Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Näin illan tunteina on ilo nähdä, että näin paljon porukkaa edelleenkin on paikalla. Oikeastaan keskityn tässä työ- ja elinkeinoministeriössä ainoastaan yhteen teemaan eli itse työ- ja elinkeinoministeriöön, uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön. Tietysti asetan toiveeni, että siitä tulee myöskin uutta idearikasta, innovatiivista elinkeinopolitiikkaa.

Voin sanoa, että työ- ja elinkeinoministeriön uudistus, TEM-uudistus, on todellakin hyvä. Siinä voi sanoa, että vihdoinkin vuosikymmenten haave toteutuu eli työasiat ja elinkeinoasiat saadaan yhteen. Sen takia siellä on todellakin paljon odotuksia tästä uudistuksesta. Se todellakin antaa mahdollisuuden entistä tehokkaampaan elinkeinopolitiikkaan ja työvoimapolitiikkaan joka puolella Suomea, mutta kysymys on todellakin siitä, että se antaa mahdollisuuden. Nyt on vasta alussa tämä pitkä matka, ja siinä suhteessa täytyy myöskin heti alkuvaiheessa katsoa hyvin tarkasti, mihin suuntaan tämä uusi ministeriö menee ja miten siitä voidaan kehittää mahdollisimman tehokas toimija. Tämä yhdistyminen antaa myöskin varmasti lainvalmisteluun uusia mahdollisuuksia. Lainvalmistelu paranee. On hyvä, että yritysten lainvalmistelu on entistä enempi samassa ministeriössä.

On kuitenkin muutamia haasteita, jotka uuden ministeriön täytyy käydä läpi. Ensinnäkin TEMissä on verkostomainen johtamistapa. Jos se toimii erittäin hyvin, niin silloin se on erittäin tehokas, mutta mikäli se ei toimi, niin se antaa kyllä aikamoiset ongelmat sitten ministeriölle ja sen johtamiselle, eli se on varmasti yksi eduskunnan ja myöskin talousvaliokunnan seurantakohde, mitenkä johtaminen lähtee uudessa ministeriössä liikkeelle. Osastot toivottavasti toimivat hyvin yhteen. Sekin on johtamiskysymys. Yksi suuri aikaisempien ministeriöiden ongelmahan oli se, että oli monia ministeriöitä, jotka kaikki ohjasivat hyvinkin erilaisella politiikalla sitä, mitä eri puolella Suomea sai tehdä ja mitä ei saanut tehdä. Voi todellakin sanoa, että toivottavasti nyt tulee yksi ohjausputki ainoastaan te-keskuksia varten, ettei tarvitse hypätä aina eri ministeriöissä vähän eri politiikkaa seuraamassa, ja sitä kautta päästäisiin aitoon asiakaslähtöiseen toimintatapaan.

Mielenkiintoinen on myöskin näkökulma, joka hallitusohjelmassa on kirjattu, tämä uusi aluehallinto, uusi yhteistyö esimerkiksi maakunnallisten liittojen ja te-keskusten välillä. On vasta saatu ensimmäisiä viitteitä siitä, mitä se voi olla, ja hyvin mielenkiinnolla sitä seuraa, mihinkä se tulevaisuudessa johtaa. Uusi TEM kuitenkin antaa siihen uudenlaisia mahdollisuuksia. Itse korostan nyt tässä tilanteessa todella uudenlaista asiakaslähtöisyyttä.

Arto  Satonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Minä keskityn tässä puheenvuorossani oikeastaan vaan ajankohtaiseen työllisyystilanteeseen ja erityisesti työvoimapulaan. Hallitusohjelmaan kirjattiin keväällä varsin haastava tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta, mutta itse asiassa jo nyt ollaan kausi- ja satunnaisvaihtelussa tasoitetussa työllisyysasteessa, 70,3 lokakuussa. Eli tämän viimeisen vuoden aikana on tullut 83 000 uutta työpaikkaa. Tämä on ollut erinomainen saavutus. On kuitenkin niin, että vasta 75 prosentin työllisyysaste takaa kansantalouden kestävyyden. Katsoin itse tuosta budjettikirjasta jälleen noita väestön ikääntymiseen liittyviä lukuja ja totesin, että kun noin vuonna 2030, jos Luoja suo, jään itse eläkkeelle, silloin tilanne on sellainen, että työikäistä väestöä on 250 000 vähemmän kuin tällä hetkellä ja eläkeläisiä 600 000 enemmän. Tämä yhtälö ei ole mitenkään mahdollista, muuta kuin sillä, että satsataan entistä enemmän perhepolitiikkaan ja myöskin sitten työperäiseen maahanmuuttoon.

Mutta huomioitavaa on se, että työvoimapula leviää myös perinteisten kasvualueiden ulkopuolelle. Täällä puhuttiin aiemmin debatin yhteydessä aika paljon aluetaloudesta, ja yhdyn niihin näkemyksiin, että kaivostoimintaedellytykset on turvattava, koska ne ovat merkittäviä lisätyöpaikkoja Itä- ja Pohjois-Suomeen. Mutta siinä hieman kritisoin ministeri Pekkarista, että hän hieman vähätteli kyllä hallituksen aluepoliittisia saavutuksia, nimittäin kun katsoo viimeisiä työllisyyslukuja, ne osoittavat, että avoimien työpaikkojen määrä on prosentuaalisesti kasvanut eniten Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä ja Lapissa. Näitä alueita tuskin on pidetty maan johtavina kasvualueina. Eli tämä työvoimapula on tosiaan leviämässä koko maahan. Alakohtaisesti myöskin työvoimapula leviää uusiin ammatteihin. Jo totuttujen kuljetusalan, rakennus- ja metallimiesten sekä hoitoalan ammattilaisten lisäksi pulaa on nyt myös kaupan ja hallinnon ammattilaisista, kaivosmiehistä ja ylipäätään erilaisista toimistotyöntekijöistä myöskin. Tietysti työllisyyslukuja on tukenut vahva talouskasvu, ja korkeasuhdanne näyttää toistaiseksi jatkuvan, mutta mahdollisesti jatkuu vain, jos siinä samassa yhteydessä myöskin tuottavuus paranee ja suomalainen kansainvälinen kilpailukyky säilyy.

Arvoisa puhemies! Tässä hyvän talouskasvun aikana tarvitaan myös jo ennakoivia toimia ja rohkeutta rakenneuudistuksiin. Sosiaaliturvauudistuksilla toivottavasti parannetaan työnteon kannattavuutta. Kannustavuuden lisääminen ja kohtaanto-ongelman lievittäminen koulutuksella ja veroporkkanoilla parantavat erityisesti niiden asemaa, joiden työllistyäkseen on vaihdettava alaa tai tehtävä työtä kotiseudun ulkopuolella. Työttömyysaste on laskenut vuoden aikana kokonaisen prosenttiyksikön ollen nyt 6,2 prosenttia, ja lähestymme perinteisesti rakenteellisen työttömyyden rajana pidettyä 4 prosentin työttömyysastetta, kun otetaan huomioon, että tässä 6,2 prosentissa ovat mukana eläkeputkessa olevat, joita ainakin kaikkein pienimmillä työllisyysalueilla, kuten tiedän oman seutukunnan suunnastamme, on noin kolmannes, eli itse asiassa ollaan aika lähellä sitä 4:ää prosenttia jo.

On ollut erittäin hyvä, että on ollut tämä vanhemmille työntekijöille kohdennettu matalapalkkatuki. Sen seurauksena ja myöskin sen seurauksena, että eläkeuudistus tehtiin aikoinaan, yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on noussut kaikista ikäryhmistä eniten.

Erittäin hyvää tässä budjetissa on se, että nuorille, erityisesti niille nuorille, jotka ovat syrjäytymisuhan alla, on tässä erityistoimia. Budjettiriihessä on kaikkiaan sovittu 30,5 miljoonan euron kohdentamista syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämisedellytysten parantamiseen. Tämä menee osittain työpajoille, mutta nimenomaan siihen, että räätälöidään näitä yksilöityjä polkuja työelämään, ja tämä on aivan välttämätöntä, koska meillä ei ole varaa näistä pienistä ikäluokista menettää ketään työvoiman ulkopuolelle. Eli tässä suhteessa hallitus on tehnyt aivan oikean valinnan, kun näitä kohdennettuja toimia sinne lisätään. Ja nuorten lisäksi huomioidaan erityisesti myöskin ensi vuonna vammaiset ja vajaakuntoiset. Eli halutaan laajentaa sitä ryhmää, josta saadaan väkeä työelämään.

Henna  Virkkunen  /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvin miellyttävää puhua täällä edustajien Jaskari ja Satonen erinomaisten puheenvuorojen jälkeen.

Ed. Jaskari täällä jo kuvailikin, kuinka merkityksellistä nyt on, että saamme vihdoin Suomeen perustettua tämän elinkeinoministeriön, joka on pitkään ollut kokoomuksen tavoitteena, ja että se toteutui kuitenkin näin nopealla aikataululla. Se on aivan erinomainen saavutus, koska näin saamme paremmin koottua nyt yhteen laajasti työvoiman kysyntään, tarjontaan ja yrittäjyyteen liittyvät asiat.

Suomalaisten yrittäjäaktiivisuus on pitkään ollut sellainen erityinen murheenkryyni. Meillähän kansainvälisesti vertaillen ihmiset hyvin huonosti haluavat ryhtyä yrittäjiksi. Mutta siinä mielessä Suomi poikkeaa nyt muista Euroopan maista, että tuore tutkimushan kertoo, että Suomessa viimeisen vuoden aikana yrittäjähalukkuus on merkittävästi noussut ainoana Euroopan maana. Mutta toki on todettava, että edelleen eurooppalaisittain katsottuna meillä yrittäjähalukkuus on alhainen.

Erityisesti viime kaudella hallitus panosti yrittäjyysohjelman kautta yritysten määrän lisäämiseen, mutta on kyllä huomattava, että varsin suuri osa näistä yrityksistä on yhden hengen yrityksiä ja osa perinteisestä palkkatyöstä on siirtynyt yrityksiin ja esimerkiksi omalla toiminimellä tehtäväksi. Se osittain selittää, että nyt Suomessa on ennätyksellisen paljon, noin 250 000 yritystä. Nyt tärkeintä onkin pyrkiä saamaan lisää kasvuhalukkuutta yrityksiin. Siinä mielessä erinomainen on nyt tämä hallituksen tekemä laajennus yksinyrittäjien tuesta, joka tänä kesänä aloitettiin ja ensi vuoden alusta laajenee edelleen Suomessa. Näin voidaan kannustaa yhden hengen yrityksiä laajentamaan toimintaansa, ja erityisen suuri kynnys on yleensä juuri siinä, että palkataan ensimmäinen vieras työntekijä. Tämä toivottavasti rohkaisee yrittäjiä kokeilemaan myös yritystoiminnan kasvattamista.

Aivan samoin kuin lausunnon antaneet valiokunnat, itsekin kaipaan sitä, että tätä tukea laajennettaisiin myös kasvualueille, jotta nähtäisiin, kuinka se toimii kasvukeskuksissa, ja mahdollisesti se saattaisi tuottaa siellä jopa parempaa tulosta.

Yrittäjyyden kannalta hyvää on myös starttirahan vakiinnuttaminen ja sen mahdollistaminen jatkossa myös 18 kuukaudeksi. Samoin nuoret ja vammaiset on otettu erityisesti huomioon työllistämisen tukitoimien kautta, mikä on tarpeellista, sillä kuten ed. Arto Satonen täällä totesi, tämä työvoiman tarjonta tulee merkittävästi seuraavina vuosina vähenemään Suomessa ja olemme suuren haasteen edessä, kuinka saamme nostettua työllisyysastetta. Kaikki työikäiset on jatkossa saatava työhön. Se on luonnollisesti työvoimakysymys, mutta se on myös ihmisten elämän kannalta tärkeä kysymys, koska suurin osa meistä haluaa tehdä työtä ja ansaita näin elantonsa ja jokaisella pitäisi olla mahdollisuus omien voimiensa ja kykyjensä mukaan osallistua työelämään.

Tässä valtiovarainvaliokunta on kritisoinut omassa lausunnossaan sitä, että energiapoliittiset linjaukset eivät kovinkaan vahvasti näy tuossa ensi vuoden TEMin budjetissa. Mutta se on kyllä aivan ymmärrettävää siihen nähden, että tuo varsinainen energia- ja ilmastostrategia on tulossa vasta keväällä eduskunnan käsittelyyn. Tuossa yhteydessä meillä on mahdollisuus linjata laajemmin näitä tulevien vuosien haasteita ja vastauksia siihen, kuinka Suomi tulee vastaamaan tähän aikamme suurimpaan haasteeseen, ilmaston lämpenemiseen.

Vielä haluan nostaa erikseen esille työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa esitetyn huomion siitä, että nyt ensimmäistä kertaa koko budjetissa on arvioitu budjettia myös sukupuolinäkökulmasta, ja tämä on erittäin tervetullut uudistus. Erityisesti ensi syksynä, kun käydään kuntavaaleja, täytyy muistuttaa myös siitä, että myös kuntien olisi hyvä omissa budjeteissaan arvioida kunnan budjettia sukupuolivaikutusten näkökulmasta.

Samoin kuin työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on omassa lausunnossaan muistuttanut, tärkeää on edelleen viedä myös tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä eteenpäin erityisesti vanhemmuuden kustannusten jakamisen osalta, koska edelleen on nähtävissä se, että erityisesti nuoret naiset kärsivät työmarkkinoilla äitiyden kustannuksien tuomasta riskistä. He eivät ole niin haluttua työvoimaa kuin saman ikäiset miehet, ja heillä on edelleen vaikeuksia joillain ammattialoilla saada vakituista työtä, joskin työvoimapula osittain on korjaamassa tätä asiaa, mutta se ei kuitenkaan oikeuta sitä, että tämä eriarvoisuus on edelleen vanhemmuuden osalta olemassa.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! On miellyttävää tulla tänne puhumaan edustajien Jaskari, Satonen ja Virkkunen erinomaisten puheitten jälkeen.

Avain hyvinvointiimme on työn tekemisessä ja yrittäjyydessä. Työllisyyskehitys onkin ollut viime aikoina suotuisaa. Tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan työllisiä oli marraskuussa 28 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös uusien yritysten määrä on kasvanut, ja nyt niitä on ennätyksellisen paljon, noin 250 000 kappaletta, niin kuin olemme jo tänään moneen kertaan kuulleet. Kaikista yrityksistä alle kymmenen työntekijän yrityksiä on 93,2 prosenttia ja yhden hengen yrityksiä on lähes 60 prosenttia. Yrittäjätkin kuitenkin jäävät ajan myötä eläkkeelle ja pian suurin joukoin. Jotta nuoremmista sukupolvista saadaan heidän työlleen jatkajia, on tulossa oleva perintöveron muutos myös yritysten sukupolvenvaihdosten osalta tarpeellinen ja kannatettava, vaikka sitä on jo tarkoituksellisesti täällä salissa kritisoitu ja väärin ymmärretty.

Ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen ulottuva tuki laajenee, mikä on erittäin hieno asia. Se, että valtion tukikokeilu laajenee koko ykköstukialueelle, on erittäin hyvä uutinen. Pienyritysten yhtä merkittävintä työllistämisen estettä kevennetään viimeinkin. Valtio on varannut tukikokeiluun kaikkiaan 10 miljoonaa euroa, ja tämä hinta ei ole kova, jos yksinyrittäjä todella rohkaistuu palkkaamaan työntekijän ja ryhtymään työnantajaksi, ja tämä tukee yrittäjän omaa jaksamista usein ympärivuorokautisessa työssään.

Pelkästään olemassa olevien yritysten tukeminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä myös madaltamaan kynnystä ryhtyä yrittäjiksi. Yksi hyvä keino tähän onkin starttiraha. Starttirahalla perustetut yritykset ovat menestyneet hyvin. Syksyllä julkaistun tutkimuksen mukaan starttirahalla perustettujen yritysten alkuvaiheen elossa pysyminen näyttää jopa paremmalta kuin aloittavien yritysten yleensä. Ja starttirahalla palkkatyöstä yrittäjäksi siirtymisen myötä syntyvät välilliset työllisyysvaikutukset ovat korkeat.

Valtiovarainvaliokunta on painottanut kansainvälistymisen merkitystä yritystoiminnassa. Monille yrityksille kansainvälisille markkinoille siirtyminen on välttämätöntä kotimaisten markkinoiden pienuuden vuoksi. Onkin tärkeää panostaa yritysten verkottumiseen ja viennin edistämiseen. Siksi pidän hyvänä, että valtiovarainvaliokunta on päättänyt korottaa määrärahaa, jota käytetään yritysten kansainvälistymistä tukeviin hankkeisiin.

Arvoisa puhemies! Matkailu on elinkeino, jossa Suomella on erityisen hyvä mahdollisuus kansainvälistyä. Se on yksi maailman nopeimmin kasvavista elinkeinoista, ja siinä meillä Suomessa on vielä varaa kehittyä, jotta toden teolla pääsemme tähän matkailubisnekseen mukaan. Globaalisti katsottuna maamme ja luontomme on ainutlaatuinen. Kaunis luontomme on jo kokemus sellaisenaan puhumattakaan turvallisuudesta ja hiljaisuudesta, jota meillä on kiireen rasittamille suurkaupunkilaisille tarjota. Suomeen on tehty matkailuinvestointeja myös ennätyksellisen paljon viime vuonna, ja matkailu on merkittävä työllistäjä, ja sen kehittämiseen olisikin kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota.

Kuten olemme kuulleet, Matkailun edistämiskeskuksen uudelleenorganisointi on parhaillaan käynnissä, ja sen uusi, merkittävämpi rooli Suomi-kuvan kirkastajana ja markkinoijana on varmasti aiheellinen. Matkailuun suunnatut julkiset rahat onkin syytä käyttää harkitun tehokkaasti ja aidosti vaikuttaen. Matkailun edistäminen on samanlaista viennin edistämistä kuin minkä tahansa muun toiminnan edistäminen kansainväliseen kasvuun. Matkailun saralla Venäjä on suuri mahdollisuutemme puhumattakaan Kiinasta ja Intiasta, joista varmasti riittää tulevaisuudessa matkailijoita Suomeenkin.

Arvoisa puhemies! Nyt matkailun kehittäminen on liikaa yksittäisten yritysten ja toimijoiden osaamisen ja resurssien varassa. Tarvitaankin uuden tyyppisiä, matkailualaa kokoavia, Suomen matkailumaan kuvaa kirkastavia ponnistuksia yhteistyössä alan toimijoiden, yritysten ja maakuntien kanssa. Rahaa on nyt käytetty yksittäisiin hankkeisiin paljonkin, mutta näiden vaikutus on jäänyt kyseenalaiseksi. Ja aivan kuten valtiovarainvaliokunta korostaa, julkisen sektorin on toimittava tiiviissä yhteistyössä matkailualan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. On huolehdittava rahoituksen tehokkaasta kohdentumisesta. Matkailualan yrittäjät itse asiassa odottavat tehokkaita, oikein kohdennettuja vienninedistämistoimenpiteitä.

Matkailu on suuri mahdollisuus Suomelle, ja erityisesti matkailijoiden kasvava määrä voisi luoda yritystoimintaa ja työpaikkoja maaseudulle ja vähäväkisille alueille. Itä-Suomelle ja Saimaalle tämä olisi loistava mahdollisuus.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Iaea:n pääjohtaja Tanaka totesi taannoin, että jos hallitukset eivät muuta politiikkaansa, öljyn, kaasun, hiilen kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt kasvavat voimakkaasti. Suurin kulutuksen kasvu tapahtuu Kiinassa ja Intiassa. Vuonna 2030 Kiinan päästöjen arvioidaan olevan 60 prosenttia suuremmat kuin Yhdysvalloissa. Intian ja Kiinan talouskasvulla ja energian kulutuksen kasvulla on peruuttamattomat seuraukset ilmastolle ja ympäristölle.

On erittäin tärkeätä, että ilmastonmuutoksen torjunta on globaalia. Pulma on se, kuinka tähän globaaliin haasteeseen sitoudutaan Suomessa. Keskiviikkona saimme kuulla uutisen, että hallitus on asettanut työryhmän miettimään, kuinka metsäteollisuus saadaan pysymään Suomessa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. EU-kone pitäisi saada tuottamaan nyt uusia ja kestäviä ratkaisuja. Ei voi olla niin, että EU:ssa ei enää huomioida kansallisia erityispiirteitä ja energiapolitiikan päätäntävalta menee Brysseliin. Tahdin muuttaminen ja aktiivisemman otteen omaksuminen ovat nyt Suomen ministerien ja pääministerin vastuulla.

Tällä menolla EU:ssa vaarannetaan niin päästöjen torjunta kuin Suomen ja koko Euroopan kilpailukyky. EU:ssa suuret maat näyttävät kallistuvan lentoliikenteen päästöoikeuksien suhteen rtk-mallin kannalle. Se suosii kaukoliikennettä ja suurten kaupunkien välistä suurten matkavirtojen liikennettä. Erityisesti malli rokottaa ohuiden reittien lentämistä, siis lentämistä Suomeen ja Suomessa. Finnairille päästökaupan vuosikustannus on noin 100 miljoonaa euroa ensimmäisenä vuonna, mutta vuoteen 2020 mennessä vuosisumma nousee yli 200 miljoonaan euroon.

Tuollainen kustannus vaarantaa vakavasti Finnairin suunnitelmat toteuttaa Eurooppa—Aasian strategian mukainen laajennus- ja investointisuunnitelma. Hinnan nousun siirtäminen lippujen hintoihin merkitsee useiden kotimaan reittien lopettamista. Lentoliikenne on hyvin merkityksellisessä asemassa siinä, että elinkeinotoimintaa voidaan harjoittaa koko Suomessa, myös Helsingin ulkopuolella. Pääministeri 17.10.2007 puheessaan totesi, että enää hinta ei ole energiapolitiikan ratkaisuissa tärkein argumentti. Pääministeristä hinta tulee vasta kolmannella sijalla. Onkohan suomalainen teollisuus samaa mieltä?

EU:ssa päätetään uusiutuvan energian lisäämisvelvoitteista ja vuosien 2012—2020 päästöoikeuksista. Tavoitteena on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuudeksi kokonaisenergiasta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Nyt pitää kymmenkertaistaa uusiutuvan energian käyttöönotto. Jos energian kulutus ei kasva, tavoite merkitsee EU:ssa, että pitää ottaa käyttöön 660 miljoonaa kuutiometriä energiapuuta, 22 miljoonaa hehtaaria peltoenergiaa ja 220 000 megawattia tuulivoimaa. Nykyisin metsien hakkuu on 380 miljoonaa kuutiometriä ja metsien kasvu 660 miljoonaa kuutiometriä. EU on varannut energiakasvitukea 2 miljoonalle hehtaarille. EU:ssa tuulivoimaa on noin 50 000 megawattia. Muutokset tämänhetkisestä tilanteesta asetettuihin tavoitteisiin ovat huimia lyhyessä ajassa toteutettaviksi.

Syöttötariffin käyttöönotto merkitsee, että se kannustaa tilanteessa, jossa uusiutuvan energian lähtötaso on hyvin alhainen. Suomessa se merkitsee ja ohjaa sellupuun polttoa energiaksi. Asioilla on myös kääntöpuolensa. Lämpöpumput vaihdetaan yleensä öljylämmitystaloihin, joten ympäristöystävällinen teko merkitsee samalla itse asiassa sähkönkulutuksen kasvua. Suomalainen teollisuus on energiaintensiivistä. Venäjältä ei kohta saa enää halpaa sähköä. Saattaa olla myös niin, että Venäjä tarvitsee pian kaiken sähkön itse. Markkinoilla ei pahimmassa tapauksessa ole enää ostettavaa sähköä.

Suomen teräksen tuottajat kuuluvat energian käytöltään ja hiilidioksidipäästöiltään maailman tehokkaimpien joukkoon. Jos tehtaat siirtyvät pois Suomesta, globaalisti ajatellen päästöt tällöin kasvavat. Terästeollisuus maksaa päästökaupan suorien kustannusten lisäksi päästökaupan aiheuttaman sähkön hinnan nousun. Terästeollisuus ei voi siirtää päästöoikeuksien hintaa myyntihintoihinsa, sillä teräksen hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla.

Komission päästöoikeuksien leikkauksen jaon jyvitys myös terästeollisuudelle vääristää kilpailua EU:n sisällä. Monet kilpailijat saavat tarvitsemansa päästöoikeudet ilmaiseksi. Suomessa tämä hallituksen ponnettomuus on näkynyt siten, että Outokumpu ei ole investoinut Tornioon ja noin 100 työpaikkaa on jäänyt syntymättä. Syynä on se, että energian hinnasta ei ole ollut tietoa, joten investointipäätöksiä ei ole voitu tehdä. Investointeja siis lykätään. Rautaruukki ei suurenna masuuneitaan, prosessissa tarvittavia aineita ei tuoteta enää itse vaan ne ostetaan ulkomailta.

Hallitus on nyt perustanut työryhmän miettimään pulmaa, kuinka voi olla mahdollista, että yksikään maa ei tuota sellutonnia halvemmalla kuin Suomi ja silti kansainvälistynyt metsäteollisuutemme investoi mieluummin muualle kuin Suomeen, kotimaahansa.

Esitän, että ilmastonmuutoksen torjunta tehdään globaalisti sitovaksi ja ensiksi keskitytään päästöjen pienentämiseen ja näin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kun tämä on saatu kuntoon, keskitytään uusiutuvan energian käyttöönoton lisäämiseen. Suomen harjoittaman energiapolitiikan tulee palvella päästöjen pienentämistä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! On hienoa ajatuksen juoksuttelua se, että globaalisti ratkaistaan kaikki ilmastoasiat. On hienoa ajatuksen juoksuttelua nyt jälkikäteen se, että hoidettaisiinkin asiat niin, että ensiksi ilmastonmuutos ja sen jälkeen aletaan katsoa, mitä voidaan tehdä uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi.

Kaikki tämä on jälkijättöistä, arvoisa ed. Lipponen. Maaliskuussa tänä vuonna Euroopan johtajat ovat tehneet omat päätöksensä siitä, millä tavalla Eurooppa sitoutuu eri asioissa vähentämään päästöjä, lisäämään uusiutuvaa, ottamaan liikenteessä biopolttoaineita käyttöön ja monta muuta asiaa. Ne on päätetty. Kaiken lisäksi, mitä Suomen hallituksen linjaan niissä asioissa tulee, siitä linjasta päätti se hallitus, missä teidän puolueenne ja keskusta olivat kantavat voimat edellisen hallituksen aikana. Me sovimme siitä linjasta. Sitä paitsi, vaikka me olisimme olleet toista mieltä, se olisi kuitenkin syntynyt se päätös Euroopassa sillä tavalla.

Ajatus siitä, että meidän sarvemme ovat niin isot, että niillä voidaan pökätä (Puhemies: Minuutti!) mikä tahansa kehitys vauhtiin, ei oikein ole realistinen. Mitä tulee muuten ... No, okei, palataan.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeri Pekkariselta, joka on hyvin arvostettava ja ahkera ja asiantunteva, näettekö, ettei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa tähän, että päästöjen rajoittamista ja uusiutuvan energian käyttöönottoa ajetaan yhteen, vaikka me kaikki tiedämme, että se merkitsee kilpailukyvyn heikkenemistä niin Suomessa kuin Euroopassa. Haluaisin kuulla teidän mielipiteenne.

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan tässä kyllä tukea ministeri Pekkarisen esittämää näkemystä siitä, että tilanne on nyt tämä ja tämän mukaan täytyy edetä. Samaan aikaan neuvotellaan sekä päästöjen vähentämisestä että uusiutuvien energialähteiden lisäämisestä. Suomen osalta tietysti tilanne on sillä tavalla jo tavallaan hyvä, että meillähän käytetään uusiutuvia energialähteitä Euroopan unionissa aivan kärkipäässä, ja meidän täytyy nyt vaan keskittää voimamme siihen, että Euroopan unionin sisällä myös tämä taakanjako olisi mahdollisimman oikeudenmukainen ja siinä otettaisiin huomioon se, mitä maat ovat jo tähän asti tehneet. Uskon, että ministeri Pekkarinen tekee tämän eteen töitä seuraavat viikot erittäin aktiivisesti.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Onko mahdollista muuttaa se, mitä Euroopan johtajat päättivät? Olen ollut kaksi vuotta tämmöisen high level clubin jäsen, jossa on ollut eurooppalaisia yritysjohtajia ja muutama poliitikko ja tiedemiehiä, ja kyllä senkin työn tuloksena voi sanoa kaikesta siitä, mitä siellä on keskusteltu, kuin myös energiaministerineuvoston kokousten sanomana, hyvin selvä viesti: Euroopan johtajat ovat Angela Merkelin johdolla Saksan ollessa puheenjohtajana Euroopan unionissa, Tony Blairin sitoutuessa erittäin vahvasti näihin ratkaisuihin, tehneet kovat päätökset, eikä esimerkiksi presidentti Barroso meinaakaan uskaltaa millään tavalla minkäänlaista indikaatiota antaa, että näistä periaatteista tingittäisiin. Tämän kanssa on nyt elettävä.

Mitä tulee taas näihin teollisuuslaitoksiin, joihin ed. Lipponen viittaa, kannattaa muistaa sellaisia esimerkkejä kuin Rautaruukki. Se on ollut huikea menestys, 1 020 prosenttia on osakkeen kurssi noussut, vuonna 2001 vai vuosien 2002—2007 välisenä aikana. (Puhemies koputtaa) Eivät hirveän paljon tähän saakka päästökauppajärjestelmät ole ainakaan tätä eivätkä myöskään Outokumpua vielä rasittaneet. Mutta tulevaisuus on monien riskien alla, myönnän sen.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvä talouskasvu varmistaa sen, että olemme voineet merkittävästi vähentää työttömyyttä. Nyt hallituksella olisi historiallinen mahdollisuus parantaa erityisesti vaikeasti työllistettävien ihmisten työtilannetta. Valitettavasti näin ei kuitenkaan budjettiesitys anna ymmärtää.

Työmarkkinoilla olevien työttömien joukko on muuttunut aikaisempaa vaikeammin työllistettäväksi. Talouden nopeasta kasvusta ja työvoiman kysynnän lisääntymisestä huolimatta pitkäaikaistyöttömyys ei merkittävästi vähene. Tästä syystä tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa ja työllisyysmäärärahojen kohdentamista oikein. Hallituksen esitys talousarvioksi ei takaa riittäviä resursseja ja vaikuttavia keinoja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Hallitus suuntaa palkkatukea ensisijaisesti yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen ja ammatilliseen koulutukseen julkisen sektorin ja kolmannen sektorin työllistämisen kustannuksella, vaikka tukityöllistämisen pääongelmana on ollut jo pitkään vaikeus löytää riittävästi yrityksiä, jotka olisivat kiinnostuneita työllistämään tai kouluttamaan vaikeasti työllistettäviä.

Erityisesti meillä Satakunnassa on suuri mure siitä, riittävätkö ensi vuonna te-keskusten määrärahat työllistämiseen varsinkin tilanteessa, jonka me tiedämme kokemuksesta jo tänä vuonna. Nimittäin tälle vuodelle varatut työllistämismäärärahat eivät riittäneet esimerkiksi Porin työvoimatoimiston osalta muuta kuin kesäkuun alkuun asti. Tosiasia on, että nyt hallitus heikentää merkittävästi näiden pitkäaikaistyöttömien eli työttömyyden kovan ytimen pääsemistä aktiivitoimenpiteiden piiriin.

Uusi ongelma on sekin, että täysin työvoimapalvelulain tarkoittamien aktiivitoimien ulkopuolelle ja pelkän toimeentulotuen varaan jää jo lyhyessä ajassa yli 14 000 ihmistä. He ovat siis juuri niitä, jotka toukokuussa 2007 annetun ministeriön ohjeen mukaisesti on työvoimakeskuksissa saadun oikeuden mukaan laitettu nyt syrjään työvoimapalveluista motivoimattomuuden, terveydellisten tai sosiaalisten syiden vuoksi. Miltä heidän tulevaisuutensa näyttää?

Arvoisa puhemies! Olen iloinen siitä, että kuitenkaan nuorten yhteiskuntatakuuta ei ole unohdettu. Budjettiesityksessä ei puututa selkeästi kymmenientuhansien työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevien alle 25-vuotiaiden nuorten asemaan kuitenkaan konkreettisella ohjelmalla ja rahoituksella. Miksi?

Myös työllisyysperusteiset investointimäärärahat ovat ihmettelyni kohteena. Ne ovat suorastaan romahtaneet edellisen vuoden 2007 määrärahoista, vaikka niillä tuetaan työllisyyttä ja lievennetään työttömyyttä pysyvien uusien työpaikkojen syntymiseksi.

Toivon myöskin, että työperäisen maahanmuuton lisääntyessä kehitettäisiin sellaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että ulkomaalaisiin työntekijöihin sovelletaan aina suomalaisia työehtoja. EU-alueelta Suomeen tulevien tuhansien vuokratyöntekijöiden kohdalla tulee huolehtia, että EU-alueelta tulevan vuokratyövoiman työehtoja valvotaan riittävin resurssein.

Arvoisa puhemies! Lopuksi nostan esiin vielä ammatillisen koulutuksen. On aivan selvää, että ammatillista peruskoulutusta on syytä laajentaa, mutta samalla ei saisi unohtaa aikuisia. Aikuisilla, vähän koulutetuilla, työelämässä olevilla henkilöillä ei ole enää tätä heitä varten tarkoitettua Noste-ohjelmaa. Tosiasiassa kuitenkin työelämässä tapahtuvat joukkoirtisanomiset ovat suuri riski erityisesti vähän koulutetuille työntekijöille. Muutosturvaa tarvitaan. Onkin selvää, että nyt on aika räätälöidä aikuisväestölle oma koulutusmahdollisuus, heitä varten räätälöity ohjelma. Mitä siis seuraavaksi?

Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman linjauksen mukaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan nyt tämänkin budjetin yhteydessä yritysten kanssa toteutettavaan työvoimakoulutukseen sekä yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen. Työllistämismäärärahojen painopiste näin ollen siirretään avoimille työmarkkinoille yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tämän kehityksen, tämän linjauksen, toivon tuottavan työllisyyttä, vahvaa uutta kehitystä ja näen sen myönteisenä. Kuitenkin jos tässä samalla unohdetaan kolmannen sektorin ansiokas työ työllistämistoimintoina, mitä nimenomaan kolmannella sektorilla monet yhteisöt ovat tehneet vaikeasti työllistettävien työntekijöitten, ihmisten, parissa, näen, että silloin tälle uudelle linjaukselle en osaisi antaa niin suurta arvoa.

Näen siis sen, että on hyvä tämä linjaus, mutta samalla tulee tehdä työtä erityisesti näitten vaikeasti työllistettävien ihmisten työllistymiseksi ja siinä yhteydessä vahvasti tukea niitä yhteisöjä, joissa on sitä osaamista kolmannella sektorilla ja jotka ovat sitä työtä jo tehneet. Kansalaisjärjestöt, sosiaaliset yritykset tekevät arvokasta työtä auttamalla vaikeimmin työllistyviä, ja voi sanoa, että valtiolle koituvat tukikustannukset ovat olleet pienet verrattuna siihen, että nämä henkilöt ilman tätä työtä olisivat jääneet pitkäaikaistyöttömyyden kierteeseen ja mahdollisesti kuntien sosiaalitoimiston asiakkaiksi ja se olisi valtiolle tullut paljon kalliimmaksi.

Vaikeasti työllistettävien työllistämistoiminta eri yhteisöissä mielestäni ei ole tempputyöllistämistä. Päinvastoin se on arvokasta toimintaa yksilöihmisten ja koko yhteiskunnan kannalta, ja näin ollen pidän erittäin tärkeänä, että hallitus tässä kantaisi oman vastuunsa ja tähän tarkoitukseen tulisi riittävästi varoja.

Starttiraha on ollut käytössä. Sen toimivuudesta on saatu myönteisiä kokemuksia. Työministeriön selvitysten perusteella starttiraha on osoittautunut erittäin tehokkaaksi, työllisyyttä edistäväksi toimenpiteeksi, ja näin ollen tämän laajempi käyttö kannattaa vakinaistaa. Ensi vuonna on tulossa pysyväksi käytännöksi starttirahan myöntäminen työttömien lisäksi myös opiskelusta, kotityöstä tai ansiotyöstä yrittäjiksi siirtyville. Starttiraha madaltaa yrittäjäksi lähtemisen kynnystä ja turvaa yrittäjän elannon yrityksen alkuvaiheessa. Ongelmaksi kuitenkin on muodostunut starttirahan riittävyys, ja siinä on nimenomaan ollut alueellisia eroja. On huolehdittava siitä, että starttirahaa varten tarkoitettua määrärahaa varataan budjettiin niin paljon, ettei sen loppuminen ole esteenä toimivan liikeidean toteuttamiselle. Starttirahan myöntämisen tulee tapahtua myös yhtenäisin perustein kaikille siihen oikeutetuille. Näen, että kohdentamalla tälle momentille lisärahoitusta varmistetaan riittävän määrän ohjautuminen starttirahoitukseen. Siis tätä toimintaa tulee tukea.

Vielä muutama sana työvoimapolitiikasta. Pitkäaikaistyöttömyys on suurin yksittäinen syrjäytymisriski ja monien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien aiheuttaja. Suuri huolenaihe on niin sanottu kasautuva työttömyys, jossa pitkäaikaistyöttömyydestä kaikkine seurausvaikutuksineen saattaa tulla joidenkin ryhmien voi sanoa että kohtalo, jopa alakulttuurinsa. Syrjäytymisongelma voi syventyä nimenomaan perheissä, joissa molemmat huoltajat ovat työttömiä, ja tämmöinen työttömyys voi siirtyä sukupolvelta seuraavalle. Näen, että työttömien perheiden kokonaisvaltainen kohtaaminen on hoidettava, ja heidän tilanteeseensa ratkaisuna on se, (Puhemies koputtaa) että ei olisi sellaista tilannetta, että perheessä molemmat ovat työttöminä, vaan meidän, kd:n, vaihtoehtobudjetissa on lausumaehdotus, että tällaista tilannetta ei tulisi sallia.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa herra ministeri! Työvoiman saatavuus ja varsinkin rakenteellinen, usein hyvin miesvaltainen työttömyys on saatava kyllä kohtaamaan. Hallitusohjelman ja budjetin linjaukset muuttoavusta, asunnon hankkimisen helpottamisesta sekä työssäoppimisesta auttavat alkuun. Sosiaaliturvauudistuksen muutokset työtä ja työn vastaanottamista tukemaan ovat runko koko yhteiskunnan kehittymiselle. Samalla olisi saatava muuttumaan koko yhteiskunnassa vallitseva asenne etuisuuksiin ja tukiin, miksi niitä milloinkin kutsutaankaan. Aloittaa voisi otsikoimalla Kansaneläkelaitoksen asiakasoppaiden ja vuosikertomusten tekstien otsikot uudelleen. Työttömyystuet, työttömyyseläke, opinto- ja perhe-etuudet tulee sosiaaliturvauudistuksen myötä muuttaa opinto-, työ-, perhe-elämän ja eläkkeensaajan kannusteiksi, ei suinkaan työttömyyttä tukemaan, vaan työnsaantia tukemaan.

Tässä ed. Tiusanen lainasi Iltalehden artikkelia inhottavista, röyhkeistä kansanedustajista, jotka kyykyttävät mummoja pienellä eläkkeellä. Aamulehdessä — tähän vuorokauden aikaan mielestäni alkaa jo sopia tämä lehti paremmin — Tampereella harmitellaan, että suomalainen yhteiskunta ei työntekoon kannusta. Jos olet työtön tai hylkiö, sossu maksaa ja Kelasta saa täydet tuet, mutta annapa olla, kun menet vaikkapa huonolla palkalla työhön, silloin tuet pois, ja laskennallisesti rahaa jää paljon vähemmän kuin työttömänä. Sata-komitea näyttää kyntensä tässäkin asiassa. Tulemme sen näkemään.

Talousarviossa on kiitettävästi toteutettu 18 miljoonaa euroa vajaakuntoisten tukityöllistämiseen ja esteettömän työympäristön kehittämiseen. Työterveyslaitos ja muut aiheen parissa työskentelevät yhteisöt saavat huomattavaa apua innovaatioihin ja projekteihin, joilla työllistämistavoitetta tuetaan. Tulevaisuudessa esteettömyyttä ja työkykyä parannetaan entisestään mahdollistamalla henkilökohtainen avustajajärjestelmä.

Osasairauspäivärahan käyttöönotto ja tarkoitus ohjata työntekijä mahdollisimman nopeasti voimiensa mukaan takaisin työhön on alkanut harvinaisen laiskasti. Suurena syynä lienee se, että pakollinen sairauspäivärahakausi, 60 päivää, toteutuu usein jopa 80 päivänä tai katkeaa esimerkiksi kuntoutuksen takia kokonaan. Sairauspäivärahan alkaminen ilman pakollista sairauspäivärahaa tai päivärahakauden lyhentäminen poistaisi kenties tämän ongelman. Toivonkin, että lain toteutumista ja käyttäjätilastoja seurataan ja mahdolliset muutokset lakiin tehdään viiveettä.

Ed. Rauhalaa rauhoittaisin siinä, että hallitus on kyllä todella tekemässä parhaansa näiden vaikeasti työllistettävien ihmisten auttamiseksi. Me tulemme satsaamaan aika paljon voimavaroja muun muassa välityömarkkinoille ja lisäksi matalan kynnyksen työllistämiseen, jota muun muassa kolmas sektori tekee. Jos ajatellaan tukityöllistämistä, sen pitäisikin olla aina ajallisesti rajoitettua eikä ikuista. Näissä kaikissa toimenpiteissä, joita budjettiin tällä hetkellä on kirjattu, tähdätään siihen, että ihmiset nimenomaan omilla voimillaan ja omien räätälöityjen työpolkujensa ja koulutuspolkujensa kautta työllistyisivät pysyvästi. Siihen eivät mitkään kurssit kurssien vuoksi kovinkaan paljon auta, jos ajatellaan, että Kelan tilastojen mukaan 7—11 prosenttia näiltä työllisyyskursseilta työllistyy pysyvästi, kun taas oppisopimuskoulutuksessa tai työssäoppimisessa määrä on lähes 70 prosenttia. Se on jo hyvä esimerkki siitä, miksi kannattaa satsata niihin yrityksiin, joiden kautta ihmiset saavat pysyvästi paremman elämän.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjettiehdotukseen sisältyy uuden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osalta monia myönteisiä asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi panostukset vammaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämiseen sekä siviilipalvelusmiesten asumiseen. On myös erittäin hyvä, että ministeriö nyt viimeinkin selvittää tieteen- ja taiteentekijöiden työttömyysturvan järjestämisen. Sitä on odotettukin. Niin ikään on hyvä, että vuorotteluvapaata taas jatkettiin. Pidemmän päälle pätkissä tapahtuva suunnittelu ei tässäkään asiassa riitä, vaan vuorotteluvapaa tulee vakinaistaa.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan valtion työvoimapolitiikkaa uudistetaan tavoitteena parantaa työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa, edistää uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä sekä vähentää työttömyyttä ja osaltaan estää syrjäytymistä. Eräs tärkeimmistä tavoista, joilla työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaantoa voidaan edistää ja työttömyyttä sekä syrjäytymistä vähentää, on koulutus. Työministeriön hallinnonalan osalta tällä tarkoitetaan erityisesti aikuiskoulutusta, joka sisältää erilaiset jatko-, täydennys- ja työvoimapoliittiset koulutukset.

Hallitus haluaa panostaa nyt erityisesti ammatilliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Siksi ensi vuoden talousarvioon on lisätty 2 100 paikkaa oppisopimuskoulutukseen ja 2 200 paikkaa ammatilliseen koulutukseen. Samoin sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkoja lisätään, millä osaltaan vastataan väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin. Näiden panostusten lisäksi tulee edistää työperäistä maahanmuuttoa, jotta työvoimapulalta vältytään. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että koko työvoiman osaamistasoa ja ammattitaitoa ylläpidetään, myös niiden, joilla on matala koulutustaso tai jotka ovat työttöminä.

Hallitus kohdentaa työllisyysmäärärahoja uudelleen siten, että yhä paremmin pystytään tukemaan työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tässä tarkoituksessa lisätään yksityisellä sektorilla eli yrityksissä sekä kolmannella sektorilla tapahtuvaa tukityöllistämistä ja vastaavasti vähennetään julkiselle sektorille tukityöllistämistä. Tämä on varmasti oikeasuuntainen toimenpide, mutta on huolehdittava siitä, että tällä ei hankaloiteta kaikkein vaikeimmin työllistyvien mahdollisuuksia työllistyä. On nimittäin kokemuksia siitä, että kaikkein vaikeimmin työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia ei ole kyetty työllistämään yrityksiin, ennen kuin he ovat ensin olleet työllistettyinä julkisella sektorilla. Tässä voi olla kyse myös asenteista yrityksissä, mihin pitäisi saada muutos. Myös syrjäseuduilla on yrityksiin tukityöllistäminen ollut hankalampaa.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa matalapalkkatuen laajennukseen varatusta määrärahasta sovittiin budjettineuvotteluissa kohdennettavaksi 48,5 miljoonaa euroa työhallinnolle vammaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämiseen, mikä on erittäin perusteltua. Pitkäaikaistyöttömät ja vajaatyökykyiset muodostavat suuren työvoimareservin, jonka työpanosta ei olla tähän asti eri syistä saatu käyttöön. Nyt matalapalkkatuesta vapautuneet varat voidaan ja pitää käyttää näille vaikeasti työllistyville suunnattuihin täsmäkoulutus-, kuntoutus- ja työharjoittelupalveluihin. Erinomainen asia on myös vammaisten henkilöiden työllistämiseen varattu 18 miljoonaa euroa. Kuitenkin, kuten todettua, myös työnantajatahojen asenteet tulee saada muuttuman sellaisiksi, että näiden potentiaalisten työntekijöiden työpanokselle löytyy mielekästä käyttöä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.

Hieman huolestuttavaa on, että talousarvioesityksessä työllisyysperusteisiin investointimäärärahoihin ehdotetaan erittäin suurta vähennystä. Esityksen mukaan määrärahat tippuisivat 34 miljoonasta eurosta 16 miljoonaan euroon. Lisäksi määrärahasta yli puolet on jo ennalta korvamerkittyä. Kun ei ole syytä olettaa, että nämä alueet, Kotka, Hamina ja Itä-Lappi, olisivat viimeiset, joita tällainen rakennemuutos koskettaa, on todellakin hiukan huolestuttavaa, että määräraha on jäämässä näin niukaksi.

Hyvin myönteinen asia sen sijaan on talousarvioesityksessä ehdotettu 2,4 miljoonan euron määrärahan lisäys siviilipalveluksen toimeenpanoon, josta 2 miljoonaa on tarkoitus käyttää siviilipalvelusta suorittavien asumiskustannuksiin.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suomen talouden kehitys näkyy myös Lapissa, jossa eletään tällä hetkellä suhteellisen hyvää taloudellista suhdannetta. Positiivista on se, että kehitys ulottuu kaikille toimialoille. Erityisen kova liikevaihdon kasvu on ollut suurteollisuudessa. Myös rakennusalalla ollaan kovalla kasvu-uralla. Hyvä taloustilanne näkyy myös työttömyyden vähenemisenä, mikä on hyvässä vauhdissa myös Lapissa. Tästä johtuen jopa työvoimapulasta puhutaan yhä enenevässä määrin. Rekrytointiongelmia esiintyy eniten palvelualalla, rakennustyössä sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Lähivuosina tilannetta tulee pahentamaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen. Lapissakin puhutaan vakavasti ulkomaalaistyövoiman tarpeesta rekrytointiongelmien ratkaisemiseksi. Tämän vuoksi toivonkin, ettei ainakaan hallituksen taholta työperäistä maahanmuuttoa yritettäisi jarrutella. Osaava työntekijä on hyvä työntekijä ihonväristä ja äidinkielestä riippumatta.

Hyvästä talous- ja työllisyystilanteesta huolimatta tilanne on kaikkea muuta kuin ongelmaton. Muuhun maahan verrattuna Lapin työttömyystilanne on kuitenkin edelleen vaikea. Utsjokea lukuun ottamatta kaikissa Lapin kunnissa työttömien osuus työvoimasta on enemmän kuin 10 prosenttia. Vaikeimmilla alueilla työttömyysprosentti on yli 15, eikä työllisyystilanteen paraneminen etene laisinkaan samaa tahtia kuin yritystoiminnan liikevaihto. Lapissa kaikkien toimialojen liikevaihto on viimeisen vuoden aikana kasvanut 26 prosenttia. Siihen nähden henkilöstömäärän reilun 2 prosentin kasvu on varsin vaatimatonta. Lapissa työpaikat ovat eniten lisääntyneet yksityisissä palveluissa.

Positiivista on ollut myös rakennusalan henkilöstömäärän kasvu. Sen sijaan suurteollisuudessa henkilöstömäärän kasvu on ollut reilut 2 prosenttia, vaikka liikevaihdon kasvu on ollut peräti 40 prosenttia. Teollisuuden työpaikat ovat tuottavuuden kasvun myötä jopa vähentyneet. Hyvä taloustilanne ja markkinavoimat eivät siis pysty ratkaisemaan työttömyysongelmaa, vaikka sinivihreä hallitus työllisyyspolitiikan linjaa muuttaessaan luottaa enenevässä määrin markkinavoimiin. Lapin työttömyyden hoidossa suurimpana haasteena on noin 5 000 työttömän joukko, joiden koulutus ja ammattitaito eivät kelpaa työnantajille. Tilanne selittää pitkälti myös työvoimapulaa, sillä rekrytointiongelmat johtuvat pääosin työntekijöiden riittämättömästä osaamisesta. Kysynkin, miten nämä ihmiset saadaan takaisin työmarkkinoille nyt, kun myös Noste-ohjelma loppuu?

Tämän vuoksi hallituksen suunnitelmat leikata rajusti työllisyysperusteisia investointimäärärahoja tuntuvat kohtuuttomilta, työllisyysperusteisiin investointitukiin käytettävät varat kun supistuvat nykytasosta. Työllisyyspoliittiset siirtomäärärahat investointeihin ovat kohdistuneet juuri vaikeimmille työttömyysalueille. Määrärahat ovat elintärkeitä koko Lapille, sillä niiden avulla on rahoitettu lukuisia matkailu-, liikenne- ja ympäristöhankkeita. Tuen avulla on edistetty parhaiten juuri pysyvää työllistymistä ja monipuolistettu elinkeinorakennetta. Työhallinnon osittain rahoittamilla hankkeilla on voitu lyhyessä ajassa toteuttaa noin 100 miljoonan euron kokonaisinvestoinnit.

Ministeri Cronberg perusteli investointimäärärahaleikkausta sillä, että seiniin panostaminen on huomattavan kallista työllistämistä. Päinvastoin, mielestäni kyse on ihmisiin, ammatilliseen koulutukseen ja ennen kaikkea työhön panostamisesta Pohjois- ja Itä-Suomen laajoilla selkosilla, missä elinkeinorakenne on kapea eikä korvaavia työpaikkoja ole helposti löydettävissä. Tätä toimintaa olisi tärkeää jatkaa.

Lapin hyvää kasvua varjostavat suunnitelmat Stora Enson Kemijärven tehtaan lakkauttamisesta. Tässä asiassa toivon ministeri Pekkariselle ja koko hallitukselle ponnisteluja kaikin hartiavoimin.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtion ensi vuoden budjetin käsittelyssä on ilmennyt ristiriitaisia näkemyksiä talouden tulevasta kehityksestä. On luonnollista, että oppositio maalaa tulevaisuutta synkin värein. On tärkeää muistaa kuitenkin, että ei SDP puhunut vaalien alla mistään vajeesta vaan oli varsin avokätisesti lupaamassa uudistuksia. Minusta hallituksen linjaukset ovat vastuullisia ja kannustavat uudistuksiin. Hallituksen tekemisiä voidaan arvioida vasta sitten, kun nähdään vireillä olevien uudistusten vaikutukset. Mittava kuntauudistus ja sosiaaliturvauudistus toteutuessaan mahdollistavat laajemman arvioinnin.

Syksyn työmarkkinakierros opetti sen, että sopimuksilla voidaan julkisen sektorin tuottavuutta pyrkiä parantamaan. Tehy oli tässä suhteessa päänavaaja. Sopimukseen tuli tuloksellisuusosio, jonka tavoitteena on parantaa kunnan tai kuntayhtymän taikka sen toimintayksikön palvelutuotannon tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä hillitä menojen kasvua.

Kustannussäästöjä voidaan aikaansaada muun muassa entistä tarkoituksenmukaisemmalla henkilöstörakenteella, töiden organisoinnilla ja johtamisella sekä hyödyntämällä uutta teknologiaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Toimintojen tehostamiseen pyritään myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa.

Työnantajan on tarjottava kaikille sopimuksen piirissä oleville mahdollisuus osallistua tuloksellisuushankkeisiin. Näin terveydenhuollon ammattilaiset tulevat itsekin rahallisesti hyötymään siitä, että he omalta osaltaan ovat kehittämässä työolojaan, työtehtäviään ja työn tuottavuutta. Ovathan he aina sitä tehneet mutta ilman rahallista korvausta.

Arvoisa herra puhemies! Tässä kohtaa toteutuukin hallituksen tavoite kannustaa kansalaisia täysipainoiseen osallistumiseen työelämän kehittämiseen, mikä lisää työn kannustavuutta kaikissa tilanteissa. Hallituksen tavoite kehittää työoloja on positiivista, ja se tuottaa toteutuessaan laadukasta terveydenhuoltoa ja kannustavaa sosiaaliturvaa, mikä tukee taas työelämässä jaksamista. Työuran pidentämisvaatimus ja eläkkeelle lähdön myöhentämispyrkimykset vaativat tukitoimia, joilla turvataan kannustavat työolosuhteet työssäjaksamiselle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuuden turvaamiseksi työmarkkinapoliittisissa ratkaisuissa tarvitaan vastuullisuutta. Toivon, että koulutettujen naisalojen ei tarvitse enää käydä näin voimakasta taistelua tasa-arvon puolesta vaan nyt, kun pää on avattu, kaventuvat naisten ja miesten palkkaerot luonnollisena osana toimivia työmarkkinoita.

Hallitus lupaa tukea ja edistää samapalkkaisuutta, mitä tervehdin tyydytyksellä. Tällaisia ratkaisuja voidaan tukea hallituksen talous- ja veropoliittisin toimin, ja ne pitää tehdä oikea-aikaisesti ja oikein kohdennettuina.

Arvoisa herra puhemies! Hyvin toimivat työmarkkinat ja toisaalta motivoituneet työntekijät ovat paras tae korkeatasoiselle suomalaiselle terveydenhuollolle tulevaisuudessakin.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Herra puhemies! Täällä ovat eräät edustajat tuoneet esille äitiyden kustannukset ja sen, että se ei saisi olla vaikuttamassa työhönottotilanteessa. Mutta varsinkin pienissä yrityksissä, jotka ovat naisvaltaisia, voi olla tilanne, että noin puolet henkilökunnasta on äitiyslomalla. Sillä on aika suuri taloudellinen merkitys, ja lisäksi on erittäin vaikea saada ammattitaitoisia henkilöitä äitiyslomansijaisiksi. Siksi äitiyden kustannukset pitäisi saada valtion maksettaviksi.

Se, että yritysten määrä on kasvanut ja yrittäjiä nykyään arvostetaan, on hyvä asia, koska lähitulevaisuudessa tarvitsemme aika monta uutta yrittäjää.

Jouko   Skinnari  /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut paljon puheenvuoroja, joissa on toivottu ja uskottu, että tämä uusi organisaatio, uusi ministeriö, yhdistettynä pystyy paljon parempaan kuin ne pääasiassa samat virkamiehet, jotka ovat näitä asioita tehneet. Uudelleenorganisoimalla tämä asia onnistuu paremmin. Tämä todella on toivottavaa.

Täällä esimerkiksi puhuin aikaisemmin Irlannin tilanteesta, jota olen nyt jonkin verran seurannut. Se osoittaa Yhdysvaltojen taloudellisen tilanteen heiketessä sen, että kun ne sadattuhannet ulkomaalaiset ovat Irlantiin tulleet, tämä kelttien tiikeri, niin kuin sitä kutsutaan, on lähtenyt huimaan nousuun. Yhdysvallat on rahoittanut näitä omia osuuksia, ja samalla on haettu EU-rahoja täysimääräisesti, ja systeemi on toiminut erittäin hyvin, mutta nyt kun USA:n talous alkaa hiipua, niin myös Irlannin talous alkaa hiipua.

Olen katsonut niitä keskusteluja, mitä siellä on käyty sen suhteen. Samalla lailla Suomessa 90-luvulla kysyttiin, miksi näitä ulkomaalaisia on täällä, kun meidän omatkin työntekijämme tarvitsisivat töitä. Tämä keskustelu on nyt Irlannissa alkanut. Kysymyshän on nyt sitten siitä, mihin nämä esimerkiksi noin 100 000 puolalaista, 100 000 kiinalaista, sitten lähtevät. On mahdollista, että he ovat lähtemässä johonkin toiseen maahan. Ja mikä on sitten se toinen maa? Tätä kun kysyin ministeri Cronbergilta, niin hän sanoi, että tämä asia ei kuulu hänelle, vaan se kuuluu Astrid Thorsille.

Tässä me olemme taas tekemisissä sen kanssa, että vaikka pitikin tulla tällainen uusi uljas ministeriö, joka hoitaa näitä työvoimaan liittyviä asioita entistä tehokkaammin, niin on olemassa yksi erittäin tärkeä osa, joka ei sitten kuitenkaan kuulukaan tähän kokonaisuuteen. Jollain tavoin se nyt sitten pitää hoitaa niin, että Suomi olisi haluttu kohde niillä avainaloilla, joilla työvoimasta on puutetta, voi sanoa, että vuosi vuodelta yhä enemmän, koska tämä meidänkään ikärakenne ja monesti myöskään sukupuolirakenne ei pysty vastaamaan esimerkiksi hoivatyön tarpeeseen. Nyt Vattinkin viimeisimmän tilaston mukaan me tarvitsisimme parin vuosikymmenen aikana 200 000 uutta hoivatyöntekijää. Miten nämä ihmiset saadaan? Yksi vahva asia tässä on se, että heidät on ulkomailta saatava, koska syntyvyyden lisäys tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka ensi yönä se onnistuisi, niin menee noin 25 vuotta siitä, kun sitten nämä lapset ovat siinä iässä, että heitä voidaan työvoimassa ottaa huomioon.

Se, mikä tässä on nyt tullut näitä huonompia aikoja odotellessa esille, on se, että tätä vahvempaa valtion otetta kaivataan. Tapahtumat esimerkiksi Elisassa osoittavat sen, että kun ei ole oikein kunnon suomalaista isäntää, niin sitten tänne voivat tulla muut isännät, ja tämä elinkeinoelämän kehittämisen kannalta, tutkimuksen ja tuotekehittelyn kannalta ja maan tärkeitten elintoimintojen kannalta ei ole hyvä asia.

Myöskin Kiina ja Intia ja Venäjä, jotka ovat hyvin valtiojohtoisia yrityselämässään, helpommin saisivat aikaan yhteistyötä sellaisten yritysten toimesta, joissa myös valtion ote on vahvasti mukana.

Kolmas asia — tai ties kuinka mones — on nimenomaan sitten aluehallinto ja se, miten te-keskukset ja lääninhallitukset ehkä nyt sitten lakkaavat ja Tekes ja monet muut alueellisesti tulevat soveltumaan tähän kokonaisuuteen. Se on sellainen mielenkiintoinen haaste, josta maakunnissa odotetaan paljon. Mutta siihen liittyy esimerkiksi kuntien elinkeinotoiminta, se, millä tavoin kunnat ja maakunnat osaavat arvioida omaa energiatoimintaansa, millä tavoin energiaverkot ovat kunnossa ja millä tavoin vesilaitokset ja nämä muut ovat kunnossa. Toisin sanoen kuntienkin elinkeinotoiminnan pitäisi tässä kaikessa olla mukana.