Arvoisa puhemies! Hoidon ja hoivan tarve on samanlainen vuodenajasta riippumatta. Joulunpyhinä ihmisten huoli läheisistään nousee pintaan. Ihmisiä huolestuttavat pitkät hoitojonot. 9 200 ihmistä on odottanut hoitoonpääsyä yli puoli vuotta. Monet miettivät, saako läheinen riittävän hoidon ja hoivan. Tämä aiheuttaa ihmisissä turvattomuutta.

Arvoisa ministeri, kysynkin syitä siihen, miksi hoitopalvelut eivät vastaa tarvetta.

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! On ihan totta, että meillä eivät ihan niin sujuvasti ole viime aikoina nämä hoitojonot lyhentyneet kuin siinä alkuvaiheessa, kun laki hoidon saatavuudesta tehtiin. Siihen on kyllä hyvin moniakin eri syitä. Lääkäripula on yksi asia. Kaiken kaikkiaan hoitojonot esimerkiksi leikkauspuolella on kyllä saatu vähenemään verrattuna siihen tilanteeseen, mikä meillä 2005 oli, kun tämä laki tuli voimaan. Kyllä siinä vielä paljon tehtävää on. Mutta kyllä Suomessa voi kuitenkin luottavaisin mielin olla sen suhteen, että hoitoa kyllä saa.

Arvoisa puhemies! Olisin ministeriltä vielä kysynyt, mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta lääkäripulaa saataisiin helpotettua.

Peruspalveluministeri   Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Lääkäripula on eri alueilla hyvin erilainen. Meillä on kyllä tiedossa, mitkä ongelmat ovat esimerkiksi siinä, miksi terveyskeskuksissa meillä ei ole kaikkialla riittävästi lääkäreitä. Tähän terveyskeskusten lääkäripulaan meillä on tarkoitus ... Juuri nyt meillä on käynnistymässä tällainen perusterveydenhuollon kehittämishanke, ja siinä yhteydessä me haluamme nostaa nimenomaan terveyskeskusta vetovoimaisena työpaikkana.

Kansallisessa kehittämishankkeessa, jonka valtioneuvosto tulee tammikuussa hyväksymään, me myöskin tähän asiaan paneudumme.

Arvoisa puhemies! On totta, niin kuin ministeri sanoi, että leikkausjonoja on lyhennetty. Jos kuitenkin haluaa katsoa, mikä on tällä hetkellä suurin ongelma, se on se, että potilaat ovat siirtyneet odottamaan poliklinikka-aikaa. Poliklinikoille esimerkiksi yleiskirurgian, neurologian poliklinikoille odottamisaika saattaa olla yli puoli vuotta, eli odotetaankin yleensä sinne erikoissairaanhoitoon pääsyä. Tämä on kyllä tämän niin kutsutun hoitotakuulainsäädännön heikkous. Kysyn ministeriltä:

Onko ministeriössä valmiuksia puuttua tähän asiaan? Tiedämme, että se jäi silloin keskeneräiseksi, kun itse lakia valmisteltiin.

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kuten ed. Tiusanen totesi, niin näin juuri on. Onko meillä mahdollisuuksia puuttua tähän; Terveydenhuollon oikeusturvakeskus tekee lääninhallitusten kanssa hyvää yhteistyötä siinä, että mikäli hoitoonpääsyssä on ongelmia, niin sitä myös seurataan, arvioidaan. Sitähän on pohdittu myöskin, pitäisikö sitä jotenkin sanktioida. Tällä hetkellä meillä kuitenkin tämän Tehy-tilanteen vuoksi, kun oli tämä työtaistelu-uhka, jonkin verran sitten tuli tilanteita, joissa hoitojonot pitenivät, ja siitä syystä mielestäni hyvin joustavasti tulee tarkastella tämänhetkistä tilannetta. Mutta tietysti pitää päästä nopeasti siihen päiväjärjestykseen, mikä meillä oli tavoitteena.

Mutta kaiken kaikkiaan tästä hoidon saatavuuteen liittyvästä lainsäädännöstä: Se on paljon auttanut, mutta kaikilla alueilla se ei tällä hetkellä toimi. Se on ihan realistisesti todettava. Mitä sille voidaan tehdä: tietysti voidaan arvioida, mikä juuri siinä yksikössä on se pullonkaula ja tarttumalla nimenomaan siihen.

Arvoisa puhemies! Tänään uutisissa synnytyslääkärit ilmaisivat huolensa siitä, että meillä on entistä enemmän niitä päihdeongelmaisia äitejä, jotka jatkavat huumeiden- tai alkoholinkäyttöä raskauden aikana ja myös lapsen syntymän jälkeen. Kyllähän se on erittäin huolestuttavaa, kun arvioidaan, että jopa 1 000 lasta syntyy vuosittain päihteiden vaurioittamana ja monet joutuvat viikkojen vierotushoitoon syntymänsä jälkeen. Kun meillä on edelleen se tilanne, että päihdeongelmaisten äitien hoitopaikkoihin on vaikea päästä, kysyn:

Mitä hallitus aikoo tälle ongelmalle tehdä?

Synnytyslääkärit nostivat esiin myös sen, että joissakin erityistapauksissa pitäisi olla mahdollisuus myös lapsen suojelemiseksi tahdosta riippumattomaan hoitoon siihen malliin, mikä Norjassa on toiminut hyvin.

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Ed. Räsäsen tekemä kysymys on erittäin ajankohtainen. Mehän olimme hallitusohjelmaneuvotteluissakin jo tästä keskustelleet, ja siinä on tämä hallitusohjelmakirjauskin, elikkä tähän asiaan kiinnitetään huomiota. Miten se tapahtuu? Olen juuri noin kuukausi sitten käynnistänyt työryhmän tästä asiasta elikkä raskaana olevien naisten, jotka käyttävät runsaasti alkoholia, hoidon tehostamiseksi mutta myöskin hoitoon saamiseksi. Uskallan odottaa tuloksia tältä työryhmältä heti alkuvuodesta, koska tämä on niin ajankohtainen asia.

Kaiken kaikkiaanhan meillä on hyviä kokemuksia hoitoonohjauksesta ja siitä vapaaehtoisesta hoitoon menemisestä, kunhan meillä vain olisi sitten resursseja eri paikkakunnilla tukea vapaaehtoista hoitoon menemistä. Mutta mikäli sitten vapaaehtoisesti ei hoitoon hakeuduta, meillä tulisi olla keinoja siinä tapauksessa auttaa, koska kysymyksessä on todella kahden ihmisen henki.

Arvoisa puhemies! Monet kunnat ovat lähteneet paikkaamaan lääkäripulaansa reppufirmojen palvelutarjonnalla. Nyt on käynyt ilmi, että näissä firmoissa on aika paljon myös lääketieteen eri asteella olevia opiskelijoita, jotka menevät sitten kuntiin töihin.

Oletteko perehtyneet ministeriössä siihen, mikä reppufirmojen todellinen ammatillinen osaaminen on näitten palveluitten tarjoamisessa? Ja mikä on vastuukysymys silloin, kun esimerkiksi kunnat ottavat lääkäreitä, jotka ovat opiskelijoita, näille varsinaisille lääkärien paikoille?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan, jos käytetään opiskelijoita erilaisissa, esimerkiksi päivystystilanteissa, heille on tärkeää se ohjaus, ja edustajan mainitsemassa tapauksessa tästä on tullut palautetta, ja ammatinharjoittamislainsäädäntöön, johon ollaan tekemässä nyt juuri asetusta, ollaan ottamassa tämä asia erityiseksi huomion aiheeksi. Siihen tullaan eräällä lailla tällainen, voisiko sanoa, valvonta ja tällainen laatujärjestelmän tehostaminen nyt aikaansaamaan ja myöskin näille opiskelijoille selkeä ohjaus ja vastuu, kuka vastaa siinä tapauksessa, jos heillä ei ole tutkinto suoritettu.

Arvoisa herra puhemies! Maaseudulla on lääkäripula tänä päivänä täyttä arkipäivää. Tänä aamuna uutisissa kerrottiin myös, että täällä Pääkaupunkiseudulla on vaikeuksia terveyskeskuksiin saada lääkäreitä, niin kuin täällä on jo todettu. Olen usein miettinyt sitä, eikö olisi syytä ottaa — koska yksityisellä puolella kumminkin lääkäreitä riittää — ilmavoimista tietynlaista mallia. Eli kun ilmavoimat kouluttavat lentäjän, ne sen jälkeen tekevät sopimuksen eivätkä lentäjät voi siirtyä yksityiselle puolelle.

Emmekö me voisi myös lääkäripuolella ajatella tällaista velvoitetyöllisyyttä julkisella sektorilla ensi alkuun ainakin, ennen kuin lääkärit pystyisivät siirtymään yksityiselle puolelle?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ahoselle vastaan: Tätähän on myöskin harkittu, mutta nyt pitää muistaa, että lääkäreitten koulutukseen on lisätty tätä terveyskeskusjaksoa vuosien varrella ja siinä mielessä on menty tähän suuntaan ja siitäkin on tullut myöskin kritiikkiä, onko tämä järkevä tapa.

Itse näen, että pohditaan ennemminkin sitä, mitkä ovat ne vetovoimatekijät siellä terveyskeskuksessa. Niitä vetovoimatekijöitä ei ole ainoastaan palkkaus, vaan myöskin se, että saa itse vaikuttaa oman työnsä tahtiin, ja myöskin se, että voi keskittyä asiakkaaseen, potilaaseen. Tällaista palautetta on tullut, että työ on pakkotahtista, eikä myöskään ilman kollegan tukea viihdytä. Nämä asiat on mahdollista myöskin Paras-hankkeen avulla korjata mutta myöskin erilaisilla työnjako- ja johtamismetodein.

Puhemies! Olisin ihan kysynyt ministeri Risikolta, missä vaiheessa tällä hetkellä valtakunnallisesti on ennalta ehkäisevien kotikäyntien suunnittelu tai toteutuksen laajentaminen.

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Viime kaudellahan tehtiin päätös siitä, että 80 vuotta täyttäneet saavat sosiaalipalvelujen tarpeen arvion elikkä niin sanotut ennalta ehkäisevät kotikäynnit, joissa arvioidaan sitä, minkälaisia palveluja vanhus tarvitsee. Hallitusohjelmassa sanotaan, että nyt tätä ikärajaa tullaan alentamaan, ja se esitys tulee olemaan 75 vuotta. Siitä, missä vaiheessa tällä hetkellä valmistellaan. Ihan tarkkaa aikataulua en pysty teille sanomaan, mutta kyllä se sieltä tulossa on. Siinä on nimenomaan ajatus, että ennalta ehkäisevä käynti on ihan todellista, koska 80-vuotiaalla se voi olla jo liian myöhäistä, koska palvelutarve kasvaa 76 plus ikävuoden jälkeen.

Arvoisa puhemies! Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on tärkeä osa ennalta ehkäisevää kansanterveystyötä. Opetushallituksen ja Stakesin selvityksen mukaan vain noin 7 prosenttia kouluista ilmoitti, että oppilaiden laaja terveystarkastus oli tehty kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaisesti. Psykologitoimintaa ei ollut lainkaan noin 15 prosentissa kouluista, ja siellä, missä psykologipalveluita oli saatavilla, niitä oli keskimäärin 0,4 tuntia viikossa sataa oppilasta kohden. Kysyn:

Mitä hallitus aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi, jotta koululaiset saavat tarvitsemansa palvelut?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Kyllä tulee hyviä kysymyksiä. No, joka tapauksessa kansanterveyslakihan uudistettiin ja siinä vahvistettiin nimenomaan kouluterveydenhuoltoa ja opiskelijaterveydenhuoltoa, mutta näyttää kuitenkin siltä, että se ei näitten tutkimusten mukaan, mihin edustaja viittasi, kuitenkaan toimi, ja siitä syystä olemme tekemässä asetusta, joka valmistuu ensi huhtikuuhun mennessä.

Arvoisa puhemies! Tästä terveyskeskuslääkäreitten työn yksityistämisestä koituu muitakin ongelmia. Siitä johtuu muun muassa sellainen seikka, että ne lääkärit, jotka ovat yhtiöittäneet tämän oman toimintansa ja myyvät sitä terveyskeskuksille, saavat käytännössä paljon parempaa nettopalkkaa kuin siellä terveyskeskuksissa oikeasti työskentelevät lääkärit.

Mitä hallitus aikoo tehdä tällaisen epäkohdan poistamiseksi?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tuo on ihan relevantti kysymys. Minä en oikeastaan tiedä, voiko sitä kovin helposti ratkaista. Meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko nostaa pääomaveroa rutkasti ja hyväksyä, että pääomat lähtevät Suomesta, tai sitten laskea palkkaverotusta. Mutta minä en usko, että palkkaverotustakaan pystytään niin paljon laskemaan ainakaan lyhyellä tähtäimellä eikä ehkä vähän pidemmälläkään tähtäimellä, että se tulisi pääomaverotasolle lääkärin palkalla. Mutta näitä verokantoja on välttämätöntä saada lähenemään toisiaan, jotta ihan palkkatyölläkin kannattaisi terveyspalveluja tuottaa.

Arvoisa puhemies! Asuinpaikasta riippuen vanhukset ovat kovin erilaisessa asemassa hoivapalvelujen suhteen. Hoivan laatu, kesto sekä hoivahenkilökunnan mitoitus vaihtelevat hyvin paljon asuinkunnasta riippuen. Ikääntyneet ovat kovin eriarvoisessa asemassa. Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan ole varauduttu erityisellä vanhustenhuollon ohjelmalla parantamaan kaikkien tiedossa olevia epäkohtia.

Eikö vanhuksillakin olisi kuitenkin oikeus hoivatakuuseen? Eikö pitäisi näistä suosituksista pyrkiä tiukkoihin hoivapalvelujen kriteereihin? Tosiasia kuitenkin on, että valtahan on parhaimmillaan vastuuntuntoa ja vääryyteen puuttumista eikä sen suojelemista. Eikö?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Vanhusten asema on hyvin tärkeä ottaa, voisi sanoa, että joka päivä, esille ja se, että meillä on eroja palvelujen saatavuudessa vanhustenhuollossa. Mutta se, millä me pyrimme tätä helpottamaan, ovat nimenomaan nämä laatusuositukset. Kysyjä viittasi siihen, että ne eivät ole riittäviä. Saamiemme tietojen mukaan, ja nythän on hiljattain arvioitu sitä, miten suositukset on otettu kunnissa, ne on kyllä otettu vakavasti, ja myöskin lääninhallitukset ovat ottaneet ne vakavasti, mutta siitä huolimatta näitä poikkeuksia on.

Meillähän nyt juuri uusitaan näitä laatusuosituksia. Viittasitte siihen, tulisiko olla hoivatakuu. Meillä on erilaista lainsäädäntöä. Meillä on sosiaalihuoltolainsäädäntö, terveydenhuoltolainsäädäntö, jotka eräällä lailla antavat sen takuun. Emme me tarvitse mitään erillistä hoivatakuuta, koska meidän lainsäädäntömme on jo tukemassa sitä, että hoitoa tulee saada ja hoivaa pitää saada.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tuohon lääkärikysymykseen sillä tavalla, että Suomi on ainoa maa Euroopassa, jossa lääkäriksi opiskeleva voi tehdä täysivaltaisesti lääkärin töitä. Kysyn ministeri Risikolta:

Eikö olisi järkevämpää, että lääkäriksi opiskelevat toimisivat pelkästään kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa, jolloin työn valvonta ja työhön perehdyttäminen ja opastaminen olisi helpompaa ja varmaan tuloksekkaampaa kuin näissä keikkafirmoissa, joista äsken puhuttiin?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni se, joka sen palvelun tuottaa, ei saa eriarvoistaa sitä, voiko opiskelija olla siinä. Kaikkein tärkeintä on se, että opiskelija osaa, ja sitten myöskin se, että hänet on ohjattu ja on tieto siitä, kuka vastaa mistäkin. Se on se olennaisin osa tässä, ja se on toissijaista, kuka sen palvelun tuottaa mielestäni.

Arvoisa puhemies! Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan meillähän elinaika pitenee jatkuvasti. Ennakoidaan, että vuoteen 2040 mennessä 65-vuotiaan elinajan odote pitenee liki 6 vuotta, mikä on tietenkin iloinen asia. Mutta nyt jos me katsomme sinne tulevaisuuteen ja mietimme, mitä me teemme tänä päivänä kansanterveydellisesti ennalta ehkäisevällä otteella, niin ei näytä kovin hyvältä. Nyt kysyisinkin hallitukselta:

Mikä on se pitkän tähtäimen suunnitelma, millä tavalla me turvaamme kansalaisten terveyden tulevaisuudessa niin, että esimerkiksi meidän kansansairaudet eivät pääse kasvamaan entisestään?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Meillä on juuri hyväksytty tämä terveyden edistämisen politiikkaohjelma, joka nimenomaan kiinnittää huomiota tähän "health in all policies", joka oli meidän EU-puheenjohtajuuskaudenkin tällainen pääslogaani sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Mehän olemme oikein huippumallimaa siinä, että me olemme juurruttaneet kaikkeen politiikkaan tämän terveysnäkökulman. Siitä on osoitus tämä politiikkaohjelma.

Sain vierailla tällä viikolla juuri eurooppaministerien kokouksessa, ja siellä annettiin todella suitsutusta tälle meidän ajattelullemme. Tietenkin meidän pitää saada tämä terveysnäkökulma ihan kaikkeen päätöksentekoon, myös sinne lautakuntatasolle, sinne kunnallistasolle ja myöskin jokaiselle toimijalle. Kyllä siinä vielä paljon tekemistä on, ja nimenomaan pitäisi saada aikaan sitä ennalta ehkäisevää työtä. Tällä hetkellä meidän kaikki rahamme menevät niin sanottuun korjaavaan hoitoon ja ennaltaehkäisyyn käytetään aivan minimaalisesti, kun sen pitäisi olla juuri toisinpäin.

Arvoisa puhemies! Minulla on ratkaisu siihen, miten saadaan ihmiset pysymään julkisen terveydenhuollon palveluksessa. Se on kannustava palkkapolitiikka, sitä samaa, mitä vasemmalta laidalta ed. Virtanen sanoi: ihmiset ovat näitten keikkafirmojen töissä, koska he saavat sieltä kannustusta ja paremman palkan. Meidän pitäisi luoda esimerkiksi Norjan tapaisesti ammatinharjoittajamalli terveyskeskusten lääkäreille.

Onko se mahdollista, rouva ministeri?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Vastaan tuohon sen takia, että viime kaudellahan me selvitimme tämän ammatinharjoittamismallin ja se ei noussut pystyyn. Siinä oli hyvin monia eri tekijöitä, mutta se täydellisesti selvitettiin. Siinä oli ammattiliitot ja muut. Siinä oli aika paljon vaikeuksia.