Valto  Koski  /sd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti haluan tässä esitellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön, joka on aika lyhyt. Kuitenkin tämän asian osalta kannattaa todeta, että tämäkin on uudistus, jolla pyritään sotilasvammalain muuttamisen kautta auttamaan aikamoista joukkoa ihmisiä, jotka ovat sotilasvammalain piirissä. Niin kuin valiokunnan mietinnöstä selviää, tässä on kysymyksessä aika iso joukko, osittain jopa maan rajojen ulkopuolelle ulottuva joukko, kun täällä todetaan, että esityksessä ehdotetaan sotilasvammalakia muutettavaksi myös siten, että Ruotsissa pysyvästi asuville sotainvalideille voitaisiin korvata yhdestä päivittäisestä ateriasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Näin ollen lainmuutos saattaisi Ruotsissa asuvat sotainvalidit tältä osin nykyistä tasavertaisempaan asemaan Suomessa asuvien sotainvalidien kanssa. Esityshän perustuu valtion talousarvioon vuoden 2005 osalta ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä ja tulee voimaan näin ollen 1. päivänä tammikuuta 2005.

Arvoisa puhemies! Ihan muutama sana vielä näistä esityksen vaikutuksista, jotka tosin on kirjoitettu sinne lakiesitykseen. Haluan kuitenkin korostaa, että tämä ehdotettu lainmuutos toisi sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain perusteella korvattavien avopalvelujen piiriin uusia sotainvalideja vuonna 2005 noin 2 500 henkeä. Yhteensä korvattavien avopalvelujen piirissä olisi lainmuutoksen jälkeen noin 11 500 sotainvalidia ja lainmuutoksen aiheuttama menolisäys on vuonna 2005 noin 7 900 000 euroa. Tällä avopalveluiden laajemmalla korvaamisella voitaisiin pidentää sotainvalidien mahdollisuuksia kotona selviytymiseen ja vähentää laitoshoidon tarvetta sekä pienentää yhteiskunnalle laitoshoidosta aiheutuvia kustannuksia, mikä sinänsä on erittäin kannatettava ja hyvä asia, koska moni ihminen haluaa nimenomaan viettää vanhuudenpäivänsä mahdollisimman pitkään kotioloissa.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan puheenjohtajan Valto Kosken esittelemä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, joka koskee hallituksen esitystä 157, on toki hyvä, ja hallituksen esitys on saanut kaiken yksimielisen tuen täällä eduskunnassa.

Puhemies! Haluaisin kyllä viitata edelleenkin siihen sotaan, jota käydään sotainvalidi- ja rintamamiesporukoissa — nimittäin heidän talvi- ja jatkosotansa ei ole vielä loppunut. Jatkuvasti on korvauskysymykset kyseenalaistettu Valtiokonttorin toimesta. Työkyvyttömyysasteen nostoja on erittäin vaikea tehdä, vaikka potilaan ja rintamaveteraanin ja sotainvalidin vanhentuessa hänen vammansa nuortuvat ja niiden aiheuttama haitta-aste kasvaa. Tätä on ikään kuin vaikea siellä Valtiokonttorissa ymmärtää, ja näitä E-lausuntoja joudutaan jatkuvasti kirjoittamaan ja valituksia tekemään. Varsin monet menevät tietysti läpi, mutta tämä ei ole ikään kuin reilua peliä näitä ihmisiä kohtaan. Näin ollen tämä taistelu kyllä jatkuu, koska monet etuisuudet on edelleenkin, ei vain rahallisesti, vaan muutenkin, porrastettu tämän työkyvyttömyysasteen — mikä sana on tietysti sinänsä vähän huono — mukaisesti. Eli tässä toivoisi kyllä parempaa suhtautumista.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tulin tänne puhujakorokkeelle sen takia, että puhemiehen ei tarvitse niin tarkasti pitää siitä 2 minuutista kiinni ja keskeyttää puheenvuoroa.

Se, mitä täällä esiteltiin tästä asiasta valiokunnan puheenjohtajan toimesta, ja myöskin se, mitä ed. Tiusanen totesi, ovat tietysti tosiasioita. Minua vaan hämmästyttää se, että yhä edelleen pitkästi yli 80-vuotiaitten henkilöitten kohdalla perusteena pitää olla työkyvyttömyysprosentti. Minun mielestäni se on naurettavaa, suorastaan naurettavaa. Toisaalta tiedän sen, mistä se johtuu, eli siellä on taustalla eräs toinen laki ilmeisesti, jota ei sitten hallitus ole halunnut muuttaa. Eli minun jakeluuni tämä ei mene. Minun mielestäni jokaiselle sotainvalidille ja myöskin sotaveteraanille, joka on taistelut taistellut tuolla rintamalla, kuuluisi kyllä jo tällainen avohoito kaikille, kyllä he siinä kunnossa ovat. Uskon näin, että jokainen suomalainen ymmärtää sen ja olisi valmis maksamaan, vaikka siitä hieman enemmän kustannuksia tulisikin.

Kun ed. Tiusanen puhui Valtiokonttorin suhtautumisesta, niin ainakin niitten valitusten osalta, mitä minä olen tehnyt, kyllä on todella, niin kuin ed. Tiusanen sanoi, kriittistä se suhtautuminen. Hyvin vaikea on saada muutettua sitä työkyvyttömyysprosentti-nimikkeellä menevää arviota. Vaikka hoitava lääkäri on todennut mitä hyvänsä, niin siitä huolimatta siellä pöydän takana istuvat virkamiehet, käsittelijät, ilmeisesti myös asiantuntijalääkärin lausuntoon perustuen, toteavat, että työkyvyttömyysprosentti on vielä alle sen, mitä täällä kulloinkin näissä laeissa on esitetty.

Viimeksihän vuonna 2002 muistaakseni täällä käsiteltiin tätä, jolloin tämä asia oli myöskin esillä — silloin tätä asiaa vaan käsiteltiin hyvin lähellä joulunalusta. Muistan sen keskustelun, jolloin muun muassa keskustapuolueen valiokuntavastaava — muistaakseni se vastaava oli ed. Rehula — totesi, että tällaiset työkyvyttömyysprosentit pitää saada pois. Mutta mitään ei ole tapahtunut; jälleen kerran täällä nyt 5 prosenttiyksiköllä alennetaan tätä, mikä tietysti on erittäin hyvä. Mutta jotenkin tuntuu, arvoisa puhemies, käsittämättömältä, että yli 80-vuotiaitten ihmisten kohdalla puhutaan työkyvyttömyysprosenteista, kun nämä henkilöt ovat olleet 4—5 vuotta rintamalla.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on hallituksen esitys laiksi sotavammalain muuttamisesta. Ensinnäkin muutama sana tästä kohderyhmästä — osin se on kyllä täällä tullut jo ilmi. Kysymyksessä ovat siis sotainvalidit, joiden keski-ikä on — kuinka paljon? — 83 vuotta. Ja nyt suuren tiedotusrumban myötä hallitus ilmoittaa, että 5 prosenttiyksikköä pienemmällä työkyvyttömyysasteella heille tulee lisäetuja. Kyllä on kovaa byrokratia tässä maassa, en muuta voi sanoa, kun tutustuu näihin takana oleviin lukuihin ja muihin asioihin. Kuinka paljon sotainvalideja meillä tässä maassa on asiakirjojen mukaan elossa tällä hetkellä? 14 000. Kuinka paljon se tekee per suomalainen kunta? Se tekee noin 30 henkilöä per kunta. Edelleenkään ei voida Suomessa lähteä siitä, että sotainvalidi kuin sotainvalidi tästä päivästä eteenpäin ilman mitään työkyvyttömyyskriteereitä saisi sen hyvän hoidon ja huolenpidon, niin kuin hänelle henkilökohtaisesti olisi kuulunut varmaan meidän kaikkien mielestä jo kauan aikaa sitten.

Todennäköisesti, arvon puhemies, tässä meidän kaikkien pitää mennä itseemme, että näin tiukasti, virkamiesmäisesti ja kamreerimaisesti hoidetaan tätä asiaa. Kun tämä vielä kaiken lisäksi ei kohdistu edes laitoshoitoon vaan pelkästään avohoitoon, niin se herätti minut tutkimaan tätä asiaa vähän syvällisemmin, minkä takia näin. Hyvä, että tämä asia eteni. Minä olen itsekin jättänyt tästä lakialoitteen. Voisin tietysti kehua opposition edustajana, että se on ensimmäinen opposition edustajan tekemä lakialoite, joka tänä vuonna hallituksen toimesta hyväksytään. Hyvä niin, mutta se on aivan sivuasia tässä. Näitä samoja prosenttilukuja me olemme monet täällä yhdessä harrastaneet erilaisilla lakialoitteillamme.

Kuinka se on mahdollista, arvon puhemies, että hallituksessa ei ole minkäänlaista inhimillisyyden häivääkään kuin juhlapuheissa? Tässä olisi ollut mahdollisuus liittää myöskin mukaan laitoshoito. Se onneksi on liitetty mukaan vuoden päästä, mutta nämä sotainvalidit ovat silloin vuoden vanhempia, ja silloinkin puhutaan prosenteista. Näistä syistä johtuen valiokuntakäsittelyn aikana pyysin selvityksen ministeriöstä, miten paljon näiden laitoshoidon korvaaminen olisi maksanut, jos se olisi tullut jo tämän vuoden aikana yhtä aikaa tämän avohoidon kanssa. Virkamiesselvityksen mukaan, kun vuonna 2006 laitoshoidon prosentti alenee 30:sta 25:een, se vuonna 2008 alenee, ajatelkaa, 20 prosenttiin. Kuinka monta niitä sotainvalideja silloin yleensä edelleen on tässä maassa jäljellä? Meidän byrokratiamme louskuttaa täysin tunteettomasti omaa rataansa. Alustavat kustannusvaikutukset olisivat tämän hallituksen esityksen mukaisesti sen tulevan laitoshoidon osalta, joka siis vuonna 2006 vähän kevenee ja vuonna 2008 vähän lisää, 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2006 ja 2,2 miljoonaa euroa vuonna 2008. Kyllä ne ovat pieniä summia.

Halusin tämän puheeni pitää, arvon puhemies, vaan sen takia, että pöytäkirjoihin jää moitteita asioista, jotka olisi pitänyt aika päiviä sitten hoitaa. Prosenttitaulukko menee näköjään sotainvalidin edelle hautaan asti.

Tony Halme /ps:

Arvoisa herra puhemies! Minä myöskin hämmästyin tässä ed. Vistbackan kanssa samasta asiasta, siitä, että sotainvalidien, joitten keski-ikä on jo yli 80 vuotta, korvausperusteena pidetään työkyvyttömyysprosenttia. Minun mielestäni kaikille veteraaneille ja sotainvalideille tulisi antaa täydet ja ilmaiset hoitopalvelut. Minun mielestäni tässä asiassa ei enää tarvitse mitään työkyvyttömyysprosenttia laskea.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä sotilasvammalain muutosesitys, joka nyt on yksimielisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnasta tänne tullut, on erittäin hyvä, mutta totta kai voidaan sanoa, niin kuin ed. Akaan-Penttilä toi täällä esille, että ei riittävä. Pitää nyt kuitenkin muistaa, että tässä sotavammaisten asiassa, niin sotainvalidien kuin -veteraanien kysymyksessä, on nyt edetty. Sillä on todella kiire. Aika merkittävästi on edetty, kun hallitus teki syyskuussa päätöksen tästä niin sanotusta veteraanipaketista, jonka kokonaiskustannusarvio on ensi vuodelle lähes 21 miljoonaa euroa. Se parantaa, niin kuin tästäkin esityksestä tiedämme, nyt joka tapauksessa sotainvalidien asemaa täällä kotimaassa ja myöskin Ruotsissa olevien sotainvalidien asemaa.

Olen aivan samaa mieltä, että nyt kun eletään vuotta 2004, tällaisten prosenttien käyttäminen perusteena tuntuu meistä jokaisesta kohtuuttomalta, mutta meillä on tietty järjestelmä, jossa eletään ja on kai elettävä. Totta kai on pyrkimys tätä muuttaa, niin kuin täällä valiokunnan mietinnössä todetaan, että "Valiokunta pitää tärkeänä, että laitoshoidon korvaukseen oikeutettujen sotainvalidien piiriä nopealla aikataululla laajennetaan". Ymmärrän näin, että valiokunta tarkoittaa, vaikka en ole valiokunnan jäsen, sitä, että nämä prosentit sieltä myöskin poistuisivat.

Se, mitä ed. Akaan-Penttilä toi esille, miten nopeasti tämä joukko vähenee, pitää paikkansa. Mutta minusta on tärkeää, että nyt on saatu toteutettua myöskin veteraanijärjestöjen, sotainvalidijärjestön ja rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnassa esillä olleet tärkeät asiat, sanoisin, että pitkästä, pitkästä aikaa näinkin suurella rahamäärällä, mikä tänne on tuotu. Mutta jos haluaa sitten jotain negatiivista tuoda esille, niin mistä nämä rahat otetaan, ennen kaikkea kuntoutuksen korvaamiseen? Nimenomaan Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta menee yli 12,5 miljoonaa euroa, ja se tietenkään mielestäni ei ole oikein, mutta sekin täytyy tässä tilanteessa hyväksyä, kun ei rahoituspohjaa muualta löydy. Ei Raha-automaattiyhdistys suinkaan veteraania rintamalle lähettänyt, vaan kyllä hänet lähetti Suomen valtio, ja silloin olisi perusteltua, että valtio myöskin hoitaa tämän asian loppuun saakka. Mutta Raha-automaattiyhdistys totta kai tulee pitämään kiinni tästä, että nämä velvoitteet, mitä sille on annettu, se tulee hoitamaan. Minusta tämä on kunniatehtävä.

Pidän todella myönteisenä tätä lakiesitystä. Minusta ed. Akaan-Penttilä aika kovasti sanoi — arvostan ed. Akaan-Penttilän tietoa ja taitoa ennen kaikkea myöskin tässä veteraanikysymyksessä, ja myös lääkärinä hän tuntee erittäin hyvin veteraanien ongelmat monella tavalla — ettei tässä ole inhimillisyyden häivääkään. Minusta pikkuisen tämä sana jäi soimaan korvissa. Kyllä minusta tässä lakiesityksessä nyt inhimillisyyden häivää on. Tämä tulee, myönnän avoimesti, liian myöhään. Mutta kyllähän kokoomuksellakin oli 16 vuotta aikaa tätä olla panemassa parempaan kuntoon, niin että minusta pitää katsoa pikkuisen sinnekin. Eikö nyt olla tyytyväisiä kaikki, että tämä veteraaniasioitten hoito edes etenee tällä tavalla?

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä sotilasvammalain muuttaminen on etenemässä yksimielisesti, ja se on sinänsä hyvä. Eihän tätä voi kukaan vastustaa. Linja on oikea siinä suhteessa, eli tämän työkyvyttömyysasteprosentin alentaminen 25:sta 20:een, vaikkakin varmasti ed. Vistbacka oli aivan oikeassa, että tämä pohjana oleva työkyvyttömyysasia on aika käsittämätön tässä yhteydessä, kun puhutaan tämän ikäluokan ihmisistä tässä vaiheessa.

Mutta tähän liittyy kyllä tämä ihmeellisyys, johon taisi ed. Akaan-Penttilä kiinnittää huomiota. Miksi tämä on sidottu vain avopalvelujen saamiseen? Luulisin, että näistä ihmisistä osa voisi olla sellaisia, jotka tarvitsisivat nimenomaan laitospalvelujakin. Silloin tätä olisi pitänyt voida tulkita nimenomaan näiden ihmisten osalta väljemmin ja kaikkia palveluja koskevaksi. Kysymyksessähän on sotainvalidit, jotka ovat fyysisesti kantaneet 60 vuotta sitä vammaansa, jonka he saivat silloin Suomea puolustaessaan. Se on raskas taakka ollut jo kuusi vuosikymmentä. Meistä aika harvat ovat edes eläneet sitä aikaa. Eli tässä suhteessa, ja kun otetaan huomioon nämä lukumäärät, joita tämä koskettaa, tällaiset rajaukset ovat kyllä suoraan sanoen kohtuuttomia.

Herra puhemies! Tässä ed. Vihriälä viimeksi puhui muistakin sotiemme veteraaneista kuin vain invalideista. Itsekin luin tätä budjettikirjaa tältä osin, ja kun tämä asia ei muutoin tule enää tänne eduskunnan käsittelyyn, niin hämmästelen ja pyydän ed. Vihriälääkin erityisesti tutustumaan tähän budjettiesityksen sivulla 596 olevaan selvitysosaan rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menoista. Täällä todetaan: "Rintamaveteraanien kuntoutustoimintaa kehitetään siten, että halukkaat rintamaveteraanit pääsevät kuntoutukseen vuosittain." Sehän on erinomaista. Sitten todetaan edelleen: "Kuntoutuskäytäntöjä muutetaan siten, että avokuntoutuksen osuutta nostetaan nykyisestä kolmanneksesta vähintään 50 prosenttiin kuntoutettavista. Kuntoutusvuorokausien määrä rajataan laitoskuntoutuksessa nykyisestä 13 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Muutos edellyttää rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun asetuksen muuttamista."

Ed. Vihriälä kehui, että tulee 20 miljoonaa — vai kuinka paljon se oli — lisää, (Ed. Vihriälä: Kaksikymmentäyksi!) 21 miljoonaa euroa lisää tähän tarkoitukseen. Näin tietysti suoraan sanoen laskelmista ilmenee. Mutta jos näinkin paljon tulee lisää euroja käytettäväksi tähän tarkoitukseen, mihin ne eurot menevät, kun laitoskuntoutuksestakin siirretään siten, että noin kolmannes saa sen, kun nyt on saanut puolet, eli heikennetään tätäkin kohtaa tältä osin? Edelleen laitoskuntoutuksessa jaksoja lyhennetään enimmäismäärästä 13 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Tämä vaatii asetuksen muutoksen. Se ei tule eduskuntaan lainkaan.

Miksi pitää etuuksia näiltä sotiemme veteraaneilta heikentää, jos kerran raha lisääntyy? Mihin ne rahat menevät, kun veteraanien määrä alenee, raha lisääntyy ja etuudet heikkenevät? Tämä on käsittämätön yhtälö. Ed. Vihriälä tai joku — täällä ei ole nyt ketään ministeriä tietenkään, kun ovat muualla vaalityössä — voisi selvittää, miksi näin tapahtuu. Voi olla, että yksi syy on esimerkiksi se, että nämä laitokset ovat entistä kalliimpia ylläpidettäviä. Totta kai ovatkin sen tähden, että niissä esimerkiksi vettä kuluu paljon ja lämpöä paljon ja öljyn hinta on huipussaan, niin että varmaan se vuorokausihinnan määrä nousee valtavasti näinä aikoina, mutta kuitenkaan tämä selitys ei yksin riitä. Voi olla, että viisaammat löytävät täältä budjettikirjasta jo vastauksen tähän, mutta minä en ole löytänyt ja tätä peräänkuulutan. Miksi veteraanien kuntoutuksen taso heikkenee tässä tilanteessa, vaikka hallitus on valtavasti kuuluttanut, kuinka laaja ja monipuolinen ja loistava veteraanipaketti hallituksen budjettiesitykseen sisältyy? Tämä ei näillä tiedoilla selviä, miksi näin käy.

Mielestäni, herra puhemies, eduskunnan pitäisi käydä laaja veteraanietuuspoliittinen keskustelu tässä lähiaikoina, niin että tiedettäisiin, missä mennään ja mikä on eduskunnan tahto näissä asioissa.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan jäsenenä haluan osallistua myöskin tähän kohtaan keskustelua.

Syksyllä 2003 veteraaneja oli elossa noin 115 000, ja keski-ikä tänä vuonna on 83 vuotta, kuten ed. Eero Akaan-Penttilä tässä totesi. Noin 27 000 on yli 85-vuotiaita. Vaikka me puhumme, että suomalainen veteraanihuolto on kansainvälisesti korkeatasoista, niin kyllä meillä haasteena on vielä juuri tämä voimavarojen vähäisyys ja niitten oikea kohdentaminen. Elikkä, aivan kuten edellinen edustaja tuossa puhui, meidän täytyy lisätä voimavaroja ja myöskin pohtia niiden oikeaa kohdentamista. Veteraanien ja invalidien itsenäistä selviytymistä pitää tukea ja samoin kotona asumista. Tämä tarkoittaa muun muassa yksilöllisesti suunniteltujen avopalvelujen ja kuntoutuspalvelujen lisäämistä ja nimenomaan veteraanien omien tarpeiden huomioon ottamista vieläkin paremmin kuin mitä tällä hetkellä tehdään.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sinälläänhän tässä ollaan menossa hyvään suuntaan. Tosin yhdyn niihin arvostelijoihin, jotka tässä aikaisemmin ovat todenneet siitä, pitääkö sitä prosenttia olla ollenkaan. Nimittäin jos yli 83-vuotiaita sodan kokeneita miehiä laitetaan rakennustellingille nousemaan tai tuonne puita metsään kaatamaan taikka mitä hyvänsä muuta työtä tekemään, niin kyllä minä luulen, että he eivät siihen pysty, jolloin ihan pöljältä tuntuu, että tämmöisiä prosentteja laitetaan, että pitää olla joku työkyvyttömyysaste.

Sitten yksi juttu minusta pitäisi hoitaa ja yhä edelleen aukaista: Tämä rintamatunnus pitäisi ottaa uudelleen kyllä tarkasteluun siinä mielessä, jotta on tämä nyt siinäkin ihmeellinen juttu, että iskettiin luukku kiinni ja vaikka nyt jäljestäpäin pystyy osoittamaan, että olisi tähän oikeutettu, niin siitä huolimatta ei pysty sitä saamaan, koska se tarkoittaa monta muuta etuutta.

Mutta erityisesti pyysin puheenvuoron siksi, kun ed. Akaan-Penttilä arvosteli kovasti tätä, miten ei inhimillisyyden häivää, ei mitään järkeä tässä hommassa ole. Kuitenkin hän on ollut itse päättämässä tästä, näköjään ilman mitään vastalauseita. Minusta tämä tuntuu hyvin omituiselta siinä mielessä. Onko tämä jotain semmoista vaalinalushöpinää ja yleensä ihmisten hämäystä kokonaan, koska silloin jos on itse päättämässä, niin kyllä sen pitäisi näkyä tässä paperissa eikä mennä puhujakorokkeelle haukkumaan koko juttu ihan pipariksi?

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä asiasta valiokunnassa puhuttiin, mutta koska enemmän arvostelen tätä laitoshuoltopuolta ja se ei kuulu tämän pykälän alaisuuteen, sen takia tässä ei ole minulta mitään erityistä kommenttia. Sinänsä ed. Lahtela on aivan oikeassa tässä asiassa, että näitä pitäisi enemmän levittää.

Samalla kommentoin ehkä tätä epäinhimillisyyttä muutenkin. Yritin kohdentaa sen siihen, että tämänikäisiltä sotainvalideilta ja veteraaneilta on epäinhimillistä pyytää prosentteja missään asiassa. Siitä en anna periksi missään tilanteessa.

Rahoituksen suhteen sanoisin oikeastaan ed. Vihriälälle, että jos laitoshoito olisi otettu tähän rinnalle, se olisi ollut 1,5 miljoonaa euroa lisää ja Rahiksen rahoista todennäköisesti se olisi kyllä löytynyt yhteisneuvottelulla, jos olisi haluttu. Tämä järjestys minusta on mielenkiintoinen, että avohoitoa tuettiin enemmän kuin laitoshoitoa, jossa invalidit ovat enemmän vielä vaikeuksissa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi sotilasvammalain muuttamisesta on todella oikean suuntainen ja siinä suhteessa hyvä, mutta täytyy muistaa asian suuruus. On kysymys kunniakansalaisista, niin kuin sotiemme veteraanit on nimetty ja nimenomaan invalidit aivan erityisesti, jotka kantavat sotien vammoja. Nyt jos koskaan, kun vielä voidaan, pitäisi sotiemme invalideille antaa kunnon korvaukset, kunnon hoidot. Pitäisi huomata, että ikäluokat vähenevät. Kyllä rahaa on. Se pitää voida kohdentaa oikein. Kaikki eivät enää pysty hoitoihin, mutta tämä pitäisi saada sillä tavalla kuin asianomaiset, Sotainvalidien Veljesliitto, Rintamaveteraaniliitto ja lottien järjestöt, asiassa hyväksi näkevät, ja vielä mukaan pitäisi liittää myös kotirintamalotat, jotka ovat unohtuneet.

Arvoisa puhemies! Toivon, että veteraanien asia hoidetaan nopeasti ja kunniakkaasti veteraani- ja invalidijärjestöjen tahtomalla tavalla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässähän, hallituksen esityksen perusteluissa, todetaan, että tätä etuuden piiriä laajennetaan niin, että kaikki halukkaat pääsevät vuosittain. Sen uskoisi olevan sinänsä positiivinen asia.

Toisekseen kiinnittää huomiota se, että kuntoutuksessa vuorokausien määrä pienenee 13:sta 10:een, ja sitä ei taas näin ymmärrettynä, minkä tekstistä voi lukea, voi myönteisenä kehityksenä pitää, kun voisi kuvitella, että kun ikää karttuu, tarvetta on enempäänkin.

Sitten minä erityisesti kuitenkin kiinnitän huomiota siihen, että tässä puhutaan työkyvyttömyysasteprosenteista todellakin tässä tilanteessa. Tämä ilmaisu on niin uskomattoman kauhea, että eiköhän olisi jo ihan yleishygienian kannalta syytä koko tämä perustejärjestelmä korjata mahdollisimman pian. Tämä on suorastaan loukkaava, ja sen takia minusta tämmöinen revisio olisi paikallaan.

Sitten ed. Akaan-Penttilän lakialoite on otettu käsiteltäväksi, mikä on ihan oikein, ja tässä ehdotetaan sitä hylättäväksi. Kun kuitenkin edustaja käytti sellaisen puheenvuoron kuin äsken, niin miksei tässä ole vastalausetta, jossa esitetään tätä lakialoitetta hyväksyttäväksi, koska nyt ensimmäisessä käsittelyssä sisällöstä päätetään?

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Ed. Akaan-Penttilälle tästä Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta: Tämä 12,5 miljoonaa euroa tekee jo sen, että se jakamaton osa, mitä Raha-automaattiyhdistyksellä on, tulee käytettyä ja mennään lähes miinuspuolelle. Se on sitten järjestöiltä pois, jos sieltä enemmän otetaan rahaa. Kyllä tämä on tosiasia. Se ei ole järjestöjen kannalta tietenkään hyvä.

Ed. Kankaanniemelle sitten, kun hän laajensi tämän tähän koko veteraanien kuntoutustoimintaan. Täällähän todetaan nimenomaan selvitysosassa: "Rintamaveteraanien kuntoutustoimintaa kehitetään siten, että halukkaat rintamaveteraanit pääsevät kuntoutukseen vuosittain." On totta, että kun siihen lisätään se 12 miljoonaa euroa ja sitten, mitä tässä myöskin ed. Pulliainen toi äsken esille, putoaminen nykyisestä 13:sta 10 vuorokauteen, tässähän se juuri tulee. Voi kysyä tietenkin, onko sillä veteraanien kannalta sitten vaikuttavuutta, kun jakson enimmäispituus putoaa 13 vuorokaudesta 10:een. Kun nyt sitten aviopuoliso voi olla mukana, niin saattaa olla, että on vaan 5 vuorokautta molemmilla. Silloin tietenkin sopii kysyä, mitä tällä kuntoutuksella sitten on merkitystä. Myönnän avoimesti, että tämä on semmoinen kysymys, ja ennen kaikkea tietenkin ymmärrän kuntoutuslaitoksiakin siinä, että ne eivät ole tyytyväisiä tähän ratkaisuun.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Vihriälä viittasi aviopuolisoiden mukanaoloon, eikö niin? (Ed. Vihriälä: Kyllä!) Nyt alkaa olla niin, että myöskin vanhemmalla väellä ja veteraaneilla on avopuolisoita. Siinä on eräs ongelma: avopuolisoa ei hyväksytä. Avopuolison kohdalla ei voi jakaa sitä aikaa kahtia. Siinä on kyllä ongelma, koska yhtä tärkeä läheinen se avopuoliso on kuin sitten aviopuolisokin. Sen yhden i:n merkityksen tässä ei pitäisi olla niin iso.

Mutta haluaisin kiinnittää siihen huomiota, mikä on ollut aikaisemmin keskustelussa, enemmän keväällä, nimenomaan näiden sotainvalidien hoitokotien taloudelliseen tilanteeseen. Sehän on vaikeutunut ja on ollut todellakin hankala johtuen tietyistä kilpailulainsäädännön sovellutuksista. Muutenkin kilpailulainsäädäntö on monessa asiassa ongelmallinen, niin myös tässä, ja tämän vuoksi tämä on todellakin tärkeä asia.

Sitten vielä tähän työkyvyttömyysasteeseen totean sen, että kun lääkärit kirjoittavat E-lausuntoja, joissa potilaan tila, sotainvalidin tila, määritellään, niin siinä kyllä puhutaan haitta-asteesta, niin että tämä on kyllä tällainen lakitermi, joka on jäänyt näihin pykäliin, joista se olisi syytä kyllä siivota asiallisesti.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakin on hyvä, että sotiemme invalidien ja veteraanien asioista käydään näin hyvää keskustelua, että tämä kallis asia ei unohdu, mutta yhdyn täällä niihin puheenvuoroihin, joissa työkyvyttömyysprosentista puhutaan. Kun kysymys on jo vahvasti eläkeiässä pitkään olleesta väestöstä, niin tälle pitäisi löytää joku todella arvokkaampi käsite, niin kuin ed. Tiusanen toi esille.

Kaikille viime sotien invalideille pitäisi saada korotettua nämä korvaussummat siten, että ne olisivat sillä tavalla kuin asianomaiset järjestöt asiantuntijoina sen hyväksi näkevät.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle lyhyesti tästä lakialoitteestani: Se on, niin kuin varmaan huomasitte, jätetty vuosi sitten lokakuussa, ja sen ehdotuksen mukaan se laki olisi tullut voimaan 1. päivä tammikuuta 2004. Sen takia tämän lakialoitteen takana ei voi olla jokaiselta lauseelta, mutta tässähän toteutuu tämä 20 prosenttia, sanotaan nyt haitta-asteen osalta, jota ehdotin. Se on hallituksen esityksessä, ja sikälihän näitä ei tietenkään voi mitenkään äänestää vastakkain.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Se tässä vähän ongelmalliseksi tämän ed. Akaan-Penttilän puheen käsittämisen tekeekin, että hän samanaikaisesti arvosteli sitä, että prosentit jätettiin voimaan, ja on tehnyt samantyyppisen esityksen, joka tarkoitti sitä, että prosentiksi tulisi 20. Mutta en halua olla sen enempää ilkeä, koska meillä on erittäin hyvät yhteistyösuhteet valiokunnassa ja niitä ei kannata turhilla puheilla haitata.

Mitä sitten muuten tähän tulee, yhdyn niihin näkemyksiin, jotka ovat työkyvyttömyys-käsitteen osalta arvostelleet tämän lain sisältöä. Olkoonkin niin, että se ei ole tärkeintä tässä asiassa, mutta sen olisi pitänyt olla kokonaan toisentyyppinen.

Vaikka tässä keskustelussa nyt on menty sotaveteraanien puolelle ja puhuttu niin laajasti kuin oikeastaan on voinut tästä asiasta, niin kysymyshän on sotilasvammalain muuttamisesta, jossa kaksi asiaa on tavallaan uutta: prosenttimäärän alennus, joka itse asiassa aloitettiin vuoden 2003 aikana, kun 30 prosentista pudotettiin ensiksi 25:een, ja nyt tämä laki pitää sisällään sen 20:nä, ja toinen kysymys on, että tämä ulotetaan Ruotsissa asuviin sotainvalideihin. Ongelmalliseksi tässä näyttäisi jäävän, jos tätä kritisoi vielä lyhyesti, se, että valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin korvauksen suuruudesta sekä niistä menettelytavoista, joita Valtiokonttori noudattaisi ateriakustannusten korvaamisessa. Kysymys on nyt Ruotsin puolelle korvattavista asioista, ja se on todella auki.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä työkyvyttömyysasteeseen. Tässä asiassa on tietysti sellainen logiikka, että kun on todellakin, niin kuin ed. Valto Koski sanoo, sotilasvammalaista kyse, niin tietysti missä tahansa, vaikka Bosniassa tai missä nyt suomalaisia on toiminnassa mukana, Afganistanissa jne., voi tapahtua vammautuminen, jolloin tämä henkilö on sotilasvammalain alainen, jolloin työkyvyttömyysaste on hänen kohdallaan toimiva termi. Mutta kun tämä kuitenkin kohdistuu pääosin ja lähes sataprosenttisesti nimenomaan niihin sotiemme veteraaneihin, joiden keski-ikä on 83 vuotta, niin tällöin tässä voisi myöskin käyttää synonyymiä haitta-aste. Se olisi varmaan asia, jota olisi hyvä miettiä, nyanssi mutta tärkeä asia.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä kun on tästä työkyvyttömyysasteesta ja -prosentista puhuttu niin paljon, niin me kyllä tästä puhuimme myös valiokunnassa, niin ettei nyt pidä ajatella, ettemme me sitä huomanneet siellä. Itse olisin sitä mieltä ja toivoisin, että me joskus pystyisimme vähän laajemmin keskustelemaan tästä ja puhuisimme näissä yhteyksissä toimintakykyasteesta ja muuttaisimme sen kaiken kaikkiaan näiden sotaveteraanien ja -invalidien kohdalla toimintakykyasteeksi. Sitä kautta puhuttaisiin siitä, mistä todellisuudessa on kysymys.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ed. Vihriälälle vielä totean, että todellakin nyt vasta alkoi selvitä se varmaan monillekin, että tämä valtavasti mainostettu veteraanien uusi kohtelu on hieman harhaanjohtavalla tavalla suorastaan tuotu julki. Se, että veteraanien kuntoutusta laajennetaan kaikkia koskevaksi, on ollut meillä hyvä tavoite, ja se nyt toteutuu. Se on myönteistä, mutta se todella toteutuu sillä tavalla pitkälti, että avokuntoutusta lisätään merkittävästi ja laitoskuntoutusta vastaavasti vähennetään.

Ja sitten toisaalta: ylimääräiseen rintamalisään tulee 3,15 euron kuukausikorotus. Se on kyllä äärettömän vaatimaton korotus, kun ajatellaan kustannustason nousua. Luulisinpa, että tämä joukko ei siitä alkoholin hinnan alennuksesta hirveän paljon nauti.