Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kansaneläkelaitoksen rahoitus on osaltaan tarkoitus turvata jälleen kerran yksivuotisella erityislailla. Valtiovarainvaliokunnassa on tätä noin kymmenen vuotta voimassa ollutta menettelytapaa arvosteltu ja lähdetty siitä, että Kansaneläkelaitoksen rahoitus tulee saattaa vuotuisia erityislakeja vakaammalle pohjalle.

Nyt valiokunnan saaman selvityksen mukaan sairausvakuutuksen rahoitusta koskeva uudistustyö on käynnistynyt siten, että sitä koskeva lainsäädäntö voitaisiin saattaa voimaan vuoden 2006 alusta, ja siten se on tarkoitus antaa eduskunnalle kevään istuntokaudella. Kansaneläkerahaston osalta ei sen sijaan ole vielä käyty yksityiskohtaisia neuvotteluja.

Valtiovarainvaliokunta on pitänyt lainsäädännön uudistamista ja Kansaneläkelaitoksen rahoituksen saattamista suunnitelmalliselle, vakaalle pohjalle välttämättömänä ja pitää tärkeänä, että Sairausvakuutusrahastoa koskeva uudistus toteutetaan esitetyssä aikataulussa ja että asiassa edettäisiin myös Kansaneläkerahaston osalta. Näin ollen, kun rahoitus on vielä auki, valiokunta pitää tätä esitystä hyväksyttävänä ja esittää nämä linjaukset tässä lyhyessä mietinnössä tämän hallituksen lakiesityksen saatteeksi.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Viime eduskuntavaalien alla nykyinen peruspalveluministeri Hyssälä lupasi eläkkeensaajille 300 euron tasokorotuksen eläkkeeseen kuukaudessa. Tämän lupauksen lunastaminen olisi luonnollisesti vaikuttanut aika lailla Kansaneläkelaitoksen rahoitustilanteeseen. Hallitus kuitenkin pelasti Kansaneläkelaitoksen tältä tilanteelta esittämällä eduskunnalle kansaneläkkeisiin vain 7 euron tasokorotusta, joka sekään ei ole mikään todellinen tasokorotus, kun otetaan huomioon, että viinan hinnan alentaminen johtaa siihen, että perinteinen eläkkeiden indeksikorotus jää tällä erää käytännössä saamatta.

Tarkoitukseni oli ministeri Hyssälältä tässä yhteydessä kysyä vastausta siihen, miten hän voi ministerinä ehdottaa kansaneläkkeisiin korotusta 7 euroa, kun vaaleissa hän on luvannut 300 euroa. Tarkoitus oli kysyä ministeri Hyssälältä, miten paljon hänen mielestään poliitikko voi pettää vaalilupauksensa, ennen kuin poliitikon uskottavuus yleisesti ottaen jo asettuu kyseenalaiseen valoon. Mutta kun ministeri Hyssälä onnistui poistumaan salista niiden muutaman kymmenen sekunnin aikana, jotka oli kyselytunnin ja tämän asian käsittelyn välillä, en tässä vaiheessa voi näitä kysymyksiä ministeri Hyssälälle esittää.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Zyskowiczille toteaisin nyt, että kyselytunti oli juuri. Olisitte voinut silloin esittää tämän kysymyksen.

Nyt käsitellään lakiesitystä Kansaneläkelaitoksen rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta. On aivan totta, mitä valiokunnan puheenjohtaja täällä totesi, että tämmöiset määräaikaiset, vuoden mittaiset, lait eivät tänne kuulu. Mutta nyt mietinnössä lukee niin, että saataisiin uusi menettelytapa voimaan vuonna 2006. On syytä toivoa, että hallitus nyt tämän tuo ja Kansaneläkelaitoksen rahoitus saadaan vakaammalle ja paremmalle pohjalle.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä asia on todella ollut vuosia esillä täällä keskusteluissa. Nyt on kysymys Kansaneläkelaitoksen rahoituksesta, ja kansaneläkkeet ovat olleet todellakin, niin kuin ed. Zyskowicz täällä totesi, ihmisten mielessä. Nimenomaan eläkeläisten kysymykset jatkuvasti kohdistuvat näihin kysymyksiin. Aivan sama, onko kyseessä kunnallisvaalit tai valtiolliset vaalit, ehdokkaiden liikkuessa kansalaisten parissa nämä asiat ovat esillä.

Näin ollen olisi varmasti hyvä, että Kansaneläkelaitoksen kohdalla vielä katsottaisiin esimerkiksi sitä, onko kahteen kertaan leikattuja kansaneläkkeen perusosia todella palautettu. Kaikille ei niin ole tehty, koska on ollut erilaisia säätiöitä tässä välimiehenä, jotka eivät ole sitten samalla tavalla kuin muut eläkkeenmaksajat lähteneet tähän palautukseen. Mielestäni kansaneläkkeen pohjaosa on teema, joka ei ole vielä kadonnut ihmisten mielestä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! En pidä sinänsä hyvänä, että vuosittain tällaisella poikkeuslain tyylisellä järjestelyllä Kansaneläkelaitoksen rahoitus järjestetään. Pitäisi päästä lopultakin pitkäjänteiseen ja vakaaseen järjestelmään. Toisaalta voi todeta, että kun valtion kassasta siirretään Kansaneläkelaitokselle niin sanottu takuusuoritus, niin näin tietysti siirretään progressiivisella verotuksella kerättyjä varoja sosiaaliturvamenojen kattamiseen. Siinä mielessä on periaatteessa jopa perusteltua, että näin tapahtuu.

Mutta toinen kysymys, mikä tässä on noussut esille, vaikka se ei itse tähän lakiin sisälly, on kyllä se, mitä ministeri Hyssälä äskenkin juuri totesi, kun hän alkoi selitellä koko maailman maalaten kauniilla kuvilla, miksi hänen esityksensä 300 euron nimenomaisesta kansaneläkkeen tasokorotuksesta on unohtunut ja kuivunut täysin kokoon. Se on hämmästyttävää, jos tämä hallitus ei tällä vaalikaudella tuo pienimpiin kansaneläkkeisiin todellista tasokorotusta.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Sanoisin ed. Ala-Nissilälle, kun hän on täällä salissa, vaikka onkin selin puhemieheen, että on mielenkiintoista, kun lukee valtiovarainvaliokunnan mietinnön läpi ja siinä mietitään Kelan rahoitusta, että ei mitenkään nosteta esille asiaa, joka on yliopistomaailmasta tuttua jo kolmen vuoden takaa, ja luulen, että kollega kyllä tämän tietää: kaikkien näiden rahojen osaoptimointia esimerkiksi terveydenhoidon sisällä. Nyt Kelan rahaa menee paljon semmoiseen toimintaan, jossa tapahtuu niin, että tuetaan asiaa, mutta mitään ei tapahdu, sen sijaan, että rahat kohdentuisivat siihen, että esimerkiksi meillä potilasjonot lyhenisivät.

Toivottavasti edustajalle tämä ongelmatiikka on tuttua. Jos ei ole, minä voin privaatisti kertoa. Minua häiritsee hyvin paljon se, että akateemisen maailman tarkkaan tuottama tieto ei ole saanut minkäänlaista jalansijaa meillä eduskunnassa. Jos valtiovarainvaliokunta ei mietinnössään edes siihen viittaa, niin hyvin lähellä on tietysti käsitys, että te ette edes sitä tiedä. Mutta toivoisin edustajalta kommenttia tähän.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys nimenomaan rahoituslain muuttamisesta. Tässä ei ole kyllä valiokunnassa eikä jaostossa pyrittykään menemään Kansaneläkelaitoksen rahoitustarpeen ja sen ongelmien sisälle, vaan tässä on kysymys siitä, millä tekniikalla tämä rahoitus hoidetaan. Mutta otetaan nämä ed. Akaan-Penttilän tärkeät näkökohdat huomioon jatkossa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässähän ei nyt muuta ole tehtävissä, koska suoritukset Kelaan pitää hoitaa ja Suomessa on tämmöinen tapa; täällä ei turhaan lakeja ole tehty ja säännöksiä. Tämä on nyt tällä hetkellä tekniikkaa, niin kuin ed. Ala-Nissilä totesi tuossa.

Mutta laajempana kokonaisuutena kyllä minä näen sillä tavalla, että kun nythän, niin kuin mietinnössä todetaankin ja tiedetään hyvin, tulee esitys kohta, jotta palkansaajille pantaisiin sairausvakuutusmaksua vähän lisää, niin minusta se on kuitenkin sillä tavalla keskeneräinen vielä, että yhä edelleen meidän pitäisi uskaltaa katsoa, voidaanko tämmöiseltä pitkälle automatisoidulta teollisuudelta, mikä koneella puhtaasti tuottaa tuotteita, saada kovempaa veroa tai saada pörssiveroa tai tämmöisiä asioita, jotta saataisiin lisää tuottoa Kelan piikkiin, koska tämä on nyt hoidettava ja tuleekin hoitaa nätisti, mutta ei pelkästään niin kuin nyt on kuviteltu tässä tulevaisuudessa tehtävän, että palkansaajille pannaan lisää maksettavaa, mikä on tavallaan tietty työn sivukulu kanssa.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Yhdyn ed. Ala-Nissilän puheenvuoroon, että kysymyksessä on nyt rahoituslain käsittely. Tämäkin keskustelu, joka nyt on laajennut tämän ulkopuolelle, osoittaa, miten laajasti voidaan asioihin ottaa kantaa silloin, kun kysymys ei ole suoranaisesti substanssilaista.

Totean nyt kuitenkin sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa, että nämä ongelmat, jotka tässä nyt on nostettu esille, ratkeavat silloin, kun sairausvakuutuslain kokonaisuudistus tehdään. Siinä yhteydessähän on tarkoitus ratkaista Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuksen rahoitus. Siihen palataan varmaan tässä salissa lähiaikoina. Toisen kautta tietenkin on jollakin tavoin pidettävä huolta siitä, että Kansaneläkelaitos voi kansalaisen perusturvaan liittyvän rahoituksen hoitaa. Nyt on sitten tällä tavoin tämä asia ratkaistu, ja se on mielestäni ihan perusteltua ja hyvä tapa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässähän hallitus esittää, että Kansaneläkelaitoksen rahoituksen turvaamiseksi Kansaneläkelaitokselle tilitettäisiin vuonna 2005 arvonlisäveron tulotuotosta 1 000 miljoonaa euroa. Tämä turvaamistoimenpide tulee tietysti asialliseen kuvaan, kun kerrotaan, mitä kansanedustajaehdokas Hyssälän, sittemmin kansanedustajan ja ministerin, ehdotus 300 euron korotuksesta kansaneläkkeeseen merkitsisi, jos sellainen toteutuisi. Se olisi 1 400 miljoonaa euroa. Tällä tavalla nämä rahavirrat tulevat keskenään oikeaan arvoon.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän tietysti, että Kelankin pitää pystyä hoitamaan velvoitteensa. Sikäli on tietysti perusteltua tällainen väliaikainen muuttaminen, mutta jotenkin tuntuu oudolta, että jatkuvasti tällaisella tilapäisjärjestelyllä yritetään asia hoitaa. Toivon mukaan tämä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan ilmaisema toivomus toteutuu hyvin pian. Kyllä minun mielestäni tällaisten rahoituslakien ja vastaavien pitäisi olla pysyviä lakeja, jolloin ollaan vakaammalla pohjalla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitoksen asema ylimalkaan on kohtuullisen hankala, se on eduskunnan valvonnassa, ja eduskunnan on toki puolustettava sitä. Samalla ihmiset kuitenkin kiinnittävät jatkuvasti huomiota siihen, että lääkkeet ovat entistä kalliimpia. Samaan aikaan Kansaneläkelaitoksen lääkekorvauskulut ovat myös kasvaneet koko ajan. Muun muassa sellainen kuin vaikkapa lannerangan magneettitutkimus maksaa runsaasti yli 4 000 euroa, yksi tutkimus. Tästä Kansaneläkelaitos korvaa yli puolet. Näin ollen esimerkiksi korvaukset suuntautuvat näiden laitteistojen omistajille suoraan ja auttavat toki tavallista ihmistä yleensä siinä, että hänellä on mahdollisuus päästä tämänkaltaiseen kalliiseen tutkimukseen, joita yksityissektori tarjoaa ja joita julkinen sektori ei kylliksi tarjoa. Näin ollen on selvää, että jatkuvasti kustannuspaine kasvaa ja rahoitus tulee yhä ongelmallisemmaksi. Siinä toki täytyy budjetin todellakin tässä tapauksessa ja ennakoidusti olla kyllin iso ja myös pitkäjänteinen, ettei tällaisia väliaikaisia ratkaisuja vuosittain jouduta tekemään.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä parin viikon sisällä on käyty aikaisemmin keskustelua siitä läänityksestä. Minusta on hyvä käydä keskustelua siitä, onko mahdollista katsoa Kelan osalta menoja, kutistaa sieltä hallinnon ja sen byrokratian osalta. Kun Ylen osalta jotkut esittävät, että siellä käydään purkamaan läänityksiä, niin yhtä hyvin voi kysyä tämän Kelan osalta, eikö tässä pidä lähteä purkamaan tämmöistä miehitystä, mikä siellä tällä hetkellä on erinäköisten risteytysten ja jakojen osalta.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! En malttanut olla oikaisematta ed. Tiusasen viimeistä arviota siitä, että Kansaneläkelaitoksen lääkemenot olisivat merkittävästi nousseet. Pitää muistaa, että tässä talossa, tässä salissa, hyväksyttiin vasta äskettäin lainmuutos, jossa niin sanottu geneerinen substituutio otettiin käyttöön. Sen vaikutukset lääkekulujen säästöpuolella ovat olleet noin 90 miljoonaa euroa. Jos yleisesti asiasta puhutaan ja takavuosista, niin voidaan tehdä tuo johtopäätös. Tosiasiassa tällä on ollut myönteinen vaikutus.

Itse asiassa tähän hallintouudistukseen en muuten haluaisi ottaa kantaa, mutta kun ed. Esa Lahtela tämän asian nyt esille toi ja olen Kelan valtuutettu, niin täytyy sekin oikaista. Kelan valtuutetut ovat vasta äskettäin päättäneet supistaa Kelan johtajien määrää viidestä neljään. Siellä on tehty muitakin uudistuksia, jotka tähtäävät nimenomaan siihen, että Kelan henkilöstöorganisaatio vastaisi tarkoitustaan. Toisaalta pitää muistaa, että Kelalla on 5 miljoonaa asiakasta, jotka on hoidettava, eikä se tapahdu ihan kevyellä organisaatiolla, ei ehkä edes johtotasolla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Minä en ota tuota ed. Valto Kosken oikaisua siinä mielessä vastaan, että on aivan selvää, että geneerinen substituutio ainoastaan taittaa tätä lääkekulujen nousua. On viisasta katsoa sitä todellakin, miten lääkekulut ovat nousseet vuodesta toiseen. Kelan korvaukset ylittävät miljardi euroa, se on 1 000 miljoonaa euroa. Näin ollen tämä 90 miljoonan euron pudotus kohdistuu lyhyelle ajalle, ja sen vaikutus on tietysti sellainen, että se tasaa nousuvauhtia, mutta uusia lääkkeitä on tulossa jatkuvasti. Ne ovat aina kalliimpia, ja niille ei ole substituutiota.