Mauri Pekkarinen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luulin, että en pysty olemaan tässä vaiheessa enää mukana keskustelussa, ja toivoin, että edustaja Kärnä olisi voinut aloittaa, mutta ehkä ihan muutama sana jo muodollisuuden vuoksi puheenjohtajan kommenttina.

Tässähän kysymys on siitä, että tässä esityksessä ehdotetaan Kilpailu- ja Kuluttajavirastojen tehtävät, nykyiset tehtävät, jotka hoidetaan tällä hetkellä TEMin alaisissa kahdessa eri virastossa, Kuluttajavirastossa ja Kilpailuvirastossa, uudella lailla säädettäväksi samaan Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.

Tausta tälle hankkeelle tietysti on joissakin selkeissä järjellisissä perusteluissa. Ensimmäinen tietysti on se, että tätä kautta toivotaan, että löydetään ja saadaan ylipäänsä painoarvoa entistä enemmän näille molemmille asioille yhdistämällä sekä niitä voimavaroja että ylipäänsä näiden kilpailu- ja kuluttajakysymysten ikään kuin fokusta, että kyetään sitä nostamaan, ja näin arvioidaan tapahtuvan sillä, että ne toimivat samassa virastossa ja samoissa puitteissa, yhdessä virastokokonaisuudessa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto ehdotetaan perustettavaksi siirtämällä siihen virastoon näitten molempien lakkautettavien virastojen tehtävät ja henkilöstö. Tässä ei sinänsä ole mitään sen kummempaa eikä erikoisempaa — näinhän se yleensä tapahtuu, kun virastoja yhdistetään.

Vähän niistä perusteluista, oikeastaan kaksi kolme seikkaa, tuon tässä esille.

Ensimmäinen on se, että nämä molemmat virastot, Kilpailu- ja Kuluttajavirasto, toimivat siis sellaisella alalla, jossa markkinoiden toimivuus ja hyvä toimivuus on tärkeä asia. Kun ne toimivat tavallaan samalla politiikka-alueella, on nähty tarkoituksenmukaiseksi arvioida, voisivatko ne sitten myöskin samassa virastossa toimia. Totta kai tähän kaikkeen yhdistämiseen on vaikuttanut myöskin se, että näinä aikoina kaikkien hallinnonalojen budjetit ovat tiukat ja näillä toimilla, yhdistämällä, uskotaan saatavan aikaan myöskin ihan maineen arvoisia säästöjä valtiontalouteen.

Mitä näihin ikään kuin tämän lakiesityksen substansseihin tulee, niin en niihin nyt tässä yhteydessä enempää puutu. Ehkä tämä järjestely auttaa myöskin ohjaavan ministeriön ja tämän uuden viraston välistä yhteistyötä, vahvistaa ohjauksen edellytyksiä ja luo sellaisen vuoropuhelun poliittisen tason ja sitten viranomaistehtäviä hoitavan viraston välille, mikä parempi yhteistyö on varmasti perusteltua ja tarpeenkin.

Arvoisa puhemies! Vielä kaksi huomiota, ensinnäkin kuluttaja-asiamiehen asema. Kuluttaja-asiamiehen tehtävistähän on säädetty erikseen lailla, ja nyt varsinkin julkisessa keskustelussa, myös asiantuntijakuulemisissa tai oikeastaan asiantuntijoiden valiokunnalle lähettämissä asiantuntijalausunnoissa on epäilty sitä, miten tässä käy kuluttaja-asiamiehen aseman, kun hän on virastossa kakkoshenkilö. Onko hän tämän viraston ylimmän hallintoelimen vanki jollakin tavalla, vai pystyykö hän varmasti kaikissa oloissa käyttämään itse sitä omaa lakisääteistä virkavaltaa, mikä hänellä kuluttaja-asiamiehen virassa on?

Tämä on kyllä, uskon näin, kyetty nyt järjestämään, turvaamaan kuluttaja-asiamiehen asema niin, että samalla kun hän osallistuu tämän yhteisen viraston, näin yhdistettävän viraston, työhön sen kakkoshenkilönä, kuitenkin hän pystyy itsenäisesti tästä viraston johtoelimestä tekemään niitä kuluttaja-asiamiehen viranomaisratkaisuja, viranomaispäätöksiä, jotka hänelle, siis kuluttaja-asiamiehelle, on erillisellä lainsäädännöllä säädetty. Yritän omin sanoin vähän ehkä kömpelösti selostaa sen asian ytimen, mutta tässä se suurin piirtein on.

Myönnän, että monille valiokunnan jäsenille, tai ainakin itselleni, oli hyvin vaikea kysymys, kärsiikö tässä jompikumpi puoli, kilpailupolitiikan näkökulma tai kuluttajapolitiikan näkökulma. Silloin kun ministeriötä rakennettiin, yhdistettiin, työ- ja elinkeinoministeriö perustettiin, siinä yhteydessä oli esillä se, pitäisikö näiden tehtävien kuulua esimerkiksi kahdelle eri ministerille: kilpailupolitiikka toiselle ministeriön ministerille ja sitten kuluttajapolitiikka toiselle. Silloin päädyttiin siihen, että kyllä ne voivat olla saman ministerin rootelissa. Tässä mennään nyt vielä askel pitempään jopa nämä virastot yhdistämällä, mutta niillä tavallaan reunaehdoilla, mitkä erityisesti liittyvät kuluttaja-asiamiehen asemaan, minä uskon, että tämä kuitenkin toimii. Valiokunta on lähtenyt yksimielisesti siitä, että se puoltaa tämän hallituksen esityksen hyväksymistä näillä tavallaan reunapohdinnoilla, mitkä tähän liittyvät. Ne ovat enemmänkin pohdintoja nämä seikat, mitkä tässä mietinnössä on esille tuotu.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllähän tuntui siltä, kun tätä lakialoitetta lähdettiin käsittelemään, että vähän niin kuin tuli ja vesi tässä yhdistettäisiin ja näin. Tarkoitus on tosiaan lisätä kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa, noin yksinkertaisesti sanottuna, sekä vaikuttavuutta ja hallinnon tehostamista. Viranomaisten lakisääteisiä tehtäviähän tässä ei sinällään muuteta, mikä on tärkeä asia vaikkapa sen kuluttaja-asiamiehenkin osalta. Tämä kuluttaja-asiamiehen asemahan tässä oli se suurin asia itse asiassa — tai se, että se säilyy itsenäisenä, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Pekkarinenkin äsken totesi.

Valiokunta yksimielisenä puoltaa hyväksymistä, mutta muutamilla huomautuksilla toki. Eli kyllähän tässä raha on takana, ja nämä tiukentuvat vaatimukset ovat luoneet sitten paineita yhdistää nämä. Ja totta kai on niin, että suurempi virasto ehkä kestää sitten tämän toimintaympäristön paineita paremmin kuin kaksi pientä erillistä. Tämän uuden viraston tarkoituksenahan on, että se pystyy osallistumaan vaikuttavasti tähän yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä kuluttajapoliittisen ohjelman että terveen kilpailun edistämisen osalta.

Hallinnon rationalisoinnista tässä myöskin on kysymys. Eli tietohallinnossa saavutettaneen huomattavaa tehokkuushyötyä. Toivottavasti näin myöskin toteutuu, koska se on kovasti suotavaa; ei kehtaa ihan huvikseen tehdä näinkin merkittäviä muutoksia. Ja sitten totta kai isommassa yksikössä on helpompaa varmasti toteuttaa hallintohenkilöstön tehtävänkuvan muutoksia. Se ei siis ole helppoa, mutta ehkä helpompaa kuin tuolla pienessä virastossa.

Mitä tulee tähän huoleen kuluttaja-asiamiehen aseman säilymisestä itsenäisenä, niin erityisesti tämä pääjohtajan otto-oikeuden rajoitus ja nämä kuluttaja-asiamiehen tehtävät on sillä tavalla määritelty. Näin valiokunta on vakuuttunut, ettei kuluttaja-asiamiehen asemaan tule tähän nykyiseen nähden heikennystä.

Mutta kaiken kaikkiaan kyllä tässä epävarmuuksia sen verran on olemassa, että on ihan oikein, että talousvaliokunta edellyttää, että valtioneuvosto tekee selvityksen tämän virastojen yhdistämisen tavoitteiden toteutumisesta vuoden 2014 loppuun mennessä.

Riitta Myller /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten tässä on jo huomattu, Kilpailu- ja Kuluttajavirastojen yhdistämistä perustellaan hallituksen esityksessä kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallisen painoarvon ja vaikuttavuuden lisäämisellä sekä hallinnon tehostamisella. Talousvaliokunta näkee yhdistämisessä myös valtionta-louden realiteettien tunnustamisen eli tarpeen tehdä säästöjä hallintomenoissa.

Kilpailupolitiikalla ja kuluttajapolitiikalla on toki yhtymäkohtia. Toimiva kilpailu ja toimivat markkinat lisäävät kuluttajien mahdollisuuksia valita ja hyvin toimiessaan pitävät hintoja myös kurissa. Kuluttajapolitiikan avulla luodaan pelisääntöjä siihen, että kuluttaja saa riittävästi ja oikeaa tietoa valintojensa pohjaksi. Näitä molempia osia on syytä Suomessa vahvistaa.

Mutta on huomattava, että tämä virasto tarvitsee tuekseen myös kansalaisten tuen ja tämä voi tapahtua vain vahvistamalla kuluttajajärjestöjä, erityisesti kuluttajaliikettä, joka toimii suoraan kansalaisten keskuudessa jakamalla tietoa ja antamalla vaikutusmahdollisuuksia. Nyt onkin hyvä sanoa, että hallitus on budjetissa tätä kohtaa parantanut ja antanut lisäresursseja tähän kansalaisjärjestötyöhön.

Kuten täällä on jo sanottu, lain valmistelun yhteydessä on puhuttanut erityisesti kuluttaja-asiamiehen asema. Monet kuluttajaliikkeessä pitkään mukana olleet ovat olleet huolestuneita siitä, että kuluttaja-asiamies on osa uuden viraston organisaatiota eikä itsenäinen toimija organisaation ulkopuolella. Tämän on pelätty kaventavan kuluttaja-asiamiehen itsenäistä harkintavaltaa ja riippumattomuutta sekä mahdollisesti myös luovan paineita asiamiehen resurssien kaventamiseen. Kuten täällä on sanottu, valiokunta yksimielisesti on asian nähnyt niin, että tähän huoleen ei ole aihetta.

Mutta olen edustaja Kärnän kanssa samaa mieltä siitä, että kun tämä selvitys virastojen yhdistämisen tavoitteiden toteutumisesta tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä, niin mielestäni tässä selvityksessä aivan painokkaasti täytyy ottaa myöskin huomioon se, miten kuluttaja-asiamiehen asema on kehittynyt: onko se edelleen sitä, miksi se laissa on säädetty, vai tuleeko siihen kavennuksia. Tämä on mielestäni tärkeää tässä selvityksessä ottaa huomioon.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston yhteen laittamisen ja kuluttaja-asiamiehen aseman riippumattomuuden ja toimintaedellytysten, kuinka ne sitten toteutuvat tässä yhdistämisessä, täytyy olla seurannassa. Tässä vaiheessa tämä yhdistäminen voidaan näillä perusteilla, mitä tässä aikaisemmin on esitetty, hyvinkin hyväksyä. Mutta nyt tarvitaan sitä seurantaa sitten, että tämä on jatkossa nimenomaan toimiva ratkaisu.

Mikäli tämä järjestely aiheuttaa — lähinnä nyt tulee ensimmäisenä mieleen kyllä Kuluttajavirasto — toiminnan vaikeutumista tai aiheuttaa jotain sen tyyppistä tarkastelua niihin toimintatapoihin, mitkä tässä nyt alussa lähtevät menemään, tai sitten jopa semmoista tarvetta ilmenee joko kuluttaja-asiamiehen osalta tai jommankumman viraston osalta, että täytyy purkaa sitten tämä järjestely ja palauttaa virastot itsenäiseksi, jos tämmöinen tilanne todetaan, niin siinä täytyy olla sitten myöskin valmiutta tehdä se päätös.

Mutta tämä virastojen yhdistäminen myöskin perussuomalaisten osalta näillä perusteilla oli ihan hyväksyttävissä.