emme varmaan pysty ihmisen pelihimoa estämään, mutta me saamme olla onnellisia Suomessa siitä, että meillä on kolme rahapeliyhteisöä, joilla on monopoli, yksinoikeus pelitoimintaan. Tämä toiminta on myöskin tämän talon hallinnassa.

Kun ed. Wallin peräänkuulutti vähän sitä, että ongelmia on myöskin rahapelitoiminnassa ja ennen kaikkea myöskin Raha-automaattiyhdistyksen pelaajilla, niin pitää muistaa kuitenkin, että valtaosa suomalaisista, jotka pelaavat rahapelejä, niin Veikkauksen kuin Raha-automaattiyhdistyksen kuin Fintoton pelejä, voi aivan hyvin. On totta, että on ongelmaisia, aivan samoin kuin on alkoholiongelmaisia jne.

Mutta on avoimesti myöskin todettava se, että säännöksillä ja myöskin Raha-automaattiyhdistyksen toimenpiteillä on turvattu se, että peliongelmaiset saavat myöskin Raha-automaattiyhdistyksen puhtaasta tuotosta sitten varoja ongelmansa hoitoon ja sitä pyritään yhteisesti hoitamaan. Ennen kaikkea totean nyt tässä A-klinikkasäätiön, mutta myöskin monen muun kautta koetetaan näitä peliongelmaisia auttaa. Ongelmaisten määrä on kuitenkin vain murto-osa.

Olen aivan samaa mieltä kuin ed. Puisto, joka antoi aivan oikein ymmärtää, että jos tämä pelitoiminta olisi vapaan kilpailun piirissä, niin ongelmat olisivat moninkertaiset.

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On todella hienoa, että nämä kolme puheenvuoroa olivat saman suuntaisia kuin itsekin ajattelen. Hyvin harvoin me kuitenkin mietimme tätä ongelmaa, kun useimmin mietitään terveysongelmia ja alkoholiongelmia. On hyvä, että tiedostetaan myöskin tämä ongelma, että on ihmisiä, jotka sortuvat peliongelmaan ja sitä kautta tuhoavat tulevaisuutensa. On erinomaista, että Raha-automaattiyhdistyksen toiminta on monopoli. Jos se olisi ulkomaisilla syndikaateilla, se olisi todella raadollisempaa kuin tänä päivänä hyvin asiallisesti hoidettu Raha-automaattiyhdistyksen toiminta on.

Nils-Anders Granvik /r:

Värderade herr talman! Lotteriskattelagen behandlar på ett märkligt och orättvist sätt de företag som har ensamrätt till olika typer av penningspel. Eftersom slutresultatet är att skattesatserna, enligt de beräkningsgrunder som föreslås, betyder att Veikkaus och Paf kommer undan med en skattesats på 9,5 procent och Fintotos beräknade skattesats blir 19 procent, kan man inte tala om en jämställdhet inför lagen.

Arvoisa puhemies! Esityksen perusteluosassa on merkillinen katsomus siitä, kuinka niin sanotun hevosvedonlyönnin voitto käytettäisiin. Ne vajaat 30 miljoonaa euroa, jotka jäävät verojen jälkeen, eivät todellakaan ole varoja, joita jaetaan huolimattomasti kasvattajille ja raviurheilun harjoittajille, vaan nämä varat muodostavat hevostalouden moottorin ja ylläpitävät noin 13 000 työpaikkaa ketjussa, josta hevostalous vastaa. Fintoton ainoa tehtävä on niin tehokkaasti kuin mahdollista harjoittaa pelitoimintaa, jotta voitto voitaisiin suunnata työllistävälle sektorille, millä myös on suuri merkitys muun väestön vapaa-ajan vietolle.

Kun arvioimme eri peliyhtiöiden tehtäviä toisiaan vastaan, meidän ei pidä unohtaa Fintoton voiton ratkaisevaa merkitystä hevostaloudelle ja niille työpaikoille, jotka ylläpidetään hevospelien ansiosta. Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton verokannan pitäisi olla sama. En näe järkeä siinä, että epäoikeudenmukaisella verotuksella rangaistaan toimintaa, joka järjestää pelejä hevoskilpailujen yhteydessä ja näin ylläpitää työpaikkoja huomattavasti suuremmassa määrässä kuin esimerkiksi vaateteollisuus Suomessa.

Herr talman! Då man bedömer de olika spelbolagens uppgifter mot varandra bör man inte glömma den avgörande betydelse Fintotos vinst har för hästhushållningen och de arbetsplatser som upprätthålls tack vare densamma. Skattesatsen för Veikkaus, Penningautomatföreningen och Fintoto måste jämställas. Det finns inget förnuft i att genom orättvis beskattning bestraffa en verksamhet som genom anordnande av spel med hästtävlingar upprätthåller arbetsplatser i en omfattning som har till och med större betydelse än hela konfektionsindustrin i Finland.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! On aivan totta, niin kuin ed. Timo Seppälä sanoi, että rahapelit ovat uhkapelejä, mutta pitää myöskin muistaa, että ne pelit ovat erittäin tarkasti yhteiskunnan säännösten alaisina ja erittäin suuren valvonnan alaisina ja sitä kautta myöskin näitä kielteisiä puolia hyvin voimakkaasti seurataan.

Vielä samaan tapaan kuin ed. Granvik totesi hevospelien merkityksestä ja voiton käytöstä ja niiden tulojen käytöstä, niin kuin tällä alalla tapahtuu, olen aivan täsmälleen samaa mieltä. Tämä ala, hevosala, on siinä mielessä erityinen ja erilainen kuin nämä muut nyt kysymyksessä olevat alat, että se on täysin riippuvainen pelien kehityksestä. Ne menevät täsmälleen samaan suuntaan, koko alan kehitys ja pelit. Jos pelit menevät ylöspäin, koko ala myöskin kehittyy, ja sitä me varmasti kaikki tässä salissa haluamme. Niin kuin Ruotsissa on monen otteeseen sanottu, hevostalous on halvinta maaseudun asuttuna pitämistä, ja toivon, että me myöskin sitä eteenpäin veisimme monella eri sektorilla. Samalla me luomme myöskin erinomaisen yhteyden maaseudun ja kaupungin välille tämän eläimen ja tämän harrastusalan ja tämän kokonaisalan kautta.