Ulla-Maj Wideroos /r:

Herr talman! Svenska riksdagsgruppen har i många olika sammanhang krävt en revidering av hela trafikbeskattningen, allt i enlighet med det som utlovas i regeringsprogrammet. Vi anser att det inte är lyckligt att man gör bara vissa enstaka skattehöjningar utan att man har utrett konsekvenserna ordentligt.

Nu föreslår regeringen en förhöjning av energiskatterna inklusive bränsleacciserna utan att det finns någon utredning av konsekvenserna ur till exempel regionalpolitisk synvinkel, likaså bör konsekvenserna för trafiksäkerheten och miljön finnas med i sådan utredning.

Arvoisa puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä on useassa eri yhteydessä vaatinut, että koko liikenneverotusta uudistettaisiin hallitusohjelman lupausten mukaisesti. Mielestämme ei ole hyvä tehdä ainoastaan joitakin erillisiä veronkorotuksia ilman, että niiden seuraukset on tutkittu huolellisesti. Nyt hallitus esittää, että energiaveroa polttoainevero mukaan luettuna korotettaisiin ilman, että on käytettävissä minkäänlaista selvitystä ehdotuksen seurauksista esimerkiksi aluepoliittisesta näkökulmasta katsottuna. Tällaiseen selvitykseen tulisi myös liittää ehdotuksen vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön.

En höjning av bränsleaccisen är problematisk ur många synvinklar, inte minst är den ett problem för de människor som inte har något annat alternativ än privatbil. Det finns ju faktiskt många ställen i vårt land som helt och hållet saknar allmänna kommunikationer. Det handlar inte bara om att ta sig till och från sitt arbete, det handlar också om att ha möjligheten av utöva fritidsintressen.

En del yrkesgrupper drabbas hårt av höjningen, ta bara växthusnäringen som ett exempel. Priserna på inhemska tomater och gurkor är så pass låga att det inte finns utrymme för odlarna att betala mera för bränslet. Accishöjningen äventyrar alltså produktionen av inhemska grönsaker och det ligger väl ändå inte i någons intresse.

Om bränsleaccisförhöjningen trots allt blir verklighet måste riksdagen överväga kompensation för åtminstone grönsaksodlarna, kanske också för andra grupper som är stora förlorare.

Toivon todellakin, että vielä eduskuntakäsittelyssä olisi mahdollista keskustella vaihtoehtoisista ratkaisuista joko niin, että koko energiaverotus jaettaisiin uudelleen, tai niin, että polttoaineveron koko korotusta ei toteutettaisi, tai niin, että ne, jotka tästä kärsisivät eniten, saisivat jonkinlaista korvausta. Olemme valmiita ottamaan vastuuta siitä, että valtion tulot eivät vähenisi, ja siksi olemme myös valmiita keskustelemaan energiaverotuksen eri muodoista. Toivomme, että valmiutta siihen löytyisi myös täällä eduskunnassa.

Jag hoppas faktiskt att det ännu i riksdagsbehandlingen skall finnas möjligheter att diskutera alternativa lösningar, antingen så att man gör en omfördelning inom energibeskattningen eller att hela höjningen av bränsleaccisen inte verkställs, eller så att de som drabbas hårdast kan få någon form av kompensation. Vi är beredda att ta ansvar för att statens inkomster inte minskar, därför är vi också beredda att diskutera olika former för energibeskattningen. Vi hoppas naturligtvis att den beredskapen till diskussion också finns här i riksdagen.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Liikenne maksaa veroja jo noin 6 miljardia euroa, ja toisaalta liikenne taas vastaavasti saa palautuksena tiestön pitoon vajaat 1 miljardi euroa. Tässä on suuri epäsuhta. Nyt kun taas kerran halutaan valtion budjettia paikata liikennepolttonesteiden hintoja nostamalla, nostamalla muitakin energiaveroja, on helppo yhtyä siihen, mitä ed. Wideroos äsken puheessaan sanoi, että on syytä saada aikaan tietynlainen energiapoliittinen linjaus. Kun tähän lisätään vielä se, että autojen käyttömaksuja varmaan tullaan korottamaan tai edelleen nostamaan polttoaineveroja, koska unionin päätös autoverotuksestakin luo tähän tilanteeseen uuden oman rasitteensa, kokonaisvaltaisen selvityksen paikka on olemassa. Kustannusautomaatio saadaan aikaan sillä, että nostetaan liikkumiskustannuksia, nostetaan rahtikustannuksia, siirretään se hintoihin. Sitten tulee taas se, millä se kompensoidaan. Tämä on inflaatiota ruokkiva, kustannustasoa nostava ja kilpailukykyä heikentävä ratkaisu.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa auto- ja liikenneverotuksen kokonaisuudistus sovittiin toteutettavaksi sillä tavalla, että ympäristö-, liikenneturvallisuus- ja energiavaatimukset otetaan huomioon, sen lisäksi myöskin kuljetustekniikan vaatimukset. Tämä kuljetustekniikka liittyy hyvin paljon aluepolitiikkaan; meillä on poikkeuksellisen pitkien välimatkojen maa. Ja on valitettavasti todettava, että mitään tällaista kokonaisuudistusta ei ole tehty.

Tekosyynä loppuun saakka on pidetty EY-tuomioistuimessa vireillä ollutta juttua, joka nyt sitten johti päätökseen. Mutta tapa, jolla Tulli meillä toimeenpanee päätöstä, on jyrkässä ristiriidassa EU:n ja nyt myös EY-tuomioistuimen edellyttämien perusvaatimusten kanssa. Tästä tullaan varmasti puhumaan vielä paljon ja taittamaan peistä. Tällä hetkellä ne sovellutusohjeet, joita Tullilta on tullut, ovat aivan jyrkässä ristiriidassa tuomioistuimen päätöksen periaatteiden kanssa.

Täällä on jatkuvasti joutunut kysymään, mitä meidän valtiovarainministeriömme virkamiehet, lähinnä ajattelen auto- ja liikenneverotuksesta vastaavaa Heikki Kuitusta ja hänen esimiestään, tietävät sellaisista elinkeinoelämän ja työllisyyden ratkaisutekijöistä, joita heidän virkaveljensä muissa Euroopan maissa eivät ole oivaltaneet. Muualla katsotaan, että kansantulo, elintaso, elinkeinoelämä, työllisyys edellyttävät kohtuuhintaisia kuljetuksia ja kansalaisten kohtuuhintaista liikkuvuutta. Suomessa liikkuvuutta kahlitaan puristamalla pitkien välimatkojen maassa auton palveluista riippuvaisesta ihmisestä, kansalaisesta, viimeisetkin pennit kuin sitruunasta mehut.

Tässä päästään nyt sitten taas siihen, mistä jo aikaisemmin tänä päivänä on keskusteltu, siitä että todellakin koko eduskunta, maaseutu ja Helsinki, istuu samassa veneessä ratkomassa myöskin maaseudun suurta ongelmaa, joka liittyy autoilun kustannuksiin. Kun Suomessa jatkuvasti on leikattu joukkoliikenneyhteyksiä, sekä junaliikenneyhteyksiä että linja-autoyhteyksiä, maaseudulta postit ovat kadonneet, pankit ovat kadonneet, kouluja lakkautetaan kiihtyvällä tahdilla, polttoaineasemat hiljenevät, työpaikkoja katoaa ja tämän johdosta myöskin nuoret lähtevät ja samalla autoilun kustannukset kasvavat, perheellä ei ole varaa enää toimia vain yhdellä autolla.

Perheet, jotka jäävät maaseudulle, joutuvat hankkimaan kaksi autoa. Autoilun kustannukset perheen lompakosta kasvavat siihen mittaan, että se häiritsee ja vähentää perheen kulutusta. Kun sadattuhannet perheet joutuvat vähentämään vaateostoistaan, kenkäostoistaan, huoneistorempoistaan, kotimaan lomamatkoista, jossain kaatuu lomakyliä, jossain paitatehtaita, jossain kenkätehtaita aiheuttaen lisää työttömyyttä ja lisää kustannuksia yhteiskunnalle. Tapahtuu yleistä köyhtymistä. Tämä on valtava ketju, joka on hyvin turmiollinen, tämä autoilun kustannusten nostaminen älyttömyyksiin.

Nyt sitten tulee polttoaineveron kasvattaminen, lisääminen. Sinänsä ei puhuta mistään suurista summista paitsi kuljetuselinkeinolle, ja tietysti asiakas aina maksaa lopulta kaiken, kuljetuselinkeinon kustannusnousut. Tässä on monta säiettä ja monta tulosta, haitallisia tuloksia kuluttajalle, yksittäiselle auton käyttäjälle. Tässä ei nyt puhuta mistään suurista muutoksista, mutta kuitenkin tendenssi jatkuu ja kuvaa sitä ajatustapaa, jota meillä viljellään, joka on kovin turmiollinen tälle yhteiskunnalle.

Tässä vaiheessa olen ehdottomasti sitä mieltä, että tätä esitystä ei pidä hyväksyä. Tämä on vain jatkoa pitkälle ketjulle, joka on jatkunut ja joka tulee jatkumaan niin kauan, että jossain vaiheessa lyödään nyrkkiä pöytään. Ja se nyrkki, joka pätee, on täällä eduskunnassa. Tosin sen näkemisestä ei ehkä ole kovin paljon toivoa.

Nils-Anders Granvik /r:

Värderade herr talman! Accisförhöjningen på bensin och dieselolja är ur regionalpolitiskt perspektiv oacceptabel. Finland som är ett vidsträckt och glest befolkat land är helt beroende av privatbilismen om vi skall kunna hålla hela landet bebott. Glesbygden måste få positiva signaler för att tron på en framtid i regionerna skall kunna fortbestå. Den signal som accisförhöjningen innebär har en starkt negativ inverkan.

Arvoisa puhemies! Olen sitä mieltä, että bensiinin ja dieselöljyn veron nostaminen pitää estää täällä eduskunnassa asiaa käsiteltäessä. Autoilu on välttämättömyys harvaanasutussa Suomessa, jos haluamme pitää koko Suomen asuttuna. Toivon, että eduskunta ymmärtää asian vakavuuden.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa puhemies! Vähän edelliseen puhujaan yhtyen: Tämä veronkorotus tuo kyllä ongelmia haja-asutusalueilla, missä ei ole vaihtoehtoja kulkemiselle. Ed. Bremer otti ihan hyvin kantaa siihen, mitä ongelmia tulee. Tässä tulisi muistaa se, että kun vaihtoehdot ovat vähissä, silloin pitäisi hintapolitiikalla pystyä jollakin tavalla kompensoimaan asioita.

Positiivista minusta on se, että tässä laajennetaan verotukea biopolttoaineisiin, jotka todella antavat työtä niillä alueilla, joilla ei ole muita vaihtoehtoja tai ainakin vähemmän muita vaihtoehtoja on olemassa. Se on positiivista tässä asiassa. Toivotaan, että se linja jatkuu ja sitä kautta saadaan myöskin positiivista työllistämistä niille alueille.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Toisin kuin täällä hallituspuolueiden edustajat, puhujat, ovat esittäneet, minä olen kyllä periaatteessa tyytyväinen siihen, että hallitus näin tekee tilaa työn verotuksen alentamiselle ja siirtää verotuksen painopistettä energian verottamiseen. Kun on sanottu, että tämä veronkorotus vähentää ihmisten ostovoimaa, on tietysti hyvin vaikea keksiä semmoista veroa, joka tuottaisi valtiolle tuloa, muttei vähentäisi ihmisten ostovoimaa. Jos tarkoituksena niillä puhujilla, jotka näin sanovat, on, että me sitten vaikka terveydenhuollosta otamme pois sen rahan, jota tällä tavalla ei kerätä — koska jos ei kerta sitä ostovoimaa haluta vähentää, silloin ei kai mitään muutakaan veroa saa kerätä tämän vastapainoksi — niin politiikka on huonoa. Eli periaatteessa se, että verotetaan enemmän energiaa ja muita haitallisia asioita ja verotetaan vähemmän työn tekemistä, jota yleensä halutaan suosia, on hyvä linja.

Ympäristötavoitteitten kannalta tämä verorakenne ei ole niin hyvä kuin se voisi olla, kun veronkorotus niin voimakkaasti kohdistuu liikennepolttoaineisiin. Tämän väitetään olevan neutraali, kun kaikkia veroja korotetaan samalla, oliko se 5,2 prosentilla, mutta tietysti se silloin lisää liikennepolttoaineitten verotusta paljon enemmän kuin esimerkiksi teollisuuden sähkön verotusta, koska verokannat ovat niin erikokoisia.

Jos olisi toimittu, niin kuin hallituksen Kioto-ohjelmassa vielä sanotaan, jossa pyritään energiaveroilla estämään hiilidioksidipäästöjä, silloin nuo verot pitäisi kohdistaa enemmän yleiseen energiaveroon, erityisesti sähköveroon. Se tuottaa vaikeuksia hyvin energiavaltaiselle teollisuudelle, mutta meillähän on olemassa tämä palautusjärjestelmä, jossa otetaan huomioon se, että rakkaat kumppanimme tuolla EU:ssa eivät ole oikein noudattaneet yhteisiä ohjelmia ja ovat laistaneet teollisuuden energiaverotuksesta. Joka tapauksessa, jos täällä Rkp:nkin ryhmä esitti, että he ovat energiaverotuksen puitteissa halukkaita kokoamaan samat rahat eri tavalla, jos se lisäisi ympäristöohjaavuutta, tämä voisi olla hyvä asia.

Mutta pohditaanpa sitten, onko liikennepolttoaineitten verotus hyvää liikennepolitiikkaa. Kaikkialla Euroopassahan on suuntaus siihen, että liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen, verotuksia lisätään. Kun kuvitellaan, että suomalainen liikenne olisi jotenkin erityisen kovasti verotettua, se ei pidä paikkaansa. Meillä ovat esimerkiksi auton käyttömaksut aivan olennaisesti alempia kuin ne ovat Saksassa. 500 euroa vähintään henkilöautosta joutuu käyttömaksua Saksassa maksamaan. Niiden, jotka haluavat saksalaista autoverotusta, pitäisi loogisesti haluta myös saksalaisia käyttömaksuja.

Erityisesti raskas liikenne, rekka-autothat, on meillä aliverotettua. Ne eivät maksa edes tiestölle aiheutuneita kustannuksia omassa verotuksessaan. Tämän seurauksena meillä on sellaisia älyttömyyksiä, että kun Loviisan satamasta tuodaan hiiltä Lahteen poltettavaksi, niin sen sijaan että käytetään Loviisasta Lahteen menevää rataa, mikä on ikään kuin rakennettu vähän tätä varten, hiili kuljetetaankin kumipyörillä. Se osoittaa sitä, että rautateiden tariffointi ja raskaan kumipyöräliikenteen verotus eivät ole oikein balanssissa keskenään.

Mutta jos mietimme henkilöautoliikennettä, niin korkeat liikenteen polttoaineverot ovat kyllä paikallaan, jos asiaa katsoo esimerkiksi Pääkaupunkiseudun kannalta. Meillähän on alemmat bensiiniverot kuin on öljyntuottajamaissa Hollannissa ja Englannissa. Mutta jos asiaa katsoo haja-asutusalueitten kannalta, tämä ei tunnu oikein hyvältä, koska, aivan oikein, siellä polttoaine on yliverotettua. Liikennettä sinänsä kannattaisi kyllä verottaa ja säädellä liikennemääriä maksuilla ja tariffeilla, mutta polttoaineverotus ei ole siihen mitenkään optimaalinen, koska liikennettä tulisi verottaa sen ulkoisten haittojen perusteella.

Tässä vedottiin siihen, että liikenne maksaa kokonaisuudessaan enemmän veroja kuin siitä valtiolle on tienpitona kustannuksia. Ei tämä nyt ole veronmaksajan ainoa maksu liikenteestä. Tässä unohdetaan kokonaan kuntien tienpidon kustannukset. Hyvä, kunnat eivät saa liikenteen verotusta ymmärrettävistä syistä itselleen, mutta valtio taas maksaa yleisiä valtionosuuksia kunnalle. Ei oteta huomioon niitä ulkoisia haittoja, jotka näkyvät vaikkapa siinä, että asunnot ovat huomattavasti halvempia Mannerheimintien varressa kuin kaksi korttelia kauempana, kun sitä liikenteen haittaa ei ole läsnä jne. Jos tällaiset liikenteen ulkoiset haitat otettaisiin huomioon ja myös onnettomuuskustannukset, eläkejärjestelyt ja muut kustannukset, ei se liikenne niin yliverotettua enää olisikaan.

Mutta joka tapauksessa liikenteen verotuksen muotona polttoainevero ei ole optimaalinen, koska liikenteen haitat vaihtelevat niin voimakkaasti ajasta ja paikasta riippuen. Tässä suhteessa tietysti olisi ehkä parempi, että liikenteen verotuksessa pikkuhiljaa siirryttäisiin kohti älykkäitä, helposti toteutettavia tietulleja, joilla voitaisiin verottaa liikennettä siellä ja silloin, kun siitä on suurta haittaa, elikkä ruuhka-aikana ruuhkaisilla alueilla. Näin vältyttäisiin myös turhilta ja massiivisilta tieinvestoinneilta, voitettaisiin huomattavia aikasäästöjä siinä, että suurissa kaupungeissa ei syntyisi ruuhkia jne. Luulen, että 20 vuoden kuluttua ihmetellään, miten eurooppalaiset suuret kaupungit ovat toimineet liikenteen suhteen niin tyhmästi, kuin ovat nyt toimineet, ja ihmetellään, miksi sen säätelyssä ei ole käytetty hinta-asetta.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Ed. Soininvaara otti lopuksi maaseudunkin näkökulman mukaan, vaikka aluksi oli kovin metron käyttäjän näkökulma. Kysymyshän on nimenomaan Suomen kannalta pitkien etäisyyksien ja kalliiden kuljetusten ongelmista yleensäkin. Nyt tässä tilanteessa tietysti alueellisen kehityksen ja työllisyydenkin kannalta polttoaineiden hintojen nousupaine on aina ongelmallinen varsinkin, kun muistamme, että kansainvälisestä tilanteesta tulee myöskin lähiaikoihin ilmeisesti aika kovia paineita.

Tässä suhteessa, kun kuljetusten osuus on meillä jopa 15 prosenttia tuotteen loppuhinnasta ja monilla kilpailijamaillamme 5 prosenttia, tähän problematiikkaan ei ole riittävästi reagoitu kuljetustuen kautta. Siinä hallitus ja kauppa- ja teollisuusministeriö eivät ole vielä riittävästi EU:n kanssa osanneet edetä. Tietysti täytyy muistaa, että tällä hetkellä meillä tarvitaan myöskin uusia rahoitusmuotoja myös infrastruktuurin puolelle.

Nyt haluaisin kyllä tässä ottaa vakavasti esille sen eduskunnan esille tuoman mahdollisuuden, että osa polttoaineveron korotuksesta rahastoitaisiin infrastruktuurirahastoon raide- ja tieliikenteen turvallisuuden ja kenties myös joukkoliikenteen rahoitustarpeen tyydyttämiseen. Tämä Yhdysvalloissa käytössä ollut mallihan on aikaansaanut viidessä vuodessa Yhdysvalloissa enemmän investointeja kuin aikaisemmin neljänäkymmenenä vuonna yhteensä ja on ollut erittäin hyvä. Meidänkin kannaltamme tilanteessa tietysti, koska meillä polttoaineverotus on varsin korkealla tasolla, tämä toisi myöskin hyväksyttävyyttä polttoaineverotukseen. Eli tämmöinen yhteiskuntapoliittinen poikkianalyysi aluepolitiikan ja työllisyyden näkökulmasta ja infrastruktuurin näkökulmasta olisi tässä yhteydessä ollut paikallaan. Tässä yhteydessä sitä ei ole hallituksen valmistelussa kyllä otettu huomioon.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni on lähinnä vastauspuheenvuoro ed. Soininvaaralle, joka pakeni paikalta. Hän yleensä pakenee, kun ryhdyn vastaamaan hänen puheisiinsa. Tämä puheenvuoro on sen verran pitkä, että jouduin tulemaan tänne korokkeelle. Ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun ed. Soininvaara ryhtyy puhumaan liikenteestä ja liikenneasioista. Kaikki emme ole taitureita joka alalla, paitsi ehkä ... Joskus on tullut sanottua valtuustossa, että ed. Soininvaara kyllä varmaan ...

Hän totesi, että hän on tyytyväinen energiaveron korotukseen, koska pitää energiaveron korotusta parempana kuin työn tekemisen verottamista. Kuitenkin kun energiaveroa korotetaan, niin kaikilla tavoilla myöskin työn tekeminen tulee kalliimmaksi alkaen ihan kulkemisesta työpaikalle. Tämä koskee ei ainoastaan yksityisautoilua vaan myöskin joukkoliikennettä. Joukkoliikennekin joutuu laskemaan kustannuksiin mukaan energian hinnankorotukset, ja se on sitten ihan samantekevää, kuka sen maksaa. Mitään ei tule ilmaiseksi, ja joku aina maksaa.

Edelleen ed. Soininvaara totesi, että raskaan liikenteen verotusta lisätään kaikkialla. On ihmeellistä, että vaikka viimeiset 25 vuotta olen elänyt raskaan liikenteen elinkeinoelämän keskellä, tämä kehitys on minulle kyllä ihan tuntematon. Siellä näennäisesti on lisätty tiettyjä veroja, mutta vastaavasti on myöskin ammattiliikenteeltä ja kuljetuksilta poistettu maksuja, jotta kuljetukset säilyisivät kilpailukykyisinä.

Ed. Soininvaara ihmetteli sitä, ettei kuljeteta enemmän tavaraa rautateillä, ja jos kuulin oikein, hän otti esimerkiksi Loviisa—Lahti-välin. Ed. Soininvaara, nyt kun olette taas tässä salissa, teidän pitäisi tietää perusasiana, että välilastaukset maksavat. Ne vievät aikaa ja ne maksavat hirvittävän paljon. Alkeellisimmatkin tutkimukset, joita on tehty 20 vuoden aikana, osoittavat, että rautatiekuljetukset periaatteessa tulevat kannattaviksi vasta yli 300 kilometrin matkoilla johtuen siitä, että pääsääntöisesti tavara joudutaan tuomaan junaan autolla, lastaamaan autosta junaan ja jälleen päätepisteessä junasta autoon, jotta se tavara pääsisi lopullisen vastaanottajan haltuun.

Sitten, ed. Soininvaara, puhuitte ulkopuolisista haitoista ja siitä, että niitä on verotettava. En tiedä ihan tarkkaan, mitä tarkoitatte. Täällä on juuri julkistettu taas tutkimus, joka toteaa, että esimerkiksi Helsingin ja yleensä Suomen ilma, jota hengitämme, on Euroopan puhtainta, todennäköisesti kuuluu maailman puhtaimpien joukkoon. Sen lisäksi nykyaikainen katalysaattori työntää pakoputkesta puhtaampaa ilmaa kuin on metriä ylempänä, koska meille ilman epäpuhtaudet ajautuvat sellaisina määrinä tuolta etelästä, että todella ilma on saastuneempaa metrin korkeudella auton yläpuolella kuin suoraan putkesta hengitettynä. Myöskin dieselmoottoreilla on nykyään sellaiset katalysaattorit ja hiukkasloukut, että on todella vanhanaikaista puhua näiden epäpuhtauksista.

Lopuksi mielelläni totean ed. Soininvaaralle, että kyllä kai te tiedätte, että linja-autossakin pitää olla 15—17 matkustajaa, että pakokaasut per henkilökilometri olisivat samaa luokkaa kuin henkilöauton, jossa on 1,3 matkustajaa keskimäärin. Kuinka monta kertaa nähdäänkään tuolla julkisia kulkuneuvoja, linja-autoja, joissa istuu yksi ja kaksi ja kolme matkustajaa! Ed. Soininvaara, joka kerta toivoisin, että teillä on hyvin huono omatunto siitä.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanoin, että minusta on ihmeellistä, että vaikka Loviisan satamasta menee rata suoraan Lahden voimalaitokselle, ei tätä rataa käytetä, enkä ymmärrä, mitä välilastauksilla on tekemistä tämän asian kanssa. Se rata menee siitä laiturilta sinne voimalaitoksen pihalle, enkä sen takia ymmärrä, mitä ed. Bremer tarkoitti tässä välissä tarvittavilla välilastauksilla.

Sitten väitän, että on kyllä aikamoista liioittelua väittää, että ilma puhdistuu siitä, kun se menee auton moottorin läpi. Minusta ed. Bremer nyt vähän liioittelee. Sitten hän unohtaa kokonaan sen, että autoissa on renkaat ja niissä on nastoja ja ne jyräävät pikkuhiljaa asfaltista erittäin vaarallisia yhdisteitä ulos, enkä ymmärrä, miten katalysaattori vaikuttaa auton renkaisiin. Mutta väite siitä, että autosta tuleva ilma olisi puhtaampaa kuin se on ulkosaaristossa — anteeksi nyt vain — muistuttaa hieman Bremeriä.

Klaus Bremer /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuljetustaloudesta ed. Soininvaara tietää kovin vähän. Nimittäin kyllä jokainen, joka haluaa kuljettaa tavaraa Loviisan satamasta Lahteen, on sen verran kustannustietoinen, että varmasti laskee aivan markan päälle, mikä on tarkoituksenmukaisinta ja mikä on halvinta. Jos junakuljetus todella olisi halvinta, niin takuulla kuljetettaisiin junalla. Ongelma on se, että se on tullut Suomessa niin kalliiksi, että 90 prosenttia kaikista tavaratonneista, joita Suomessa kuljetaan, kuljetetaan tieverkossa, ei junilla. Tämä on tietysti ongelmallista. Pitäisi hakea vastausta sieltä junapuolelta.

Edelleen, ed. Soininvaara: Bremer on ihan tosissaan, kun hän sanoo, että teidän kannattaa työntää nenänne pakoputkeen, missä on nykyaikainen katalysaattori. Ilma on siellä todella puhtaampaa kuin metriä korkeammalla täällä Helsingissä.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain ja nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta eli verojen korottamisesta on maaseudun ja haja-asutusalueiden kannalta valitettava, eikä tätä voi pitää perusteltuna.

Mutta kun täällä ed. Soininvaara otti puheensa lopuksi esille tietulliasiat, niin kyllä ainakin itse näkisin niin, että meidän on pakko muuttaa autoverotusta, toivon mukaan seuraavassa hallitusohjelmassa tähän puututaan laajasti, ja käyttöön pohjautuva verotusjärjestelmä mielestäni olisi oikeudenmukaisempi kuin nykyinen käytäntö. Näitä pitäisi selvittää. Itse olen monta kertaa ajatellut tätä tietullikysymystä, miksi sitä ei Suomessa edes tohdita kokeilla yhtenä vaihtoehtona.

Ulla  Anttila  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ei varmaan ole kenellekään yllätys, että vihreiden kansanedustajana kannatan sitä, että energian käyttöä ja luonnonvarojen käyttöä verotetaan. Tavoitteena pitäisi tietysti olla, että näillä veronlisäyksillä voitaisiin myös tuloverotusta vähentää, mutta nyt näyttää käyvän niin, että tässä korvataan tuloverotuksen tiukentamisen painetta eli hivenen samaa asiaa.

Mielestäni hallituksen pitäisi ottaa vakavasti se työ, mitä on tehty ilmastoselonteon valmistelun yhteydessä. Noiden taustaselvitysten perusteella sähköverotusta pitäisi kiristää tasaisesti kymmenen vuoden aikana sellaisilla summilla, jotka vastaavat noin 60—70:tä miljoonaa euroa, ja tällä saataisiin hyvinkin positiivinen vaikutus meidän päästötilanteeseemme. Pitäisin tärkeänä, että seuraava hallitus tekee pitkän tähtäimen suunnitelman sähköverotuksen korottamisesta, koska tämä verotuksen korotus saa aikaan optimaalisimman tilanteen päästöjen kehityksen kannalta. Nyt on olemassa se vaara, että poliitikot tuudittautuvat siihen, että luulevat tulevan ydinvoimalan pelastavan meidät päästökysymyksissä, mutta näinhän ei tule käymään. Tarvitaan hyvin systemaattista ja monipuolista työtä myös verotuksen osalta sen hyväksi, että päästöjä saadaan vähennettyä ja meidän Kioto-taakkaamme pienennettyä.

Jari  Leppä  /kesk:

Herra puhemies! Tämä hallituksen ehdotus polttoaineiden valmisteveron korotuksesta on jälleen osoitus siitä, että kun asioita hoidetaan pala kerrallaan vailla kokonaisnäkemystä, ja nyt puhun maaseudun ihmisen näkökulmasta, tullaan siihen lopputulemaan, että oikein kukaan ei sitten aidosti ole haja-asutusalueen ihmisen asialla. Aina tulee uutta ja uutta asiaa, joka vie elämisen edellytyksiä siltä suunnalta Suomea, josta me täällä kyllä juhlapuheissamme olemme kovastikin huolestuneita. Mutta sitten käytännön lainsäädäntötyössä tämä ei kuitenkaan millään tavalla näy.

Siksi koen erittäin valitettavana tämän polttoaineiden valmisteveron korotuksen, en yksinomaan maaseudun ihmisten, vaan myöskin kuljetusten ja yrittäjyyden näkökulmasta. On erittäin vaikeaa siirtää näitä korotuksia taksoihin, se on lähestulkoon mahdottomuus, ja maataloudessa varsinkin se on silkka mahdottomuus. Siellä ei ole minkäänlaisia elementtejä siihen. Siksi minusta olisi paikallaan perusteellisempi pohdinta, jossa vähän enemmän sellaista aatteellistakin pohjaa pidettäisiin keskustelussa esillä, jotta tällaisia jatkuvia yksittäisiä huononnuksia ja seurauksia, jotka tuottavat ongelmia haja-asutusalueiden ihmisille, ei tulisi.

Antero  Kekkonen  /sd:

Arvoisa puhemies! Asioita hoidetaan pala kerrallaan, sanoi ed. Leppä tässä tovi sitten. En kyllä oikein ymmärrä, miten muuten niitä voitaisiin hoitaa. Me tunnemme ihan lähihistoriasta joitakin maita, joissa haluttiin panna koko programmi toimeen kerralla, ja jotenkin lopputulokset eivät olleet pelkästään positiivisia.

Mutta puuttumatta nyt tähän pala kerrallaan -ajatteluun se johtaa väkisin kyllä tähän ed. Vihriälän puheenvuoroon. Kun ed. Vihriälä miettii, miksi Suomessa ei ole menty tietulleihin, niin se törmää juuri tähän pala kerrallaan -ajatteluun. Missä niitä tietulleja kannettaisiin? Mitkä ovat ne osuudet suomalaisessa tieverkostossa, jotka olisivat tämän tietullijärjestelmän alaisia? Kun joku pätkä sitten valittaisiin, niin mikä takaisi sen, että se olisi millään tavalla oikeudenmukainen oikeastaan ketään tai mitään kohtaan? Näin suuressa maassa, näin pienellä väestöllä ja tällä autokannalla ajatus tietulleista on kyllä käytännössä mahdoton.

Ulla-Maj  Wideroos  /r:

Arvoisa puhemies! Ei ole pakko hoitaa pala kerrallaan asioita. Yritin puheenvuorossani sanoa, mutta ed. Kekkonen ei ollut silloin paikalla, että meidän eduskuntaryhmämme toivoo ja vaatii, että koko liikenneverotusta uudistettaisiin, ihan niin kuin hallitusohjelmassakin on luvattu. Sillä tavalla voitaisiin mennä eteenpäin. Mielestämme ei ole hyvä ratkaisu tämä, että tehdään erillinen energiaverotusratkaisu eli että bensaveroa korotetaan tällä tavalla yksittäisenä asiana. Mieluummin kokonaisuutena katsottaisiin tätä asiaa.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa puhemies! Tietullikysymyksestä totean sen verran, että valtio ottaa auto- ja liikenneverotuksen tulona likimain 34 miljardia tänä vuonna ja näillä korotuksilla ilmeisesti yli 34 miljardia tuloja ensi vuonna. Samalla se antaa takaisin vähän päälle 4 miljardia. Ero on 28 miljardia, joka menee johonkin muuhun käyttöön. Yleensä Euroopan maissa kannatetaan sitä periaatetta, että liikennemuodot maksavat itse omat kulunsa, mutta tässähän on aivan mieletön epäsuhta olemassa.

Tämä on erittäin vakava asia raskaiden kuljetusten osalta, joissa EU:n ulkopuolisista maista, kolmansista maista, hyväksytään kabotaasikuljetuksia nyt jo EU-alueen sisäpuolella. Sinne tullaan 700 litran säiliöillä ja polttoaineella, joka maksaa vain murto-osan EU:n alueella vallitsevasta polttoaineen hinnasta, ja pystytään kuljettamaan mahtavia määriä sellaisella halpapolttoaineella.

Kun yksittäinen pieni liikenteen harjoittaja joutuu toteamaan, että polttoainekustannukset ovat yksi päätekijä hänen kannattavuudessaan, niin suurille yhtiölle, jotka ostavat hyvin edullisesti perävaunuja, tarvikkeita ja renkaita, kokonaiskustannuksissa polttoainekulut kuitenkin jäävät pienemmiksi. Näin ollen meiltä onkin kadonnut kotimainen yrittäjäkanta sillä tavalla, että 75 prosenttia meidän kuljetusyrityksistämme on tällä hetkellä jo ulkomaisissa käsissä. Saattaa lukea Kuljetusliike Pietikäinen, Kuljetusliike Mattila, mutta ulkomaiset, Schenker ja Danzas lähinnä, omistavat niitä. 75 prosenttia on ulkomaisissa käsissä suomalaisista kuljetusyrityksistä.