Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Nyt toisessa käsittelyssä oleva hallituksen esitys laiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta on aiheuttanut aika paljon keskustelua ja erilaisia kannanottoja niin lähetekeskustelussa kuin ensimmäisessä käsittelyssäkin. Itse pohdin erilaisia vaihtoehtoja mutta en halunnut tehdä sitä yritystä, jota joskus on myös tässä talossa harrastettu, kun tiedän, että monella kollegalla on pakollisia menoja näin iltaisin, eli pöydällepanoäänestystä en halunnut lähteä kokeilemaan.

Mutta, arvoisa herra puhemies, kun lukee valiokunnan mietintöä ja siihen liittyviä vastalauseita ja myöskin rinnakkaislakialoitteita, niissä kaikissa on vähän saman suuntainen ajatus siitä, minkä johdosta hallitus lähtee sille linjalle, että esimerkiksi väkevien alkoholijuomien alkoholiveroa alennetaan 44 prosentilla, kun tähän saakka harjoitettu politiikka on ollut sen suuntaista, että hintaratkaisuilla taikka hintapolitiikalla on pyritty siihen, että kulutusta ohjattaisiin väkevistä miedompaan suuntaan eli olueen ja viineihin. Mutta nyt tämä esitys on juuri päinvastainen. Siitä huolimatta hallitusohjelmassa ja ministereiden julkisuudessa esittämissä kannanotoissa annetaan ymmärtää, että hallitus on erityisen huolestunut alkoholin käytön kasvusta ja sen tuomista terveyshaitoista ja erilaisista riskeistä. Lisäksihän hallitus on tehnyt periaatepäätöksen alkoholipolitiikan linjauksista ja antanut alkoholiohjelmankin oikein vuosille 2004—2007. Tästä huolimatta tämä on ikään kuin ristiriidassa näitten kaikkien hyvien ajatusten ja toimien kanssa. Täällä on tullut monessa puheenvuorossa ensimmäisen käsittelyn yhteydessä esiin sekin, millä tavoin asia voitaisiin hoitaa, vaikka jonkun niistä vastalauseista, lähinnä vihreitten taikka vasemmistoliiton vastalauseitten, mukaisesti olisi edetty, eli en usko, että vaarat salakuljetuksesta ja muista taikka salamyynneistä jne., mitä täällä eräät tahot toivat voimakkaasti ilmi, sinällään toteutuisivat.

Arvoisa puhemies! Ehdotankin, että tähän hallituksen esitykseen liittyvä toinen lakiehdotus hylättäisiin ja ensimmäinen laki hyväksyttäisiin, koska se perustuu direktiivin edellyttämään harmonisointiin. Eduskunnan virkamiehiltä saamani selvityksen perusteella nämä kaksi lakiesitystä eivät ole sidoksissa toisiinsa, joten on mahdollista käyttää tällaista äänestysmenettelyä sitten, kun mahdollisesti huomenna äänestetään.

Arvoisa herra puhemies! Katson, että jos tämä toinen lakiesitys hylättäisiin, silloin hallituksella olisi mahdollisuus tuoda jokin näistä kolmesta vaihtoehdosta, jossa painotus on toisenlainen kuin hallituksen esitykseen sisältyy, eli jatkettaisiin samaa linjaa alkoholihintapolitiikassa kuin tähänkin saakka vuosikausia on tehty eli pyrittäisiin ohjaamaan käyttöä miedompiin alkoholijuomiin. Rinnakkaislakiesityksessähän on esitetty sitä, että veroa aina vuosittain alennettaisiin määrätyllä prosenttimäärällä myöskin väkevien alkoholijuomien osalta eli sillä tavoin päädyttäisiin pikkuhiljaa sille tasolle, mikä myöskin Suomenlahden eteläpuolella ja muissa EU-maissa, erityisesti uusissa EU-maissa, mitä ilmeisimmin on.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton ryhmän vastalause, joka ei täällä mennyt ensimmäisessä käsittelyssä läpi, lähti nimenomaan siitä, että väkevien alkoholijuomien veroa ei olisi alennettu niin paljon kuin hallitus esittää. Minun mielestäni tässä meidän vastalauseessamme hyvin perusteltiin tämä asia. Koska nyt sitten käsitellään koko lain hyväksymistä tai hylkäämistä, niin kuin ed. Vistbacka totesi, olisi parasta hylätä koko lakiesitys, sillä on todella näin, että hallitus ehtii tuoda paremman esityksen eduskunnalle, jossa se voi huomioida vasemmistoliiton vastalauseen ja rinnakkaislakialoitteet ja muidenkin edustajien tekemät parannusehdotukset. Muun muassa vihreiltä oli hyviä esityksiä. Tässä on ajatuksena se, että me voisimme alkoholijuomien käyttöä ohjata mieluummin väkevistä miedompiin juomiin. Sehän olisi meidän veroesityksemme idea, joten kannatan ed. Vistbackan ehdotusta ihan sellaisenaan kuin hän teki.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys laiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta siinä muodossa, kuin se tuli hyväksytyksi ensimmäisessä käsittelyssä, johtaa siihen, niin kuin täällä aikaisemmin on todettu, että erityisesti väkevien juomien alkoholivero alenee muita enemmän. Kun veronalennus keskimäärin on 33 prosenttia, väkevien juomien osalta se hyväksytyssä muodossa merkitsee 44 prosentin alennusta. Se johtaa käytännössä nimenomaan siihen, mihin täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on viitattu, että tällä ratkaisulla suositaan väkevien käytön lisäämistä. Se on täysin ristiriidassa aikaisemmin noudatetun alkoholipoliittisen linjan kanssa, jossa kulutusta on pyritty hoitamaan väkevien käytöstä entistä enemmän mietoihin juomiin. Jos olisimme suljetussa ympäristössä eikä tarvitsisi ottaa huomioon ympäristössä tapahtuvia muutoksia, voisi yhtyä ed. Vistbackan aikaisemmin tekemään esitykseen, mutta kun olosuhteet muuttuvat ja ympäristö muuttuu, ilmeisesti on pakko kuitenkin ottaa huomioon se muutos, mikä tapahtuu.

Alkoholiveron osalta olen samaa mieltä, mitä hän esitti, eli meidän vaihtoehtomme, jossa väkevien veroa olisi alennettu vain puolet siitä, mitä on hallituksen esitys, olisi noudattanut sitä linjaa, mitä alkoholipolitiikassa yleensä on aikaisemmin harjoitettu, ja siinä mielessä se olisi ollut parempi vaihtoehto. Ratkaisu kaiken kaikkiaan tulee merkitsemään alkoholin kulutuksen kasvua, ja sen seurauksena sosiaali- ja terveyshaitat kasvavat ja siitä aiheutuvat kustannukset lisääntyvät.

Kun valmisteverotuslain muutos kuitenkin on väistämättä toteutettava siitä syystä, että aikanaan unioniin liityttäessä sovitut siirtymäkaudet päättyvät ja on poistettava ne rajoitteet, mitkä koskevat alkoholijuomien tuontimääriä, merkitsee se sitä, että matkustaja voi omaan käyttöönsä tuoda tuomisinaan väkeviä sen 10 litraa, minkä järjestelmädirektiivi mahdollistaa, välituotteita 20 litraa, 90 litraa viinejä tai 110 litraa olutta. Nämä määrät ovat niin suuria, ja kun huomioon otetaan se, että Viro, jossa alkoholin hintataso on murto-osa Suomen tasosta, liittyy unionin jäseneksi, se mahdollistaa kannattavan pimeän tuonnin ja houkuttelee niiden markkinoiden syntymiseen, joilla on monia muita kielteisiä haittavaikutuksia.

Sen vuoksi en ole suoraan hylkäämässä näitä esityksiä, mutta nämä tuontimäärät, jotka sinänsä ovat ohjeellisia määriä, joita voidaan käytännössä perustellusta syystä ylittää, ovat niin suuret, että niiden kontrollointi jo sinänsä on perusteltua, kun lisäksi otetaan huomioon se, että komissio ilmeisesti oli 12.11. lähettänyt tiedustelun Espanjalle ja Isolle-Britannialle siitä, miten ne noudattavat valmisteveroja ja rajat ylittävää kauppaa koskevaa unionin säännöstöä. Komissio ilmaisee huolensa siitä, että näissä mahdollisesti asetetaan rajauksia näille tuontimäärille. Ison-Britannian tapauksessa kysymys on erityisesti siitä, onko omaan käyttöön tuontia se — tai ei-kaupallista tuontia, niin kuin termi kuuluu — että tuo kaverilleen, jos se ei tapahdu kaupallisessa tarkoituksessa. Jos tuo komission ajatus saa laajempaa kannatusta ja tulee aikanaan sovellettavaksi oikeudeksi, niin silloinhan se merkitsee käytännössä sitä, että matkustajatuomisina tuotavat määrät ovat käytännössä rajattomat. Silloin se johtaa siihen, että entistä paremmat — tuottavammat — pimeät markkinat ovat luotavissa. Tietenkin tullilla ja rajavalvonnalla on omat mahdollisuutensa vaikuttaa sen seurantaan, miten tämä omaan käyttöön tuonti etenee ja miten se lisääntyy, mutta kun on tiedossa tämä komission kanta, niin mietintöön sisältyvään vastalauseeseen numero 1 sisältyy lausumaehdotus, jossa tavallaan pyritään antamaan ohjetta siitä, miten tulee suhtautua tähän omaan käyttöön tai ei-kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuvaan matkustajatuomiseen.

Lausumaehdotus, jonka esitän hyväksyttäväksi, kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin sen estämiseksi, ettei alkoholijuomien tuontia toisesta unionimaasta omaan käyttöön tulkittaisi niin, että siihen sisältyy myös ei-kaupallinen tuonti jonkun toisen omaan käyttöön." Tämän esitän hyväksyttäväksi.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan ed. Polven tekemää ehdotusta. Siitä on erinomaisen hyvä jatkaa tätä pohdiskelua.

Minä olen aina miettinyt sitä, että kun EU ilmoittaa ihan noin reilusti ja reippaasti, että EU:n jäsenyydestä täytyy EU-kansalaisille olla jotakin hyötyä, niin se konkreettisin hyöty tulee halvasta viinasta elikkä se on semmoinen EU-hyvä, joka tuntuu jossakin. Tästä ei ole kuin muutama viikko, kun jossakin EU-tiedotteessa, kun joku oli mennyt kysymään, miten tämä homma nyt oikein on, asianomainen virkamies sanoi, että kyllä se on aivan oikea havainto: täytyy olla jokin konkreettinen hyöty siitä, että on EU:n jäsenvaltion kansalainen, elikkä täytyy olla jokin EU-hyvä, ja se on se, että halvalla saa päänsä täyteen.

Nyt tullaankin, arvoisa puhemies, hyvin mielenkiintoiseen kysymykseen: mikä on normaalin EU-kansalaisen maksan polttokyky? Minusta nyt tiede pitäisi saada tutkimaan se, paljonko keskiverto maksa, jossa ei ole maksakirroosin jälkiä vielä havaittavissa, pystyy polttamaan vuorokaudessa, ja siitä rakentaa yksilökohtainen normi, ja sen jälkeen laskea keskimääräinen pesuekoko eli montako perheenjäsentä tässä ruokakunnassa on. Sitten vielä yksi normi: paljonko on läheisiä ystäviä, jotka kuuluvat tähän populaan? Ja siitä pitäisi laskea, sattuuko se normi, jonka ed. Polvi äsken juuri meille esitteli, yksiin tieteen havaintojen kanssa ja sitten, jos ruvetaankin tulemaan joka toinen päivä nuo kuormat mukana Tallinnasta esimerkiksi, montako minuuttia on elinaikaa rehellisesti toimien, ennen kuin alkoholimyrkytys yllättää, eli kuinka nopeassa ajassa päästään näistä kansalaisista eroon. Jos ei päästä eroon, siinä tapauksessa tulee kysymykseen se, onko mahdollisesti tässä näyttöä siitä, että on lainvastaisesti toimittu, eli ettei kotikäyttöön ole tätä tuotukaan.

Tätä asiaa voidaan tällä tavalla ihan reippaasti ja objektiivisesti tieteen kriteereitä noudattaen selvittää. Silloin ollaan vahvoilla vesillä näissäkin EU-olosuhteissa. Kun asia oli ensimmäisessä käsittelyssä, pohdiskeltiin paljon, niin kuin ed. Polvikin äsken totesi, tätä pimeää tuontia, käyttääkseni hänen ilmaisuaan. Nyt on sillä tavalla, että tätä harmaata ja mustaa taloutta varten meillä on jo järjestäytynyt rikollisuus. Sillä on koko organisaatio sopivasti luotuna vuoden -95 alun jälkeen, eli se on niin kuin valmiina ottamaan tämän bisnetin haltuunsa. Ei tässä tarvitse siis mitään uutta luoda. Tässä on kaikki valmiina.

Sitten ed. Polven äskeiseen puheenvuoroon viitaten, kun hän puhui siitä, että toimintaympäristö muuttuu: Aivan oikein, näin on tapahtunut, ja sen takia olemme tässä pakkotilanteessa. Mutta, arvoisa puhemies, on toisinkin päin mahdollista. Pitää tietysti olla mahdollisuutta vaikuttaa siihen ympäristöön, tässä tapauksessa Euroopan unioniin. Siksi tähän mietintöön, sen vastalauseeseen 2, sisältyy lausumaehdotus, joka kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin väkevien alkoholijuomien poistamiseksi puhtaan sisämarkkinasääntelyn piiristä Euroopan unionissa." Ja, arvoisa puhemies, teen tämän lausumaehdotuksen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on niin vähän hallituksen puolustajia, että on pakko kiivetä itse puhujakorokkeelle. Tässä nimittäin hallitus on siinä mielessä pakkorakosessa; oikeastaan ed. Polvi puheenvuorossaan totesi hyvästi, missä tilanteessa ollaan sinällään. Emme voi ummistaa silmiämme siltä, mitä meidän ympäristössämme tapahtuu ja mitä johtopäätöksiä meidän on siitä tehtävä.

Itse näen tämän kysymyksen sillä tavalla, jotta jos näiden väkevien alkoholien hintaa ei lasketa, niin kyllä toukokuun alun jälkeen tulee olemaan ennen näkemätön jobbaus käynnissä. Vaikka me kirjaisimme minkä näköisiä juttuja tuonne, jotta ei saa kaverille tuoda, niin tiedän nimittäin tämänhetkisen lainsäädännön nojalla, kun itse asun itärajalla, että siellä tulee juomia hyvin toimitettuna kotiin autoilla rajan yli. Siellä näköjään toimii, en tiedä millä tavalla toimii, mutta jotkut ilmeisesti harjoittavat aika ammattimaista toimintaa: Tulevat tupakka- ja viinagulassit, ja kun poliisit menevät, ei ole mitään myyty eikä ostettu. On vaikea todistaa, mistä nämä aineet ovat tulleet. Semmoinenkin erikoisuus on kuulemma vielä olemassa Suomessa, jotta jos sattuu olemaan Ruotsin kansalainen, voi olla itärajalla ja Venäjän puolella ja reissata joka päivä ja käydä hakemassa viinaa ihan huoletta olematta yötä siellä tai 22:ta tuntia — vai mikä raja siinä on. Se kuvaa, jotta aina löytyy yrittäjiä, kun tiedetään hinnan halpuus, mikä se tulee olemaan ja nytkin tällä hetkellä jo on Viron ja Suomen välillä liikennöitäessä. Mikään ei estä, koska se on sisämarkkina-aluetta, eli sieltä tulee juominkeja ihan riittävästi. Sen takia, vaikka tiedetään ne haitat, jotka väkevistä tulee enemmän olemaan kuin miedoista, tiedetään myös, että väkeviä tarvitsee kuljettaa vähemmän, kun tulee prosentteja enemmän Suomeen ja saa kovemman hinnan, jolloin se houkuttelee jobbaustoimintaan enemmän. Sen takia varmasti kaverille tuontia tapahtuu nyt, mutta ennen kaikkea, kun määrät kasvavat. Noin korkeaan filosofiaan ja tieteeseen, mitä ed. Pulliainen totesi maksanpolttokyvystä, en edes halua lähteä, koska sitä ei tarvitse tehdä, se näkyy käytännön elämässä. Olen itse vanhempi tutkija pystymetsästä. Tiedän sen tuntemuksesta, että jotkut ihmiset ryyppäävät hengiltä itsensä ja jotkut eivät. Todennäköisesti jatkossakin tulee näin tapahtumaan. On valitettavaa, että kansantalous tulee maksamaan tästä ison laskun, mutta tämä on niitä EU:n siunauksia, vai miksi niitä voisi sanoa. Kyllä tämä kiron puolelle menee enemmänkin, mutta kuitenkin näin varmasti tulee olemaan.

Toisaalta, niin kuin aikaisemmin taisin ensimmäisen käsittelyn yhteydessä todeta, yksityisyritteliäisyyttä tämä tulee vähentämään. Kun me pyrimme tämmöiseen omatoimisuuteen kaikilla aloilla ja kannustamaan ihmisiä, todennäköisesti kotiviinin valmistus esimerkiksi — mikä minusta on ollut hyvä asia, että tehdään suomalaisista marjoista viintä siellä mökin nurkassa — todennäköisesti tulee vähenemään. Nyt viinaa saa niin halvalla monopolin tekemänä, että ei tarvita tämmöistä harrastustoimintaa, että esimerkiksi vaikka mustikoista tehdään viiniä ja metsästä käydään mustikat keräämässä — mikä sen parempaa. Se pitää vielä ihmisen virkeänä, kun luonnossa liikkuu, puhumattakaan näistä väkevämmistä aineista, joita tuolla korven kätköissä on tehty. Sen takia tämä vaikuttaa myös tähän puoleen, jota ei ole monessakaan puheenvuorossa havainnoitu tätä ennen.

Minä olen kyllä tämän hallituksen esityksen kannalla. Olen sitä mieltä jatkossa, että jos tässä tulee semmoista — minä nytkin nimittäin epäilen, että tässä tulee jobbausta, koska hinnan ero on jonkinmoinen vielä siitä huolimatta, toukokuun alunkin jälkeen. Jos tässä näyttää olevan varaa nostaa siksi, että jobbausta ei tule, niin me nostamme. Pannaan vähän veroja lisää, käydään etsimään sitä kipurajaa, missä se on. Mutta ei tehdä niinpäin, jotta annetaan syntyä tämmöinen kova tosin laiton jobbaustoiminta ja sitten käydään sieltä kautta hakemaan. Vedetään nyt näin alas ja nostetaan sitä pikkuhiljaa ylös.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on runsaasti esitelty niitä haittoja, joita viinasta ja nyt tästä veronalennuksesta koituu. Ed. Lahtela otti esiin joitakin asiaan liittyviä positiivisia seikkoja. Oli tästä minullekin se ilo, että valiokunnassa koin jotenkin, sanoisinko, miellyttäväksi tai itseni ilahduttavaksi sen proseduaalisen kummallisuuden, joka tapahtui, kun toisaalta sosiaali- ja terveysministeriön ja toisaalta valtiovarainministeriön asiantuntijat kävivät esiintymässä. Ensin mainittu nimittäin ilmoitti, että hän oli — vaikka oli kuulunut työryhmään, joka oli yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa valmistellut tätä lakiesitystä, ja kun he olivat päässeet yhteiseen lopputulemaan — lukenut kuitenkin muutaman päivän kuluttua lehdestä aivan toisenlaisen esityksen. Valtiovarainministeriö näytti päätyneen ministeriöön mentyään kokonaan toisenlaiseen näkemykseen, joka on nyt sitten ollut täällä käsittelyn pohjana. Se käsitys kuulemma perustui tieteelliseen selvitykseen siitä, mikä on tämä oikea prosentti. Se tieteellinen selvitys taas puolestaan kuulemma perustui erityisesti Tilastokeskuksen panos—tuotos-tauluihin. Niin riemastuttavaa käyttöä en ole ikinä kuullut Tilastokeskuksen panos—tuotos-taululla koskaan olleen noin tieteellisessä mielessä.

Kaiken tämän jälkeen ilmoitan kannattavani ed. Polven tekemää ehdotusta.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Pulliaisen tekemä lausumaehdotus tähtää selvästi siihen, että pyritään vaikuttamaan myös ympäristöön näissä alkoholiverotukseen liittyvissä kysymyksissä, sitä on syytä kannattaa. Sen vuoksi tuen ja kannatan hänen tekemäänsä ehdotusta.

Anne   Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Niin kuin useissa puheenvuoroissa täälläkin on esitetty, on todella nurinkurista, että alkoholiveron alennus painottuu nimenomaisesti väkeviin juomiin. Se on mielestäni alkoholipoliittisesti aika nurinkurinen linjaus.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on omassa lausunnossaan esittänyt huolensa alkoholiveron alentamisen seurauksena syntyvän kulutuksen kasvun aiheuttamista sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista. Itsekin tähän huoleen kyllä yhdyn. Tilanne kuitenkin taitaa olla se, että olemme enemmän tai vähemmän puun ja kuoren välissä tai pakkotilanteessa. Veroja olisi pitänyt alentaa jo aikaisemmin ja hallitusti, mutta näin ei valitettavasti kuitenkaan ole tehty, vaan teemme sen nyt kertarysäyksellä tai ainakin siltä näyttää. Pelkäänkin pahoin, että lopputulos voi olla paljon ikävämpi kuin olemme osanneet odottaa.

Sen verran totean ed. Esa Lahtelan huoleen siitä, miten käy kotiviinin valmistuksen, että en kuitenkaan olisi sen suhteen kovin huolissani. Ainakin minun mielestäni kotiviinin tekeminen on ensisijaisesti taidetta ja vasta toissijaisesti alkoholijuoman valmistusta.