Anneli Kiljunen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen tehnyt tämän lakialoitteen, jotta voisimme parantaa omaishoitajien asemaa. Kuten tiedämme hyvin, omaishoitajat tekevät korvaamattoman arvokasta työtä hoitaessaan omaisiaan. Omaishoitajat saavat pienen korvauksen usein ympärivuorokautisesta työstä, mutta he eivät ole työsuhteessa kuntaan. Omaishoito on yhteiskunnalle erittäin edullinen hoitojärjestely, ja omaishoidon on arvioitu tuottavan kustannussäästöä jopa noin 2 miljardia euroa vuositasolla.

Omaishoidon kustannukset ovat vain kuudesosa laitoshoidon kustannuksista, ja järjestelmä tukee tehokkaasti viime vuosien ikääntymispolitiikkaamme, jossa siirrämme painopisteen laitoshoidosta kotihoitoon ja vahvistamme ihmisen toimintakykyä ja omia voimavaroja. Tätä taustaa vasten on hämmentävää, että keskeiseksi ongelmaksi omaishoidon toteutumisessa on tullut se, että kunnat eivät osoita talousarviossaan omaishoidon tukeen riittäviä määrärahoja. Näin siitäkin huolimatta, että perustuslaissa on asetettu velvollisuus turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kansalaisille ja tämä olisi huomioitava kuntien talousarviossa. Silti omaishoitoon tarkoitettuja määrärahoja budjetoidaan tiedossa olevaa tarvetta vähäisemmäksi. Tietoista alibudjetointia tapahtuu etenkin silloin, kun omaishoidon määrärahaa ei koroteta seuraavassa talousarviossakaan, vaikka raha on edellisenä vuonna loppunut kesken vuoden ja moni omaishoitaja on sen vuoksi suuresta tarpeestaan huolimatta jäänyt vaille sopimusta.

Kunnan tulisi suhtautua omaishoitajiin yhtä suurella vakavuudella kuin omiin työntekijöihinsä, etenkin kun kaikki laskelmat osoittavat omaishoidon olevan edullisin hoitomuoto kunnalle ja sen on jopa osoitettu tuovan huomattavia säästöjä. Lisäksi omaishoito edistää perheiden yhteenkuuluvuutta ja antaa mahdollisuuden inhimilliseen hoitoon kotona hoidettavalle tutussa ympäristössä.

Arvoisa herra puhemies! Kunnissa on ajauduttu erikoisiin tilanteisiin, jos omaishoitoon varatut rahat ovat loppuneet kesken vuoden. On esimerkiksi päätetty, ettei uusia omaishoitosopimuksia enää tehdä. Lisäksi on irtisanottu voimassa olevia sopimuksia ja tämän jälkeen laadittu uudet, aiempaa tiukemmat saantiperusteet ja näin on evätty aiemmilta tuensaajilta tuen jako. Liian pienen määrärahan seurauksena hoitovastuu siirretään kunnalta omaishoitajalle. Näin ei saisi olla.

On myös todella epäoikeudenmukaista, jos omaishoidon määräraha loppuu kesken vuotta eikä kunta tämän jälkeen enää aloita loppuvuonna uusia omaishoitosopimuksia. Eihän omaishoitotilanne, kuten mikään inhimillinen elämä, seuraa kalenterivuotta tällä tavalla. Ei arjen elämistä voi siirtää ensi vuoteen. Siihen pitää saada mahdollisuus juuri tänään.

Valitettavasti meidän järjestelmämme ei pidä asiakasta keskiössä vaan edelleen toimimme liian järjestelmäkeskeisesti. Koska on selvää, ettei nykyinen lainsäädäntö toimi riittävän hyvin turvatakseen omaishoitajien ja hoidettavien aseman, on lakia syytä muuttaa.

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa, jonka olen valmistellut myös Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtajan roolissa yhteistyössä liittomme kanssa, ehdotetaan rajoitettavaksi kunnan oikeutta irtisanoa voimassa olevia omaishoidon sopimuksia. Tällä hetkellä omaishoitolaissa on hyvin väljästi määritelty, miten omaishoidosta tehdyt sopimukset voidaan kunnan puolelta purkaa. Irtisanomista ei tarvitse perustella mitenkään. Tämä on aiheuttanut paljon epävarmuutta omaishoitajien keskuudessa ja vaikeuttanut pitkäaikaisen omaishoitotyön suunnittelua.

Lakialoitteessa ehdotetaan, että toistaiseksi voimassa oleva omaishoitosopimus voidaan kunnan puolelta irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä. Asiallisena ja painavana syynä ei voitaisi kuitenkaan pitää kunnan tavoitetta säästää sosiaali- ja terveydenhuollon menoista, omaishoitoon varatun määrärahan loppumista kesken vuoden tai kunnan päättämiä uusia, aiempaa tiukempia omaishoidon tuen myöntämisperusteita.

Lakialoitteen toteuttaminen edistäisi omais-hoitoa ja lisäisi halukkuutta ryhtyä omaishoitajaksi, mikä toisi huomattavia säästöjä hoitokuluihin. Lisäksi lakialoitteen toteuttaminen edistäisi perustuslain toteutumista omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa parissa. Nykyinen tilanne on vaarantanut perustuslain toteutumisen, ja muutosta on mahdollisuus saada vain lainmuutoksella.

Arvoisa puhemies! Lainmuutoksen myötä omaishoitajan oikeudellinen asema vahvistuu ja ihmiset voivat nykyistä pitkäjänteisemmin tehdä suunnitelmia hoidon järjestämiseksi. Myös halukkuus omaishoidon tekemiseen tulee lisääntymään, koska omaishoitajat voivat aiempaa paremmin luottaa tekemänsä sopimuksen pysyvyyteen. Omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa ei lainmuutoksen jälkeen enää tarvitse pelätä, että heidän sopimuksensa tullaan irtisanomaan. Muutoksella nykyinen epävarmuus poistetaan ja omaishoitajat uskaltavat aiempaa rohkeammin ottaa yhteyttä omaishoidosta vastaaviin viranhaltijoihin ja pyytää hoito- ja palvelusuunnitelmien päivitystä muuttuneiden olosuhteiden mukaisesti. Lainmuutos edistää omaishoitoa aitona vaihtoehtona ja hallitusohjelman mukaisesti lisää omaishoitosopimusten ja omaishoitojärjestelmän kattavuutta ja merkitystä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kannatan tätä Anneli Kiljusen tekemää aloitetta. Meillä on Suomessa noin 300 000 omaishoitajaa, jotka tekevät erittäin tärkeää työtä hoitamalla läheisiään, ja on aivan kohtuutonta, että tämä omaishoidon työsopimus voidaan purkaa yksipuolisesti kunnan taholta. On myös käsittämätöntä, että kunnat eivät osoita talousarvioissaan omaishoidon tukeen riittävästi määrärahoja. Eli varmasti tässä tarvitaan sitten tiukempi laki, jotta pystytään turvaamaan omaishoitajien edut ja saadaan samalla myös sitoutettua paremmin omaishoitajat tekemään tätä tärkeää työtä, ja annetaan heille rauha tehdä tätä tärkeää työtä.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka en itse ehtinyt tätä lakialoitetta allekirjoittamaan, niin allekirjoitan sen näin sanallisesti. Edustaja Kiljusen tekemä lakialoite on äärimmäisen kannatettava.

Ihan muutama huomio omasta kaupungistani Kouvolasta, missä talous on, niin kuin monessa muussakin kunnassa, todella kovissa vaikeuksissa. Se aiheuttaa sitten sen, että säästöjä tai niiksi väitettyjä etsitään vähän joka puolelta, ja kyllä siinä omaishoitokin on tarkastelussa. Itse olen sitä mieltä, että sieltä on kyllä ihan turha etsiä mitään säästöjä, siinä käy ihan toisinpäin. On muistettava, että kyllä nämä omaishoitajat tekevät semmoista työtä, että he työllään tukevat sitä kuntaa, ja jos heidän tekemänsä työ tulisi kunnan tai valtion kontolle, niin kyllähän siinä käy aivan päinvastoin. Siinä ei synny mitään säästöä, vaan tulee kustannuksia lisää, eli kyllä omaishoitajat tekevät tälle yhteiskunnalle ja kunnalle ja hoidettavalleen äärimmäisen arvokasta työtä, ja se on myös taloudellisesti merkittävää työtä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljusen tekemä lakialoite on erinomaisen hyvin perusteltu ja kannatettava. Toivon, että se johtaa myös muutokseen lainsäädännössä. Onhan esityksen takana hyvin merkittävän hallituspuolueen edustajia, joilla on myös merkittäviä ministerinsalkkuja, joten uskoisin, että sillä on painoarvoa, ja toivon myös, että sillä on painoarvoa, kun asiaa käsitellään jatkossa asianomaisessa valiokunnassa.

Mitä tähän omaishoidon tukeen tulee, niin tosiasiahan on se, että mitättömän pientä korvausta he saavat siitä työstä, jota tekevät pyyteettä 24 tuntia vuorokaudessa, ja usein heillä ei ole edes näitä asianmukaisia lepopäiviä, joten ovat kovan työtaakan itselleen ottaneet. Olen tavannut sellaisia vanhoja omaishoitajia, jotka ovat hyvin heikossa kunnossa, ja heitä ei kukaan auta. Silloin kun esimerkiksi vanhemmat naiset ovat ryhtyneet puolisoittensa omaishoitajiksi ja sitten vuosien varrella oma kunto menee huonoksi, niin se on ihan järkyttävää, että he eivät sitten saa sitä asianmukaista hoitoa näille hoidettavilleen, eivät saa laitoshoitoon välttämättä näitä puolisoita. Ja sitten vielä, jos heiltä nipistetään näitä pienoisia tukia, mitä maksetaan tästä arvokkaasta työstä, niin kaikki sellaiset parannusesitykset ovat kannatettavia, jotka koskettavat omaishoitajien asemaa. Toivottavasti me saamme vielä Kansaneläkelaitoksen maksajaksi kaikille tuille, jotta saadaan yhdenmukainen systeemi koko Suomeen.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Erittäin kannatettava aloite, ja arvostan tosiaan omaishoitoa ja sitä työtä, mitä omaishoitajat tekevät.

Noin kunnan kannalta ajateltuna omaishoito on huomattavasti halvempaa kuin laitoshoito. Se on inhimillistä ja auttaa asumaan kotona pitempään, ettei tarvitse turvautua siihen laitoshoitoon, mikä on kunnan kannalta siis kallista.

No, miksi kunnat eivät panosta omaishoitoon tämän enempää kuin mitä nyt tehdään? Minä esittäisin tässä sen huolen, että näissä tiukissa taloustilanteissa kunnat joutuvat ensin katsomaan ne tehtävät, mitkä ovat lakisääteisiä tehtäviä, ja sen jälkeen vasta katsovat, mihin muuhun rahaa riittää. Tässä kohtaa omaishoitoon ei satsata riittävästi. Tämä on tosiaan järjetöntä niin sanottua säästämistä, koska sen kustannukset tulevat nousemaan myöhemmässä vaiheessa huomattavasti isommiksi. Eikä tämä hallituksen kuntien valtionosuuksien leikkaaminen auta tätä tilannetta yhtään mitenkään, joten minä kyllä pyytäisin tässä kohtaa hallituspuolueita ja hallitusta miettimään erittäin vakavasti sitä, että omaishoito siirretään Kelaan. Silloin näiltä seurauksilta, tältä järjettömältä säästöltä, vältyttäisiin.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Omaishoidon tuki on kunnan ja yhteiskunnan kannalta järkevin vanhusteko, mitä me voimme tehdä. Meillähän on omaishoitajia noin 300 000, mutta omaishoidon tuen piirissä on vain alle 10 prosenttia heistä. Tämä on yhteiskunnassa suuri epäkohta, joka olisi syytä pikaisesti korjata.

Edustaja Kiljusen tekemä lakialoite on hyvä ja kannatettava, sillä se turvaa vanhusten ihmisarvoista elämää ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Meidän täytyy myös muistaa se, että ilman omaishoitajia kuntien terveydenhuolto tosiasiassa romahtaisi. Me emme pystyisi kantamaan sitä taakkaa, mitä useat omaishoitajat tekevät 24/7. Koko elämä menee siihen, että he hoitavat omaisiaan ja useimmat heistä ilman minkäänlaista korvausta.

Toinen asia on sitten vielä se omaishoidon tuesta saatava korvauksen määrä, joka on Vantaalla keskimäärin reilut 400 euroa kuukaudessa, joka on hävyttömän pieni ja jonka tulisi olla täysin verotonta niissäkin tapauksissa, joissa omaistukea saadaan.

Arvoisa puhemies! Toivon, että edustaja Kiljusen lakialoite menestyisi ja siltä osin toisi vähän parannusta tähän omaishoidon tuen ongelmaan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Halusin tulla tänne eteen sen takia, että ensinnäkin arvostan todella paljon edustajien puheenvuoroja ja ajattelin, että myös osaltani vastaan joihinkin näihin asioihin täältä.

Ensinnäkin kiitän Jari Lindströmiä siitä, että tuette tätä. Kuten keskustelimme käytävillä, niin jäitte pohtimaan, ei ollut silloin aikaa lukea tätä aloitetta, ja tiedän, mitä olette Kouvolassa tehneet asian eteen. Siltä osin arvostan työtänne omaishoidon eteen.

Syy, minkä takia tämän lakialoitteen olen tehnyt, johtuu siitä, että olen ensinnäkin Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja, minkä takia olen tietenkin kohtuullisen paljon omaishoitajien kanssa tekemisissä ja tämän asian parissa, mutta tämä aloite syntyi siitä, kun viime aikoina meidän suuret kunnat, muun muassa Vantaa, Jyväskylä, Kuopio, pohtivat sitä, että ne irtisanovat yksipuolisesti omaishoitajien sopimuksia. Suurimman kritiikinhän tästä asiasta on saanut Vantaa. Vantaa lakkauttaa, irtisanoo, ensi viikolla 430 omaishoitajan sopimukset yksipuolisesti. Heidän osaltaan ei ole mitään korvaavia toimenpiteitä. Sen jälkeen sitten eri puolilla kunnissa pohditaan näitten kriteereitten uudelleenmäärittelyä, mikä sitä kautta antaa mahdollisuuden arvioida omaishoitajien kokonaistilanteen uudelleen. Mielestäni tämä ei ole oikeata eikä pitkäjänteistä toimintaa omaishoitajuuden hyväksi. Uskon, että koko eduskunta siltä osin varmaan on kanssani samaa mieltä.

Muutama vuosi sitten, kun vastaava tilanne syntyi, teimme liittona oikeuskanslerille tästä valituksen, koska halusimme testata, miten nykyinen lainsäädäntö peilaa tällaiseen tilanteeseen, jos yksipuolisesti sopimuksia irtisanotaan ilman mitään perusteluita ja omaishoitajat jätetään yksin. Valitettava tosiasia oli se, että oikeuskansleri totesi, että kunnat toimivat laillisesti. Meidän nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa tämäntyyppisen toimintamallin, minkä takia kuntia ei voi pistää vastuuseen tästä asiasta. Tältä osin totesimme liittona, että omaishoitajat ovat täysin lainsuojattomassa tilassa. Vaikka meillä on olemassa lainsäädäntö, se ei anna riittävästi tukea omaishoitajille eikä myöskään tuo heille oikeutta tässä omassa elämäntilanteessaan.

Sitten sellainen asia, josta on keskusteltu paljon täällä eduskunnassa viimeisten kuukausien aikana, on omaishoidon tuen eli tukipalkkion siirtäminen Kelalle. Sinällään se on monessa mielessä kannatettava asia, mutta tosiasia on se, että omaishoitajapalkkion siirtäminen Kelalle ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Jotta me taas kohtelemme omaishoitajia Rovaniemellä tai Heinolassa tai Kouvolassa tai Lappeenrannassa yhdenvertaisesti, me tarvitsemme yhtenäiset kriteerit, joiden pohjalta kunnat perhetilanteeseen liittyen, yhtenäisten kriteereitten perusteella arvioivat sen tason, jonka pohjalta me pystymme yhtenäisesti määrittämään tukipalkkion.

Omaishoitajien tilanne on erilainen kuin esimerkiksi eläkkeensaajilla tai muilla. Näille annetaan erilaisia hoitotukia. Ne ovat potilaan näkökulmasta tai hoidettavan näkökulmasta. Mutta kun me keskustelemme omaishoitajan näkökulmasta, niin ne tilanteet ovat aina erilaisia. Voi olla esimerkiksi työssä käyvä omaishoitaja. Meillä on kuitenkin tällä hetkellä 48 prosenttia omaishoitajista työikäisiä, ja sitten tietenkin loput ovat eläkkeensaajia. Se kertoo siitä, että meillä voi olla pienen lapsen perheen äiti, joka on omaishoitaja ja joka on työelämässä, tai perheessä on pienen lapsen äiti, joka on täysipäiväisesti omaishoitaja tai osa-aikatyössä, tai sitten meillä voi olla ikääntynyt ihminen, joka hoitaa äitiään. Elikkä nämä tilanteet ovat hyvin erilaisia, minkä takia on äärettömän tärkeää, että me onnistumme näitten yhtenäisten kriteerien määrittämisessä, ja sen jälkeen arviointi omaishoidon tukipalkkion siirtämiseksi Kelalle on mahdollista.

Tässä meillä on kansallinen omaishoito-ohjelma, jossa myös arvioidaan omaishoitotukipalkkion verollisuutta, verottomuutta sekä omaishoitajien toimeentuloa. Tämä raportti julkaistaan tammikuussa, minkä jälkeen meillä on kaikilla mahdollisuus arvioida tämän väliraportin pohjalta, missä mennään omaishoidon osalta. Siltä osin voimme sitten katsoa myös näitä asioita, tämän omaishoidon tukipalkkion siirtämistä mahdollisesti Kelalle.

Mutta, arvoisa puhemies, haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia edustajia tästä lain tuesta. Toivon, että tämä laki saa myös sitten tässä kansallisessa ohjelmassa huomion, minkä jälkeen me voisimme entisestään vahvistaa omaishoitajien tilannetta Suomessa.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme, kuinka arvokasta työtä omais-hoitajat tekevät. Eräs parhaista ystävistäni on omaishoitaja. Olemme hänen kanssaan jutelleet, mitä tapahtuisi, jos omaishoitajat menisivät lakkoon. Se olisi aivan katastrofaalista. Näin ollen kaikki toimenpiteet, jotka tähtäävät omaishoidon parantamiseen, ovat kannatettavia. Niinpä olen edustaja Kiljusen lakialoitteen puolesta.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen nosti Vantaan esimerkiksi omaishoidon tuen kriisistä, mitä kunnissa koetaan. Tämä on totta, että Vantaalla on tällainen niin sanottu leikkauslista menossa päällä. Vantaallahan on noin 750 omaishoidon tuen piirissä olevaa asiakasta, ja tämä irtisanomisuhka koskee alemmassa maksuluokassa olevia lähes 500:aa tuensaajaa.

Perussuomalaiset ovat tätä määrätietoisesti vastustaneet ja tulevat sitä tulevissa syyskuun budjettineuvotteluissa myös vastustamaan. Toivoisin, että voisitte välittää viestiä teidän ryhmällenne. Teidän ryhmästänne löytyy muun muassa meidän valtuuston puheenjohtaja ja muita vaikuttavia henkilöitä sieltä lautakunnista, joten tälle asialle me voimme yhdessä tehdä jotakin, kun me vaikutamme yhdessä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Olen katsonut tätä pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaa, ja siinä sivulla 96 todetaan, kuinka kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa omaishoitoa: "Omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta parannetaan yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet. Omais-hoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta lisätään." Näin siis luvataan hallitusohjelmassa.

Nyt kun edustaja Kiljunen on paikalla, minä kysyisin häneltä, kuinka nämä hallitusohjelman kirjaukset käytännössä toteutuvat ja missä aikataulussa, kun te olette hyvin perillä näistä omais-hoitajakysymyksistä.

Edelleen hallitusohjelmassa todetaan: "Tuetaan omaishoitajien jaksamista kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia. Omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus arvioidaan." Näin on kirjattu hallitusohjelmaan, ja kysyisin nyt myös näistä muista asioista. Kuinka tämän verotuksenkin kannalta on käymässä, onko sitä verotuksen poistomahdollisuutta tässä vaiheessa arvioitu lainkaan?

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Se on harmillista, että kaikissa kunnissa ei arvosteta riittävästi omaishoitajia ja heidän tekemäänsä työtä. Jos miettii, että puolet omaishoitajista luopuisi tehtävistään, mistä me saisimme hoidettaville asianmukaiset hoitopaikat tai miten me pystyisimme viemään kotiin riittävästi palveluita? Yhtäkkiä siihen ei mikään kunta varmaan pystyisi. Sillä tavalla kuntien pitäisi pitää kuin kukkaa kämmenellä näitä meidän omaishoitajia ja tehdä kaikki mahdollisimman hyvin, jotta he selviytyvät tästä arvokkaasta työstään. Se sitoo monesti sen lähiomaisen vuorokauden ympäri, aamusta aamuun, päivästä toiseen. Joka paikassa ei ole edes sitten mahdollisuutta antaa asianmukaisia vapaapäiviä omaishoitajille.

Minä uskon, että varmasti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tullaan puuttumaan tähän asiaan ja kaikki, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu, kyllä sitten eteenpäin tullaan viemään. Mutta meillä esimerkiksi omassa kunnassa on niin tehty, me olemme päättäneet siitä valtuustossa, että kun omaishoitaja saa päätöksen siitä omaishoitajuudesta, niin korkeintaan kaksi kuukautta, niin alkaa maksatus, ei yhtään pitempää aikaa saa odottaa. Joka kerta otetaan lisätalousarviokeskustelussa esiin se, onko riittävästi omaishoitoon määrärahoja. Toki täytyy myöntää, että on joskus äänestys hävitty: kokoomuslaiset ja Tuusulan puolesta -porukka ovat vastustaneet, ja ei ole saatu lisättyä omaishoidon tukeen tarvittavia määrärahoja. Mutta tämä on niin tärkeä asia, että tämä pitää kyllä täältä eduskuntataholta saada asianmukaiseen kuntoon.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Niikko pyysi, että me viestitämme myös vantaalaisille sosialidemokraateille. Näin on tehty, näin on käyty keskustelua, voisiko sanoa, niin kansanedustajan mutta myös meidän liiton ja meidän täällä toimivien järjestöjen kautta. Elikkä yhteys sinne on ollut hyvinkin tiivistä, voisiko sanoa näin.

Edustaja Ruohonen-Lerner, kysyitte hallitusohjelman kirjauksissa olevista asioista, ja sattumoisin olen mukana tässä työryhmässä, en kansanedustajana vaan meidän liiton puheenjohtajana. Meillä on nyt väliraportista olemassa ensimmäiset luonnokset, ja meillä on huomenna kokous, jossa me käymme läpi ensimmäisiä luonnoksia, jotka nimenomaan pohjautuvat hallitus-ohjelman esityksiin. Aivan kuten hallitusohjelmassakin on, siellä käydään läpi verotusta ja verotuksen osalta myös toimeentuloa, mutta myös verottomuutta. Siellä käydään laajasti läpi tätä kysymystä. Meillä myös toimeentulon näkökulmasta katsotaan, miten eri lainsäädännöt kohtaavat toisensa, jotta jos jotakin etuutta saa, ettei toinen sitten leikkaa. Elikkä me käymme sen takia sen hyvin syvällisesti läpi, emme ainoastaan verottomuuden näkökulmasta, vaan se on laajennettu huomattavasti laajemmaksi. Sitten tämän kriteeristön osalta elikkä yhdenvertaisuuden osalta meillä on olemassa jo siihen malleja, joita voidaan jo lähteä kokeilumuotoisesti tekemään esimerkiksi Kaste-ohjelman kautta. Niitä on mahdollisuus lähteä toteuttamaan. Sitten kysyitte aikataulusta, niin tälle ohjelmallehan on annettu aikataulutus, että vuoden 2013 loppuun mennessä pitää kansallinen ohjelma olla valmis ja sitä kautta olla tehtyinä myös toimenpide-esitykset, jotka ovat sitten tämän hallitusohjelman pohjalta. Siltä osin siellä myös käsitellään terveystarkastuksia ja muitakin, elikkä ensi vuoden aikana tullaan sitten saamaan myös esitykset näitten hallitusohjelman kirjausten osalta, voisiko sanoa, kaikilta osin.