5) Laki tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta
Jyri Häkämies /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä lukuisa määrä lakialoitteita,
jotka on tehty nimissäni, mutta jotka edustavat kokoomuksen
eduskuntaryhmän kantaa ja muodostavat osan kokoomuksen
budjettivaihtoehdosta, joka julkistettiin syyskuun puolivälissä.
Tuosta budjettivaihtoehdosta noin kokonaisuutena voi sanoa, että sen
tärkeimpänä tavoitteena on työllisyyden
ja kasvun tukeminen. Siinä otetaan kantaa ja esitetään
perusopetuksen resurssien parantamista, niin että opettajilla
on mahdollisuus opettaa ja oppilailla oppia, edelleen yliopistoon
ja osaamiseen lisää panostuksia ja myös
ikääntyvän väestön
terveyspalveluiden kehittämistä. Näistä aiheista
tullaan käyttämään useita puheenvuoroja
eri kokoomuksen kansanedustajien toimesta. Edelleen esitämme
muun muassa alkoholiverotuksen nostamista väkevien viinojen
osalta, ja uskon, että tästäkin asiasta
syntyy tänään keskustelua.
Haluan korostaa, että tämä kokoomuksen
budjettivaihtoehto muodostaa kokonaisuuden. Esityksemme loppusumma
eräällä tavalla on reilu 400 miljoonaa,
kuitenkin niin, että se on tasapainotettu tekemällä uudelleenkohdennuksia
työllisyysmäärärahoissa reilun
100 miljoonan osalta ja sitten toisaalta meillä on kaksi
veronkorotusesitystä, jotka koskevat alkoholia ja tupakkaa,
ja edelleen olemme tarkistaneet arvonlisäverotuksen tuloarviota.
Eli haluan korostaa, että kokoomuksen budjettivaihtoehto
on budjettitalouden näkökulmasta neutraali eli
katamme esityksemme. (Ed. Kalliksen välihuuto) — Ed.
Kallis, teillä varmaan on mahdollisuus sitten tähän
asiaan jatkossa paneutua.
Tulen omassa puheenvuorossani keskittymään
puhtaasti työllisyyspolitiikkaan. Työllisyys,
niin kuin kaikki tiedämme, on sen mitalin toinen puoli,
terveyspalveluiden, hoivapalveluiden, perusopetuksen toinen puoli.
Mitä enemmän on ihmisiä töissä,
mitä korkeampi on työllisyysaste, sitä paremmin
meillä on mahdollisuus kehittää ja ylläpitää noita
palveluita. Kaikki tiedämme, että yksi prosentti
työllisyysasteessa plussaa tarkoittaa puolitoista miljardia
euroa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaan. Eli kaikki perustuu
siis siihen, että työllisyys ja talous kehittyy
myönteisesti.
Otan muutamia esimerkkejä. Ensinnäkin Valtion
taloudellinen tutkimuskeskus julkisti kesällä tutkimuksen,
jossa arvioitiin Suomessa harjoitetun työllisyyspolitiikan
onnistumista, eri toimenpiteitten tuloksellisuutta. Lainaan nyt
tuota tutkimusta joiltakin osin. Eli kokoomuksen kritiikin kärki
on se, että emme ole leikkaamassa työllisyyspolitiikan
määrärahoja, vaan olemme kohdentamassa
niitä uudelleen, tehokkaammin ja tuloksellisemmin. Tältä osin
vetoan esimerkiksi seuraaviin asioihin.
Kun sanomme, että osin työllisyyspolitiikan keinot
ovat vanhentuneita ja tehottomia, tutkimus kertoo muun muassa: "Valmentavan
työvoimakoulutuksen työllisyysvaikutusura oli
hyvin loiva ja pysytteli koko seuranta-ajan
lähellä nollaa." Tämä siis valmentavasta
työvoimakoulutuksesta.
Edelleen todetaan, että julkiselle sektorille tapahtuva
tukityöllistäminen osoittautui varsin tehottomaksi,
siis julkiselle sektorille tapahtuva tukityöllistäminen.
Kolmanneksi: "Ammatillisen työvoimakoulutuksen vaikutukset
ovat keskimäärin olleet positiivisia, mutta melko
vaatimattomia." Edelleen: "Lyhyistä, yhden tai kahden kuukauden
koulutuksista ei ole ollut hyötyä työnsaannissa."
Lyhyistä koulutuksista ei ole ollut hyötyä työnsaannissa.
Sen sijaan täällä todetaan taas tehokkaina
keinoina muun muassa seuraavaa: "Oppisopimuskoulutus osoittautui
yksilötason työllisyysvaikutuksiltaan hyvin myönteiseksi."
Oppisopimuksesta sanottiin näin. Edelleen: "Yksityisen
sektorin tukityöllistäminen edisti merkittävästi
siihen osallistuneiden työllistymistä avoimille
työmarkkinoille."
Eli pohjaamme omat työllisyysesityksemme juuri näihin
tutkimustuloksiin.
SAK julkisti omia näkemyksiään koskien
ensi vaalikautta. Olemme usein kommentoineet SAK:n esityksiä.
Nyt haluan siteerata SAK:n näkemyksiä työllisyyspolitiikasta.
Nimittäin tässä paperissa, joka on siis
Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi, SAK:n toimesta todetaan, että ensinnäkin
tavoitteena on aina tietenkin työllistyminen avoimille
työmarkkinoille. Toiseksi: "Työvoimapolitiikan
toimien vaikuttavuutta on tutkittu paljon." — Varmaankin
viitataan Vattin tutkimukseen. — "Uusimpien selvitysten
mukaan tehokkaimpina toimenpiteinä ovat ammatillinen työvoimakoulutus,
oppisopimuskoulutus ja tukityö yksityiselle sektorille."
Edelleen: "Oikein kohdennettu aktiivinen työvoimapolitiikka ei
ole rahan haaskausta."
On helppo yhtyä näihin SAK:n näkemyksiin tai
arvioida, että SAK:ssa on nähtävästi
kuunneltu tarkkaan, mitä kokoomus on esittänyt.
Edelleen, niin kuin tiedämme, Ruotsissa käytiin
vaaleja hyvin pitkälti työllisyysteemalla. Vaalit
voittaneet ... (Välihuuto) — Se on vasta vaalien
jälkeistä aikaa. — Vaalit voittanut porvariallianssi
korosti, että tempputyöllistämisen aika on
ohi ja että pitää panostaa siihen, että syntyy
aidosti uusia oikeita työpaikkoja. (Ed. Gustafsson: Sitähän
hallitus on tehnyt koko ajan!)
Nyt haluan siteerata hieman Ruotsin hallituksen ohjelmaa, niitä linjamuutoksia,
joita siellä on työllisyyspolitiikassa tehty. Siellä Suomen malliin alennetaan
tuloverotusta.
Me olemme tukeneet sitä hallituksen linjaa, jota tällä vaalikaudella
on toteutettu ja joka on piristänyt kotimarkkinoita ja
on ollut työllisyyden kannalta myönteistä.
Mutta siellä on muun muassa sellainen esitys, joka aiotaan
toteuttaa, että yli vuoden työttömänä tai
sairauspäivärahalla tai varhaiseläkkeellä olleesta
henkilöstä aiheutuvat työnantajamaksut
poistuvat hänet palkanneelta yritykseltä yhtä pitkäksi
aikaa kuin minkä hän on ollut työttömänä.
Eli yli vuoden työttömänä olleen henkilön
työnantajamaksut poistetaan vastaavalta ajalta, minkä hän
on ollut työttömänä. Eli tällä pyritään
nimenomaisesti Ruotsissa siihen, että syntyisi oikeita
avoimia työpaikkoja. Edelleen työttömien
palkkauksesta: siihen kohdennetaan erilaisia tukia. Eli Ruotsin
hallitus on selkeästi muuttanut painopistettä siihen,
että syntyisi uusia aitoja työpaikkoja. Me kokoomuksessa
haluamme tukea tämän tyyppisiä esityksiä ja
edistää niitä Suomessa.
Muutama sana siitä, mikä kokoomuksen työllisyysvaihtoehto
on. Ensinnäkin esitämme kotitalousvähennyksen
laajentamista. Tässä salissa on paljon puhuttu
kotitalousvähennyksen merkityksestä, sen historiasta.
Sehän on Lipposen ykköshallituksesta 1990-luvun
puolivälistä liikkeelle laitettu kokoomuksen määrätietoisen
työn tuloksena. Sitä on pala palalta kehitetty,
laajennettu. Alkuun koettiin, että vähennys on
ikään kuin joku piikavähennys, että kotona
tehtävä työ olisi jotenkin vähempiarvoista.
Me olemme aina korostaneet, että kaikki työ on
arvokasta ja työllä toimeentulon tulisi aina olla
ensisijaista.
Nyt kun tätä vähennystä on
laajennettu, kehitetty, tutkimustietojen mukaan on Suomeen synnytetty
yli 12 000 uutta työpaikkaa. Tuota vähennystä on
käyttänyt lähes 200 000 kotitaloutta
viime vuonna. Eli tältä osin tutkimustulokset
ovat äärimmäisen positiivisia. Me esitämme
vähennyksen laajentamista edelleen niin, että remonttityöt
olisivat täysimääräisesti myöskin
vähennyksen piirissä, samoin myös atk-laitteitten
asennustyöt, joita muun muassa iäkkäämpi
väestö voisi hyödyntää esimerkiksi
digisovittimen asennuksessa. Edelleen esitämme, että vanhemmat
voisivat hyödyntää vähennystä lastensa
hyväksi. Kaikki isovanhemmat, vaikka haluaisivatkin, eivät
voi osallistua vaikkapa lastenlasten päivähoitoon,
iltahoitoon tai vastaavaan. He voivat taloudellisesti tukea lapsiaan
näiden arjessa tätä vähennystä hyödyntämällä.
Eli esitämme kotitalousvähennyksen laajentamista.
Toiseksi me esitämme oppisopimuskoulutuksen laadun
parantamista tai siihen kohdennettujen rahoitusten lisäämistä.
Niin kuin tuolla aikaisemmin todettiin, oppisopimuskoulutus on tehokas
ja tuloksellinen työllistämiskeino.
Edelleen, kolmantena, uusi verovähennys, verovähennys,
joka myönnettäisiin henkilöille siinä tilanteessa,
että he työn vuoksi asuvat kahdella paikkakunnalla.
Kaikki me tiedämme, että kahdella paikkakunnalla
asumisesta aiheutuu kustannuksia, asumiskustannuksia ja muitakin kustannuksia.
On ihan selvää, että kaikissa tilanteissa,
kun työpaikka on kauempana kotoa, perheellä ei
ole mahdollisuutta tai halua liikkua mukana. Otetaanpa nyt vaikka
esimerkki: Ymmärtääkseni Voikkaalta työttömäksi
jääneitä on työllistynyt Turun
seudulle. On ihan selvää, että tuo välimatka
on niin pitkä, että sitä ei päivittäin
voi liikkua. Vaikka sinänsä pitäisi aina
sen olla ensisijaista, että niitä työpaikkoja
syntyy sinne alueelle, tällä tavalla voitaisiin
työvoiman positiivista liikkuvuutta edistää.
Neljänneksi, me tiedämme, että liian
moni nuori jättää koulutuksen peruskouluun.
Jos ajattelemme tämän päivän
työmarkkinoiden vaatimuksia, me tiedämme, että ilman
ammatillista koulutusta on kovin vaikea työllistyä.
Eli kun se koulutus jää siihen peruskouluun, on
varmasti suuri uhka, että eräällä tavalla
syrjäytymisen ensi askeleet otetaan. Me esitämme
työpajatoiminnan vakinaistamiseen 5 miljoonaa lisää. Emme
väitä, että tällä syrjäytymistä puhtaasti katkaistaan,
mutta työpajatoiminta, jossa paitsi tehdään
töitä myöskin harjoitellaan työnhakua, on
varmasti oikean tyyppinen aktivointitoimi näille nuorille.
Nimittäin me emme tarvitse yhtään pitkäaikaistyötöntä lisää,
ja on hyvin tärkeää, että jo
siinä alkuvaiheessa — eikö niin, ed. Gustafsson? — kohdistetaan
määrätietoisia aktiivisia toimia näitten
nuorten osalta.
Edelleen me esitämme osana tätä työministeriön
määrärahojen kohdentamista opintotuen, opintorahan,
merkittävää korottamista. Muun muassa
ed. Lindén tulee tätä kokoomuksen opintotuki-,
opintorahamallia esittelemään.
Arvoisa puhemies! Kokoomuksen budjettivaihtoehdolla on siis
taloutta ja työllisyyttä vauhdittava, piristävä vaikutus.
Me teemme esityksiä peruspalveluiden parantamiseksi. Me kerromme,
mistä rahat otettaisiin.
Olen hieman yllättynyt siitä, että vaikka
tieto näiden aloitteiden käsittelystä on
varmasti ollut hallituksella tiedossa, jotta debattia, eduskuntakeskustelua — jota
puhemieskin on kertonut edistäneensä aktiivitoimilla — voitaisiin
käydä, tuo ministeriaitio on näinkin
tyhjä. Mielestäni on syytä toivoa, että jokunen
ministeri vielä tuonne aitioon tulee ja meille tarjoutuisi
aito mahdollisuus keskustella näistä tärkeistä aloitteista
hallituksen edustajien kanssa.
Ministeri Heinäluoma täällä budjetin
lähetekeskustelussa kommentoidessaan kokoomuksen työllisyysvaihtoehtoa
sanoi, että kokoomuksen vaihtoehto vie leivän
työttömän suusta. Sanon ministeri Heinäluomalle,
joka nyt siis ei ole täällä, että kokoomuksen
vaihtoehto ei vie työttömältä leipää suusta.
Kokoomuksen vaihtoehto tuo työttömälle
leipää ja kenties voitakin sen päälle.
Ensimmäinen varapuhemies:
Nyt käynnistyy debattivaihe ja ensimmäinen
vastauspuheenvuoro, joka on minuutin mittainen enintään.
Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Häkämies viittasi Ruotsin
uuteen hallitukseen ja sen toimenpiteisiin työllisyyden
nostamiseksi. Meillä on kyllä aika lailla epäluuloja
sellaista hallitusta kohtaan, johon ainakin alkuvaiheessa nimettiin
ministereitä, jotka eivät ole muistaneet hoitaa
tv-lupamaksuja ja ovat teettäneet pimeää työtä.
Me pelkäämme, mitä Ruotsissa tulee tapahtumaan.
Toivottavasti siellä ei unohdeta sitä työtä,
jota on tehty vuosikymmenten aikana. Ruotsi ei ole koskaan luopunut
täystyöllisyystavoitteesta. Siellä on
todella satsattu aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, aktiiviseen
työllisyyspolitiikkaan, ja tätä politiikkaa
kokoomus Suomessa on jatkuvasti kritisoinut ja on ollut valmis leikkaamaan
eri keinoin työllisyysmäärärahoja
jne. Verotuksen linjalla, jota kokoomus tukee, ja hallituksen veropolitiikalla,
joka on ollut suurituloisia suosivaa veropolitiikkaa, miljoona suomalaista
on jäänyt näiden kevennysten ulkopuolelle
kokonaan. Tätä kokoomus on kyllä tukenut,
ja se on kuitenkin ollut turmiollista köyhimpien kannalta.
Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Iloitsen siitä, että kokoomuksen
budjettivaihtoehtoon on sisällytetty alkoholiveron korotus,
vaikka kokoomus olikin suurin joukoin tukemassa tuota virheellistä Vanhasen
hallituksen päätöstä. Mutta
hienoa, että linja tässä suhteessa on
muuttunut.
Ryhmäpuheenjohtaja varoi käyttämästä sanaa vaihtoehtobudjetti;
sen sijaan te puhuitte tasapainotetusta budjettivaihtoehdosta. Tuo
tasapainotuksen tapa on kuitenkin mielestäni kovin köykäinen,
kun siinä kikkaillaan nimenomaan tuolla arvonlisäveron
tuoton arvioinnilla ylöspäin. Tällaisella
silmänlumeella voisi helposti löytää rahoituksia
monille sinänsä hyville hankkeille, ja kysyn,
miten tämä mielestänne sopii yhteen pankinjohtaja
Sauli Niinistön varoitusten kanssa, kun hänhän
piti Vanhasenkin hallituksen talouspolitiikkaa (Puhemies: Minuutti!)
liian löysänä.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vanhasen hallitus on tuonut leipää työttömille.
Olisin odottanut kyllä, että ed. Häkämies
olisi ollut puheessaan rehellisempi. Suomen työllisyyskehitys
nimittäin on EU-maiden parhaita. Kokoaikatyötä vastaava
työllisyysaste on Suomessa EU-maista neljänneksi
korkein. Naisten työpanos on Suomessa vastaavasti kaikkein
korkein ja ikääntyvien, 55—64-vuotiaitten,
työllisyysaste neljänneksi korkein. Sen sijaan
työttömien aktivointiaste on Suomessa yksi EU-maiden
alhaisimmista: se on meillä 25,5, Ruotsissa 44, Tanskassa
43,5, Hollannissa 59.
Sitten on toinen kysymys se, mitä näillä toimenpiteillä on
saatu aikaiseksi. Ed. Häkämies tässä nyt
kritisoi tätä valmentavaa koulutusta. Se kohdentuu
40-prosenttisesti maahanmuuttajiin. Kokoomus on ykköspuolue
(Puhemies: Minuutti!) vaatimassa maahanmuuttajia Suomeen lisää. Te
ette halua antaa heille perehdyttämiskoulutusta, (Puhemies:
Ed. Gustafsson, minuutti!) kielikoulutusta jne. Te olette huikean
ristiriitaisia.
Maija Perho /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Uotila kritisoi jo ihan alkuvaiheessa
Ruotsin työllisyyspoliittisia linjauksia. Näiden
linjausten keskeinen sisältö on nimenomaan se,
että päästään toimenpiteistä työhön.
Todellinen työllisyystilanne Ruotsissa, jos otetaan mukaan
nämä työllistämistoimenpiteet, tukitoimenpiteet,
on työttömyysasteen näkökulmasta
aivan toisenlainen. Tässä kokoomuksen vaihtoehdossa
lähdetään nimenomaan siitä,
että lisätään määrärahoja
niihin toimenpiteisiin, jotka ovat osoittautuneet kaikkein tehokkaimmiksi, elikkä
pitää tarkkaan
katsoa tämä kohdennus, ja työttömiltä itseltään
tulee paljon palautetta siitä turhautumisesta, joka heillä (Puhemies:
Minuutti!) on tähän jatkuvaan kurssitukseen.
Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Vanhasen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka
on erittäin onnistunutta. Uudet työpaikat, joita
on syntynyt tämän hallituksen aikana, perustuvat
hyvään yrityspolitiikkaan. Ette puhuneet mitään
yrityspolitiikasta äsken. Se onollut loistavaa
Vanhasen hallituksen aikana. On tehty erinäisiä toimenpiteitä.
Uusia työpaikkoja on syntynyt. Ei vanhoja ole täytetty,
vaan uusia työpaikkoja on syntynyt, ja siinä suhteessa
hallitus kyllä ansaitsee pluspisteitä.
Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):
Rouva puhemies! Ed. Häkämies puhui ihailevaan
sävyyn Ruotsin kokoomuspuolueesta ja uudesta hallituksesta,
ja ihailu tuntuu olevan molemminpuolista, sillä vaalien
allahan Reinfeldt kävi täällä Suomessa
ihailemassa Suomen hallituksen toimia, eli ihailu kohdistui juuri
siihen, mitä sosialidemokraattien ja keskustan yhteishallitus
on tehnyt. Tämä on nyt aika ristiriitaista, kun
Häkämies sitten arvostelee tätä samaista
hallitusta.
Ehkä kuitenkin tästä yhdestä asiasta,
joka oli esillä, tästä kotitalousvähennyksestä,
olisi ollut syytä näitä ruotsalaisia
kokoomuslaisiakin neuvoa vähän aikaisemmin, niin
ei olisi tarvinnut sitä pimeää kotityötä teettää.
Mutta tämä oma mallinne on kyllä taas
osoitus epäoikeudenmukaisuudesta. Suurin ongelmahan kotitalousvähennyksessä on
omavastuu, joka tarkoittaa sitä, että kaikkein
vähätuloisimmat eivät hyödy
ollenkaan tästä veronkevennyksestä, kun
eivät pysty riittävästi työtä teettämään
kuitenkaan.
Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Kokoomus on iloinen siitä,
että työllisyys on kehittynyt hyvään
suuntaan. Olemme iloisia, että Vanhasen hallitus on toteuttanut
sellaista veropolitiikkaa, mitä kokoomuskin olisi toteuttanut,
ja sitä kautta on luotu työllisyyttä ja
työpaikkoja, saatu verotuloja, jotka hyödyttävät
kaikkia, myös niitä vähäväkisimpiäkin
Suomessa, ja sitä linjaa pitää jatkaa
eteenkinpäin.
Kotitalousvähennys on ollut erinomainen. On luotu ihan
oikeita markkinaehtoisia työpaikkoja, ja harmaa talous
on vähentynyt. Remontteja tehtiin ennen 60-prosenttisesti
pimeästi, kotitalousvähennyksen käyttöönoton
jälkeen enää vain 25 prosenttia, eli
sen takia on järkevää jatkaa sitä ja nostaa
vähän sitä rajaa, niin tulee yhä enemmän työtä verotetuksi
oikealla tavalla eikä synny niitä pimeitä työpaikkoja.
Sitten mitä tulee näihin vaihtoehtobudjetteihin,
niin kun katsoo tätä lakialoitteiden listaa näiltä eri
puolueilta, niin eihän näistä nyt mikään ole
vaihtoehtobudjetti. Jos joku liikuttelee nyt miljardia tai puolta
miljardia budjetissa, joka on 40 miljardia, niin ei se mikään
vaihtoehtobudjetti ole. Siinä on vähän
erilaisia painotuksia, mitä on olemassa, ja on hyvä,
että on erilaisia painotuksia, ja niistä me tänään
täällä keskustelemme.
Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hieman ihmettelen kokoomuksen eduskuntaryhmän
puheenjohtajan, ed. Häkämiehen työllisyyskritiikkiä,
koska, niin kuin täällä monessa puheenvuorossa
on todettu, työllisyyskehitys on ollut tällä hallituskaudella erittäin
myönteistä. Kun hän sitten tuossa omassa
puheenvuorossaan siteerasi tätä yhtä tutkimusta,
jossa todettiin, että valmentava työvoimapoliittinen
koulutus on ikään kuin epäonnistunut, niin
haluaisin todeta, että te poimitte tuosta tutkimuksesta
vain murto-osan. Nimittäin tuossa tutkimuksessa kerrotaan
myös, että valmentavan koulutuksen tarkoituksenakaan
ei ole se, että saman tien työllistetään,
vaan annetaan niitä valmiuksia jatkokoulutukseen ja ehkä sitä kautta saada
työpaikka.
Kuten täällä ed. Gustafsson totesi,
niin suuri osa tuon valmentavan työvoimapoliittisen koulutuksen
osallistujista on maahanmuuttajia ja tarkoituksena on oppia suomen
kieltä. On ihan selvä asia, että ilman
tämmöistä valmentavaa koulutusta nämä pitkäaikaistyöttömät
ja maahanmuuttajat eivät tule koskaan pääsemään
työelämään kiinni. Sen takia
hieman ihmettelen, että olette niin paljon valmiita sieltä koulutuksesta
leikkaamaan. (Puhemies: Minuutti!)
Sitten olisin kysynyt, minkä takia haluatte leikata
Stakesilta 1 miljoonan euron verran pois.
Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ihan niin kuin hallitus esittää budjettinsa,
niin oppositiopuolueet esittävät vaihtoehtobudjettinsa.
Ihan niin kuin hallitus esittää budjettilakeja,
niin oppositio esittää oman vaihtoehtobudjetin
budjettilakeja. Olen iloinen, että kokoomus on nyt tullut
aika pitkälle kristillisdemokraattien linjalle, kun esitätte
rahoitukseen alkoholiveron korottamista, tupakkaveron korottamista.
Se on aivan oikein. Mutta tuo kikkailu alvin kanssa on kyllä lähinnä virtuaalirahaa.
Olisi teidän vaihtoehtobudjettinne paljon uskottavampi,
jos olisi selkeästi ilmoitettu, mistä ne rahat
otetaan, eikä noin vaan koroteta arvonlisäveron
tuottoa.
Yhdyn melkein kaikkeen — on muuten hyvä, että te
olette ottaneet myöskin tämän kakkos-asunnon
verovähennysten piiriin. Sekin on hyvä kopio meidän
(Puhemies: Minuutti!) vaihtoehtobudjetistamme.
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Kyllä hallituspuolueille täytyy
sanoa, että ihan selvä on, että uusia
työpaikkoja on tullut, se on hyvä asia, mutta
juhlaan ei ole aihetta. Meillä on 14—15 prosenttia
työttömiä, jos lasketaan työvoimapoliittisessa
koulutuksessa ja työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevat
ihmiset. Ihmettelen sitä, että tätä juhlitaan.
Kokoomus on todennut, että on arvioitava työvoimapoliittisten
toimenpiteiden vaikuttavuus. Siellä on paljon hyvää asiaa:
oppisopimuskoulutusta, työpajatoimintaa. Me esitämme,
että näihin satsataan, ja niitä työvoimapoliittisia
toimenpiteitä, jotka eivät vaikuta, niitä,
jotka jopa estävät työllistymisen, niitä suunnataan
toisaalle. (Ed. Gustafssonin välihuuto) — Kyllä ihmettelen,
ed. Gustafsson, että kun ihmisiä sullotte kortistoihin
ja sellaisiin kursseihin, jotka eivät auta heitä tippaakaan,
niin ette edes salli, että tästä keskustellaan.
Ettäs kehtaatte, sanoisi Paula Risikko, ja sanon minäkin.
Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minua eivät yhtään
ihmetytä kokoomuksen työllistämislinjaukset.
Tietoinen työvoimareservien ylläpitäminenhän
palvelee EK:n ison rahan etua. Ostajan markkinathan ovat silloin,
kun on paljon myyjiä tarjolla.
Sen lisäksi täytyy kyllä sanoa, että olen
hivenen pettynyt viikontakaisen maanantain keskustelujen jälkeen,
kun kokoomuksen edustajat kävivät eri puolilla
Suomea mainostamassa opintososiaalista malliansa. Tämä kokoomuksen
tänään esittelemä opintososiaalinen
malli on vain piirun verran parempi kuin hallituksen esittämä. Toki siinä on nämä
tarpeelliset
opintorahan korotukset, mutta samaan aikaan kokoomus ajaa putkitutkintoa
ja painottaa lainojen ottoa ja painottaa sitä, että päätoimisen
opiskelun sijaan opiskelijoitten pitäisikin tehdä töitä.
Minun mielestäni tämä kokoomuksen malli
eriarvoistaa opiskelijoita täsmälleen samoista
syistä kuin hallituksen tähän asti tekemät
opintososiaalisten etuuksien muutokset.
Paula Risikko /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Työvoimapoliittiset keinot ovat hyvin
moninaiset, ja minä haluan itse ainakin korostaa sitä,
että kyllä meidän lähtökohtamme
on satsata nimenomaan vaikuttaviin keinoihin ja poistaa niitä ei-vaikuttavia,
meillä on kuitenkin niistä jo näyttöä.
Kotitalousvähennyksestä toteaisin sen, että kyllä siinä meillä pitäisi
olla enemmän rohkeutta sekä laajentaa käyttöalaa
että, kuten täällä tuotiin esille,
myöskin omavastuuosuutta ottaa pois. Se nimittäin
hintansa haukkuu, se on tutkimuksella osoitettu.
Alkoholipolitiikasta vaan totean, että on aivan totta,
että siinä vaiheessa, kun päätöstä tehtiin, kokoomuksesta
suurin osa oli sitä mieltä, että päätös
on hyvä. Meistä aika moni on kuitenkin ollut koko
ajan sitä mieltä, että hallituksen päätös
on huono. (Puhemies koputtaa) Onneksi kaikki (Puhemies: Aika!) ovat
tulleet nyt järkiinsä.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On erinomaisen hyvää se,
että kokoomukselta vihdoinkin on tullut eräänlainen
vaihtoehtobudjetti ja siihen liittyvät lakiesitykset. Nimittäin
se juuri tässä tilanteessa helpottaa varmaan monta
vuodenvaihteen jälkeen käytävää keskustelua.
Mutta olisin nyt kiinnittänyt kuitenkin erääseen
yksityiskohtaan äsken kuultuna huomiota. Nimittäin
ed. Jari Koskinen kertoi, että harmaa talous on vähentynyt.
Itse valtiovarainvaliokunnan jäsenenä toitte tänne
yksimielisen kannanoton, jonka eduskunta siunasi ja jonka mukaan päinvastoin
harmaa talous on voimistunut. Jopa kerroitte valtiovarainvaliokuntana,
kuinka paljon se on voimistunut, joten nyt on tämmöinen niin
kuin lyhyemmän ajan muistijärjestelmä otettu
käyttöön.
Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):
Rouva puhemies! Kun kokoomus hyökkää työllisyyskursseja ja
tukityöllistämistä vastaan, se on minusta
tietynlaista sosiaaligansterismia, sillä siinä ovat
kohteena kaikkein hankalimmassa jamassa olevat työttömät,
ne, jotka tarvitsevat koulutusta, tarvitsevat töihin vetämistä, työelämään
vetämistä, ja niitä te olette jyrsimässä.
Minusta se on raakaa politiikkaa, kaameaa suorastaan.
Sitä paitsi te ette tunne asioita, kun te panette oppisopimuksen
vastakkaiseksi esimerkiksi työllisyyskursseille. Eihän
sinne oppisopimukseen kukaan voi suoraan mennä. Sehän
on usein ammattikoulun jatko, se oppisopimus. Te ette tunne asioita,
suosittelen käyntejä noilla työpaikoilla kuulemassa
niitä yrittäjiä, joitten kanssa asioista puhutaan.
Pitää olla pohja, ennen kuin pääsee
oppisopimukseen. Nyt te olette jyrsimässä sitä pohjaa.
Minä en ymmärrä, miksi te ette tunne,
miksi ette mene katsomaan, miten ne asiat toimivat.
Pitää ihmiset kouluttaa, pitää usein
kouluttaa moneen kertaan elämän aikana, ja nyt
te jyrsitte tätä pohjaa tässä omalla
esiintymisellänne. Oppisopimusjärjestelmä on
hyvä, vielä enemmän pitäisi
panna resursseja kuin siinä nyt on, mutta ei se ole vaihtoehto
tälle (Puhemies koputtaa) pe-rusammatilliselle kouluttamiselle.
Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonin ja muiden sosialidemokraattien
edustajien puheenvuoroihin viitaten on pakko huomauttaa, että meillä on ollut
kolme vaalikautta eli liki 12 vuotta sosialidemokraattinen työministeri.
Sosiaalidemokraatit kantavat keskeisen vastuun siitä, että meillä on 300 000
työtöntä. Teille on ollut elintärkeää kantaa
tätä salkkua, ja teidän pitää myöskin
kantaa tästä vastuu. Meillä on yksinkertaisesti
luutunut sosialidemokraattinen järjestelmä työllisyyspolitiikassa.
Ja sen näkee jo tästä lyhyestä keskustelusta,
että kun tulee pienikin muutosesitys, joka poikkeaa hiukan
menneitten vuosien tyylistä, sosialidemokraatit nousevat
heti ensimmäisinä pystyyn vastustamaan.
Kaikki kokoomuksen esittämät ehdotukset tämän
asian osalta, nimenomaan työllisyyden osalta, lähtevät
käytännöstä, käytännön
kokemuksista. On moneen kertaan jo nähty, että ne
toimivat hyvin, kuten esimerkiksi kotitalousvähennys. Minä haluan
peräänkuuluttaa myöskin sitä,
että ihan rehellisesti, (Puhemies koputtaa) sosialidemokraatit,
kun haluatte kantaa salkkua, (Puhemies: Minuutti on täynnä!)
vastatkaa myöskin teoistanne.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Arvostamani kansanedustaja Perho, puhun teille.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa kuulimme
kaksi viikkoa sitten, että Ruotsissa on työllistetty
lähes 50 000 vammaista. Haluan nähdä,
kuinka monelta vammaiselta Ruotsin porvarit vievät työpaikan.
Suomi on jäljessä tältä osin,
valovuosien päässä siitä, miten
sosialidemokraattinen Ruotsi on kohdellut vammaisia.
Olen itse vuosikausia koulutuspoliitikkona voimakkaasti ajanut
sitä työvoimapoliittisen koulutuksen linjaa, että työvoimapoliittisen
koulutuksen tulee olla aina moduuli tai ammatillisen tutkinnon osa.
Tällä hetkellä työvoimapoliittisesta
koulutuksesta 75 prosenttia on ammatilliseen tutkintoon tähtäävää.
Te puhutte tilanteesta, joka Suomessa oli kymmenen vuotta sitten
laman rankimpien vuosien jälkeen. (Puhemies: Minuutti!)
Kyllä se on lyhyt aika.
Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):
Rouva puhemies! Ed. Jari Koskinen oli rehellinen, kun hän
myönsi, että kokoomuksella ei ole vaihtoehtobudjettia.
Tulot ovat virtuaalituloja, pääosin. Myös
tämä sinänsä hyvin tärkeä alkoholiveron
korotus tällä tavalla tehtynä, mitä kokoomus
esittää, että ensi vuoden alusta tultaisiin
vanhalle tasolle, johtaisi kyllä kokoomuslaisten ja muiden
Tallinnan-matkojen rajuun kasvuun. Eli ei ole todellista pohjaa
tältäkään osin.
Eläkepolitiikka on mielenkiintoinen näissä kokoomuksen
aloitteissa. Kansaneläkkeiden osalta on muutamia pieniä tarkistuksia,
mutta ei tasokorotusta kansaneläkkeisiin, joka nyt pitäisi kiireesti
tehdä. Eli, ed. Vielma ja muut kokoomuslaiset, lopettakaa
se kirjoittelu ja puhuminen eläkeläisten asioiden
hoitamisesta, kun te ette esitä tässäkään
juuri mitään ja teidän senioriohjelmassanne
ei ole käytännössä yhtään
mitään. (Puhemies: Minuutti!) Myös lapsilisät
ollaan sitomassa vain heikoimpaan indeksiin. Olisi syytä sitoa
ne parempaan tasoon.
Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kokoomus on useaan otteeseen kritisoinut työvoimapolitiikan
välineitä samoin kuin vastikkeetonta työttömyysturvaa,
vaikka semmoista ei ole edes olemassa. Kritiikkiä on syytä esittää,
mutta ennen kaikkea siitä syystä, että toimet ovat jääneet puolitiehen. Pitkäaikaistyöttömien
ja nuorten työllisyys- tai yhteiskuntatakuu ei takaa sitä olennaista
eli työtä. Kuitenkin työ pitää parhaiten
ihmiset yhteiskunnassa kiinni.
Ed. Häkämies olisi voinut matkustaa Ruotsin sijasta
Tanskaan, jossa on tajuttu, että kohtuullinen perusturva
ei ole mikään työllistymisen este. Jos
ed. Häkämies haluaa esimerkin vastikkeettomasta
tuesta, voin sen kyllä antaa. Se on matalapalkkatuki, 120
miljoonaa euroa vuodessa täysin vastikkeetta työnantajille
ilman mitään työllistämisvelvoitetta,
ja ei voida osoittaa, että olisi syntynyt sen tuen ansiosta
yhtään uutta työpaikkaa.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin korjata ed. Lapintien mielipiteen
siitä, että kotitalousvähennystä eivät
pienituloiset voi käyttää, koska eilen
Helsingin kotihoidon johtaja kertoi meille, että monet
pientä eläkettä nauttivat helsinkiläiset
käyttävät nimenomaan tätä vähennystä tilaten
itselleen ikkunanpesua, siivousta, kauppapalveluja jne. Se
on edullisempi heille kuin se, että he tilaisivat palvelun
kunnalta, koska silloin heiltä vähennetään
eläketulosta määrätty osa, niin että kyllä tämä on erittäin
edullista toimintaa.
Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitoksia vaan kokoomukselle tästä esityksestä.
Minusta tämä on hyvä viedä tuonne
maakuntaan Pohjois-Karjalaan. Nimittäin meillä on
nyt korkea työttömyysaste, ja siellä työvoimapoliittinen
koulutus on aika tärkeässä asemassa,
koska ei löydy tämmöisiä oppisopimuspaikkoja.
Siinä mielessä 122 miljoonaa, mitä kokoomus
esittää vähennettäväksi
aktiivisesta työvoimapolitiikasta, minusta on erittäin
hyvä asia, kun olette tämmöistä esittänyt,
tulette ulos ennen vaaleja, jotta ei sitten vaalien jälkeen,
koska nyt kerrotaan Joensuun torilla tosiasioita, mitä kokoomus
aikoo tehdä. Siinä mielessä erittäin hyvä asia.
Mitään uuttahan ei tietysti voi odottaa. Tämä on
sinällään aika hävytön
ajatus työttömiä kohtaan, mutta mitä muuta
voisi kokoomukselta odottaa, kun miettii aikaisempia aikoja. Siinä mielessä minusta
tämä on myönteinen asia, jotta tällainen
keskustelu on tästä aiheesta ja tuodaan julki
etukäteen.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olisin halunnut ensin todeta ed. Tennilälle,
joka ei kyllä enää ole paikalla, kun hän
väitti, että me emme tunne niitä asioita,
mitä siellä tapahtuu. Minä olen ainakin
ollut vuosikausia opettajana työvoimapoliittisessa koulutuksessa.
Minä luulen kyllä, että tunnen sen paremmin
kuin ed. Tennilä. Jos ed. Tennilä olisi ollut
siellä opettajana, niin luulen, että jopa hänkin,
vaikka katsoo punaisten silmälasien läpi, olisi
ymmärtänyt, että ei sinne ihan kaikin
paikoin veronmaksajien rahaa järkevällä tavalla
käytetä.
Mutta nyt täytyy se asia korjata, että kokoomus
ei ole romuttamassa tätä työvoimapoliittista koulutusta.
Me olemme siirtämässä yhden kuudesosan
siitä rahasta, mikä siihen käytetään,
järkevämpiin ja paremmin työllistäviin
kohteisiin. Tästä on kyse.
Lopuksi haluan vielä todeta ed. Urpilaiselle maahanmuuttajakysymyksestä.
On tietysti niin, että on tiettyjä aloja, joilla
maahanmuuttajan on pakko hallita suomi, että hän
voi työllistyä, mutta on myöskin sellaisia
tehtäviä, joissa voi olla jo työelämässä ja
integroituu paremmin, kun pääsee työelämän
kautta tähän yhteiskuntaan kiinni ja (Puhemies
koputtaa) samanaikaisesti sitten opiskelee kieltä samalla.
Ei aina ole niin.
Ed. Oras Tynkkynen merkitään
läsnä olevaksi.
Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä kokoomus on tällä esityksellään
ajamassa palvelualoille sellaista tilannetta, että siellä ihmiset
eivät tule niillä palkoilla toimeen vaan sitten
verorahoilla saavat hakea lisää toimeentulon jatketta.
Ed. Häkämies totesi, että julkiselle
sektorille työllistäminen on ollut heikkoa. Niin
onkin. Siellä on paljon tekemistä ja työtä on
vanhustenhuollossa, kotipalvelussa vammaisille ja kouluilla, mutta
te olette antanut nämä valtavat verohelpotukset
tämän maan rikkaille ja samoiten hyvätuloisille
ihmisille. Ei ole jäänyt kuntataloudelle palveluita,
että ne voisivat peruspalvelut antaa kuntalaisille.
Ed. Gustafssonille sanon, kun hän kertoi, että Vanhasen
hallitus on tuonut leipää työttömille: ettehän
te ole antanut sentin senttiä työttömyyskorvauksiin
neljän vuoden aikaan korotusta.
Ensimmäinen varapuhemies:
Myönnän seuraavana ed. Häkämiehelle
2 minuutin vastauspuheenvuoron.
Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitos tästä pidennetystä ajasta.
Aloittaisin sillä, että ymmärrän
hyvin, että ed. Räsänen haikailee Sauli
Niinistön perään, varmaan moni muukin.
Nimittäin viime vaalikaudella Sauli Niinistö oli
usein tuolla lehterillä keskustelemassa, oppositio hallituksen
kanssa väittelemässä. Hän arvosti
eduskuntaa puheen paikkana. Mikä on hallituksen vastaus
näille opposition aloitteille? Missä ovat hallituksen
edustajat? Tämä on selvästikin hallituksen
käsitys siitä, mikä on opposition merkitys
suomalaisessa parlamentarismissa.
Mitä tulee sitten alkoholiverotukseen, kyllä, tuimme
sitä kantaa, jonka Vanhasen hallitus esitti, mutta meillä on
varaa ja kanttia myöskin myöntää,
että kaikilta osin verotuksen alentaminen ei toiminut.
Me tiedämme, että väkevien viinojen kulutus
on kasvanut yli 20 prosenttia, me tiedämme kansanterveydelliset
vaihtoehdot. Kyllä minusta pitää sitten
myöskin rehellisesti tunnustaa, jos päätöksillä on
menty vikaan, millä tavalla voitaisiin tehdä korjausliikkeitä.
Sitä teemme tässä.
Kolmanneksi tämä työllisyysasia.
Kyllä minua vähän ihmetyttää.
Minä, totta kai, myönnän sen, että tällä vaalikaudella
lähestulkoon päästään
siihen 100 000 uuteen työpaikkaan. Hieno saavutus!
Ehkä noin 80 000—90 000 toteutuu. Se
on veropolitiikan ja se on suhdanteitten ansiota. Nämä ovat
varmaan ne keskeiset syyt. Ensi vaalikaudella tavoite on entistäkin
kovempi.
Mutta, edustajat Urpilainen ja Gustafsson, siitä huolimatta
meillä on yli 300 000 ihmistä joko työttömänä tai
työvoimapoliittisissa toimenpiteissä samaan aikaan,
kun meillä on 50 000 avointa työpaikkaa.
Kuka sanoo, että tältä osin työllisyyspolitiikkaa
on hoidettu hyvin? Me olemme esittäneet oman vaihtoehtomme.
Kertokaa, mikä siinä on vikana. Me haluamme työtä, me
haluamme suunnata työvoimapoliittisia toimenpiteitä uudella
tavalla. Me emme ole leikkaamassa niitä totaalisesti vaan
suuntaamassa niin, että ihmiset saisivat töitä kurssien
sijaan.
Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aloitetaan poissa olevista. Ed. Tennilä puhui
näistä kursseista. Olen samaa mieltä kuin
ed. Häkämies äsken, että työttömät tarvitsevat
työtä eivätkä mitään
kursseja.
Ed. Mustajärvi, joka näkyy olevan kuulolla, teidän
luulisi ammattilaisena tietävän, että meillä todellakin
on olemassa vastikkeeton työttömyysturva. Olen
kokenut sitä itse puolitoista vuotta aikanaan. Ainoa vastike
työttömyysturvasta oli, että täytyi
käydä näyttämässä naamansa
muutaman viikon välein siellä toimistossa. Mitään
muuta hyötyä sieltä ei ollut.
Arvoisa puhemies! Koska pääministeri on antanut
ohjeita medialle siitä, mitä toimittajat saavat
kysellä ministereiltä, näyttää siltä,
että näitten erinomaisten ed. Häkämiehen
esittämien ehdotusten kuulijana ei ole yhtään
ministeriä. Tuntuu siltä, kun tuonne tyhjään
aitioon katsoo, että pääministeri on
antanut ministereillensä ohjeen myöskin, että kansanedustajia
ei tarvitse kuunnella.
Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):
Rouva puhemies! On hyvä, että kokoomus myöntää virheensä alkoholiveron
osalta. Ihmettelen vaan, eikö sitä asiaa tutkittu
silloin, kun hallitus esityksessään jo kertoi,
että tulee tapahtumaan juuri se, mikä on tapahtunutkin,
eli jopa kuolemat tulevat lisääntymään,
lasten pahoinpitelyt ja huostaanotot, rattijuopumus. Mutta parempi
myöhään kuin ei milloinkaan.
Sen sijaan ihmettelen kyllä tätä kotitalousvähennystä siinä mielessä,
että ne köyhät eläkeläiset,
jotka todella tarvitsisivat kotiapua, eivät kyllä tästä hyödy,
vaan he tarvitsisivat nimenomaan kuntien tarjoamaa kotipalvelua,
joka tulee heille kotiin ja pitää heistä huolta.
Tällä hetkellä, kun tekin esitätte
tuloveron alennusta enemmän ja enemmän, niin kunnilla
on yhä vähemmän rahaa ja silloin sitä palvelua
ei pysty käyttämään (Puhemies
koputtaa). Omavastuu on 100 euroa, (Puhemies: Minuutti!) joka on
iso raha vähätuloiselle, eikä pysty edes
teettämään niin paljon töitä, että voisi
(Puhemies koputtaa) tätä omavastuuta hyödyntää.
Irja Tulonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Luulisi, että eduskunta voisi olla
yksimielinen työvoimapoliittisesta koulutuksesta sen tähden,
että se maksaa aika paljon. Kun ajatellaan, että ne,
jotka ovat käyneet yhden pitkän työvoimapoliittisen
koulutuksen eivätkä työllisty, he eivät
ymmärrä, minkä tähden heidät uudestaan
laitetaan kurssille. (Ed. Gustafsson: Vain puolet pääsee
niistä, jotka haluaa!) — Ed. Gustafsson, te ette
pidä työttömän puolia siinä, että heidän
pitäisi saada kunnollista työvoimapoliittista
koulutusta.
Mitä tulee sitten Noste-ohjelmaan, joka tuottaa tämmöistä valmistavaa
koulutusta, on totta, että se on muuttunut maahanmuuttajakoulutukseksi,
joka on hyvä asia. Mutta esimerkiksi kuluvana vuonna ainoastaan
65 prosenttia kuluu näistä rahoista. Nyt hallitus
esittää jälleen uuden rahan Noste-ohjelmaan,
kun samalla ei kuitenkaan muuteta sitä mahdollisuutta,
että sitä voitaisiin käyttää vähän
eri tavallakin, esimerkiksi liittää (Puhemies:
Minuutti!) siihen oppisopimuskoulutus, jota me olemme vaatineet.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Häkämiehenkään kestokyky
ei nyt ollut hirveän pitkä, hän poistui.
Vielä tähän työllisten kehitykseen:
Myöskin asiantuntijat ovat todenneet valiokunnassa, että meillä on
Suomessa tällä hetkellä noin 20 000
ulkomaista työntekijää, jotka eivät
ole missään tilastoissa ja kirjoissa. Todellisuudessa
hallitus menee komeasti sen 100 000 työpaikan
yli. Tämäkin kannattaa ihan rehellisyyden nimissä todeta.
Enkä nyt malta olla toteamatta ed. Tuloselle, kun viittasitte
tähän Noste-ohjelmaan: Olen ollut sitä itse
valmistelemassa parlamentaarisessa aikuiskoulutustyöryhmässä,
ja se on nimenomaan kohdennettu näille ihmisille, joilla
ei ammatillista tutkintoa ole. Sen myötä 12 000
ihmistä nyt on osallistunut tähän Noste-ohjelmaan.
(Puhemies koputtaa) Se ei ole määrällisesti
vastannut tavoitteita, (Puhemies: Ed. Gustafsson, minuutti!) mutta
se on erinomaisen tärkeä hanke.
Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Poistuneelle ed. Häkämiehelle
täytyy jälkikäteen vaikka kahden kesken
kertoa, että mielestäni hän oli kohtuullisen
kaksinaamainen äsken puhuessaan työttömistä ja
siitä, että työnantajat eivät
saa työvoimaa. Meillä on joukoittain ihmisiä pitkäaikaistyöttöminä,
joitten kohdalla itse asiassa arki on sitä, että jostain syystä he
eivät kelpaa tällä hetkellä työnantajille.
Kyse saattaa olla mahdollisesti koulutuksen puutteesta.
Sitten haluaisin kysyä ed. Tuloselta: oletteko itse
ollut koskaan työllistämiskoulutuksessa? Minä olen
ollut elämäni aikana viisi kertaa pitkäaikaistyöttömyysjaksojeni
aikana ja olen joka kerta työllistynyt niitten jälkeen.
Ennen kuin täällä aletaan keskustella
siitä, onko työllistämiskursseista jotakin
hyötyä vai ei, toivoisin, että täällä ennen
kaikkea käyttäisivät sellaiset ihmiset
puheenvuoroja, joilla on edes jonkinlaista näppituntumaa
asiaan.
Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, minkä takia ed.
Gustafsson pitää niin huolta Ruotsin vammaisista
ja pelkää, että uusi hallitus siellä tulee
leikkaamaan. (Ed. Gustafsson: Kyllä ed. Kallis tietää!) — Ed.
Gustafsson, teidän kannattaisi pitää ja
kantaa huolta Suomen vammaisista ja tukea sitä esitystä,
joka sisältyy kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin,
joka parantaa Suomen vammaisten asemaa.
Sitten työllisyyskursseista. Ei pidä liioitella eikä pidä yleistää.
Minä en ole työllisyyskursseilla käynyt.
Olen tavannut kaksi henkilöä, jotka molemmat ihmettelivät,
minkä takia työllisyyskursseilla järjestetään
sauvakävelyä. Minäkin yllätyin,
onko totta. Väittivät, että on totta.
En epäile, että valehtelisivat. Siis ei pidä yleistää,
yritetään saada työllisyyskurssit vielä tehokkaammiksi
niin, että ne kurssilaiset todella työllistyisivät.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Sirnölle: Pyydän
anteeksi. Kun olen ollut aina ylityöllistetty, niin käytän
tämän puheenvuoron nyt.
Tämä kohdistuu ed. Tulosen äskeiseen
puheenvuoroon, jossa työllisyyskoulutusta rusikoitte tosi
rajusti. Minä olen ollut monen laitoksen, valtion laitoksen,
ison laitoksen johtajana. Olemme työllistäneet
satoja pitkäaikaistyöttömiä jopa
sellaisissa tapauksissa, että 7—10 vuotta ovat
olleet todella työttöminä, ja me olemme saaneet
heidät jopa siihen kuntoon, että he ovat voineet
saada valtion viran ja siitä lähteneet eläkkeelle.
Elikkä minä olen oppinut yhden asian, että sitkeästi
pitämällä vireyttä yllä kaikissa
on toivoa. (Ed. Gustafsson: Hieno puhe!)
Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Toteaisin ed. Vielmalle, että ei
tämä sosialidemokraattinen työllisyyspolitiikka
nyt täysin epäonnistunut ole, jos me kuitenkin olemme
saaneet lähes 100 000 uutta työpaikkaa todellisuudessa
luotua tällä vaalikaudella. Kannattaisi se kuitenkin
muistaa.
Totta on se, mitä ed. Häkämies sanoi,
että edelleen on työttömiä.
Sen takia olenkin hieman pettynyt, että kokoomus ei esitä mitään
uutta tuossa omassa varjobudjetissaan, vaan päinvastoin
te ikään kuin siirrätte vain rahaa paikasta
toiseen.
Vielä tästä valmentavasta työvoimapoliittisesta
koulutuksesta: Meidän yhteiskunnassamme on ihmisiä erilaisissa
elämäntilanteissa, on pitkäaikaismielenterveyspotilaita
ja päihteiden käyttäjiä. Näillä ihmisillä ei
välttämättä ole valmiuksia siirtyä suoraan
oppisopimuskoulutukseen, vaan he tarvitsevat valmentavaa koulutusta,
joka antaa heille valmiuksia olla osana yhteiskuntaa ja osallistua
jossain vaiheessa koulutukseen, joka tuo sen työpaikan,
ja tästä te olette nyt leikkaamassa omassa varjobudjetissanne.
Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pakko sanoa, että ed. Rajala puhui
jotain sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. Suomessa
ei kerta kaikkiaan ole vastikkeetonta työttömyysturvaa
eikä työmarkkinatukea. Päinvastoin velvoitteita
on lisätty. Työttömyys on kokoaikaista
työnhakua, siihen on olemassa selvät velvoitteet
ja pakot. On velvollisuus vastaanottaa työtä,
jos sitä on tarjolla ja työhönosoitus
tehdään, tai osallistua toimenpitei-siin.
Esimerkiksi, jos työmarkkinatuella oleva kieltäytyy
500 päivän jälkeen toimenpiteistä,
tuki lakkautetaan määräämättömäksi
ajaksi. Tämän joutui tunnustamaan myöskin
työministeriöstä valmisteleva virkamies
silloin, kun työmarkkinatuki määräaikaistettiin.
He ensin sanoivat, että kyse on vastikkeettoman työmarkkinatuen
lakkauttamisesta, mutta joutuivat tunnustamaan myöhemmin
sen, että tämmöiselle ideologiselle käsitteelle
ei ole mitään perusteita, vaan työmarkkinatuki,
niin kuin työttömyysturvakin, on aina vastikkeellista.
Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Urpilaiselle. Kun puhutaan
työllisyydestä ja työttömyydestä,
on aivan selvä valinta tehty tämän hallituksen toimesta.
Te haluatte puhua pelkästään työllistämisestä,
ettekä te halua puhua työttömyydestä ja työttömistä. Te haluatte puhua, että
tulette saamaan
liki 100 000 uutta työpaikkaa, mutta te jätätte
kertomatta sen suuren ongelman, että meillä on
työttömiä yli 300 000. Ja kun
minä sanon, että vastuu työttömistä on
sosialidemokraateilla, koska sosialidemokraateilla on ollut 12 vuotta
työministerin salkku, minä kysyn: Mitä varten
te haluatte sitä salkkua kantaa, jos te ette halua vähentää työttömiä?
Mitä varten meillä on yli 300 000 työtöntä?
Toistan: meillä on niitä sen vuoksi, että meillä on
luutunut sosialidemokraattinen työllistämisjärjestelmä.
Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! 1990-luvun lama ilmeisesti opetti työnantajat
aika ronkeleiksi. On nimittäin hirveän hyviä ihmisiä tuolla
työttömien joukossa, mutta kun se kaveri tai nainen
menee hakemaan työnantajalta töitä, hänet
leimataan heti luuseriksi, kun on ollut pitkään
työttömänä. Siinä olisi
nimittäin kokoomuksella ilmeisesti aika paljon vielä työnantajia,
ainakin äänestäjissä on aika
paljon työnantajia. Viekää nyt sinne
semmoista sanomaa, että he ovat hyviä ihmisiä.
Niin kuin ed. Erkki Pulliainen tuossa totesi, hän on tehnyt
hyvää työtä, kun on nostanut
ylös sieltä yliopistolta näitä ihmisiä.
Se on hyvä esimerkki.
Mutta sitten siitä työvoimapoliittisesta koulutuksesta.
Ed. Tulonen totesi, että siinä niin kuin lähes
nollataan koko työvoimapoliittinen koulutus. Itse minä olen
käynyt kolme kurssia ja todennäköisesti
en olisi eduskunnassa, jos en olisi saanut siellä niitä valmiuksia
ja esiintymistaitoja ja kaikkea. Ne ovat olleet kaikki tarpeellisia.
Opin hitsaamaan, opin työstämään
puuta ja (Puhemies koputtaa) korjaamaan koneita ja (Puhemies koputtaa)
puhumaankin ilmeisesti jollakin tavalla siellä.
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Työllistämisessä on
aina syytä muistaa se, että työnantaja
ottaa työntekijän palvelukseensa. Työtön
ei voi mennä työhön, jos ei työnantaja
ota häntä palvelukseen. Se on se lähtökohta.
Työnantaja ottaa yleensä tietenkin tarpeeseensa.
Mutta tästä kokoomuksen niin sanotusta vaihtoehtobudjetista
tai mikä tämä nyt onkaan: kovasti kevyt tämä on
pienituloisille. Tämä on todella kevyt.
Ei ole kansaneläkkeen tasokorotusta, ja lapsilisiäkin ehditään
korottaa indeksitarkistuksella vasta vuonna 2008. Pitkä on
aika odottaa pienituloisilla ihmisillä. Ja ihmettelen niitä kirjoituksia,
mitä kokoomuslaiset kansanedustajat kirjoittavat yleisönosastoihin
lapsiperheiden ahdingosta. Te ette kumminkaan käytännössä esitä mitään.
Vuonna 2008 vasta ensimmäinen korotus. Samoin eläkeasia.
Se on lähes täydellisesti unohdettu. Ei minkäänlaista
esitystä tasokorotukseen. Arvostelitte kyllä kunniakkaasti
hallituksen viiden euron tasokorotusta, joka oli kelvottoman pieni,
mutta itse ette esitä mitään. (Puhemies
koputtaa) Tämä on todella erikoista.
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kokoomus on esittänyt,
että niihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin,
jotka työministeriön omien ja Vattin tutkimusten
mukaan ovat osoittautuneet tehottomiksi, suunnattuja resursseja
suunnattaisiin niin, että ihmiset saisivat työpaikkoja
tai tehtäisiin sellaisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka
vaikuttaisivat.
Tämä esitys on järkevä.
Olen varma, että valtaosa suomalaisista on samaa mieltä kokoomuksen
kanssa. Minkä takia te ette halua keskustella siitä,
niistä tuloksista, jotka työministeriön
tutkimuksista tulevat? Normaalia toimintaa on se, että arvioidaan
toimintaa. Minkä takia te vaikenette, peittelette? Mitä pahaa
työttömät ihmiset ovat teille tehneet?
Eivätkö he ansaitse tehokkaita kursseja ja aitoja
työpaikkoja?
Ihmettelen syvästi, ed. Gustafssonia, ihmettelen myöskin
vasemmistoliittoa. Ei tässä ole, ed. Sirnö,
kysymys näppituntumasta, vaan tutkimustiedosta. Kokoomus
käyttää tutkimustietoa päätöksensä pohjana,
ja kyllä sanon, että lähihistoria (Puhemies
koputtaa) on osoittanut, että kaikki ne asiat, (Puhemies:
Minuutti!) joita vasemmisto on vahvemmin vastustanut työllisyyden
hoidossa, ovat osoittautuneet kaikkein tehokkaimmiksi keinoiksi.
(Puhemies koputtaa: Minuutti!) Veronalennukset ja kotitalousvähennys
ovat osoitus tästä, että te olitte tässäkin
väärässä, ed. Gustafsson.
Ensimmäinen varapuhemies:
Totean, että nyt on käytetty lähes
40 vastauspuheenvuoroa, ja katson sen tässä vaiheessa
riittäväksi. Menemme takaisin puhujalistaan.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Lapintie ei millään
halua uskoa sitä, että kotitalousvähennys
voi olla joskus edullisempi siivoustyössä, ikkunanpesussa,
kauppapalveluissa kuin kunnan antama palvelu. Kunta joutuu veloittamaan
enemmän tästä palvelusta, koska se on
keskimääräinen hinta. Eli eläkkeestä menee
enemmän pois silloin. Tämä tästä.
Kuntatalous tulee ensi vuonnakin olemaan alijäämäinen
ja harkinnanvaraista avustusta hakee yli 200 kuntaa. Kun pahasti
alijäämäisiltä kunnilta on kysytty,
millä ne yrittävät tasapainottaa taloutensa,
ne ovat vastanneet: myymällä omaisuutta, taksoja
ja maksuja korottamalla ja kunnallisveroprosenttia nostamalla. Lisäksi
suljetaan kouluja, kirjastoja tai yöpäivystys
lopetetaan terveyskeskuksissa. Kuntatalouden tila ei suinkaan ole
niin ruusuinen kuin hallitus lupaa.
Muun muassa niin sanottu sosiaalipaketti, johon kuuluvat perhehoitajat,
omaishoidon lisäys, vammaisten päivätoiminta
ja erityislastentarhanopettajien lisääminen, maksaa
minimissään 51 miljoonaa euroa kunnille. Valtion
toimenpiteet kattavat siitä vain 18 miljoonaa, joten kuntien maksettavaksi
jää 33 miljoonaa euroa ylimääräisiä kustannuksia
kaikista niistä laeista, jotka me tulemme luultavasti hyväksymään
tänä syksynä. Tämän
vuoksi kokoomus ehdottaa muun muassa kuntien valtionosuuksiin terveydenhuollon
momentille 25 miljoonaa lisäystä asiaan n:o 13.
Merkittävimpiä muutoksia kokoomuksen tulopuolen
budjetissa on väkevien alkoholijuomien verotuksen palauttaminen
samalle tasolle kuin se oli ennen verouudistusta. Tällä valtion
arvioidaan keräävän 80 miljoonaa euroa
lisää tuloja. Tätä ovat esittäneet
monet muutkin puolueet, myös hallitukseen kuuluvat kansanedustajat.
Väkevien alkoholijuomien veronalennus vuoden 2004 keväällä oli
suurin terveyspoliittinen virhe, jonka tämä eduskunta
on tehnyt. Perusteluissa vedottiin muun muassa siihen, että Suomen
alkoholipolitiikka saataisiin samalle tasolle kuin Virossa ja Keski-Euroopassa,
yritetään siis estää tuontia
Virosta. Tämä arvio osoittautui täysin vääräksi,
koska etyylialkoholin verotus on alennuksenkin jälkeen
Suomessa kuusinkertainen Viroon verrattuna, joten tämä toimenpide
ei johtanut yhtään mihinkään.
Kun kossupullon alkoholivero puolitettiin toissa keväänä,
oli seurauksena se, että suomalainen menee Alkoon, juo
pullon sen jälkeen, tulee äkkiarvaamatta kovaan
humalaan, hakkaa vaimonsa, lapsensa ja koiransa. Hän aiheuttaa
kaikenmoista häiriötä, suuria terveydenhuollon
kustannuksia ja lopulta kuolee muutaman vuoden sisällä alkoholin
yliannostukseen tai vakaviin alkoholisairauksiin.
Myös ravintolat ovat kärsineet alkoholiveroalesta,
koska tilastoitu ravintola-anniskelu on pudonnut 20 prosentista
13 prosenttiin alkoholin kokonaiskulutuksesta. Kun suomalainen siis
juo kossua kotona ja menee ravintolaan vain kaljalle, niin ravintolamyynti
vähenee ja myös alan työllisyys heikkenee.
Alkoholin välittömiä haittoja osoittavat
muun muassa Stakesin laskemat kustannukset: 933 miljoonaa euroa
ovat maksaneet alkoholihaitat meille viime vuonna eli lähes
miljardi euroa. Tästä terveydenhuollon kustannuksia
oli vajaat 200 miljoonaa ja sosiaalihuollon kustannuksia 150 miljoonaa.
Niin kuin päihdeprofessori Mikko Salaspuro sanoi meille
sosiaali- ja terveysvaliokunnassa pari vuotta sitten: suomalainen
juo niin kauan kuin hänen rahansa riittävät.
Kun alkoholi tulee halvemmaksi, sitä juodaan enemmän.
Nyt on siis korkea aika nostaa väkevien alkoholijuomien
verotus entiselle tasolleen, jolloin valtion verotulot lisääntyvät
ja alkoholihaitat toivottavasti vähenevät. Toivottavaa
vaan on, että korotus ei nyt tulisi liian myöhään.
Ed. Tuomo Hänninen merkitään
läsnä olevaksi.
Maija Perho /kok:
Arvoisa puhemies! Aluksi muutama sana tästä värikkäästä käydystä keskustelusta.
Ed. Sirnö, joka ei enää ole salissa, esitti
väitteen, että kokoomus haluaisi tarkoituksellisesti
pitää yllä korkeata työttömyyttä,
jotta työntekijän etuja voisi polkea. Mielestäni
tämä väite oli sekä pöyristyttävä että loukkaava.
On varsin ikävää, niin kuin tässä keskustelussa
muutenkin kävi ilmi, että muut edustajat ottavat
oikeudekseen tulkita tämän meidän ehdotuksemme
aivan väärällä tavalla. Emme
me ole kokonaan lopettamassa valmentavaa työvoimakoulutusta.
Emme me ole lopettamassa työvoimapoliittista koulutusta,
vaan me haluamme nostaa näiden toimenpiteiden laatua, kohdentaa
toimenpiteitä tehokkaammin. Ja mitä tulee esimerkiksi maahanmuuttajien
koulutukseen tai vammaisten työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin,
niin nämähän ovat erittäin tärkeitä ja
ovat nimenomaan räätälöintiä,
yksilöllistä ohjausta sekä suunnitelmia
ja koulutusta vaativia asioita.
Pari Sosiaaliturva-lehteä sitten oli artikkeli vammaisten
työllistymismahdollisuuksista ja siellä kritiikin
kärki osui nimenomaan työvoimahallintoon, siihen,
ettei siellä ole riittävästi asiantuntemusta
eikä paneutumista vammaisten työllistämiseen,
vaan asenne on valitettavasti passiivinen ja sellainen, että tämän
ryhmän kanssa ei oikein uskota tuloksia saatavan. Eli tämä keskustelu
oli aivan liian mustavalkoista.
Sitten otan meidän budjettikokonaisuuksistamme kaksi
lakialoitetta esille.
Toinen koskee sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia.
Jo toisena vuonna peräkkäin hallitus esittää eduskunnalle,
että hoitotakuun toteuttamiseen aikanaan sovittuja määrärahoja
vähennetään 25 miljoonalla eurolla
luvatusta. Tänä päivänäkään
hoitotakuu ei vielä kaikilta osin toteudu tyydyttävästi,
ja tiedämme, että jonotus maksaa. Se maksaa yhteiskunnalle,
se maksaa Kelalle sairauspäivärahojen muodossa,
ja usein myöskin kuntoutuminen hidastuu, mikäli
jonossa odottaminen pitenee. Eli kokonaistaloudellista on, että pystymme
jonotusaikoja vielä lyhentämään.
Tähän tarvitaan riihikuivia euroja. Siksi täällä esitetään
valtionosuuksiin ensi vuodelle tämä vähennetty
25 miljoonaa hoitotakuun toteuttamiseen.
Toinen aloite, jonka haluan lyhyesti esitellä, koskee
kansaneläkelain muuttamista ja eläkkeensaajien
hoitotukea, korotettua hoitotukea sekä erityishoitotukea.
Hallitus esitti ja eduskunta on käsitellyt esityksen, jossa
erityishoitotukea nostettiin ja nostetaan 15 eurolla kuukaudessa. Meidän
ehdotuksessamme kaikissa kolmessa luokassa nostettaisiin kansaneläkettä 20
eurolla kuukaudessa, ja tämä nimenomaan siitä syystä, että korotus
kohdentuisi paljon sairastaviin, niihin ihmisiin, joilla toimintakyky
on alentunut ja joiden joukossa on runsaasti pelkkää kansaneläkettä tai
hyvin pientä eläkettä saavia, enimmäkseen
ikääntyneitä tai jo hyvin iäkkäitä naisia.
Nämä molemmat ehdotukset tähtäävät
siihen, että niille, jotka ovat terveyspalvelujen tarpeessa,
palvelujen saatavuus olisi helpompaa ja ne, joilla on paljon terveydenhuollon
menoja, saisivat taloudellista helpotusta.
Sari Sarkomaa /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Nostan muutaman kokoomuksen kokonaisesitykseen
liittyvän esityksen, joista yksi keskeinen asia on lapsilisien
sitominen indeksiin.
Eduskunta on käynyt usean keskustelun lasten ja nuorten
hyvinvoinnista, perheiden toimeentulosta, ja jotakuinkin kaikissa
keskusteluissa, kuten lasten ja nuorten hyvinvointipoliittisesta
selonteosta käydyssä keskustelussa, on nostettu
esille lapsilisien sitominen indeksiin. Viime vaalikaudella eduskunta
teki siitä yksimielisen lausuman. Silloin viimeistään
ajateltiin, että asia tulee hallitusohjelmaan ja seuraavalla vaalikaudella
lapsilisät sidotaan indeksiin. Todella suuri pettymys oli,
että tätä ei tullut hallitusohjelmaan.
Tällä vaalikaudella useissa valiokunnissa on kuunneltu
asiantuntijoita. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät
järjestöt ovat vahvasti nostaneet yhtenä ensimmäisistä tavoitteista esiin
sen, että lapsilisät pitäisi sitoa indeksiin. Siinä mielessä kovin
kummastuttaa, että tämä asia ei ole mahtunut
hallituksen listalle.
Köyhyyspaketissa tuli monia korotuksia. Moneen paikkaan
laitettiin rahaa, ja silti lapsilisien sitominen indeksiin ei siihen
mahtunut. Tämä on kovin kummallista. Kokoomus
pitää tätä tavoitetta kovin
tärkeänä. Olemme huolestuneet lapsiperheiden
toimeentulosta ja esitämme, että lapsilisät
sidottaisiin indeksiin, jotta lapsilisien reaaliarvon säilyminen
voitaisiin turvata. Useat selvitykset ovat osoittaneet, että todellakin
lapsiperheiden köyhyysongelmat ovat lisääntyneet,
erityisesti niiden perheiden, joissa on paljon lapsia, monilapsisten
perheiden, yksinhuoltajaperheiden, pienten alle 3-vuotiaitten lasten
perheiden. Me olemme tehneet hyvin maltillisen, hyvin tasapainotetun
kokonaisuuden. Kuten Stakesin ja muiden tutkimuslaitosten asiantuntijat
ovat todenneet, tämä olisi erittäin tehokas
toimenpide, täsmätoimenpide, jolla helpotettaisiin
lapsiperheiden asemaa, turvattaisiin lapsilisän reaaliarvon
säilyminen. Toivon todella, että tämä meidän
esityksemme saa eduskunnassa tukea. Todella on tärkeää,
että lapsilisän arvo säilyisi niin, että se
todellakin korvaisi lapsesta aiheutuvia kustannuksia.
Arvoisa puhemies! Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on ollut
pitkään tärkeä tavoite. On hyvä,
että perhevapaauudistuspaketti on tullut eduskuntaan. Voi
sanoa, että hallituksen esityksessä otetaan monia
askelia eteenpäin vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi.
Mutta täytyy myöskin sanoa, että se on
monin tavoin riittämätön ja tuo esitys
vaatii korjausta.
Kokoomus on tehnyt tästä lakialoitteen, ja
siinä äitiysrahan tasoa nostetaan 100 prosenttiin
72 ensimmäisen päivän osalta ja samoin
siinä esitetään, että työnantajalle
korvattaisiin sataprosenttisesti työntekijän äitiysloman
ajalta työehtosopimusten mukaan maksettava palkka. Tämä korotus
parantaisi hallituksen esitystä enemmän niin äidin
asemaa kuin niiden yritysten asemaa, jotka maksavat äitiysvapaalla
oleville työntekijöilleen täyttä palkkaa.
Arvoisa puhemies! Se tavoite, että perheet jakaisivat
nykyistä enemmän lastenhoitoa, on erittäin
kannatettava, ja erittäin tervetullut on tähän perhevapaauudistukseen
sisältyvä isäkuukauden joustavoittaminen.
Se on hyvä asia, mutta sen sijaan tasa-arvoministeri Haataisen
hellimä ajatus, että miehille maksettaisiin lastenhoidostakin enemmän,
sitä esitystä ei millään tavalla
voi hyväksyä.
Tässä esityksessä isiä houkutellaan
jäämään vanhempainvapaalle maksamalla
heille suurempaa vanhempainrahaa kuin äideille. Tämä esitys, että isät
saisivat korkeampaa vanhempainrahaa kuin naiset, on kaikkien periaatteiden
vastainen. Me olemme pitkään tehneet suomalaisessa
yhteiskunnassa työtä, että samasta työstä maksettaisiin
sama palkka. Jos hoitaa lasta kotona isä tai äiti,
niin meidän pitäisi eduskunnassa arvottaa sitä saman
vertaiseksi. Siksi me emme tätä esitystä hyväksy.
Tämä tavoite on hyvä, että jaettaisiin
vastuuta, mutta keino on kestämätön ja
tasa-arvon vastainen. Kyllä kysynkin, minkä takia miesten
pitäisi saada hallituksen mielestä, hallituspuolueiden
mielestä, parempaa korvausta kuin naiset jäädessään
kotiin hoitamaan perheen yhteisiä lapsia ja mihin perustuu
uskomus, että tämä esitys, että korotetaan
isien vanhempainrahaa, juuri muuttaisi asenteissa ja työpaikoilla
olevissa rakenteissa olevat esteet. Kuten tuossa sanoin, sama palkka
samasta työstä on ollut yhteiskunnan pitkään
ajama tavoite. Jos eduskunta hyväksyisi tämän
isien paremman vanhempainrahan, niin silloinhan se hyväksyisi
samalla sen periaatteen, että on aivan oikein maksaa miehille parempaa
palkkaa samasta työstä.
Ministeri Haatainen on julkisuudessa perustellut tätä suurempaa
päivärahaa sillä, että taloudelliset
seikat ovat este miesten jäämiselle vanhempainvapaalle.
Hieman ihmettelen tätä perustetta. Onko ministeri
Haataiselta jäänyt huomaamatta, että varsin
monelle naiselle juuri taloudelliset seikat ovat vähintäänkin
yhtä vaikeita, yhtä paljon pohdittavaa
aiheuttavia? Moni nainen siirtää lasten hankkimista
tai jättää sen kokonaan taloudellisista
syistä. Me tiedämme, että pätkätyöt
ja matalapalkat ovat yhä etenkin naisten kiusa. Tämä esitys
ihmetyttää myöskin siksi, että ei ole
missään nimessä itsestäänselvyys,
että mies tienaisi aina naista enemmän. Eli tämä tasa-arvoministeri
Haataisen esitys on monin tavoin kummallinen.
Siksi kokoomus esittääkin, että tämä hallituksen
varaama korotusvara vanhempainrahaan on tervetullut, mutta me jakaisimme
sen sillä tavalla, että perheet saavat tämän
korotuksen, käyttää sitä sitten
isä tai äiti.
Ministeri Haatainen on myös puolustanut esitystään
sillä, että äitiysraha nousee, mutta
tämä perustelu nyt ei pidä millään
tavalla. Äitiysrahaa voi käyttää vain äiti,
ja se on hyvä, että sitä korotetaan.
Kokoomus toivottaa sen tervetulleeksi, mutta ei sillä voi
perustella sitä, että isille maksettaisiin korkeampaa
vanhempainrahaa. Eli hänen perusteluissaan ei kyllä tässä ole
mitään logiikkaa.
Arvoisa rouva puhemies! Isäkuukausi on tervetullut. Äitiysrahan
tasokorotus on tervetullut. Vanhempainrahaa tulee korottaa niin,
että sen saa perhe, käyttää sitä kumpi
tahansa. Haataisen esitys on senkin takia kovin kummallinen, että tämä vanhempainrahan
korotus ei tulisi yksinhuoltajaperheille, niitäkin on,
ja ennen kaikkea esimerkiksi adoptioperheet jäisivät
täysin vaille vanhempainrahan korotusta. Eli toivon todella, että eduskunta
ottaa tämän mallin, jonka kokoomus on esittänyt.
Se olisi tasavertaisempi ja erilaisten perheiden kannalta parempi.
Toivon, että kaikin muin tavoin edistämme sitä,
että vanhemmat tasavertaisesti vastaavat lasten hoidosta, mutta
toivon, että ei oteta käyttöön
näin epätasa-arvoisia keinoja, kuten tasa-arvoministeri
Tuula Haatainen ikävä kyllä on eduskunnalle
esittänyt. Toivon, että eduskunta ei niitä hyväksy.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä on jättänyt
vuoden 2007 talousarvioesitystä koskevan talousarvioaloitteen
väkevien alkoholijuomien verotuksen palauttamisesta vuonna
2004 toteutettua alkoholiverouudistusta edeltäneelle tasolle.
Muutoksella tavoitellaan väkevien alkoholijuomien kulutuksen
ja niiden aiheuttamien terveyshaittojen sekä muiden yhteiskunnan
kannalta ei-toivottavien haittavaikutuksien vähentämistä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistö tuki
vaalikauden alussa eduskunnan käsittelyssä ollutta
hallituksen esitystä alkoholiverotuksen uudistamisesta.
Uudistuksella poistettiin ne rajoitteet, joita Suomi oli saanut
soveltaa järjestelmädirektiivin muutosdirektiivin
perusteella vuoden 2003 loppuun saakka, ja siirryttiin noudattamaan
sisämarkkinoita koskevia yleisiä periaatteita
valmisteverotuksessa matkustajatuomisten osalta. Tavoitteena oli
alkoholijuomien verotuksen sopeuttaminen sellaiselle tasolle, joka
huomioi Suomen korkean vero- ja hintatason verrattuna niin Keski-Eurooppaan
kuin EU:n uusiinkin jäsenmaihin sekä erityisesti
Viroon. Esityksessä pyrittiin sellaisen veromallin löytämiseen, jossa
huomioitaisiin sekä alkoholiverotuksen tason terveysvaikutukset
että sen vaikutukset verokertymään.
Alkoholiverotuksen uudistuksen myötä väkevien
alkoholijuomien suhteellinen hintataso laski merkittävästi.
Uudistusta tehtäessä tavoitteena oli löytää sellainen
veromalli, jossa veropohjan menettämisen uhkaan vastattaisiin
sillä tavoin mitoitetuin veronalennuksin, että veropohja säilyisi
mahdollisimman hyvin Suomessa ja että suomalaiset hankkisivat
joka tapauksessa lisääntyvään
alkoholin kulutukseensa Suomessa verotettuja tuotteita. Hallituksen
esityksen n:o 80/2003 perustelujen mukaan verojen alennukset
pyrittiin mallissa mitoittamaan siten, että niiden seurauksena
alkoholin kokonaiskulutus ei kasvaisi oleellisesti enempään
kuin se kasvaisi tilanteessa, jossa veroja ei alennettaisi lainkaan. Veronalennuksella
onnistuttiinkin ehkäisemään viinaralli
Virosta, mutta samalla kotimainen alkoholin kokonaiskulutus ja sen
mukanaan tuomat yhteiskunnalliset haittavaikutukset kasvoivat merkittävästi.
Veronalennuksen jälkeiset alkoholihaitat ovat nyt nähtävissä.
Verotuksen keventäminen on johtanut väkevien alkoholijuomien
kulutuksen kasvuun mietojen juomien kulutuksen kasvaessa samanaikaisesti
vain hieman, osin jopa vähentyessä. Stakesin tilastojen
mukaan vuonna 2005 kulutimme kokonaiskulutuksen mukaan laskettuna
keskimäärin 55 puolen litran Koskenkorva-pulloa
henkilöä kohden. Väkevien juomien kulutus
oli vuonna 2005 lähes viidenneksen korkeampi kuin vuonna
2003.
Samanaikaisesti alkoholin kokonaiskulutus on lisääntynyt
noin 8 prosenttia. Tutkijoiden mukaan tämä kertoo
suurkuluttajien ainoastaan lisänneen juomistaan. Tämä on
johtanut siihen, että katkaisuun, hoitoon ja erilaisiin
psykososiaalisiin tukipalveluihin hakeutuvat asiakkaat ovat huonommassa
kunnossa kuin aikaisemmin. Myös nuorten alkoholinkäytön
vuoksi tukea hakevien päihdeasiakkaiden määrä on
kasvussa. Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan alkoholin
aiheuttamiin sairauksiin ja alkoholimyrkytyksiin kuoli vuonna 2004
lähes 1 900 ihmistä, mikä on
noin viidenneksen enemmän kuin vuonna 2003. Alkoholi oli
joka kolmannen keski-iässä kuolleen miehen kuolinsyy.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöt, kuten
A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto,
ovat pitäneet tehokkaimpana alkoholipoliittisena keinona
korotusta väkevien alkoholijuomien valmisteveroon. Alkoholiverotuksen
keventäminen vuoden 2004 alusta painottui aiemmista kevennyksistä poiketen
väkeviin alkoholijuomiin. Tällöin poikettiin eurooppalaisesta
linjasta, jonka mukaan mietoja alkoholijuomia, kuten olutta ja viiniä,
suositaan verotuksessa. Nykytiedon ja veronkevennyksen havaittavissa
olevien vaikutusten valossa tämä valittu linja
on virheellinen. Tämän vuoksi esitämme
väkevien alkoholijuomien verotuksen palauttamista takaisin
vuoden 2003 verotasolle.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies
Paavo Lipponen.
Suvi Lindén /kok:
Arvoisa puhemies! Haluaisin tästä kokoomuksen
lakialoite-, talousarvioaloitenipusta nostaa vain yhden asian omassa
puheenvuorossani esiin elikkä tässä salissa
hyvin useasti esiin tulleen opintotuen, opiskelijoiden opintososiaalisen
aseman parantamisen. Edelliset puhujat myös kiinnittivät
huomiota tähän asiaan, ja minun mielestäni
nyt on se hetki, jolloin jotain olisi tehtävä opiskelijoiden
opintososiaalisen aseman parantamiseksi. Itse asiassa Vanhasen hallitus
on omassa hallitusohjelmassaan myös sitoutunut siihen,
että opiskelijoitten opintososiaalista asemaa parannetaan
siten, että täysipäiväinen opiskelu
olisi mahdollista, mutta valitettavasti viime viikolla saimme kuulla
tässä salissa, että tämä hallitus
ei sen suhteen tule tekemään mitään.
Liian usein olemme keskustelleet siitä, mitä edelliset hallitukset ovat
tehneet, ja moneen kertaan olen tässä käynyt
kertomassa sen, että vuosien aikana on pienin paloin opintotukijärjestelmää kehitetty,
mutta valitettavasti vaan valtion taloudellinen asema on ollut vuosia
sen laatuinen, että mihinkään suuriin
remontteihin ei ole kyetty.
Silloin kun tämä hallitus aloitti toimintansa, opintotuesta
vastaava ministeri kertoi, että on tulossa suuri opintotukijärjestelmän
uudistus, jossa tullaan toteuttamaan tämä hallitusohjelman kirjain.
Kun sitten vihdoin tämä uudistus tähän saliin
tuotiin, niin tosiasia oli se, että ainoastaan opintolainaa
korotettiin ja luotiin tämä verovähennysjärjestelmä,
jonka jo kokoomus oli aiemmin julkisuuteen tuonut, että se
elementti, jolla voitaisiin kannustaa opiskelijoita nostamaan lainaa,
voisi olla verovähennysjärjestelmä. Meidän esittämämme
malli on kuitenkin huomattavasti parempi kuin hallituksen, koska
meillä ei ole omavastuuosuutta ja lähdemme siitä,
että puolet nostetusta lainasta voisi kymmenen vuotta opintojen
päättämisen jälkeen vähentää verosta.
Uskoisin, että ne, jotka harkitsevat lainanottoa, kokevat
tämän hyvin kannustavana. Valitettavasti tämä uudistus,
jonka silloinen ministeri Karpela toi tähän saliin,
ei ilmeisesti ole lisännyt lainannostoa. Tällä hetkellä keskimäärin
40 prosenttia korkeakouluopiskelijoista nostaa lainaa ja lainan määrä on
vähän yli 5 000 euroa. Korkea omavastuuosuus
tässä tällä hetkellä voimassa
olevassa järjestelmässä takaa sen, että se
ei todellakaan kannusta lainannostoon.
Tästä kokoomuksen opintotukimallista haluaisin
nostaa joitakin asioita esille, joita tässä syksyn
keskustelussa julkisuudessakin on tullut esiin, ja haluaisin korostaa
sitä, että me olemme pyrkineet pohtimaan tätä myös
vähän syvemmältä kuin pelkästään
siitä näkökulmasta, että nostamme
opintorahan tasoa. Olemme sitä mieltä, että opintorahan
tasoa pitää nostaa, ja itse asiassa opiskelijat
ovat vaatineet tätä 15:tä prosenttia, joka
on noin 41 euroa kuukaudessa. Kaiken kaikkiaan korkeakouluopiskelijoille
se olisi 2 255 euroa enemmän.
Meidän mallissamme painotus on hieman erilainen, mutta
täytyy huomioida se, arvoisat edustajatoverit, että me
tarjoamme opiskelijoille 3 480 euroa enemmän opintorahaa.
Olemme painottaneet tätä järjestelmän
sisällä niin, että 30 ensimmäiselle
kuukaudelle — nyt kun olemme siirtymässä tähän
Bolognan-mallin mukaiseen kandi- ja maisterintutkintojärjestelmään,
lähdemme siitä, että periaatteessa kandin
tutkinnon voisi suorittaa opiskelemalla täysipäiväisesti — esitämme
91 euron korotusta opintorahaan, kolmelle ensimmäiselle
vuodelle. Olemme sitä mieltä myös, että silloin
yhteiskunnalla on oikeus olettaa, että opiskelijat saavat
opintoja edistymään ja kolmen täysipäiväisen
vuoden kuluessa varmasti opinnot ovat jo kohtuullisen pitkällä.
Lähdemme siitä, että ne kaksi viimeistä vuotta
opintorahan taso on matalampi, mutta silloin meillä on
tämä kannustava laina- ja verovähennysmalli,
joka mahdollistaa sen, että jos haluaa vielä edelleenkin
täysipäiväisesti opiskella ilman että käy
töissä, niin voi sitten sitä lainaa nostaa,
jolloin sitten yhteiskunta tulee tällä 50 prosentilla
vastaan.
Mallissamme esitämme myös tulorajojen nostoa.
Tiedetään, että tänä päivänä hyvin
moni opiskelija käy työssä, ja mielestämme
se on ihan hyvä asia. Tietysti täytyy jossakin
vaiheessa miettiä, kannattaako viittä vuotta olla
siellä Hesburgerin kassalla vai voiko sitten tosiaankin
sen jälkeen, kun on päässyt opintoihin
kunnolla käsiksi ja opintoviikkojakin on takanapäin,
hakeutua sellaiseen työhön, joka vastaisi opiskelualaa.
Eli olemme omassa mallissamme halunneet pohtia tätä kokonaisuutta,
mikä on se keino, jolla saisimme vauhtia opintoihin ja
tätä kautta myös sitten opiskeluaikoja
lyhennettyä, ja todellakin kannattaa muistaa se, että meidän
mallissamme kuitenkin tämä opintorahan määrä on
yli 1 000 euroa enemmän kuin tässä 15
prosentin tasaisessa korotuksessa. Mielestäni, jos aidosti
halutaan, että opiskelijat voivat opiskella täysipäiväisesti, 15
prosenttia ei riitä siihen. Se on 41 euroa lisää tämän
päivän tasoon, tarkoittaa noin 300 euroa kuukaudessa,
ja siihen sitten asumislisä, niin että kyllä se
on edelleenkin hyvin alhainen taso ja suurin osa opiskelijoista
edelleenkin joutuu käymään töissä taikka
nostamaan lainaa. Eli me uskomme mallimme dynaamisuuteen ja siihen,
että se kannustaa lyhyempiin opiskeluaikoihin.
Julkisuudessa haluttiin, tietoisesti varmasti, tuoda väärä kuva
meidän mallistamme sillä, että kerrottiin,
että yhteenlaskettuna, kun lasketaan lainan osuus, opintorahan
osuus ja asumistuen osuus, meidän mallissamme kokonaismäärä on 10
euroa vähemmän kuin tällä hetkellä olemassa olevassa
järjestelmässä. Näin on. Se
on ihan tosiasia, mutta täytyy muistaa, että meidän
mallissamme on huomattavasti enemmän opintorahaa, ja jos
opiskelijoilta kysytään, haluatteko 760 euroa
niin, että on huomattavasti enemmän opintolainaa,
vai 750 euroa niin, että on huomattavasti enemmän
opintorahaa, selvästi opintorahapainotteinen tuki, niin
kyllä minä uskon, että opiskelijat valitsevat
sen mallin, jossa opintorahan taso on huomattavasti korkeampi.
Mutta kaikista tärkeintä, arvoisa puhemies, meidän
talousarvioaloitteessamme on se, että kokoomus on sitoutunut
siihen, että noin 60—70 miljoonaa löytyy
rahaa opiskelijoitten opintososiaalisen aseman parantamiseksi. Jos
ei löydy ensi vuoden budjettiin, löytyy sitten
siinä hallituksessa, jossa kokoomus on yhtenä osapuolena, ja
tämä on minun mielestäni se tärkeä signaali. Hallituspuolueiden
kansanedustajien ei kauheasti kannata täällä salissa
olla moittimassa opposition esityksiä, kun hallitus aidosti
on lisäämässä nolla euroa. Nyt
on kysymys siitä, kuinka paljon sitten eduskunnasta löytyy
voimaa ja tahtoa siihen, että eduskunta parantaa opintososiaalista asemaa.
Epäilen, että se opintososiaalinen asema ei parane
opintorahan korotuksella. Siihen voi löytyä tulorajojen
korotusta tai ehkä asumislisän rajan nostamista,
mutta opintorahan osalta ilmeisesti tulos on täysi nolla,
niin että siinä mielessä kyllä hallituspuolueiden
kansanedustajat väittäessään,
että tämä hallitus opintososiaalista
asemaa parantaa, puhuvat vastoin parempaa tietoa.
Marjukka Karttunen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Nostan tässä myös
esiin muutaman kokoomuksen talousarvioaloitteista, ensinnäkin nämä lapsilisät,
joiden tasoa ei vieläkään ole sidottu
indeksiin, vaikka köyhyys nimenomaan on suurta perheissä,
joissa on alle kolmevuotiaita lapsia, ja erityisesti monilapsisissa
perheissä. Yhden vanhemman perheiden käytössä olevat
tulot eivät ole nousseet yleisen tulotason mukana, vaan
ovat esimerkiksi vuosina 2000—2001 tulonjakotilaston mukaan
laskeneet 2 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Nimenomaan lapsilisien tarkoitus
on korvata perheille lapsista aiheutuvia taloudellisia kustannuksia.
Hyvin harvalla perheellä on varaa laittaa lapsilisiä jonnekin
lasten opiskelurahastoihin tai ties mihin, vaan lapsilisät menevät
ihan niihin kurahaalari- ja kumisaapas- ostoksiin eli todelliseen
tarpeeseen. Ihmettelenkin suuresti, ettei hallitus ole hoitanut
tätä asiaa, lapsilisien sitomista indeksiin, vaikka
koko harmaantuva Suomi tarvitsee kipeästi vauvoja ja vaikka
eduskunta on useaan otteeseen yksimielisesti hyväksynyt
lausuman lapsilisien indeksiin sitomisesta. Sitä varten
kokoomus esittää tätä asiaa
omassa aloitteessaan.
Arvoisa herra puhemies! Yleisesti ajatellaan, että kun
yksilö opiskelee mahdollisimman kauas ja korkealle, siitä seuraa
se, että on hyvä palkka ja pysyvä työ,
mutta kun se ei nykyään enää välttämättä ole
näin. Akateeminen työttömyyskin on ihan
tätä päivää, ja se
ei välttämättä enää ole
yksilön etu, että opiskelee kauan ja pitkään,
vaan se on ehkä useasti enemmänkin yhteiskunnan
etu, ja se ei ole enää totta, että kouluttautumalla
pärjää. Näyttää siis
siltä, että hallitus katsoo opiskelijat tulevaksi
eliitiksi, koska on muuttanut opintotukijärjestelmää lainapainotteiseen
suuntaan, vaikka hallitusohjelmaan on kirjattu opiskelijoiden opintososiaalisen
aseman parantaminen. Jotta kaikilla suomalaisilla olisi edelleenkin
mahdollisuus opiskella ja Suomi edelleenkin pysyisi mahdollisuuksien
yhteiskuntana, mitä se tällä hetkellä on — meillä voi
köyhemmistäkin oloista ponnistella, kuinka pitkälle
haluaa, mitään estettä ei tule vastaan,
että esimerkiksi yliopistoon ei rahanpuutteen takia pääsisi — niin
kokoomus esittää opiskelijoiden taloudellisen
aseman parantamista oman mallinsa mukaisesti, jossa tämä tuen kokonainen
taso olisi noin 750 euroa sisältäen opintorahan,
asumislisän ja opintolainan, mutta jossa painopiste siirtyisi
opintorahapainotteiseksi nykyisen lainapainotteisuuden sijaan.
Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksella on myös malli äitiyden
kulujen jakamisesta. Tällä hetkellä naisen
elämä työelämässä on
hankalaa, koska naisen palkkaus on työnantajalle riski, koska
naiset saavat lapsia ja siitä koituu työnantajalle
kuluja, mikä johtaa siihen, että me emme ole aidosti
työmarkkinoilla tasa-arvoisia, koska työnantaja
joutuu pohtimaan, palkkaako miehen vai naisen. Hallituksen esityksessä tämän
asian korvaamiseksi kaikki työnantajat tulevat jatkossa
maksamaan äitiyden kulut tai kuluja, ei kaikkia kuluja
vaan osan äitiyden kuluista, ja raskaus kuitenkin harvoin
on työperäinen sairaus, sai- raus lainkaan. Kokoomuksen
mielestä työnantajan ei näitä maksuja
tulisi maksaa eikä ainakaan niin, että työnantajamaksuja
korotetaan, koska tämä nostaa työllistämiskynnystä,
vaikka suuntaus pitäisi olla toisinpäin: työllistämiskynnystä pitäisi
madaltaa. Meidän mielestämme valtion on hoidettava
rahoitus näistä äitiyden kuluista, ja meidän
mallissamme nostetaan valtion osuutta sairausvakuutuksen menoista
70 miljoonaa euroa. Koko harmaantuva Suomi tarvitsee lapsia.
Tämä hallituksen esitykseen sisältyvä isäkuukauden
joustavampi käyttö on erittäin hyvä asia, mutta
se signaali, että miehen työ tunnustetaan kotonakin
taloudellisesti arvokkaammaksi kuin naisen työ, on kerrassaan
pöyristyttävä. Sama palkka samasta työstä.
Muutoin mielestäni kaikki keinot, joilla isiä kannustetaan
vanhempainvapaiden käyttöön, ovat kannatettavia.
Arvoisa herra puhemies! Lopuksi haluan vielä sanoa
sanaseni hallituksen työllisyyspolitiikasta, kun tuossa
debatissa en saanut puheenvuoroa. Täällä puhuttiin
kovasti pitkäaikaistyöttömistä ja
miten heitä saataisiin aktivoitua työelämään
tai työllistymään. Tavatessani työttömiä he itse
sanovat näitä työllistämiskursseja
apinakursseiksi, kun heille opetetaan sauvakävelyä tai
sitä, miten haen työtä. Kyllä tästä budjetista
puuttuvat aidot, uudet, rohkeat avaukset siitä, miten työnteko
olisi aina kannattavaa, miten lyhyenkin työn vastaanottaminen
olisi aina kannattavaa, koska usein se, että pääsee
vähäksikin aikaa työhön, jossain
vaiheessa avaa mahdollisuuden työllistyä pitkäksi
aikaa.
Minä en ymmärrä, mimmoinen tietoyhteiskunta
tämä on, kun vieläkään
ei tiedetä, milloin ihminen on töissä ja
milloin vapaalla. Ei voi olla niin, että kun on kuukauden
töissä, niin sen jälkeen on pari kuukautta
karenssia ja siitä menee kaikki tuet. Tämä on
mielestäni työttömän yksinhuoltajaäidin
loukkaamista. Se on selvästi yhteiskunnan signaali siitä,
että sinun työpanostasi ei tarvita, pysy kotona,
vaikka tämä henkilö haluaisi hallita
arkeaan, elämäänsä, ja käydä ansiotyössä.
Mielestäni olisi pitänyt etsiä aitoja
keinoja siihen, että aina kannattaisi ottaa kaikenlainen työ vastaan,
ilman että siitä rangaistaan.
Jutta Urpilainen /sd:
Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan todeta
ed. Karttuselle, että jos tästä hallituksen
budjettiesityksestä puuttuvat rohkeat avaukset, niin puuttuvat
ne kyllä tuosta kokoomuksenkin budjettiesityksestä.
Ed. Sarkomaalle haluaisin todeta, kun hän täällä useaan
otteeseen viittasi Stakesin tekemiin ansiokkaisiin tutkimuksiin,
että jos Stakes tekee niin hyvää työtä myös
kokoomuksen mielestä, niin kuin meidän hallituspuolueiden
mielestä, niin minkä takia kokoomus on leikkaamassa
Stakesin määrärahoista omassa varjobudjetissaan.
Mutta se, mistä kokoomusta arvostan suuresti, on se,
että kokoomus on käyttänyt aikaa ja energiaa
opintotukijärjestelmän pohtimiseen ja todella
tuonut meille omien sanojensakin mukaan opintotukiremontin, kokonaisvaltaisen uudistuksen.
Se, missä olen pettynyt tähän kokoomuksen
opintotukiuudistukseen, on se, että tämä kokoomuksen
opintotukimalli valitettavasti lisää eriarvoisuutta
opiskelijoiden välillä.
Otan esimerkin. Olen hyvin tarkkaan lukenut tämän
lakialoitteen, ja jos katsotaan ensinnäkin kohtaa 1, niin
olisin toivonut, että kokoomus olisi tässä opintotukiuudistuksessaan
muuttanut sen epäkohdan, joka valitettavasti tälläkin
hetkellä on olemassa, että 18-vuotias ja 20-vuotias
opiskelija saavat erisuuruista opintorahaa.
Sitten kohta 2: Itse asiassa hyvin harva alle 18-vuotias opiskelija
opiskelee korkeakoulussa, koska toisen asteen opinnot kestävät
yleensä kolme vuotta. Siksi hieman ihmettelen, miksi kokoomus
esittää alle 18-vuotiaille korkeakouluopiskelijoille
erisuuruista opintorahaa kuin toisen asteen opiskelijoille.
Sitten kohta 3: On hyvin mielenkiintoista, että kokoomus
on esittämässä yli 18-vuotiaille muille
kuin korkea-asteen opiskelijoille käytännössä samaa
opintorahaa kuin tällä hetkellä eli 213
euroa. Eli kokoomus on esittämässä korkea-asteen opiskelijoille
enemmän opintorahaa, mutta toisen asteen opiskelijoille
käytännössä samaa, mitä tällä hetkellä opiskelijoiden
on mahdollista saada. Tämähän käytännössä lisäisi
eriarvoisuutta toisen asteen opiskelijoiden ja korkea-asteen opiskelijoiden
välillä. Eikö olisi kuitenkin paljon reilumpaa,
että esimerkiksi kampaajaksi tai laborantiksi opiskeleva
nuori voisi saada yhtä paljon opintorahaa kuin lääkäriksi
tai arkkitehdiksi opiskeleva nuori? Itse näen, että tämä kokoomuksen
malli ei missään tapauksessa kyllä kannusta
hakeutumaan ammatillisiin opintoihin, päinvastoin, nimenomaan
kannustaa korkea-asteen opintoihin, vaikka kokoomus hyvin voimakkaasti
onkin painottamassa sitä, että korkea-asteen opiskelijoita
on tällä hetkellä liikaa.
Ihmettelen myös kokoomuksen esittämää eriarvoista
mallia korkea-asteen opiskelijoiden välillä, eli
yliopisto-opiskelijoille kokoomus on esittämässä 350
euron opintorahaa ensimmäisen 30 kuukauden osalta, mutta
ammattikorkeakouluopiskelijoille vain 295 euroa kuukaudessa koko
opiskeluajalta. Ihmettelen tätä siitäkin näkökulmasta,
että korkea-asteen opiskelijoita, niin yliopisto-opiskelijoita
kuin ammattikorkeakoulujen opiskelijoita, on kaikin mahdollisin
tavoin tässä yhteiskunnassa pyritty kohtelemaan tasavertaisesti. Yksi hyvä esimerkki
on
vaikka terveydenhuoltopalvelut, joita nyt ollaan
vaatimassa myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, kun yliopisto-opiskelijat
ovat niistä pitkään jo nauttineet. Tämä kokoomuksen
esittämä malli käytännössä murentaisi
korkeakouluopiskelijoiden välisen tasavertaisuuden, kun
yliopisto-opiskelijoille annettaisiin enemmän opintorahaa
kuin ammattikorkeakouluopiskelijoille.
Täällä perusteluissa mainittiin,
että ammattikorkeakouluopinnot kestävät
vähemmän aikaa kuin yliopisto-opinnot ja sen takia
yliopisto-opiskelijoilla olisi oma opintotukimalli, mutta täytyy
tässä todeta, että kyllä neljässä vuodessa voi
myös yliopistosta valmistua ja sen takia tämä kokoomuksen
esittämä argumentti ei mielestäni ole
millään tapaa relevantti.
Mutta sitten siihen kaikista tärkeimpään
asiaan, arvoisa puhemies. Mielestäni tässä kokoomuksen
opintotukimallissa, jossa nyt sitten ensimmäiset kolme
vuotta voisi yliopistossa saada korkeaa opintorahaa, piilee sellainen
pieni vaara, että jos opiskelija on tottunut korkeampaan
elintasoon ja saanut tosiaan tätä korkeampaa opintorahaa
kolme ensimmäistä vuotta ja sitten hän
tippuisikin tälle pienemmälle opintorahalle, niin
luulen, että opiskelija ei halua, että hänen
tulotasonsa tippuu. Hän ei toisaalta myöskään
ole valmis ottamaan lainaa, vaan siinä vaiheessa hän
lähtisikin töihin. Näin ollen on suuri
riski olemassa, että opinnot tuossa vaiheessa keskeytyisivät
ja meillä olisi Suomessa yhä enemmän
juuri niitä nuoria, joilla on opinnot gradua vaille valmiita,
joten käytännössä kokoomuksen
opintotukimalli lisäisi opintojen keskeyttämistä.
Sen takia en voi tätä opintotukimallia kannattaa.
Ihan lopuksi haluaisin todeta, arvoisa puhemies: Opintotuki
muodostuu kolmesta elementistä, asumislisästä,
opintorahasta ja opintolainasta. Kun täällä ed.
Lindén kovasti arvosteli hallituksen politiikkaa, niin
täytyy todeta, että hallitus on tällä kaudella
eduskunnan myötävaikutuksella tehnyt parannuksia
kahteen näistä kolmesta elementistä.
Se on lisännyt asumislisää opiskelijajärjestöjen
vaatimusten mukaisesti, opintolainaan on tehty verovähennysoikeus ja
alle 20-vuotiaitten toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja
nostettaan tänä syksynä 15 prosentilla,
mikä hyödyttää yli 30 000:ta
nuorta opiskelijaa. Tietenkin toivon, että eduskunta voisi
myös tänä syksynä tässä budjettikäsittelyn
yhteydessä korjata tätä kolmatta elementtiä eli
nostaa opintorahaa.
Suvi Lindén /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Erinomainen asia, että ed. Urpilainen
on tutustunut malliimme, mutta kuitenkin selvästi on vielä joitakin
asioita sisäistämättä. Siinä olette
aivan oikeassa, että emme ota kantaa toisen asteen opintorahaan,
ja olemme julkisuudessa kertoneet, että se on pohdinnan
alla. Toisen asteen opiskelijat tarvitsevat ilman muuta myös
opintorahan korotuksen.
Tälläkin hetkellä ammattikorkeakouluopiskelijoiden
ja yliopistossa opiskelijoiden opintotuessa on eriarvoisuutta. Yliopistossa
opiskelevat saavat sitä useamman kuukauden kuin ammattikorkeakoulussa
opiskelevat. Jos te olisitte matemaattiset harjoitukset oikein tehnyt,
niin olisitte voinut todeta, että olemme antamassa ammattikorkeakoulussa
opiskeleville ihan saman euromäärän opintorahaa
kuin yliopistossa opiskeleville, mutta olemme sen jakaneet tasaisesti
kaikille näille 42 kuukaudelle, koska ammattikorkeakoulussa
ei ole saman tyyppistä 3+2-järjestelmää kuin
yliopistossa. Sen tiedätte aivan hyvin.
Tärkeintä tässä on, että tällä hetkellä olemme
sitoutuneet 70 miljoonan euron lisäresurssiin opintososiaalisen
aseman korottamiseksi, ja kun lisää rahaa löytyy,
hoidamme sen toisen asteen kuntoon.
Reijo Paajanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! En myöskään
saanut tuossa debatissa puheenvuoroa. Hivenen provosoiduin ed. Tennilän puheesta.
— Hän
juuri poistui ovesta. — Hän moitti kokoomusta
oppisopimuskoulutuksesta ja totesi, että täällä oikealla
puolella salia ei oppisopimuskoulutuksesta ymmärretä hölkäsenpölyä. Heitän
tuon pallon takaisin ed. Tennilälle ja totean, että pitkän
linjan työnantajana, 30 vuotta, olen oppisopimuskoulutuksessa
henkilökohtaisesti lukemattomia työntekijöitä saanut
koulutettua ja tältä osin minusta teidän
kannanottonne oli ylitseampuva, tosi paljon. (Välihuuto) — Oppisopimuskoulutuksesta
olin puhumassa, kun otitte kantaa täällä debatissa
siihen, että kokoomus ei ymmärrä tämän
päälle hölkäsenpölyä.
Mitä vielä tulee näihin työllisyyskursseihin, niin
suuri ongelma tietysti niissä on se, että yrityselämä ja
kurssit eivät aina kohtaa ja silloin syntyy pattitilanne
siitä, että kurssilta ei päästä töihin.
Mikä nyt on ollut erinomaista, niin työvoimahallinto
ja yritykset järjestävät räätälöityjä kursseja
työttömille ja näistä suoraan
päästään työelämän
piiriin. Tällaisia erityyppisiä kuvioita minusta
Suomen täytyy etsiä ja tukea niitä.
Muutama sana, arvoisa puhemies, tuosta syksyn kuumasta perunasta,
opiskelijoiden opintorahasta ja siitä, että talousarvion
valmistelussa on hallitus vetäytynyt täysin kuoreensa.
Opiskelijajärjestöt ovat vuodesta toiseen vaatineet
opintorahan korotusta, ja kerrankin heistä tuntui, että hallituksesta
saatiin asialle vastakaikua. Tämä kuitenkin oli,
kuten tiedämme, puppua. Viime viikon maanantaina järjestettiin
ympäri maata opiskelijamielenosoituksia tuon tuen korottamisen
johdosta. Näissä tilaisuuksissa hallituspuolueitten
edustajat selkeäsanaisesti, kirkkain silmin, liputtivat
opintorahan nostamisen puolesta.
Arvoisa puhemies! Meillä oli tänä aamuna eduskuntaryhmässä Suomen
Hotelli- ja Ravintolaliiton sekä Palvelualojen ammattiliiton
edustajat. Ensimmäistä kertaa, kun sekä työnantajaliiton
edustajat että työntekijäliiton edustajat
olivat samassa tilaisuudessa, he puhuivat yhteen ääneen — itse
kuulin tämän 32 vuoden yrittäjänäolon
jälkeen — että tulimme samassa rintamassa samalla
veneellä. Tähän malliin minusta näitä asioita
pitää rakentaa. Matkailu on Suomessa yksi kasvuala,
jolla tällä hetkellä on töissä noin 60 000
ihmistä, ja siinä on ravintolahenkilöstö sisällä,
ja tuo kokonaiseuromäärä on 10 miljardin euron
paikkeilla, mitä pyörii siellä matkailun
sisällä, ja se on potentiaalinen kasvuala.
Haluan alkoholiverosta muutaman sanan sanoa, kun se on laillistetulle
viinakauppiaalle ollut keskeinen asia kauan, ja todeta sen, että kun vuonna
2004 Euroopan unionin laajentumisesta päätettiin,
niin silloin ennakoitiin tilanne, että alkoholiveroa alennetaan.
Tuossa tarkoituksena oli torjua niin sanotun viinarallin synty Suomeen niin
Virosta kuin muistakin EU-maista. Tämä oli keskeinen
vaikutin, ettei viinaralli revennyt hallitsemattomaksi veronalennuksen
myötä. Alkoholin matkustajatuonti on vähentynyt
noin neljänneksellä tämän vuoden
tammikuun ja syyskuun välisenä aikana. Tämä pudotus
tuonnissa on vähentänyt myös kokonaiskulutusta.
Alkoholijuomien kulutus nousi veronalennuksen jälkeen voimakkaasti,
mutta se todellakin esti myös harmaan talouden rajun syntymisen.
Se on suuri ongelma ravintola-alalla, ja sitä ravintola-ala
itse yrittää kitkeä kaikin mahdollisin
keinoin pois.
Osa suomalaisista kokee alkoholiveronalennuksen olevan nykyisen
alkoholi- ja juomakulttuurin syytä yksinomaan. Näin
yksinkertaisesti ei tämä asia kuitenkaan ole,
vaan elettävä aika, työttömyys
ja monet muut seikat ovat olleet osatekijöitä suomalaisten
kännäilyyn. Teimme siinä ehkä virheen,
että väkevien verotusta kevennettiin liian paljon.
Osa suomalaisista kokee tarpeelliseksi väkevien alkoholijuomien
verotuksen kiristämisen, niin myös kokoomusryhmä.
Viimeisimpien tilastojen mukaan suomalaiset kuluttavat henkeä kohti
55 koskenkorvapulloa. Luku on tietysti huolestuttava. Nyt on paikallaan,
että me palaamme lähtöruutuun väkevien
juomien verotuksen osalta niin kauan kuin 100-prosenttinen kieltolaki
ei ole olemassa.
Ongelmia syntyy kyllä muustakin kuin alkoholista. Ravintola-anniskelu
on pudonnut kuudessa vuodessa 21 prosentista 13:een. Tämä on väärä tie.
Samaan aikaan tilastoimattoman alkoholin kulutus on kasvanut 11
prosentista 22:een. Valvotussa tilassa nautittu alkoholi on yhteiskunnankin
kannalta järkevämpää kuin yleistä pahennusta
herättävä juopottelu jopa julkisilla
paikoilla. Mielestäni on syytä selvittää ravintolaelinkeinon
kannalta, miten hallitsematon juopottelu saadaan hillitysti siirrettyä valvottuun
tilaan elikkä ravintoloihin. Suomessa vanhoista EU-maista
on kolmanneksi vähiten työvoimaa hotelli- ja ravintola-alalla
suhteessa muihin elinkeinoihin. Alkoholihaittojen torjunnassa kohteet
ja keinot on valittava oikein. Ravintola-anniskelu on juuri sitä. Se
on valvottua ja työllistävää.
Tiedän, että elinkeino toivoo, että tulevaan
hallitusohjelmaan kirjattaisiin harmaa talous yhdeksi painopistealueeksi.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa herra puhemies! Nyt käsitellään
lähinnä eduskuntaryhmien tekemiä lakialoitteita,
ja hallitus on moneen otteeseen pääministeristä alkaen
lausunut tässä salissa, että tarvitaan
poliittista keskustelua eri asioista ja tämä sali
on tärkein paikka, missä poliittista keskustelua
käydään. Nyt näen, että kun keskustelua
oltaisiin opposition taholta synnyttämässä,
niin hallituksen ministeriaitio täällä salissa
on täysin typötyhjä. Se on valitettavaa.
Mutta, herra puhemies, keskityn näitten kokoomuksen ryhmäaloitteiden
osalta lähinnä kahteen asiaan.
Ensimmäiseksi haluaisin tuoda esiin lapsiperheitten
tilanteen. Siitähän on tässä salissa
viikon kuluessa puhuttu hyvinkin paljon: lapsiperheitten köyhyydestä ja
köyhyydessä elävien lasten lukumäärän
lisääntymisestä. Tässä alkuviikosta kantaa
otti myös Mannerheimin Lastensuojeluliitto, jolla on varmasti
kokemusta ja näkemystä lapsiperheitten asemasta.
MLL:hän toimii peräti 567 paikallisyhdistyksen
voimin tässä maassa. Kouluissa tukioppilastoiminta
kokoaa vuosittain jopa 10 000 peruskoulun kahdeksannen
ja yhdeksännen luokan oppilasta. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla
tärkeitä kuulemisen kanavia ovat myös
auttavat lasten ja nuorten puhelimet ja tietysti nykyaikana netti
ja vanhempainpuhelin.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto todella julkaisi alkuviikosta
vaatimukset lähinnä seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Ensinnäkin MLL vaatii lapsiperheiden toimeentulon parantamista seuraavasti:
Se esittää, että lapsilisät
sidotaan elinkustannusindeksiin. Se myös esittää,
että lapsilisän maksaminen ulotetaan 17-vuotiaisiin
lapsiin. Mannerheimin Lastensuojeluliitto perustelee näitä esityksiä muun
muassa sillä, että lapsiköyhyysaste oli
vuonna 1990, siis lamaa edeltävänä vuonna,
4,9, mutta vuonna 2004, kun lama oli jo kaukana takana ja voimakkaan
kasvun ja korkeasuhdanteen aika oli parhaimmillaan, vuonna 2004
lapsiköyhyysaste Suomessa oli kohonnut jo 12,3 prosenttiin.
Köyhissä perheissä elävien lasten
määrä oli jopa 136 000 lasta.
Nämä ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton tällä viikolla julkaisemia
tietoja, ja niitä ei liene syytä kiistää.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ehdottaa myöskin lapsilisien
elinkustannusindeksiin sitomisen lisäksi, että alkoholiverotusta
on välttämättä korotettava.
Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta
kohden oli 8,8 litraa henkeä kohti vuonna 2000, ja vuonna
2004 se oli noussut jo 10,3 litraan. Vanhempien liiallinen alkoholin
käyttö on yleinen syy lastensuojelun tarpeelle.
Haluan huomauttaa tässä yhteydessä,
että jo vuosikaudet ovat lapsiperheistä ja lapsista
huolta kantavat tahot niin täällä eduskunnassa
kuin yleensäkin yhteiskunnassa muistuttaneet siitä, että lastensuojelun
tarve on voimakkaassa kasvussa. Myös tuolloin, kun hallitus
esitti alkoholiveron alentamista ja täällä eduskunnassa
siitä äänestettiin, myös tuolloin
nämä varoittavat sormet osoittivat meitä ja
muistuttivat siitä, että alkoholilla on erittäin
merkittävä osuus lastensuojelun tarpeen lisääntymiselle.
Nuorten terveystutkimuksen mukaan 19 prosenttia 16-vuotiaista pojista ja 15
prosenttia 16-vuotiaista tytöistä joi vähintään
kerran viikossa alkoholia humaltumiseen asti. Tämähän
on suorastaan katastrofaalista. Siis lähes kuudennes tuon
ikäisistä, 16-vuotiaista tytöistä ja
pojista nauttii alkoholia viikoittain. Tämä nimittäin
on sikäli hyvin erikoinen uutinen, että Suomessa tämä nuorten
humalahakuinen alkoholin käyttö on poikkeuksellisen
runsasta verrattuna muihin EU-maihin.
Näin ollen Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaatimukset
ovat, että alkoholin kokonaiskulutusta vähennetään
alkoholiverotusta nostamalla ja alkoholimainontaa rajoitetaan siten,
että vain ravintola- ja kaupan alan ammattilaisille kohdistettu
alkoholimainonta on sallittua, ja Alkon vähittäismyyntimonopoli
säilytetään. Näin siis Mannerheimin
Lastensuojeluliitto tällä viikolla. Elikkä kokoomus
on omien ryhmäaloitteittensa tueksi saanut hyvin merkittävää tukea
tällaiselta suomalaisen yhteiskunnan toimijalta, Mannerheimin
Lastensuojeluliitolta.
Herra puhemies! Toinen asia, mihin haluan puuttua ja mihin on
monta kertaa tällä vaalikaudellakin kiinnitetty
huomiota ja mihin myöskin Matti Vanhasen hallitus omassa
ohjelmassaan kiinnitti huomiota jopa niin, että kirjoitti
hallitusohjelmaan, on se, että maatalousyrittäjien
lomitusta kehitetään siten, että lomapäivien
määrää lisätään
25 lomapäivään. Herra puhemies! Kun hallitus
ei nyt vielä viimeisessä budjettiesityksessäkään
ole tätä ehdotustaan tehnyt, niin kokoomuksella
vastuullisena oppositiopuolueena on velvollisuus tämä ehdotus
tuoda, ja sen vuoksi kokoomus ryhmäaloitteessaan esittää,
että maatalousyrittäjillä tulisi olla
oikeus saada lomituspalveluja kalenterivuoden aikana vuosilomaa varten
25 päivän ajaksi. Ehdotus merkitsee karjataloutta
harjoittavan maatalousyrittäjän vuosiloman pidentämistä yhdellä päivällä nykyiseen
verrattuna
ensi vuoden alusta lukien.
Herra puhemies! Tämä maatalousyrittäjien
lomituspalvelujen parantaminen tällä tavalla,
nyt ehdotetulla tavalla, on vähintä, mitä voidaan
tehdä maatalousyrittäjien tukalan tilanteen kohentamiseksi.
Tämän päivän lehtiuutiset kertovat,
miten MTT Taloustutkimus on tehnyt tämän vuoden
maataloustulosta ensimmäisen ennusteen. Sen mukaan tänä vuonna
maataloustulo sukeltaa peräti 7 prosenttia. Tämä ei
vaikuttaisi niin dramaattiselta, tämä maataloustulon
aleneminen, ellei tiedossa olisi, että viime vuonna maataloustulo
aleni yli 14 prosenttia. Sen takia itsekin maanviljelijänä näen,
että tämä hallitus on kyllä maatalouspolitiikassaan
epäonnistunut täydellisesti. Sen vuoksi hallituksen
pitäisi edes tässä lomitusasiassa tulla
viljelijöitä vastaan, edes sen verran, mitä ohjelmassaan
on luvannut.
Jari Koskinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Aloitan siitä, mihinkä ed.
Hemmilä lopetti. Muutama sana maatalouslomituksista. Tämän päivän
uutiset myös Maaseudun Tulevaisuudessa kertoivat siitä,
että tämän vuoden aikana Suomessa on
lopettanut yli 1 000 maitotilaa. Eli neljä maitotilaa
per päivä päättää luopua
lypsylehmistä ja joko viljellä sitten jotain muuta
tai lopettaa kokonaan maataloustuotannon. Rakennemuutos siis maataloudessa
etenee kovaa vauhtia. Yleensä on ollut niin, että kymmenessä vuodessa
keskimäärin maitotilojen lukumäärä puolittuu,
ja tällä vauhdilla mennään varmasti
eteenpäinkin. Samaan aikaan kuitenkin karjakoot kasvavat
eli ne tilat, jotka investoivat, investoivat suurempiin navettoihin
ja tekevät myös sitä kautta enemmän
työtä. Maataloudessakin näitä jaksamisongelmia
on ollut olemassa, ja sen takia maatalouslomitus on erittäin
tärkeä asia.
Lipposen kakkoshallituksen aikana lisättiin maatalouslomitusta
kahdella lisälomapäivällä kummankin
niin sanotun maataloustupon yhteydessä. Tämä hallitus
ei tässä asiassa ole päässyt yhtään
mihinkään. Nykyinen hallitus ei ole siis huomannut,
että tämä asia olisi tärkeä.
No, onko tämä sitten kiinni rahasta? No ei varmastikaan ole.
Laskelmien mukaan yksi lisälomapäivä karjatilallisille
tietäisi valtiolle lisäkustannuksia 4,3 miljoonaa
euroa. Tosin, kun huomioi sen, kuinka paljon maitotilat vähenevät,
niin todennäköisesti tämä kustannus
ei olisi tätäkään. Sen lisäksi,
kun katsoin valtion tilinpäätöstä vuodelta 2005
eli viime vuodelta, maatalouslomituksissa jäi käyttämättä rahaa
5,5 miljoonaa euroa. Eli tämän yhden lomapäivän
lisäys olisi tullut tulevana vuonna, ensi vuonna, jo pelkästään
niillä rahoilla, mitä viime vuodesta jäi
säästöön. Eli rahasta tässä ei
ole kysymys, kysymys on tahdosta, ja tämä yksi
pieni asiakin olisi kyllä ollut viisasta ja järkevää hoitaa
kuntoon.
Herra puhemies! Työllisyys on tärkeä asia, koska
sillehän pohjautuu koko meidän hyvinvointimme.
Nykyinen hallitus on tehnyt hyvää veropolitiikkaa,
jota kokoomuksessa olemme tukeneet, koska se on ollut samanlaista
kuin kokoomus olisi tehnyt ja suoraan meidän vaaliohjelmistamme
otettua. Kansainvälisen talouden myötätuuli
on auttanut myös Suomea, ja uusia työpaikkoja
Suomeen on syntynyt ihan kohtuullisella vauhdilla. Voi olla, että hallitus
pääsee siihen tavoitteeseensa 100 000
uudesta työpaikasta. Toivottavasti pääsee,
se auttaa meitä kaikkia hoitamaan Suomen asioita.
Mutta tyytyväisiä ei kai voida olla nykytilanteeseen.
Työttömiä on kuitenkin yli 200 000
yhä edelleen. Budjettikirjan lukuja kun katsoo, niin erilaisissa
työvoimapolitiikan toimenpiteissä on noin 100 000
suomalaista eli karkeasti reippaat 300 000 ei ole oikeasti
töissä tai ainakaan sen tyyppisissä työsuhteissa,
mitä haluttaisiin. Jatkuvasti törmää erilaisiin
tilanteisiin ja erilaisiin yrityksiin, jotka kertovat, että niillä on
ongelmia työvoiman saatavuudessa. Se voi liittyä siihen, että työvoima
ei ole sen tyyppistä tai niin ammattitaitoista kuin haluttaisiin
tai muuten työvoima ei kohtaa eli työttömät
asuvat jollain muulla seudulla kuin missä olisi työpaikkoja
ja päinvastoin. On selvästi suuria ongelmia kysynnän
ja tarjonnan kohtaamisessa. On pakko tehdä jotain.
On myös syytä kysyä, niin kuin täällä on
kysytty, onko nykyinen työvoimapolitiikkamme ja -koulutuksemme
ajan tasalla, jos se ei pysty paremmin työllistämään
ihmisiä. Tuntuu ihmeelliseltä, että suomalaiset
yritykset jopa Pääkaupunkiseudulla joutuvat hakemaan
työvoimaa lähialueilta, kun kuitenkin jo Helsingissäkin
työttömiä on, eikä voi sanoa,
että asunto-ongelmat olisivat esteenä työllistymiselle,
koska ne ihmisethän asuvat jo täällä.
Eli jotain siis tarvitsee tehdä.
Kokoomuksen lakialoitteissa on pari hyvää aloitetta,
jotka liittyvät nimenomaan työllisyyteen. Toinen
on meidän vanha tuttu kotitalousvähennyksemme.
Sitä on jo monta vuotta kokeiltu ja todettu, että se
toimii erittäin hyvin. Sen avulla on syntynyt tuhansia
uusia työpaikkoja Suomeen ja, mikä tärkeintä,
myös harmaa talous on vähentynyt.
On syytä muistaa se, minkä täällä aiemminkin sanoin,
että ennen tuntui olevan ennemmin sääntö kuin
poikkeus, että remonttia teetettiin niin sanottuna harmaana
työnä, eli ennen kotitalousvähennystä remonteista
60 prosenttia teetettiin pimeästi. Nyt kotitalousvähennyksen
aikana enää vain 25 prosenttia tehdään
pimeästi eli joka neljäs. Tietysti parempi olisi,
jos nämä luvut tästä edelleenkin
putoaisivat. Jos kotitalousvähennystä korotettaisiin,
niin kuin meidän aloitteessamme esitetään,
uskomme, että se toisi myös lisää työpaikkoja
ja vähentäisi harmaata taloutta, ja siihen kaikki
me täällä tähtäämme.
Herra puhemies! Lopuksi vielä myös semmoisesta
uudenlaisesta aloitteesta: Esitämme tuloverolain 95 §:n
muuttamista koskien tulonhankkimisvähennystä.
Nyt on monta kertaa sellaisia tilanteita, että ihmiset
saisivat ehkä työtä jollain toisella
paikkakunnalla, mutta kun osa perheestä kuitenkin jäisi
sille toiselle paikkakunnalle, sen työn vastaanottaminen
voi olla vaikeaa, koska pitäisi ehkä hankkia asunto
siltä toiselta työpaikalta, mutta kuitenkaan tämän
tyyppisiä, työstä aiheutuvia selviä tulonhankkimismenoja
ei pysty vähentämään nykyverotuksen
aikana ja taas, vaikka matkakustannusten vähennysoikeutta ensi
vuoden osalta laajennetaankin, sekään ei kaikissa
tilanteissa kuitenkaan riitä. Sen takia on minun mielestäni
järkevää ja perusteltua, että meidän
aloitteessamme esitetään, että lisääntyneinä tulonhankkimismenoina
voitaisiin vähentää 3 000 euroa
vuodessa, kun henkilö joutuu säännöllisesti
yöpymään oman vakituisen asuinkuntansa
työssäkäyntialueen ulkopuolella sen takia,
että voisi ottaa vastaan työtä.
Ed. Pentti Tiusanen merkitään
läsnä olevaksi.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Edustajien on yleensä hyvä yrittää olla
provosoitumatta. En onnistunut pitämään
omalta osaltani huolta siitä, että näin
ei kävisi. Tämä tapahtui sen jälkeen,
kun kuuntelin muutamia kokoomuksen puheenvuoroja koskien työvoimakoulutusta.
En ole naimisissa sosialidemokraattisen työvoimapolitiikan
kanssa, johon kokoomus on täällä useasti
viitannut. Sen sijaan olen ollut vaimoni kanssa naimisissa 34 vuotta
ja siitä ajasta 25 vuotta naimisissa työvoimakoulutuksen
kanssa. Vaimoni nimittäin sattuu vastaamaan Pohjois-Savon työvoimakoulutuksesta
asiasta vastaavana valtion virkamiehenä.
Siksi en voi mitään sille, että kun
olen muutamia puheenvuoroja täällä kuunnellut,
niin mieleeni tuli tamperelainen kansanviisaus, joka on sisällöltään
vähän arveluttava, mutta totean nyt kuitenkin,
että siinä sanotaan suunnilleen niin, että kun
miesjoukkoon tulee nuori mies, joka kehuu kokemuksillaan toisen
sukupuolen kanssa, niin aika usein todetaan, että puhuu
tavarasta ikään kuin olisi päässyt
kokeilemaan. Tämä keskustelu on välillä kuulostanut
samalta.
Täällä on arvosteltu muun muassa
kokoomuksen toimesta valmentavaa koulutusta erittelemättä,
mitä se itse asiassa on. Se jakautuu ensinnäkin
ohjaavaan koulutukseen. Jos haluaa esimerkin siitä, mitä se
puolestaan on, niin se on sitä koulutusta, mitä esimerkiksi
Kuopiossa annetaan parhaillaan Turon irtisanotuille ompelijoille,
että he kykenisivät hakemaan työtä työmarkkinoilta
jostain muualtakin. Jos on ollut 20 tai 25 vuotta ompelijana, kuten
monet näistä irtisanotuista, niin lienee ymmärrettävää,
että siinä tilanteessa tarvitaan joitakin valmiuksia,
kun hakeudutaan muihin töihin, kun sitä ompelutyötä ei enää Kuopiossakaan
ole tarjolla. Osa valmentavaa koulutusta on maahanmuuttajakoulutus.
Jos maahanmuuttajat ylipäätään
halutaan Suomessa saada työllistetyiksi, niin kai nyt vähimmäisvaatimuksena
voi pitää sitä, että he osaavat
suomen kieltä. Se on osa tätä ohjaavaa
ja sitä kautta valmentavaa koulutusta, joka täällä todettiin
mitään aikaansaamattomaksi. Ja kolmantena on sitten tietysti
atk-koulutus, joka antaa valmiuksia suomalaisille, niillekin, joilla
tätä koulutusta ei ole, edes jotenkin menestyä työnhaussa.
Kokonaan toinen asia on sitten ammatillinen työvoimakoulutus,
joka on tietenkin se keskeisin osa. Täällä on
todettu, että sillä ei ole mitään
vaikutusta. Pohjois-Savon te-keskuksen alueella 60 prosenttia ammatillista
työvoimakoulutusta saaneista on kahden kuukauden kuluttua
koulutuksen päättymisestä töissä.
Jos koulutuksella onnistutaan 60 prosenttia koulutettavista työttömistä saamaan
töihin, niin ei se nyt ihan mitään aikaansaamatonta
voi olla.
Sen lisäksi ammatilliseen koulutukseen kuuluu se, mitä ed.
Paajanen täällä sinänsä tältä osin asiallisessa
puheenvuorossaan kaipasi, eli yhteishankintakoulutus, jossa yksittäiselle
työnantajalle sorvataan kursseja, jotta tämä voisi
saada ammattitaitoista työvoimaa, josta muuten on puute. Soitin
tuossa juuri vaimolleni, hän sattui olemaan Bella-Veneet-nimisessä yrityksessä käymässä.
Kyseinen yritys rakentaa Kuopioon kaksi uutta venetehdasta ja tarvitsee
niihin lähes sata uutta työntekijää.
Näitten koulutus järjestetään työvoimakoulutuksena.
En tiedä, onko kokoomuksella joku erityinen syy vastustaa
tai osoittaa, että tällainen koulutus olisi tarpeetonta.
Minun mielestäni se ei ole, koska se tarjoaa kuopiolaisille
tuleville veneentekijöille mahdollisuuden ja se on osa
tätä täällä kohtuullisesti
parjattua työvoimakoulutusta.
Sitten täällä lisäksi on
todettu, että työntekijät ovat tyytymättömiä ja
että heidän mielestään kyse
on apinakoulutuksesta. Olen varmistanut asian, ja ainakaan viimeisen
neljännesvuosisadan aikana Pohjois-Savon te-keskuksen alueella tai
sitä ennen Kuopion työvoimapiirissä ei
ole järjestetty kursseja, joilla olisi opetettu sauvakävelyä,
ei ole opetettu vesihiihtoa eikä puissa riippumista eikä annettu
muutakaan apinakoulutusta. Sen sijaan, kun jokaiselta työvoimakoulutukseen
osallistuneelta kysytään sen kurssin päätteeksi,
ovatko he tyytyväisiä vai tyytymättömiä tähän
koulutukseensa, niin 77 prosenttia näistä koulutettavista
on ilmoittanut olevansa joko tyytyväisiä tai erittäin
tyytyväisiä.
Kyllä minä ymmärrän tietenkin,
että aivan varmasti löytyy koulutettavia, jotka
ovat tyytymättömiä niihin kursseihin
syystä tai toisesta. Löytyy jopa niitä,
jotka ovat valmiit nimeämään sen koulutuksen
apinakoulutukseksi tai miksi nyt tahansa, mutta sitä en
oikein ymmärrä, että tällä perusteella,
kun parempaakin tietoa on olemassa, leimataan koko työvoimakoulutus.
Näin täällä nyt valitettavasti
on tuntunut tapahtuvan enkä tiedä, minkä kuvan
se tästä keskustelusta antaa. Ehkä meidän
pitäisi kuitenkin pysyttäytyä, kun on
olemassa tutkimuksia ja selvityksiä siitä, mitä mieltä ne
koulutukseen osallistujat ihan aidosti ovat, arvioimaan tilannetta
nimenomaan niitten tietojen pohjalta.
Se, miksi työvoimakoulutus ei ole onnistunut työllistämään
kaikkia kouluttamiaan työntekijöitä,
on tietysti mielenkiintoinen kysymys, aivan samalla tavalla kuin
se, että täällä ed. Vielma on nyt
aika usein toistanut sen, että kun sosialidemokraateilla
on ollut työministeri 12 vuotta, niin tämä työttömyys
johtuu siitä. Kyllä sekin nyt on ehkä hieman
populistinen väite. Ei minulla ole sinänsä mitään
erityistä tarvetta puolustella sosialidemokraattien työvoimapolitiikkaa
tai ministeri Filatovia, mutta väitän, että jos
pelkästään työministeriä vaihtamalla
tästä maasta työttömyys poistettaisiin,
niin luulisin, että työministeriä olisi
vaihdettu jo aika monta kertaa.
Kaiken kaikkiaan kysymys työvoimakoulutuksesta suhteessa
muuhun työvoimapolitiikkaan ja ylipäätään
sen vaikuttavuuteen on tietenkin samanlainen kuin minkä muun
tahansa politiikan. On aivan varmaa, että työvoimakoulutuksessa
on parannettavaa. On aivan varmaa, että niitä rahoja
voidaan käyttää tehokkaammin ja että se
koulutus voi olla parempaa. Nykyisinhän se koulutus järjestetään
niin, että tämän työvoimapolitiikan
harrastajat eli työvoimaviranomaiset tietenkin pyytävät
tarjouksia koulutuksen järjestäjiltä.
Ed. Satonen kertoi, että hän on itsekin järjestänyt
tätä koulutusta, ja tiedätte varmasti, että se
on silloin teistä kiinni, miten hyvin se koulutus tehoaa.
Eivät työministeri tai muut työvoimaviranomaiset,
työvoimatoimistojen ihmiset, pysty tietenkään
ratkaisemaan sitä, onko se koulutus sitten lopulta niin
hyvää tai huonoa. He tietysti pyrkivät
siihen, että se koulutus on parasta mahdollista. Aina se
ei onnistu. Siellä on välillä kouluttajia,
joilla saattaa olla ihan muitakin pyrkimyksiä, mutta todennäköisesti
se ilmiö on koko ajan vähentynyt. Mutta siis kysymys
on siitä, mikä on meidän oikea suhteemme,
mitä me haluamme siltä työvoimakoulutukselta,
tyydymmekö me vain arvostelemaan lähinnä kuulopuheitten
perusteella, mitä se on, vai pyrimmekö aidosti
ja oikeasti siihen, että se koulutus olisi mahdollisimman
tehokasta, suuntautuisi mahdollisimman oikein ja tarjoaisi kaikille
sen kohteena oleville työttömille, siis niillekin
työttömille, jotka ovat vaikeasti työllistettäviä,
mahdollisuuden joskus työllistyä. Sillä mitataan
työvoimakoulutuksen hyvyys tai huonous.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies
Ilkka Kanerva.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt saa sellaisen käsityksen ed.
Virtasen puheenvuorosta, niin kuin kokoomus tyrmäisi koko
työvoimapoliittisen koulutuksen. Näin ei ole.
Me olemme esittäneet sinne kuudenneksen leikkausta ja siirrettäväksi
sen muihin toimenpiteisiin.
Mitä tulee siihen koulutukseen, jota esimerkiksi itse
olen antanut, en ollenkaan väitä, että se koulutus,
mitä annetaan siellä, olisi mitenkään huonotasoista.
Mutta kysymys on siitä, auttaako se koulutus niitä henkilöitä työllistymään,
jotka ovat siellä koulutuksessa. Voin aivan varmasti sanoa,
että siellä on sellaista porukkaa, jotka työllistyvät
ilman sitä koulutusta, siellä on niitä, jotka
työllistyvät sen ansiosta, että käyvät
koulutuksen, ja siellä on niitä, jotka eivät
työllisty siitä huolimatta, että he käyvät
sen koulutuksen. Jos koko raha suunnataan sille porukalle, jolle
siitä on oikeasti hyötyä, niin aivan
varmasti sille viidelle kuudesosalle ja pienemmälläkin
rahalla saadaan tämä toteutettua.
Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Virtanen, jos työllisyyskoulutetulta
kysytään, onko tyytyväinen kurssiin vai
ei, niin 75 prosenttia vastaa, että on, ja 25 ei. Jos tämä olisi
päinvastoin, niin nämä kaikki kurssit
pitäisi lopettaa välittömästi.
Eihän se vielä johda mihinkään.
On tietysti niin, että jos kurssiin ei ole tyytyväinen,
sitten on todella huolestuttava tilanne.
Mitä tulee kielitaitoon, on ymmärrettävää,
että maahanmuuttajalla pitäisi olla kielitaitoa,
ja meidän kielemme nimenomaan, mutta on tietysti aloja,
joilla sitä ei välttämättä tarvitse.
Kovapalkkaisiakin kielitaidottomia on vuosien mittaan Suomeen tullut,
esimerkiksi jääkiekkoilijoita.
Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ketkä ovat ne yksi kuudesosa työtöntä,
jotka kokoomuslaiset jättävät kouluttamatta?
Toimitteko te jumalana, joka kertoo, että tällä yhdellä kuudesosalla
ei ole oikeutta saada jokapäiväiseen elämäänsä jonkinlaista
sisältöä? Oletteko koskaan eläneet
sellaista elämää, jossa oikeasti koulutus
saattaa olla ainut syy herätä aamulla, ainut syy
hakeutua työvoimatoimistoon, ainut paikka tavata muita
ihmisiä, ainut paikka kokea myös, että kuuluu
jotenkin tähän yhteiskuntaan? Mielestäni
on törkeätä, että halutaan korostaa
täällä vain koulutuksen vain työllistävää puolta.
Todellisuudessa, niin kuin kaikessa muussakin koulutuksessa, on
kyse myös paljon muusta. Siinä on myös
kyse ihmisarvon tunnustamisesta ja siitä oikeudesta, että näillekin ihmisille
myönnetään, että yhteiskunta
tarvitsee heitä ja sen yhteiskunta osoittaa myöntämällä määrärahoja
tietyn tyyppisiin koulutuksiin.
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Sirnö, te puhutte nyt aivan
eri asiasta kuin kokoomus on puhunut. Me olemme arvostelleet työvoimapoliittisia
toimia työministeriön omien tutkimusten perusteella,
emme kuulopuheiden niin kuin ed. Virtanen täällä täysin
väärin on siteerannut kokoomusta. Työvoimapoliittisia
toimia täytyy kehittää niin, että ne
ihmiset, jotka ovat vailla työtä ja saavat työvoimapoliittista
koulutusta tai ovat toimenpiteissä, hyötyvät
paremmin. Me emme ole leikkaamassa keneltäkään
mitään, vaan uskomme, että ne ihmiset
eivät ole luusereita, niin kuin te puheenvuorossa sanotte,
vaan he ovat kyvykkäitä ihmisiä työllistymään.
Osa heistä tarvitsee sen tyyppisiä työvoimapoliittisia
toimia, jotka eivät heti johda työllistymiseen.
Se on ihan selvä, ed. Sirnö. Me emme ole niitä poistamassa,
vaan osan toimista suuntaamme niin, että ihmiset saisivat
oikeasti työpaikkoja. Ihmettelen kyllä, mitä pahaa
siinä on, että ne ihmiset, jotka on nyt sullottu
kortistoihin ja kursseille, saisivat aitoja ja oikeita työpaikkoja.
Mikä siinä teitä pelottaa? Uskon, että he
ovat meidän kanssamme samaa mieltä, että kurssien
laatua pitää pystyä arvioimaan. Sehän
on ihan (Puhemies koputtaa) normaalia toimintaa. Ihmettelen, että vasemmistoliittokin
tätä vastustaa.
Paula Risikko /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä tämä on aika
surullista keskustelua, kun ei uskalleta puhua siitä vaikuttavuuden
arvioinnista. Siis missään nimessä ei ole
kysymys siitä, että me haluaisimme vähentää sitä vaikuttavaa
auttamistyötä, mitä tarvitaan. Minä olen
itse neljä vuotta tehnyt työtä näiden kurssien
järjestämisessä ja nähnyt, minkälaisia ovat
ne osallistujat, jotka siellä ovat mukana.
Täällä on tuotu esille, että henkilö,
joka on työtön, tarvitsee monipuolista apua. Me
haluamme, että hän sitä saa ja että hän
saa nimenomaan sitä apua, että hän työllistyy.
Minun mielestäni ihmiset tarvitsevat siinä vaiheessa,
kun he ovat lähes syrjäytyneitä, terveydenhuollon
apua, he tarvitsevat näitä työvoimapoliittisia
toimia, mutta semmoisia, jotka auttavat heitä eivätkä vie
heitä taaksepäin.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt, kun käymme tätä keskustelua
ja kuuntelen teidän puheenvuorojanne nyt, voin tietysti
helposti todeta, että ei meillä varmaan todellakaan
ilmeisesti, kokoomuksella ja minulla tai vasemmistoliitolla, ole
suuria eroja näissä näkemyksissä.
Mutta kun kuuntelin niitä puheita, joita ryhmästänne
pidettiin tässä matkan varrella, niin tästä syystä provosoiduin
esimerkiksi arvioimaan sitä, ed. Häkämies,
mikä on ja mikä ei ole vikana työvoimakoulutuksessa.
Ed. Häkämies sanoi tuolta puhujakorokkeelta, ellen nyt
aivan väärin kuullut, että valmentava
koulutus on sellaista, että sillä ei ole mitään
vaikuttavuutta. Kyllä nyt on olemassa aivan selvää päinvastaista
näyttöä siitä. Ohjaava koulutus,
maahanmuuttajakoulutus, atk-koulutus muodostavat keskeisen osan
siitä. Kyllä minä nyt mielelläni keskustelisin
tosiasioista enkä jostain muusta.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa herra puhemies! Mennään taas välillä vähän
rauhallisempaan asiaan: kotitalousvähennykseen vielä kerran.
Tulevien vuosien kuluessa kotitalousvähennystä käyttäviä potentiaalisia
talouksia on yli 400 000 eli joka kuudes. Kotitalousvähennyksen
piirissä tehdyn työn määrä vuonna
2005 oli arviolta 10 000 henkilötyövuotta.
Jos kotitalousvähennystä käyttäviä kotitalouksia
olisi kolminkertainen määrä, se työllistäisi
noin 24 000 henkilöä. Tämä tavoite
toteutunee ennen vuotta 2010. Kotitalousvähennyksen seurauksena
syntyneet työpaikat ovat markkinaehtoisia ja pysyviä eivätkä vie
työpaikkoja jo työllistyneiltä. Ne eivät
myöskään vaadi tuekseen hallinto-, neuvonta-
ym. resursseja eivätkä muita työllisyyttä tukevia,
usein kalliita toimenpiteitä. Lisäksi valtaosa
alalla ennen pimeästi tehdystä työstä on
saatu kotitalousvähennyksen kautta laillisen toiminnan
piiriin. Yrittäjien oman arvion mukaan pimeän
työn suhteellinen osuus on vähentynyt kotitalouspalveluissa
noin 60 prosentista peräti neljäsosaan.
Tuloverolain 127 §:n 1 momentin mukaan verovelvollinen
saa vähentää kotitalousvähennykseen
oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan
sosiaaliturvamaksun, pakollisen työeläkemaksun,
tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun
ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi
30 prosenttia maksamastaan palkasta. Tuloverolain 127 §:n
2 momentin mukaan verovelvollinen saa vähentää kotitalousvähennykseen
oikeuttavasta työstä ennakkoperintärekisteriin
merkitylle veronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta
60 prosenttia.
Arvoisa herra puhemies! Tuloverolain 127 §:n 3 momentin
mukaan verovelvollinen saa vähentää kotitalousvähennykseen
oikeuttavasta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä yleishyödylliselle yhteisölle
maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia. Laki rajoittaa
merkittävästi kotitalousvähennyksen käyttöä.
Siksi kotitaloustyön vähennysoikeutta tulee lisätä aina
80 prosenttiin riippumatta siitä, tekeekö kotitaloustyötä henkilö, yritys
tai yleishyödyllinen yhteisö. Kokoomuksen esittämät
laajennukset kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ovat
oikeaan osuneita. Kotitalousvähennystä voitaisiin
ensi vaalikaudella korottaa 3 000 euroon henkilöä kohden.
Sari Sarkomaa /kok:
Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä,
että työvoimapolitiikasta on virinnyt keskustelu.
Olin tänä aamuna juuri puhumassa Itä-Helsingissä helsinkiläisille
yrittäjille, ja tosiasia on se, että todella suuri
huoli, iso talouden kasvun este Pääkaupunkiseudulla
on se, että meidän yrittäjämme
eivät saa osaavaa työvoimaa. Samaan aikaan meillä on
iso joukko helsinkiläisiä, Pääkaupunkiseudun
asukkaita työttöminä. He eivät
saa työpaikkoja. Samaan aikaan hallitus on lisännyt
työvoimapoliittisiin toimiin mittavan määrän
voimavaroja, ja silti työvoima ei kohtaa.
Kyllä me olemme siinä pisteessä,
että on aivan välttämätöntä,
että arvioidaan, mihin voimavarat suunnataan. Olen iloinen,
että talousvaliokunta on budjettilausunnossaan kiinnittänyt
huomiota siihen, että yrittäjyyden edistämiseen
ja työvoiman kohtaamisen edistämiseen suunnatut voimavarat
ovat aivan liian pieniä, jos verrataan niitä tähän
tempputyöllistämiseen, tehottomiin työvoimapoliittisiin
toimenpiteisiin. Kyllä yrittäjien viesti aamulla
oli selvä, että oikeasta asiasta puhutte. Pääkaupunkiseudun
kasvun este alkaa olla tämä, että työvoimaa
ei ole riittävästi, ja samaan aikaan Helsinki
maksaa niistä asioista, jotka työttömyydestä johtuvat.
Kyllä sanon, että kylmää ja
kovaa politiikkaa on punamullan politiikka, kun ei saa keskustella
siitä, etteivätkö työttömät
ansaitsisi työpaikkoja ja kunnollista työvoimapoliittista
koulutusta.
Ministeri Filatov peittelee, piilottelee niitä tilastoja,
niitä tutkimuksia, joita hänen omasta ministeriöstänsä tulee.
Me kun nostamme nämä keskusteluun, niin sanotaan,
että me haluamme ottaa pois työttömiltä.
Asia on kyllä ihan päinvastoin. Kokoomus haluaa
antaa työttömille töitä ja kunnollista
koulutusta, että heillä on mahdollisuus työllistyä.
Siksi me olemme esittäneetkin, että tehottomasti
kohdennetut voimavarat käytettäisiin hyviksi havaittaviin
työllistämistoimiin, työvoimapoliittisiin
toimiin ja ennen kaikkea sellaisiin toimenpiteisiin, että tulisi
aitoja, oikeita työpaikkoja.
Kyllä ihmettelen, kun ed. Gustafsson ja muut hallituspuolueiden
edustajat ovat täällä juhlineet työllisyyssaavutuksista.
Jos meillä on 14—15 prosenttia väestöstä työttömänä,
jos lasketaan työvoimapoliittiset toimet ja koulutus, niin
ei ole juhlan paikka.
Kyllä kokoomuksen ehdotus on varmasti sellainen, joka
ansaitsee täällä keskustelun, ja varmaan
tulee kannatustakin, ainakin kansalta. Olen hyvin pahoillani
ja on todella harmillista, arvoisa herra puhemies — täytyy
tässä se sanoa — että kun valtiovarainministeri
on kovasti peräänkuuluttanut keskustelua kokoomuksen
vaihtoehdosta ja olemme valmistautuneet ja etukäteen tästä on
ollut tieto, niin hallitus ei ole kiireiltänsä ehtinyt
tänne tästä asiasta keskustelemaan.
Arvoisa puhemies! Aikaisemmassa puheenvuorossani kerroin perhevapaauudistuksesta
ja kokoomuksen kannoista ja muutosesityksistä. Haluan todeta,
että isäkuukauden joustavoittaminen on tervetullut, äitiysrahan
tason korotus on tervetullut, mutta me emme kannata sitä tasa-arvoministerin
hellimää ajatusta, että isille maksettaisiin
lastenhoidosta vanhempainrahakaudella enemmän kuin äideille.
Se on kaiken tasa-arvoajattelun vastaista, ja meillä onkin
tähän vastaesitys, jossa korotusvara suunnattaisiin
perheille tasapuolisesti, käyttää vanhempainrahaa
isä tai äiti.
Mutta toinen suuri muutos, jolla haluan vielä täydentää edellistä puheenvuoroani,
on se, että meidän mielestämme, kokoomuksen
mielestä, tätä perhevapaauudistusta ei
pidä rahoittaa nostamalla työnantajien sairausvakuutusmaksua
eikä myöskään palkansaajien
maksuja, koska lapsen saaminen ja vanhemmuus eivät ole
todellakaan työperäisiä sairauksia. Siksi
vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten maksumiehiksi ei pidä joutua
vanhempien työnantajien, ei äidin eikä isän
työnantajan, vaan kyllä vanhemmuuden kustannukset
pitäisi hoitaa yhteisvastuullisesti, koska siitä,
että lapsia syntyy suomalaiseen yhteiskuntaan, hyötyy
koko yhteiskuntamme, kaikki. Sen takia näistä kustannuksista
meidän pitäisi yhteisvastuullisesti vastata.
Erityisen huolestuttava on esitys, että jatkossa nämä maksut
nousevat enemmän, ja samalla me nostamme työllistymiskynnystä.
Se on jo nyt Suomessa niin korkea. Meidän ei pitäisi
työnantajien maksuja nostaa, vaan päinvastoin
niin työn verotuksen kuin työnantajien sivukulujen
suunnan pitäisi olla alaspäin.
Kaiken kaikkiaan tämä esitys ei ole sellainen, mitä kokoomus
voisi kannattaa. Meillä on tästä oma
lakialoite, ja tulemme siitä eduskunnassa äänestämään.
Perhevapaiden kustannusten jakaminen on hoidettava sillä tavalla,
että korotamme valtionosuutta sairausvakuutusmenoista.
Yhteisin verovaroin huolehditaan kyllä paljosta muustakin.
Ihmettelen, miksi näistä vanhemmuuteen liittyvistä kustannuksista
emme voisi huolehtia.
Arvoisa puhemies! Totean vielä, niin kuin ed. Perho
puheenvuorossaan totesi, että hoitotakuun toteutuminen
suun terveydenhuollon osalta takkuaa todella kovasti esimerkiksi
ministeri Hyssälän Turussa — todellakaansuutarin
lapsilla ei ole kenkiä — eikä pian ole
lapsilla hampaita, koska on niin pitkät jonot suun
terveydenhuoltoon. Pitäisi miettiä toimia,
joilla saataisiin tämä toimimaan niin, että ihmiset pääsevät
hammaslääkärille.
Kokoomus on tehnyt hyvin vastuullisen, kustannustehokkaan esityksen,
että nostettaisiin kelakorvausta hammaslääkärin
palkkioista, hammaslääkärin hoidosta.
Sitä kautta saisimme terveyskeskushammashoidon ja yksityisellä sekto-rilla
annettavan hoidon jotakuinkin lähelle toisiaan, niin että osa
voisi hakeutua yksityiselle sektorille ja tällä tavalla
voisimme lyhentää hammashoidon jonoja. Toivon
todella, että tämä esitys erityisesti
otetaan eduskunnassa harkintaan. Meillä eduskunnassa on
vastuu siitä, että myöskin suun terveydenhuollon
osalta jollakin säädyllisellä tavalla
tämä hoitotakuu toteutuu.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa puhemies! Viron EU-jäsenyys pakotti Suomen
muuttamaan omaa alkoholiverotustaan. Muutoin Virosta Suomeen kulkevan
viinarallin pelättiin karkaavan käsistä.
Punamultahallitus päättikin esittää tuntuvaa
alkoholiveron alennusta 1.3.2004 lähtien.
Yllättävä piirre hallituksen veropäätöksessä oli
se, että hinnanalennus kohdistettiin paljon ennakoitua
voimakkaammin juuri väkeviin viinoihin, ja kun viinapullon
hinta romahti, ampaisi väkevien kulutus rajuun nousuun.
Myös ensimmäiset vaikutukset alkoivat näkyä nopeasti.
Viron viinaralli olisi tuonut pahimmat ongelmat lähinnä vain
Suomen etelärannikolle, mutta kirkkaiden viinojen kova
hinnanalennus laajensikin kielteiset vaikutukset koko maahan.
Sain veronalennuksen toteuduttua ajantasaista tietoa useilta
sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta. Muistankin ennustaneeni
vappupuheessani jo kahden kuukauden kokemusten perusteella, että kirkkaitten
viinojen veroa on pakko nostaa jo nähtyjen, mutta varsinkin
tulossa olevien ongelmien takia. Sain tuolloin jonkin verran palautetta,
jossa sanottiin ongelmien poistuvan itsestään
ja nopeasti, suomalaiset kun kuulemma oppisivat eurooppalaisen juomatavan
muutamassa kuukaudessa ja humalahakuinen juominen vähentyisi
pian. Vaan eipä ole vähentynyt. Jokainen näkee
lisääntyneen juopottelun aiheuttamia erilaisia
vaikutuksia lähipiirissään joka päivä.
Lisäksi vakavimmat seuraukset ovat lisääntyneet
tuntuvasti. Sekä miesten että naisten alkoholikuolemat
lisääntyivät vuonna 2004. Tilastokeskuksen
kuolemansyytilaston mukaan alkoholi löytyy joka kolmannen
keski-iässä kuolleen miehen taustalta. Alkoholisairauksiin
ja alkoholimyrkytyksiin kuoli vuonna 2004 lähes 1 900
ihmistä, viidennes edellisvuotta enemmän. Erityisen
huolestuttavaa on miesten alkoholikuolemien lisääntyminen.
Saman suuntainen epäsuotuisa kehitys on nähtävissä myös
naisilla. Vuonna 2004 alkoholiin kuoli yhteensä 383 naista.
Lisäksi vuosittain syntyy noin 1 000 alkoholisyndroomaa
sairastavaa lasta. He tulevat tarvitsemaan yhteiskunnan apua jopa
koko elämänsä ajan.
Tuoreen tutkimuksen mukaan peräti 15—30 prosenttia
kaikista sairauksista on sellaisia, joissa on taustalla alkoholi.
Tähän kun lisätään
vielä moninaiset inhimilliset ja sosiaaliset ongelmat, perheiden
lisääntynyt hätä, lasten turvattomuus jne.,
onkin jo päästy yhden nyky-yhteiskunnan vakavimman
ongelman juurille.
Alkoholin käyttöön vaikuttavia tekijöitä ovat hinta,
saatavuus ja valistus. Näihin kaikkiin on puututtava, jos
aiotaan lievittää alkoholista johtuvaa inhimillistä ja
taloudellista kärsimystä.
Tein eduskunnassa vuosi sitten laki- ja talousarvioaloitteet,
joissa ehdotettiin väkevien viinojen alkoholiveron korottamista
ja sen myötä kulutuksen ja ongelmien hillitsemistä.
Tuolloin eduskunta ei ollut vielä valmis veropäätöksen
oikaisemiseen. Sen jälkeen hallituskin vain askarteli kuukausikaupalla
erilaisia pullon kylkeen liimattavia varoitustarroja suunnitellen.
Nyt itse asia on etenemässä. Vuoden takaisen esitykseni tueksi
on koko kokoomuksen eduskuntaryhmä tullut ryhmäpäätöksellä.
Myös muissa puolueissa on vahvaa tahtoa ongelman korjaamiseen.
MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman puoluejohtajille tekemän
kyselyn perusteella kaikki puolueet nostaisivat alkoholiveroa. Toteuttamistavoista,
aikatauluista ja veronkorotuksen suuntaamisesta puolueilla on to-
ki erilaisia näkemyksiä.
Mielestäni juuri väkevien viinojen hinnankorotus
hillitsisi ongelmia parhaiten. Se toisi valtiolle arviolta 80 miljoonan
lisätulot, mikä tietysti on myöskin huomionarvoista.
Samalla palattaisiin edellisten hallitusten linjalle eli kulutuksen
suuntaamiseen väkevien sijasta miedompiin alkoholijuomiin.
Sitten, arvoisa puhemies, en voi olla puhumatta alkoholin
minimiverojen korotuksesta Euroopan unionissa, koska Suomen hallitushan on
ilmoittanut, että alkoholin minimiverojen korotus Euroopan
unionissa on yksi puheenjohtajuuskauden prioriteeteista. Kun kyselytunnilla kysyttiin
ministeri Heinäluomalta tästä, hän
silmät kirkkaana kertoi, että tämä on
yksi heidän tärkeimmistä asioistaan,
ja antoi kuvan, että tällä olisi vaikutusta
myös Suomen viinaveroon. Mutta onpa vain jäänyt
kertomatta, että esityksessä ei ole mitään
suoraa vaikutusta Suomen veroihin eikä Suomen ja naapurimaiden
välisiin veroeroihin. Heinäluoman EU-prioriteettihanke nostaisi
viinaveroa vain Kyproksella ja Sloveniassa, olutveroa muutamassa
maassa. Koko keskustelu on siis ihan turhaa ja, voisiko sanoa, bluffia.
Sinänsä looginen jatko hallituksen linjalle rajoittaa
mietoja ja suosia väkeviä.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Jos ensin kommentoisin hieman ed. Risikon
erinomaista puheenvuoroa, niin ainakin omalta osaltani on pakko
myöntää ja julkisesti, että silloin, kun
veropäätös tehtiin alkoholin osalta,
olin väärässä ja nyt on aika
tehdä siihen korjaus. Meidän on kokeilemalla haettava
se oikea taso, joka ei johda tuonnin liialliseen kasvamiseen Virosta, Venäjältä ja
muualta, josta sitä saa huomattavasti halvemmalla, mutta
joka ei myöskään johda sellaisiin sosiaalisiin
ongelmiin, jotka nyt tällä hetkellä alkoholipolitiikka
on aiheuttanut. Tämä on minusta itsestäänselvää.
Voi vain ihmetellä sitä, että hallitukselta
ei jo nyt ole tullut toimia.
Arvoisa puhemies! Varsinaisesti haluan kuitenkin ottaa esille
kaksi asiaa. Toinen liittyy työvoimapolitiikkaan ja toinen
opiskelijoiden asemaan.
Lähdetään työvoimapolitiikasta
ensin liikkeelle. Haluan tuoda sen esille, että kun olen
vuosikausia ollut työvoimapoliittisessa koulutuksessa opettajana,
haluan myöskin avoimesti kehua Vammalan työvoimatoimistoa
siitä, kuinka järkevästi siellä,
niissä puitteissa kuin on mahdollista, näitä koulutusrahoja
ohjataan. Siellä käytetään kyllä joka
ikinen tilaisuus hyödyksi, toteutetaan sellaista koulutusta,
josta on hyvä mahdollisuus työllistyä.
Mutta tiedän myös sen, että vaikka määrärahaa
jonkin verran vähennettäisiinkin, siitä huolimatta
saavutettaisiin ne samat työllisyysvaikutukset kuin nytkin.
Tästä on pohjimmiltaan ollut kyse kokoomuksen
esityksessä.
Se asenne-ero, mikä meillä on suhteessa punamultahallitukseen
ja varmaan suhteessa myöskin vasemmistoliittoon, tulee
siitä, että kun ajatellaan esimerkiksi Voikkaalta
työttömäksi jääviä henkilöitä,
meidän vastauksemme ongelmaan on se, että kakkosasunnon
verovähennysoikeus myönnetään,
jolloin henkilöt voivat välittömästi, jos
heidän ammattitaidollaan on muuallapäin Suomea
kysyntää, mennä toiselle puolelle Suomea,
vuokrata sieltä yksiön, tehdä töitä siellä, kunnes
töitä löytyy lähempää,
tai sitten perhe muuttaa myöhemmin perässä.
(Ed. Sirnön välihuuto) Se on meidän vastauksemme,
koska me tiedämme ja kaikki tutkimukset myöskin
osoittavat, ed. Sirnö, että on erittäin
tärkeää, että työtön työllistyy
mahdollisimman pikaisesti. Mutta nykytilanne on se, että koska
tällaista mahdollisuutta ei ole olemassa, niin taloudellisesti
paljon helpompi vaihtoehto on silloin jäädä ansiosidonnaisen
työttömyysturvan varaan kotiseudulle, jos ei siellä kotiseudulla
ole vaihtoehtoista työmahdollisuutta olemassa, mikä on
tällaisessa massairtisanomisen tapauksessa hyvin epätodennäköistä.
Hallitus antaa tähän sitten sen 700 euron muuttoavustuksen.
Kuinka paljon se 700 euron muuttoavustus, jota sivumennen sanottuna
vasemmistoliitto vielä sitäkin vastustaa, pystyy
sitten auttamaan siinä tilanteessa, jos henkilö joutuu
pistämään myyntiin omakotitalon — jos
sen ylipäätään saa myytyä — ja
uusimmastakin omakotitalosta voi tämmöisellä muuttotappioalueella
saada ehkä 100 000 euroa ja vastaava maksaa kasvukeskuksessa
200 000, jopa 300 000 euroa? Ei tätä ongelmaa
ratkaista 700 euron muuttoavustuksella alkuunkaan. Se on aivan pikku
juttu, ja sen takia tämä kakkosasunnon verovähennysoikeus
on ainoa keino auttaa sitä työttömäksi jäävää henkilöä aivan
välittömästi.
Sama koskee laajemminkin meidän näkemyksiämme.
Tärkeintä on saada ihmiset nopeasti töihin
sen jälkeen, kun he ovat jääneet työttömiksi, ja
sitten, jos se ei onnistu, tulevat nämä työvoimapoliittiset
koulutukset ja muut toimenpiteet.
Arvoisa puhemies! Toinen asia on opiskelijoiden tilanne. Yhdyn
siihen kuoroon, joka ihmettelee hallituksen saamattomuutta, ja yhdyn
siihen esitykseen, joka kokoomukselta on tullut opintotukiasiassa.
Mutta haluan ottaa tässä esille vielä yhden
erittäin tärkeän asian, joka on jäänyt
aika pienelle huomiolle, myöskin SYLin omassa poliittisessa
linjauksessa. Se on vapaan tulorajan korotus.
Nyt nimittäin, jos me ajattelemme tilannetta, että meillä on
sellainen opiskelija, joka ei saa vanhemmiltaan rahaa opiskeluun
ja, joka joutuu olemaan opintotuen ja asumislisän varassa,
niin hänen vaihtoehtonsa tosiasiassa ovat ottaa lainaa tai
mennä töihin. Koska lainanotto, vaikka se on yksi
mahdollisuus, ei ainakaan niillä ehdoilla, mitä hallitus
tarjoaa, ole kovin houkutteleva vaihtoehto, ainoa vaihtoehto silloin
tosiasiassa on mennä töihin. Vaikka nyt opintotukeen
tulisi tämä kannatettava 15 prosentin tasokorotus,
niin se ei vielä pelasta sellaista henkilöä,
jolla ei ole mitään muita tuloja kuin opintotuki
ja asumislisä, jolloin tällaisen henkilön
on käytännössä pakko rahoittaa
opiskelunsa tekemällä töitä.
Sen takia on erittäin tärkeää,
että tätä vapaata tulorajaa korotetaan.
Nyt ollaan ihan käsittämättömän
alhaalla, kun opiskelija ei saa tienata kuin 505 euroa kuussa tai
hän menettää opintotukensa, tai sitten
1 015 euroa silloin, kun ollaan kesälomalla. Jokainen
tietää sen, että jos tekee puolipäivätoimisesti
vaikka minkälaisia hanttihommia, niin se 505 euron raja
menee yli, joten se, että tänne saadaan korotus,
auttaa kaikkein eniten niitä todella heikossa asemassa
olevia opiskelijoita. Jos näihin tehdään
tämä 20 prosentin korotus, jota olemme esittäneet,
se tarkoittaa noin 1 500 euron korotusta verotettavaan
tuloon. Siitä menee tietysti joku summa veroa, mutta kuitenkin
suurin osa siitä jää käteen.
Sen vaikutus on paljon suurempi kuin on opintotuen 15 prosentin
korotus, joka toki sekin pitää tehdä,
sitä en sano. Mutta yritän tässä todistaa
sitä, että samalla kun huomio kiinnittyy opintotukeen,
emme saa unohtaa työssä käyviä opiskelijoita,
koska monet opiskelijat ovat töissä sen takia,
että se on ainoa keino ylipäätään
opiskella ja viedä opintoja eteenpäin.
Minna Lintonen /sd:
Arvoisa puhemies! Olen vähän hämmästellyt
tuota ed. Sarkomaan käytöstä viime aikoina
täällä salissa ja myös sitten
tuolla turuilla ja toreilla. Ed. Sarkomaa on ollut hurjana viime
aikoina, ja hän on yrittänyt kepittää ministeri
Tarja Filatovia ja hänen erittäin hyvää työvoimapolitiikkaansa.
En tiedä, minkälaisen vaalihysterian vallassa
ed. Sarkomaa nyt touhuaa, koska hän yrittää jonglööritempuilla
ja taikasauvallaan tehdä hyvästä työvoimapolitiikasta
huonoa ja valkoisesta mustaa. Tämä hyvä hallitushan
on vuodesta 2003 luonut ainakin 60 000 uutta työpaikkaa,
ja nuorten yhteiskuntatakuu on saatettu voimaan, ja pitkäaikaistyöttömien
yhteiskuntatakuu on myös tullut voimaan. Yli 54-vuotiaiden
työntekijöiden työllistämisen tuki
tuli voimaan vuonna 2006. Vuonna 2005 valtion määräaikaisia
työsuhteita on vakinaistettu jne., jne. Jokainen teistä varmaan
tietää nämä erittäin
hyvät listat, mitä tämä hyvä hallitus
on saanut aikaan. — Näen, että ed. Hemmilä haluaisi
aplodeerata, mutta ei täällä voi nyt
oikein taputtaa.
No, mennään sitten vähän
rauhallisempiin aiheisiin ja puhutaan nyt näistä opintososiaalisista eduista.
Kokoomus on nyt vastuullisena oppositiopuolueena tehnyt määrärahankorottamisaloitteen
opintotuen opintorahasta — hieno aloite. Onneksi kokoomus
on nyt oppositiopuolueena herännyt tähän
opiskelijoiden tilanteeseen. Aikoinaanhan kokoomus ei hallituskaudellaan opiskelijoita
paljon muistanut, mutta hienoa, että edesvastuullisena
oppositiopuolueena näitä asioita sitten miettii.
Mutta haluaisin nyt rauhankyyhkynä tuoda erinomaisen
kompromissin teille siinä, mitä me voisimme tehdä tässä opintorahan
korottamisessa. Opintorahan korottaminenhan on, niin kuin kaikki
tiedämme tässä salissa, kaikkia opiskelijoita
tasapuolisimmin kohteleva opintotuen kehittämisen muoto.
Prosentuaalisessa korotuksessa ongelmallista on se aina, että toisen
asteen opiskelijoiden pienten opintorahojen ja korkeakouluopiskelijoiden
opintorahan tasojen ero kasvaisi nykyisestään.
Tästä syystä euromääräinen korotus
olisi kannatettavin vaihtoehto. Ja nyt se hyvä kompromissi — kyyhky
on laskeutunut: Verrattuna esimerkiksi 15 prosentin korotukseen 10
euron korotus korkeakouluopiskelijoiden opintorahaan sekä 20
euron korotus toisen asteen opiskelijoiden opintorahaan tulisi myös
valtiontaloudelle nyt huomattavasti edullisemmaksi, ja se toteutettaisiin
ensi vuoden lopussa. Sen jälkeen sitten vuonna 2008 korotettaisiin
sekä toisen asteen että korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa
uudelleen. Mutta aloitettaisiin tällaisilla pienillä askelilla.
Reijo Paajanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Meinasin tuolta paikaltani, mutta räkättirastaana
sitten "pöntöstä" huutelemaan. Tuosta työvoimapoliittisesta
tilanteesta vielä sen verran, että meillä ed.
Sarkomaa esitti erinomaisesti yrittäjien näkemyksiä missä mennään.
Meillä on seuraavan kymmenen vuoden aikana jäämässä 700 000
ihmistä työelämästä pois,
mikä merkitsee noin 70 000:ta (Ed. Kallis: Ja
monta kansanedustajaa eduskunnastakin!) — Kyllä,
myöskin jo ihan muutaman kuukauden päästä. — 70 000:ta.
Tätä lukua kun pyörittää yrityksiin, meillä on
Suomessa noin 230 000 yritystä ja 93 prosenttia
on alle kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä.
Tämä merkitsee sitä, että joka
kolmannen henkilön, joka poistuu yrityksestä,
tilalle ei palaa ketään. Haaste on suuri lähitulevaisuudelle.
Me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.
Hommat muuten eivät pelaa. Tältä osin
meidän täytyy löytää sellaiset
työvoimapoliittiset lääkkeet yhdessä,
olkoon se sitten vasemmalta, keskeltä tai oikealta, että ne,
jotka työllisyyskursseja käyvät ja haluavat
käydä töissä ja pystyvät työntekoon,
he myös työllistyvät. Tämä kohdentumiskuvio
on suuri. Minusta sieltä kortistosta pitäisi saada
sellaiset pois, jotka eivät enää pysty työllistämään
itseään.
Lyhyesti vielä tuosta maatalousyrittäjien
työssäjaksamisesta. Ne ongelmat ovat nousseet
tosi voimallisesti esiin, ja yrittäjien määrän
vähentyminen, niin kuin täällä tuli
jo esiin, että 1 000 maitotilaa on esimerkiksi
tänä vuonna lopettanut, merkitsee, että tilakoot
suurenevat ja työn rasittavuus entisestään
vain lisääntyy. Tuo lomitusjärjestelmä on
pikaisesti kehitettävä niin, että homma
pelaa jatkossakin. Muuten loppuunpalamisia tapahtuu liian paljon
edelleen. Tämä koskee myös turkistarhausta,
jossa ei vielä tänä päivänäkään
ole mahdollisuutta vuosilomaan. Tämä on räikeä epäkohta,
ja se pitää minusta myös korjata todella
pikaisesti. Tuo järjestelmän kustannustason korjaus
on kuitenkin vain noin miljoonan euron vuosikustannus. Tältä osin
se ei voi kaataa tätä yhteiskuntaa.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Nostan hattua
kokoomuksen yritteliäisyydelle. Siitä ei ainakaan
ole puutetta, kun katselen näitä lakialoitteita,
joita tänään käymme läpi.
Poikkeuksellisesti olen myös samaa mieltä kokoomuslaisten,
melkein kaikkien puhujien kanssa yhdestä asiasta: minusta
on hävettävää, että huhun
mukaan demaripuolue on järjestänyt jotakin rinnakkaisohjelmaa
samaan aikaan kun ainakin tiettyjen ministerien pitäisi olla
täällä tätä keskustelua
kuulemassa. Eli tähän närkästykseen
hivenen yhdyn tässä.
Näissä aloitteissa, joita kokoomus on tehnyt
ja tuonut täällä esille, kokoomus sopivasti
pehmoilee ja punastelee vaalien alla, niin kuin sillä on tupannut
joka vaalien alla olla hivenen taipumus. Valitettavasti vaan tämäkin
keskustelu on osoittanut, että pikkasen kun pintaa raaputtaa, niin
kyllä se sydän oikealla edelleen sykkii vain tietyn
ihmisjoukon eduksi, kun kokoomuslaisaloitteita lueskelee. Kokoomus
on täällä esitellyillä aloitteilla
pääasiasiallisesti osoittanut, ettei sillä ole
halua ajaa kuin vain tiettyjen ihmisten ja tiettyjen suomalaisten
etua ja ratkoa vain tiettyjä epäkohtia niiden
ihmisten kohdalta, jotka itse kokoomusryhmä kokee arvokkaiksi.
Kokoomus ajaa harvojen ja hyväosaisten opiskelijoiden asiaa,
niiden, joilla on mahdollisuus valmistua putkitutkinnosta ajoissa
sellaisiin ammatteihin, joissa on varmuus saada työpaikka
ja joista saa niin hyvää palkkaa, että on
varaa maksaa lainan lyhennykset. Nimittäin verohelpotuksethan
eivät poista sitä tosiasiaa, että laina
on kuitenkin jollakin palkalla maksettava takaisinpäin.
Samoin, kuten täällä jo aikaisemminkin
totesin, kokoomuksen opiskelijamalli lähtökohtaisesti
poikkeaa vain piirun verran hallituksen esittämistä,
jota kokoomus on mielellään ollut täällä haukkumassa.
Kokoomuksen opintotukimalli lähtee lainapainotteisuudesta,
putkitutkinnoista, työn suosimisesta kokopäiväopiskelun
sijaan ja todellakin tietoisesti muun muassa eriarvoistaa opiskelijoita
sen mukaan, kuinka painava opiskelijan vanhempien tilipussi tai
joku muu pussi on.
Tietysti olen myös ilahtunut siitä, että kokoomus
uskaltaa lähteä itselleen vieraalle alueelle, nimittäin
vastuulliseksi työvoimapolitiikan ja työllistämispolitiikan
esitaistelijaksi. Ongelma vaan on, että nämä eväät,
millä kokoomus lähti tätä ristiretkeä käymään,
tuntuvat tällä hetkellä kovin ohuilta
ja kovin nurinkurisilta. Tänään olisi
esimerkiksi ollut mielenkiintoista kuulla työllistämislinjauksia
tai työvoimapoliittisia linjauksia kokoomuksen suulla,
jolla oltaisiin kerrottu miten parannetaan sitä tilannetta,
että Finnairin tapaan moni muukin työnantaja tällä hetkellä ilmoittaa
työntekijöille vähentävänsä palkkaa
30 prosentilla tai ulkoistavansa nämä työntekijät. Onko
tämä sitä vastuullista työllistämispolitiikkaa,
johon kokoomus nyt sitten on kovasti tähtäämässä?
Samoin olisi mielenkiintoista tietää, onko kokoomuksen
eduskuntaryhmä EK:n linjoilla tämän ylimääräisen
yhden orjatyötunnin eli siis ilmaiseksi työnantajille
tehtävän tunnin vaateen edessä. Tämän
tyyppisiä työllistämislinjauksia olisin
toivonut täällä kuulevani, en sitä,
että kokoomus syyllistää työttömiä tai
on valmiina leikkaamaan työttömille kuuluvista
koulutuksista rahaa.
Olen myös huolissani siitä, että kokoomukselle
on tärkeämpää syyllistää työttömiä mutta
samalla suistaa osa, se kuuluisa kuudesosa, mistä kokoomus
on niin kovin monta kertaa puhunut, täydelliseen toimimattomuuteen.
En ole aivan varma, miten sillä edistetään
ihmisten sopeutumista työmarkkinoille tai palautumista
työmarkkinoille. Myös mielestäni ed.
Satosen äsken käyttämät puheenvuorot
täällä ovat hivenen ontuvia. Hänen
esimerkkinsä — hän valitsi paperimiehet
kohteekseen kertoakseen, miten tiettyjä verokikkailuja
käyttäen paperimiehet työllistyvät.
Voin kertoa hänelle, että paperialalla tällä hetkellä työllisyysnäkymät
eivät ole sitä luokkaa, että Voikkaan
tehtaalta työttömiksi jäävät paperimiehet
noin vaan tuosta ykskaks toiselle paikkakunnalle työllistyisivät.
Paperimiehistä ei tule niitä tällä hetkellä kovasti
tarvittavia metallimiehiä ilman koulutusta. Mielestäni
on aika eriskummallista, että juuri tästä mahdollisesta kouluttamisesta
ammatista toiseen tai siirtymisestä ammatista toiseen,
siitä kokoomus on valmis leikkaamaan silloin, kun kyse
on työllistämispolitiikasta.
Itselleni on myös tärkeätä se,
että työvoimapolitiikkaan, työllistämiskursseihin
liittyy myös muutakin kuin se pelkkä opinto ja
suorite. Työllistämiskursseihin liittyy myös
niin sanottuja pehmeitä arvoja, pehmeitä syitä,
niitä todella punaisia ihmisen näköisiä syitä.
On ilmeisesti kokoomukselle täysin tuntematon käsite
tai tuntematon kokemus se, että ihminen, joka on ollut pitkän
aikaa työttömänä, ei noin vain
sujuvasti soljahda työelämään.
Sokki tekemättömyydestä täysipäiväisyyteen
tai työyhteisöön voi olla aika suuri.
Esimerkiksi näillä valmentavilla kursseilla on
myös piilotarkoituksensa. Niiden tarkoituksena on opettaa
ihmisiä uudelleen sosiaalisiin taitoihin, opettaa ihmisiä tiettyihin
kellonaikoihin, opettaa tiettyihin rytmeihin. Mielestäni
se on hyvin arvokas syy, todella arvokas syy, ja mielestäni
inhimillinen syy työllistämiskursseille.
Olen ollut itse pitkiä jaksoja työttömänä aikana,
jolloin Suomi syöksyi lamaan Ahon hallituksen aikana ja
Holkerin hallituksen toimien jäljiltä. Olin todella
työttömänä pitkiä jaksoja
ja myönnän, että en koe itseäni
luuseriksi, niin kuin ed. Sarkomaa täällä minut
leimasi, kun kerroin omista kokemuksistani työttömyysjaksoni
aikana. Hain supertyöttömyyden aikana noin 120:tä työpaikkaa
yhden kuukauden aikana. Ponnistelin kovasti yksinäni, mutta
kieltämättä kuuden kuukauden jälkeen
minunkin rajani tulivat täyteen. Siinä vaiheessa
rehellisesti sanottuna minut pelastivat silloiset työllistämiskurssit,
silloiset valmentamiskurssit, jotka antoivat minulle syyn herätä aamuisin
ja antoivat minulle syyn ponnistella uudelleen. Sen verran masentava
oli senaikainen työvoimapolitiikka ja senaikainen työnantajapolitiikka,
että ilman tätä työntöapua
en todennäköisesti olisi täällä tänään.
Senpä takia mielestäni oli vähintäänkin
loukkaavaa kun ed. Sarkomaa tieten tahtoen halusi tulkita minun
puheenvuoroni niin, että syyllistin työttömiä luusereiksi.
Minun mielestäni hänellä ei ole varaa
ainakaan minulle tulla sitä sanomaan. Olen ollut yhteensä yli
kaksi vuotta työttömänä koko
aikuisikäni aikana. Toivon, ettei kukaan koskaan tule, sellainen
ihminen ainakaan, joka itse ei ole ollut työttömänä,
sanomaan, että minä olen jossakin elämäni
vaiheessa ollut luuseri.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Ehkä rakenne tälle
keskustelulle on hiukan hankala puhemiesneuvoston jäsenelle
siinä mielessä, että siinä alkuvaiheessa
olisi kyllä pitänyt nämä kaikki
kolme osiota esitellä ja oli vain ed. Jyri Häkämiehen
puheenvuoro ja sen jälkeen alkoi debatti, vaikka debatti
tietysti on saattanut koskea mitä tahansa näistä lakialoitteista,
joita on yhteensä 33: 10 kokoomukselta, 7 vasemmistoliitolta
ja 16 kristillisdemokraateilta.
Mutta, puhemies, luin tässä tämän
ed. Jyrki Häkämiehen runsaan 7 sivun mittaisen
puheenvuoron, ja siinä todellakin tuodaan se ajatuksellinen
yhteys Ruotsi ja Suomi, ja miksi? Sen takia, koska Ruotsin kokoomus
ja sen apupuolueet ovat yhdessä saaneet vaalivoiton. Työllisyyskysymyshän
siellä oli keskeinen, tuolla lahden takana, ja niin myöskin
ed. Jyri Häkämies viittasi, että hän
nyt puhuu vain työllisyydestä omassa puheenvuorossaan.
Tosin hän puhui muistakin asioista, mutta hän
totesi tämän.
Tämä työllisyys: Varmasti sillä lailla
on aivan järkevää puhua, että pitäisi
kohdentaa määrärahat aina mahdollisimman
oikein. Mutta tämä on tällainen yleiskäsitys.
Jokainen järkevä hallinnonala pyrkii tähän,
ja niin kuin täällä on todettu välihuudoissa
ja muutenkin, niin myöskin työvoimaministeriössä näin
pyritään tekemään. Ei varmasti
aina onnistuta. Tietysti kaikilla meillä on kokemuksia
ja tietoja siitä, millä tavalla voidaan näennäisesti
ehkä vain käyttää tätä nimikettä työvoimapoliittinen
koulutus eikä siinä oikeastaan synny mitään.
Tätä on vuosikausia erilaisten työvoimaministereiden
ollessa vallassa toteutettu. Mutta ei tämä tilanne
tällä hetkellä ole mitenkään
enemmän temppumainen kuin joskus ennen, mieluummin
päinvastoin. No, tämä tempputyöllistäminen
on ollut tämä kokoomuksen termi, ja se tempputyöllistäminen on
ollut myöskin Ruotsissa termi. Siellähän
sitten myös ainakin jälkipuheet ovat olleet sellaisia,
että työllisyyspolitiikka on ollut tämän
vaalivoiton yksi pohja. Eli tänne halutaan vähän
samanlaista ideaa, että tapahtuisi yhtä onnellisesti kokoomukselle,
joka tällä hetkellä ei kuitenkaan ehkä ihan
ole kärjessä näissä mittauksissa.
Mutta mitä on tapahtunut, siis mitä Ruotsissa sitten
todella tapahtui? Nyt kun Ruotsin kokoomus ja nämä muut
puolueet siinä mukana ovat julkistaneet oman budjettiesityksensä,
niin työttömän asemaa on heikennetty,
aivan selvästi. Työttömyysturvaa on heikennetty
eli tämä keppi otettu mukaan ja sillä sitten
ajatellaan parannettavan työllisyyttä. Tämä on
nyt kuitenkin sitten se lopputulos, mihin on tultu siellä.
Sitten täällä on puhuttu ministerin
vaihtamisesta, ei siis Ruotsin, vaan Suomen, siis sillä lailla,
että työvoimaministeri on ollut kauan ja ei ole oikein
tullut tulosta. No, mitä Ruotsissa tapahtui? Siellä vaihdettiin
ministereitä. Mitä he saivat? No, he saivat ehkä sellaisen
ministerin, joka on maksanut televisiomaksunsa. Mutta mitä me saisimme,
jos me vaihtaisimme ministeri Filatovin? En minä usko,
että me saisimme paremman työvoimaministerin.
Muuten tämä keskustelu, kun se nyt on tietysti ollut
tällainen yleisesti syleilevä ... Ed. Risikko, joka
nyt tuli paikalle, tuossa ihan lähtiessään
puhujapöntöstä sanoi jotenkin niin, että minulle
jäi soimaan korviin, että pitäisikö ...
Siis oliko tarkoitus, ed. Risikko, että mietoja alkoholijuomia pitäisi
suosia entistä enemmän? Mielestäni Suomen
päihdepolitiikka siltä osin, mikä koskee
alkoholia, on niin ongelmallinen, ettei mietojakaan pitäisi
tätä enempää suosia, mitä niitä on
jo suosittu.
Ed. Sarkomaan, joka on ollut erityisen terhakka, puheenvuoro
sieltä Itä-Helsingistä oli tässä vasta
kuultavana. Todellakaan Pääkaupunkiseudulla eivät
edes sellaiset keskituloiset työntekijät, jotka
ovat terveydenhoidon avainasemassa, sairaanhoitajat, tai jotka ovat
yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisiä, kuten poliisit,
edes he eivät pysty asumaan, maksamaan Helsingin asumiskustannuksia.
Nyt tämä väliaikainen korkotason
alhainen tilanne helpottaa omistusasunnon hankkimista, mutta jo
nyt on nähtävissä korkotason nousu, ja saattaa
olla edessä todella kovat ajat niille, jotka ovat hyvin
suuriin asuntolainoihin turvautuneet. Eli yleensäkin tulla
toimeen Pääkaupunkiseudulla on aika tavalla kysymys
siitä nimenomaan, että asuminen on aivan kohtuuttoman
kallista, palkat ovat pieniä, ja sitten tännehän
on luotu köyhälistöä, joka käy
työssä, mutta työn palkka on niin pieni,
että sillä ei tule toimeen, eikä aina ihan
kahdellakaan työllä tulla toimeen.
Yhdysvalloissahan tämä on tyypillistä,
nämä köyhien ihmisten työmarkkinat:
matalasti, huonosti palkattuja töitä, monta työtä,
ja lapset sitten ovat hunningolla, ja harrastetaan muun muassa sitten
ampumista kouluissa ja päiväkodeissa aseilla oikein
osumaan osuen. On hyvä todeta, että Yhdysvalloissa
haavoittuu tai kuolee 477 000 ihmistä vuodessa
ampumavälikohtauksissa, joissa käytetään
lähinnä käsiaseita ja jotka ovat näitä yksityisiä toimia.
Irakin sota ei siis ole tässä mukana.
Puhemies, edelleenkin: On selvää, että työstä pitää maksaa
kunnon palkka, ja se on tempputyöllistämistä,
kun ei makseta. Myöskin ed. Jyri Häkämies
kiinnitti huomiota Voikkaaseen. 8.3.2006 UPM Oyj ilmoitti noin 1 200
ihmisen irtisanomisesta Kuusankoskella, lähinnä Voikkaan
tehtaalla, joka lopetetaan, ja sen lisäksi sitten myöskin
Kuusankosken paperitehtaalla Kuusanniemessä. Tuo luku on
nyt onneksi pudonnut noin 1 000:een, siis ei ihan 1 200,
mieluummin lähinnä 1 000, ihmistä saa
etsiä uutta työpaikkaa. Paikallisesti ehkä suurin
avaus on paikallinen koneiden kunnostuksen ja huollon hoitava uusi
yritys, joka on työllistänyt noin 65 ihmistä. Ed.
Häkämies viittasi Turkuun, että Turusta
hänen tietojensa mukaan on tullut työpaikkoja. Näin
varmasti on. Tiedän myös, että Sköldvikiin,
Kilpilahteen, ovat ihmiset hakeutuneet töihin Kuusankoskelta
Voikkaan tehtaan raunioista. Mutta tiedän myös
sen, että kokonaistyöllistymisaste on noin 200,
eli edelleenkin noin 800 ihmistä on vailla työtä.
Itse näen järkevänä ajatuksena
sen, että toinen asunto, siitä esimerkiksi vuokra,
olisi verovähenteinen. Se on ihan kannatettava ajatus.
Mutta tietysti sen lähtökohdan pitäisi
olla siinä, että ei meidän miljardikonserniemme,
joilla on satojen miljoonien eurojen vuosivoitto, pitäisi
toimia sellaisessa paratiisissa, jossa on niin helppoa irtisanoa
ihmisiä kuin Suomessa on, paljon helpompaa ja halvempaa
kuin mitä se on esimerkiksi muissa EU-maissa. Tämä on
tietysti se lähtökohta.
Ja edelleenkin: Tämä Voikkaa ja tällaisten
ongelmien ratkaisu vaatii todella koko yhteiskunnallista panosta
kaikilla tasoilla. Muistutan siitä, että kun itse
kukin, niin kuin ed. Häkämieskin Kotkassa, on
valtuuston jäsen ja kun valtuustoissa käsitellään
muun muassa työllistämistä, kuntien kautta
tapahtuvaa työllistämistä, miten siellä itse
kukin meistä sitten oman kantansa ilmaisee ja nappia painaa,
kun asioista päätetään, vähennetäänkö työllistämismäärärahoja
kuntatasolla.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Ensin haluan ed. Tiusaselle todeta,
että on kyllä vaikea nähdä,
miten työsopimuksen irtisanominen ja sen helppous korreloi
työllisyyden ja työttömyyden kanssa,
siis on vaikea nähdä, miten ne korreloivat. Varmasti
löytyy kaikenlaisia esimerkkejä. Minä annan
nyt yhden esimerkin: Tanskassa irtisanominen on erittäin
helppoa; Tanskassa on ilmeisesti kaikista EU-maista alhaisin työttömyys.
Eli ei voi väittää, että jos
irtisanominen on helppoa, niin sillä olisi kielteinen vaikutus
työttömyyteen.
Tässä on aika paljon puhuttu alkoholiverosta, ja
tietenkin voisin säästää oman
puheenvuoroni siihen, kun minun tekemäni aloite, kristillisdemokraattien
aloite, alkoholiveron korottamiseksi tulee aika myöhään
tänä iltana esiin, mutta haluan kuitenkin sen
puheenvuoron nyt pitää, koska lähes kaikki
oppositiopuolueet ovat omaan vaihtoehtobudjettiinsa sisällyttäneet
alkoholiveron korottamisen. Tämänkin minä ymmärrän, koska
kansa on sitä mieltä, että pitäisi
korottaa. Eduskuntaryhmiltä on tiedusteltu suhtautumista veron
korottamiseen, ja mikäli minä en aivan väärin
muista, niin kaikki ryhmät ovat ilmoittaneet, että tulisi
korottaa. Silloin voi tietenkin ihmetellä, minkä takia
ei koroteta.
Ed. Risikko totesi tuosta Euroopan unionin direktiiviehdotuksesta
minimiveron korottamiseksi, siis alkoholiveron minimitason korottamiseksi,
että ainoastaan Kypros joutuu väkevän
viinan alkoholiveroa nostamaan ja olutveron nostaminen tulisi eteen
muun muassa Saksassa. Saksa on ilmoittanut, että olutveroa
ei koroteta senttiäkään, ja tämä tulee
kaiken järjen mukaan johtamaan siihen, että mitään
alkoholiveroa EU:ssa ei nosteta, koska se edellyttää kaikkien
maitten yksimielisyyttä eli kaikkien maitten suostumusta.
Mutta tämä ei estä sitä,
ettemmekö me omassa maassamme voisi nostaa, ja en oikein
ymmärrä kokoomuksen esitystä, kun te
lähdette siitä, että ainoastaan väkevän
viinan veroa nostettaisiin ja nostettaisiin entiselle tasolle. Alkoholin
kulutuksesta absoluuttiseksi alkoholiksi muutettuna puolet kulutetaan
oluena. Oluen kulutus on siis puolet koko kulutuksesta. Mistä johtuu
sitten, että olutta juodaan Suomessa niin paljon? Se johtuu osittain
tavasta ja eurooppalaisesta tavasta — kaikissa tai varsin
monessa maassa joka tapauksessa oluen kulutus on erittäin
korkea — mutta kyllä se johtuu myöskin
siitä, että halvimman humalan nuoret saavat oluesta.
Yritin tuossa laskea, paljonko olut Koskenkorva-pulloksi muutettuna
maksaisi, ja hinnaksi tuli tuollainen 7—8 euroa. Jos keskiolut
muutetaan Koskenkorva-pulloksi, niin se maksaisi 7—8 euroa,
kun taas Koskenkorva-pullo maksanee tuollaiset 10 euroa, ja ymmärtää hyvin,
että nämä nuoret kuluttavat olutta. Juuri
tästä syystä, vaikka pidän kokoomuksen
esitystä kyllä hyvänä, se johtaisi
kuitenkin siihen, että oluen kulutus lisääntyisi
huomattavasti. Se ei vaikuttaisi näin ollen ollenkaan verotuloihin,
ei väkevän viinan kulutus kovinkaan paljon laskisi.
Kaikkein viisainta olisi nostaa niin oluen veroa, viinin veroa
kuin väkevien juomien veroa. Kristillisdemokraatit ovat
tehneet aika tarkat laskelmat, jotka osoittavat, että noin
2,5 senttiä pulloa kohti lisää olutveroa,
25 senttiä lisää veroa viinipullon hintaan
ja 1 euro lisää väkevän viinapullon
hintaan antaisi verotuloja valtiolle noin 200 miljoonaa ja aivan
varmasti jonkin verran vaikuttaisi kulutukseen, mutta ei ainakaan
muuttaisi kulutuksen rakennetta huonompaan suuntaan. Tästä syystä toivon,
että kokoomus luopuisi omasta aloitteestaan ja tukisi kristillisdemokraattien
aloitetta alkoholiveron nostamiseksi.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa puhemies! Kun ed. Tiusanen täällä äsken
kysyi, mitä minä oikein sanoinkaan, niin edellisen
puheenvuoroni päätin siihen, että hallitus
suosii väkeviä tällä hetkellä.
Minä en missään nimessä suosi
väkeviä enkä myöskään
niitä mietoja.
Ed. Kallis toi äsken esille sen, että meidän mallimme
on heikompi kuin heidän mallinsa. Me perustelemme malliamme
nimenomaan juomakäyttäytymisellä. Tällä hetkellä kun
se väkevä pullo on niin paljon suhteessa halvempi,
niin sitä sitten myöskin käytetään.
Kyllä tällä hetkellä, ed. Kallis,
oluen hintataso, se matala hinta, johtuu aika paljon niistä tarjouksista,
mitkä eivät nyt liity tähän
meidän verotusjuttuumme, nimenomaan niistä tarjouksista,
mitä tällä hetkellä on. (Ed.
Kallis: Sillä hinnalla he ostavat!) — Niin niin,
mutta se on eri asia, mistä me nyt täällä puhumme.
Juomakulttuuri on ihan eri oluen juojilla kuin näillä,
jotka juovat väkeviä. Mutta se on nyt toinen asia.
Arvoisa puhemies! Tulin tänne puhumaan opiskelijan
toimeentulosta, joka on myöskin mielestäni semmoinen
asia, johon pitäisi pikaisesti puuttua. Viime päivinä on
kovasti keskusteltu opiskelijoiden taloudellisesta toimeentulosta.
Hyvä niin, sillä kyllä se korjaamista
kaipaakin. Tutkimusten mukaan osa opiskelijoista elää köyhyysloukussa.
Miten siinä sitten pystyt opiskelemaan ripeästi,
vaikka kuinka valtiovalta sitä haluaisi?
Suomessa opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja
opintolainan valtiontakauksesta. Opintotuki on tarveharkintainen
ja vastikkeellinen. Tukea myönnetään
sellaiselle opiskelijalle, joka on taloudellisen tuen tarpeessa
ja joka etenee tutkintoon johtavissa opinnoissaan. Esimerkiksi suomalainen
korkeakouluopiskelijoiden opintotuki on Pohjoismaista pienin, vaikka
ateriatuki laskettaisiin mukaan. Opintotuen opintoraha on korkeakouluopiskelijoille
259,01 euroa kuukaudessa ja toisen asteen opiskelijalle korkeintaan
213,60 euroa kuukaudessa. Lukuvuonna 2004—2005 opintorahaa
nosti 286 168 opiskelijaa. Tämä on Kelan
tieto.
Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa korotettiin viimeksi 14
vuotta sitten vuonna 1992 ja leikattiin 5 eurolla vuonna 1995. Opintorahan
ostovoima on laskenut 20 prosenttia. Opintotuen asumislisää maksetaan
Suomessa asuville päätoimisille opiskelijoille
26,8—201,60 euroa kuukaudessa. Viimeksi asumislisään
tehtiin tarkistus vuonna 2004, ja tarkistettu asumislisä astui voimaan
1.11.2005. Tehty korotus kompensoi nousseita vuokrakustannuksia
eikä reaalisti parantanut opiskelijan asemaa, nimenomaan
taloudellista asemaa.
Muita opiskelijan talouteen tehtyjä muutoksia ovat
toisen asteen opiskelijoiden opintotuessa vanhempien tulorajojen
nosto 15 prosentilla 1.11.2006 lähtien. Lukuvuonna 2005—2006
tai sen jälkeen opiskelupaikan vastaanottanut opiskelija
voi lisäksi saada opintolainastaan verovähennystä tietyin
ehdoin valmistuttuaan. Muutoksen vaikutusta opintolainan nostamiseen
tai valtion menoihin voidaan arvioida vasta vuosien kuluttua. Opetusministeriö esittää
ensi
vuoden budjettiesityksessä, että korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea
nostetaan 0,20 eurolla 1,67 euroon ateriaa kohden 1.1.2007 alkaen.
Ateriatukea on korotettu viimeksi vuonna 2004, silloin 20 sentillä tuettua
ateriaa kohden.
Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt luovuttivat
tiistaina 12. syyskuuta eduskunnalle adressin, jossa 127 109
allekirjoittajaa vaati 15 prosentin eli 40 euron korotusta opintorahaan.
Opintorahan tarkistus kohdistuisi eniten tuen tarpeessa oleviin
päätoimisiin opiskelijoihin riippumatta opiskelualasta,
alueellisista työllisyys- tai kustannusvaikutuksista tai
sukupuolesta. Pyyntö on oikeutettu, sillä opintorahan
ja asumislisän yhteenlasketulla summalla ei opiskella täysipäiväisesti
Suomenmaassa.
Toinen asia, mihin mielestäni pitäisi kiinnittää huomiota,
on vapaan tulon rajojen nosto. Tulorajoja on tarkistettu viimeksi
vuonna 98. Monelle opiskelijalle työnteko on välttämätöntä, koska
se turvaa vuokranmaksun ja jokapäiväisen ruuan.
Työnteosta karttuu myös hyvää työkokemusta,
joka helpottaa töihin pääsemistä valmistumisen
jälkeen. Kelan tekemän tulovalvonnan mukaan vajaa
40 000 opiskelijan tulot ylittivät vuositulorajan.
Takaisinperintä on hankalaa sekä opiskelijalle
että Kelalle.
Jotta kaikilla suomalaisilla olisi edelleen tasavertainen mahdollisuus
kouluttautua, on opiskelijan toimeentuloa parannettava. Opintotukijärjestelmä on
uudistettava sellaiseksi, että se mahdollistaa täysipäiväisen
opiskelun ja näin vauhdittaa valmistumista. Opiskelijat
näkyvät köyhyystutkimusten tuloksissa.
Hallituksen esitys ensi vuoden budjetiksi oli kaiken kaikkiaan opiskelijan
kannalta tyly. Jälkikäteen luvattu ateriatuen
korotus hukkuu vähintään saman verran nouseviin
ateriahintoihin.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Pidän todella tyylittömänä sitä ylimielisyyttä,
joka käy ilmi siitä, että tässä salissa
ei ole yhtään sosialidemokraattista kansanedustajaa,
ministereistä puhumattakaan. (Ed. Kallis: Entäs
keskusta?) — Ei ole keskustapuolueestakaan. — En
ole tällaista tilannetta nähnyt enkä olisi
voinut edes kuvitella, että jollakin, ihan selvällä suomen
kielellä sanottuna, menee sillä tavalla valta
päähän, että suomalaisessa demokraattisessa
järjestelmässä opposition asiallista
toimintaa arvostetaan tällä tavalla, toisin sanoen
ei arvosteta laisinkaan. Minä olen aivan varma, että sellainen
ylimielisyys kohta kostautuu, tavalla tai toisella aikanaan. Se
kostautuu yleensä yksityisille ihmisillekin sellainen ylikatsominen,
poliittisesta puolueesta puhumattakaan, ja seuraava maaliskuu tulee
tämän tilanteen aivan varmasti muuttamaan ja korjaamaan.
Minä sanoisin aforismin: kaukana he näyttävät
pieniltä, mutta lähellä vielä pienemmiltä,
tällaiset ihmiset, jotka arvostavat meitä tällä tavalla.
Ed. Lintonen oli tosin sosialidemokraattien puolesta pantu jälleen
kertomaan, niin kuin monta kertaa aikaisemminkin, hyvin teräväkielisesti kantansa,
miten he näkevät tilanteen, ja arvostelemaan nimenomaan
kokoomuslaisia. Hänhän kertoi muun muassa ed.
Sarkomaasta, että tämä yrittää tehdä hyvästä työvoimapolitiikasta
huonoa ja mustasta valkoista, vaikka tosiasiassa ed. Sarkomaa käytti
erittäin asiallisen ja hyvän puheenvuoron työllistämisestä ja
työttömyydestä ja yleensä työvoimapolitiikasta.
Ed. Lintonen puheenvuorossaan arvosteli hänen käytöstään
eri tilaisuuksissa. No, käytökseltään
hän on aivan varmasti tämän salin tyylikkäimpiä kansanedustajia.
Ed. Lintonen kertoi meille runsaasti lukuja, mitä tämä hallitus
on saanut aikaan, pitkän rimpsun lukuja, kuinka hyvin menee,
mutta hän jätti aivan tietoisesti kertomatta yhden
luvun. Eli kun jokaisella asialla on kaksi puolta, kaksi kylkeä, varsinkin
työllistämisellä, työttömyydellä,
hän jätti kertomatta sen, että meillä on
edelleenkin yli 300 000 työtöntä.
Ja jos on 300 000 työtöntä,
niin se vaikuttaa noin miljoonaan ihmiseen suoraan ja se vaikuttaa
välillisesti kaikkiin 5,4 miljoonaan ihmiseen. Luulisi
olevan sosialidemokraateille tärkeätä puuttua
tähän ongelmaan ja myöskin keskustella
siitä tässä salissa, mutta siihen ei
ole yksinkertaisesti varaa, vaan he väistyvät
kulman taakse omiin juhliinsa.
Minä haluan sanoa nyt kolmannen kerran tänä päivänä asian,
jonka olen vastauspuheenvuorossani jo sanonut. Sosialidemokraateilla
on tässä maassa ollut kohta kolme vaalikautta
työministeri, 12 vuotta. He ovat sen hinnalla millä hyvänsä hallitusneuvotteluissa
halunneet. He kantavat myöskin vastuun työttömyydestä,
ja sitä he eivät halua tunnustaa. Heille
pitää näköjään
suurin tikkukirjaimin kertoa se, että valtaan liittyy vastuu
ja vain rehti poliitikko myöskin uskaltaa tunnustaa sen
vastuun ja sanoa, että olemme epäonnistuneet,
niin kuin he nyt ovat epäonnistuneet.
Meillä on muutenkin sellainen tilanne, että sosialidemokraateilla
on maassa neljänneksen kannatus ja he käyttävät
kolmen vartin valtaa noin karrikoiden sanottuna. Kolmikantaneuvotteluissa
he haluavat olla aina päällepäsmäreinä,
hallitusneuvotteluissa aina päällepäsmäreinä ottamassa
avainpaikat, ja kun tulee tilanne, jossa pitäisi sitten
puuttua vaikeisiin asioihin, niin he häipyvät
omiin juhliinsa. Tämä on minusta sitä ylimielisyyttä,
jota suomalainen korkea demokratia ei kerta kaikkiaan siedä eikä saisi
sitä sietää. Ja kun tämä ei
mene suoraan perille tällä tavalla, kun he ovat
paikalta poissa, minä toivon, että he tavalla
tai toisella kuulisivat sen paheksunnan, mitä tästä salista
heille nyt kerrotaan.
Arvoisa puhemies! Kokoomuksen aloitteet, joita täällä on
kritisoitu, mutta asiallisesti, ovat hyvin käytännönläheisiä aloitteita
kaiken kaikkiaan, kun ne lukee huolella läpi, käytännönläheisiä sillä tavalla,
että niillä todella halutaan ihmisiä töihin.
Muun muassa kotitalousvähennyksen laajentaminen, monipuolistaminen,
kasvattaminen, on kansalaisten erittäin mielellään
vastaanottama ja -otettu järjestelmä, joka aivan
varmasti tuo tähän maahan lisää työpaikkoja
ja aivan varmasti auttaa myöskin hyvin paljon enemmän
vähäosaisia ihmisiä kuin mitä ehkä kuvitellaankaan.
On todella surullista, että tilanne on niin luutunut, että politiikka
on tänä päivänä tällä tavalla
puhdasta voimapolitiikkaa, ja kun se on sitä, niin aina
heikompi ihminen häviää, ja työttömät,
jos ketkä, ovat sitä, näitä heikkoja
ihmisiä.
Eli vielä kertaalleen: Kun on 300 000 työtöntä,
niin meillä on sosiaalimenot suuret. Ne ovat kasvaneet.
Meillä on verotulot pienet. Meillä on vähemmän
varaa tehdä hyviä ratkaisuja, hyviä päätöksiä niin
kunnissa kuin valtiotasolla. Senhän me kaikki tiedämme.
Ja kokoomus aloitteillaan haluaa olla eteenpäin viemässä tervettä yhteiskuntaa,
sillä lailla toiminnallisesti tervettä yhteiskuntaa,
että yhteiskunta pystyy tarjoamaan työtä,
ihmiset saavat palkkansa työstä ja todella hädänalaisina
olevat ihmiset saavat sitten sosiaalista apua sen työn
tuloksena, joka syntyy siitä, kun ne henkilöt,
jotka ovat aktiivisessa työelämässä,
sinne myöskin toimimaan pääsevät.
Sosialidemokraatit näyttävät unohtavan,
kun he kaikki haluavat tyrmätä, että jokainen
itsensä työllistävä ihminen
on kullanarvoinen, jokainen yrittäjä ja hänen
tarjoamansa työpaikka on kullanarvoinen, mutta ei uskalleta
jäädä eduskuntaan keskustelemaan näistä toisin
sanoen keskeisimmistä asioista, mitä nyt olisi
tehtävä. Pääasia on se, että työministerin
musta salkku on sosialidemokraattien kainalossa ja 300 000
työtöntä tässä maassa.
Tämän halusin pienenä iltasaarnana
poissa oleville juhlijoille kertoa. Jos minä olisin siellä illan
isäntä, niin minä olisin hyvin mielelläni
kertonut tämän myöskin siellä.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Kallis otti esille sen, miten alkoholin
humalahakuinen käyttö lähtee nuorten
keskuudessa tuosta keskioluen käytöstä ja
nimenomaan, että keskioluella nuoriso parhaiten tai helpoiten
ja halvimmalla humaltuisi. Kyse ei ole nyt alkoholin käytössä ja
nuorten alkoholin käytössä niinkään
sen alkoholin hinnasta, vaikka alkoholiveron korotusta kaikki eduskuntaryhmät
näköjään tällä hetkellä haluavatkin.
Kysymys on enemmänkin siitä, miten alkoholia on
tarjolla ja miten sitä keskiolutta on tarjolla.
Olen kuullut monilta kollegoilta, poliiseilta, että tällä hetkellä alkoholia
myyvissä liikkeissä ja nimenomaan olutta myyvissä kaupoissa
ei enää välitetä juurikaan niistä säännöistä,
niistä määräyksistä,
millä nämä kauppiaat ovat myyntiluvan
saaneet. Elikkä alaikäisille anniskellaan, alaikäisille
myydään keskiolutta erittäin helposti tänä päivänä.
Tähän pitäisi myöskin kiinnittää huomiota.
Ja sitten ihan itse siihen väitteeseen, että keskioluesta
halvimmalla saisi humalan, kuten ed. Kallis oli laskeskellut, niin
se ei sittenkään taida minun laskelmieni mukaan
pitää paikkaansa. Kyllä tuota absoluuttista
alkoholia kuitenkin Koskenkorva-pullosta saa halvemmalla enemmän
kuin keskiolutpullosta.
Pentti Tiusanen /vas:
Herra puhemies! Tämä on ikään
kuin vastauspuheenvuoro, kun en sitä saanut. Ed. Risikolle
ensinnäkin kiitos selventävästä puheenvuorosta.
Ed. Kallis, meillä on näyttöä ja
olemme tästä keskustelleet yhdessä silloin,
kun Turusta dieselmoottorien valmistustoimintaa siirrettiin Italiaan.
Silloin käytiin tämä problematiikka läpi, missä on
helppo konsernin irtisanoa, minne se sijoittuu, niin kuin Italiaan,
ja se sijoittuu lähinnä sen mukaan, missä olisi
irtisanominen halvempaa.
Taas Kymenlaaksossa Myllykoski Osakeyhtiö on pitkään
puhunut vähennyksistä ja on nyt ryhtynyt niihin.
Samaan aikaan se on perustamassa tehdasta Tšekin tasavaltaan.
On selvää, että on siinä tietysti
muitakin syitä viedä tehdas Tšekin tasavaltaan
kuin se, että Suomesta on helppo irtisanoa, vähentää ehkä tuotantoa,
muitakin syitä löytyy, mutta se on sellainen mukana vaikuttava
tekijä, ei ainut tietenkään, mutta se
on tekijä, joka vaikuttaa.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Minä toimitan sitten ed. Hemmilälle
laskelman, ja jos minä olen väärässä,
niin kyllä minä annan teille sitten vaikkapa yhden
Koskenkorva-pullon, ja jos te olette väärässä,
niin riittää, että te yhden olutpullon
annatte. Siis kyllä totuus on se, että jos olutpullo
muutetaan Koskenkorva-pulloksi, niin hinta tulee pienemmäksi.
Mutta halusin puuttua myöskin tuohon kotitalousvähennykseen
ja nimenomaan tähän remonttikustannusten vähennyskelpoisuuteen.
Kun me olemme valiokunnassa tätä asiaa käsitelleet,
niin kyllä kaikki asiantuntijat, tai sanon nyt varmuuden
vuoksi lähes kaikki asiantuntijat, ovat sitä mieltä,
että näin ei pitäisi menetellä,
koska ne remontit, mitä tehdään, tehtäisiin
muutenkin ja tämä on aika kallis menetelmä antaa
sitten tämä kotitalousvähennys siitä.
Todettakoon nyt, että muissa maissa, missä vastaavanlaisia
vähennyksiä on käytössä,
ei hyväksytä vähennystä remonttikustannuksista.
Olisi parempi käyttää näitä rahoja
juuri erilaisten siivouspalvelujen ja hoitopalvelujen kustannusten vähennyksen
rajan nostamiseen.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa puhemies! Vielä yksi puheenvuoro. Hämmästelen
terveydenhuollon rahojen leikkaamista. Nykyinen hallitus on jo toisena
vuotena peräkkäin päättänyt
leikata 25 miljoonaa euroa Kansalliseen terveysprojektiin luvatuista
määrärahoista. Tämä leikkaus
vaarantaa kuntien mahdollisuudet toteuttaa hoitotakuuta.
Hyvä puhemies! Hyvät kuulijat! Jo nyt tulee kritiikkiä siitä,
etteivät vanhukset, vammaiset ja pitkäaikaissairaat
kuulu hoitotakuun piiriin, ainakin he kokevat sillä tavalla.
Kyllähän totuus on, että operatiivinen
puoli hoituu, kirurginen puoli, mutta nimenomaan
pitkäaikaissairaat eivät välttämättä saa
sitä hoitoa, mitä tarvitsisivat.
Yksi esimerkki tulevista kustannuslaskelmista: Hiljattain julkistetut
Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen tutkimustulokset ennustavat,
että syövät aiheuttavat kymmenen vuoden kuluttua
kaksinkertaiset menot. Rahaa meni vuonna 2004 yhteensä 500
miljoonaa euroa ja 2015 ennustetaan menevän 1,1 miljardia.
Eniten lisäresursseja tarvitaan vuodeosastohoitoon, avohoitoon
ja lääkkeisiin, joista suuri osa kustannuksista
muodostuu. Sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon
avohoito tulee lisääntymään
paljon, ja siitä seuraa kustannusten nousu, samoin lääkekustannukset
ovat suuret. Mutta niin kuin kaikki tiedämme, hyvät
lääkkeet kuitenkin eräällä lailla
hintansa haukkuvat, samoin vaikuttavat hoidot. Niihin kannattaa
satsata.
Halvempia sen sijaan ovat kuntoutus ja seulonnat sekä ennaltaehkäisy.
Niihin käytetään kuitenkin melko vähän
rahaa. Esimerkiksi ennaltaehkäisyyn käytetään
tällä hetkellä alle 1 prosentti. Ja jos
syöpien hoitokulut maksavat, maksaa dementian hoito kolminkertaisesti
ja myös kallistuu, kuten syöpähoidot,
kaksinkertaiseksi vuoteen 2015 mennessä.
Julkaistu tutkimus herättää huolen
resursseista ja yksittäisen ihmisen huolen siitä,
onko juuri minun kunnassani rahaa kustantaa hoitoni. Suomessahan
käytetään terveydenhuoltoon bruttokansantuotteesta
7,3 prosenttia ja vuonna 2020 arvioidaan käytettävän
8,8 prosenttia. Eli tietysti voidaan todeta, että pienillä kustannuksilla
tehdään hyviä tuloksia, mutta pohdittava
on, voisiko tarvittaessa kasvattaa tätä bruttokansantuotteesta
otettua terveydenhuollon osuutta. Mielestäni voitaisiin,
eikä missään nimessä määrärahoja
pidä vähentää, kuten hallitus
tekee nyt.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! On ollut aika erikoista tässä keskustelussa
se, että vasemmistoliiton edustajien puheenvuoroissa on moitiskeltu
kokoomuksen työvoimapoliittisia ehdotuksia, nimenomaan
sellaisia parannusehdotuksia, mitkä tähtäisivät
siihen, että työ kohtaisi hakijansa paremmin.
Erikoista on ollut se, että täällä on
ikään kuin puolusteltu hallitusta näissä puheenvuoroissa
ja syytetty kokoomusta, että kokoomus ei oikein nyt ole
näitä työnantajia ja työntekijöitä oikealla
tavalla puolustamassa. Mutta olen ollut kuulevinani
näissä puheenvuoroissa vähän sitä, että vasemmistoliiton edustajat
haluavat nyt puolustaa hallitusta. Johtuneekohan tämä siitä,
että tässä salissa ei todellakaan ole
yhtään ainutta ministeriä, ei ollut koko keskustelun
kuluessa, ei ensimmäistäkään
ministeriä, ei ole ainuttakaan sosialidemokraattien kansanedustajaa,
ei ainuttakaan keskustan kansanedustajaa eikä myöskään
Rkp:n kansanedustajaa? Täällä salissa
ei myöskään ole perussuomalaisten eikä vihreitten
edustajia. Täällä kerta kaikkiaan nyt
halveksitaan demokraattista päätöksentekoa,
ja juuri niistä asioista, niistä tärkeistä asioista
tässä tänä iltana on keskusteltu,
mistä hallitus pääministerin johdolla
on kehottanutkin meitä keskustelemaan koko kautensa ajan,
koko tämän syksyn: nimenomaan perheen asioista, opiskelijoitten
asioista, työvoimapolitiikasta.
Mutta työvoimapolitiikasta vielä haluan todeta,
että kun täällä on puolusteltu
hallituksen työllisyys- ja työvoimapolitiikkaa,
minun mielestäni työvoimapolitiikka Suomessa on
epäonnistunut. Sen osoittaa se, että meillä on
satojatuhansia työttömiä ja kuitenkin
avoimien työpaikkojen määrä on
noussut 50 000:een. Se on epäonnistumisen syy.
Mutta, jos muistan vielä, arvoisa puhemies, ihan lopuksi
tässä vanhan legendaarisen veteraanipoliitikon
Veikko Vennamon sanat: "Kunpa kansa tietäisi, että tänä iltana
tässä salissa ei ole kuin kokoomuksen, kristillisten
ja vasemmistoliiton edustajat puhumassa tärkeistä asioista."
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Toivon, että kun tämä nyt
ehkä viimeinen puheenvuoro päättyy ja
alkaa vasemmistoliiton aloitteitten käsittely, niin ainakin
ed. Hemmilä on silloin täällä.
Ei täällä todellakaan hallituspuolueitten
edustajia näy.
Vasemmistoliiton puhujat eivät ole puolustaneet hallituksen
työllisyyspolitiikkaa sinänsä. Olen puolustanut
sitä työtä, mitä työvoimapolitiikan
kentillä tehdään. Olen arvostellut, kuten
jo sanoin, kokoomusta täällä esitetyistä löysistä lausumista.
Eivät ne kaikki ole olleet niitä. Täällä on
käytetty oikein hyviä puheenvuoroja kokoomuksen
taholta, ja kokoomuksen esityksetkin ovat hyviä, mutta
on pakko ihmetellä, kun ed. Sarkomaa esimerkiksi sanoo,
että helsinkiläiset yrittäjät
hänen tilaisuudessaan tuomitsevat harjoitetun työvoimakoulutuksen
kokonaan. Minulla itselläni, kun olen sitä neljännesvuosisadan vierestä seurannut,
on selvää kokemusta siitä, että työvoimaviranomaiset
ja yrittäjät ainakin Pohjois-Savossa tekevät
erittäin hyvää yhteistyötä,
saavat hyviä tuloksia aikaiseksi ja molemmat osapuolet,
jopa koulutettavatkin, ovat tyytyväisiä. Jos täällä ollaan
tyytymättömiä, silloin pitää kysyä,
missä se vika täällä Helsingissä sitten
on.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituspuolueen, erään
sellaisen, eduskuntaryhmään kuuluvana haluan kiittää oppositiota
aloitteista ja asioitten esille tuomisesta. Aikoinaan keskikoulussa
yhteiskuntaopissa sanottiin, että hallitus kantaa vastuun
ja oppositio tekee esityksiä, jotka ovat asioita paremmiksi
tekeviä. Näin tulee olla puolueista riippumatta.
Tarvitaan opposition aloitteita.
Ed. Virtaselle voin todeta, että käsittääkseni olen
yksi hallituksessa olevan puolueen kansanedustaja, joten eivät
he kaikki suinkaan ole täältä poissa.
Keskustelu päättyy.