Ärade herr talman! Suomi ei päässyt YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi, ja moni on kysynyt, miksi. Täällä eduskunnassa emme ole saaneet mitään selitystä.

Vi i Finland berättar gärna om våra insatser som fredsbevarare och medlare runtom i världen, men i själva verket har vi blivit mer och mer EU-koncentrerade. Vi har satsat mer på EU och dess krishantering än på FN, men trots våra europeiska satsningar var det ett annat europeiskt land som vann platsen. Vi har tydligen inte ens där spelat våra kort på ett framgångsrikt sätt. Jag vill fråga Europaministern, och förre utrikesministern, Alexander Stubb:

Mitkä ovat ministerin johtopäätökset toiminnastamme, ja miten hallitus on ajatellut, että toimisimme tästä eteenpäin?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kysymys tuli vähän pyytämättä ja suoraan sanoen yllättäen. Tämä kysymys ei kuulu missään muodossa enää tänä päivänä vastuualueelleni, mutta voin toki todeta, että on erittäin harmillista, että Suomi ei saanut paikkaa YK:n turvaneuvostossa. Kävimme kovan kilpailun. Koneisto, kaikki ministerit ja virkamiehet tekivät kovasti muutaman vuoden töitä. Vastustaja tällä kertaa oli liian kova, ja arviot siitä, miten tästä eteenpäin, jäänevät sitten seuraaville viikoille.

Ulkoministeri on monta kertaa sanonut, ettei turvallisuusneuvoston kampanjaan ole varattu rahoja ja että kyseessä on vain ollut tavallisen työn tehostaminen. Haluan kysyä pääministeriltä:

Finns det nu beredskap att arbeta vidare med allt det som initierats och kommer riksdagen att få en presentation av planerna?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Arviota turvaneuvostokampanjan eri vaiheista tehdään ulkoasiainministeriössä ja kootaan palautetta tietysti eri puolilta meidän väeltä, joka tähän osallistui. Minä en oikein jaksa uskoa, että tämä kampanjan puutteeseen tai vääriin prioriteetteihin kilpistyi. Syitä on varmasti monia, mutta voidaan nyt todeta myös niin, että tämä kampanja itsessään toimi Suomen tavoitteiden ja suomalaisten ulkopoliittisten prioriteettien esittelyn kanavana. En uskalla sanoa, ovatko nämä arviot oikeita, mutta niitäkin nyt on kuultu. Muun muassa Luxemburgin pääministerin kanssa keskustelin heti heidän valituksi tulonsa jälkeen, ja samassa yhteydessä kun onnittelin häntä, niin hän totesi vain, että Luxemburg perustajajäsenenä ei ole koskaan ollut turvaneuvostossa ja Suomi on ollut kaksi kertaa aikaisemmin ja että hän uskoo, että he ainakin pitivät omassa kampanjassaan tätä vahvasti esillä. Uskon, että sillä oli joku vaikutus. Kukapa tätä tietää. Mutta joka tapauksessa on hyvä semmoinen summaarinen yhteenveto tehdä, mitä voitaisiin jatkossa tehdä toisin ja missä onnistuttiin.

Arvoisa puhemies! Tämä on kiinnostava teema siltä kannalta, että Suomi teki kuitenkin monia siirtoja tässä turvaneuvostokampanjan aikana mielestäni hyvään suuntaan: yhteinen rauhanvälitysaloite Turkin kanssa, olimme myös aktiivisia tukemassa uudestaan YK:n rauhanturvatoimintaa Unifilin puitteissa, siirsimme painopistettä sinne. Olisin halunnut vielä hallitukselta varmistuksen siitä, että näitä hyviä asioita, joita tehtiin, ei nyt unohdeta, kun turvaneuvostokampanja hiipuu, vaan lähdetään aktiivisesti kehittämään Suomea sekä rauhanturvatoiminnassa että rauhanvälitystoiminnassa ja käytetään näitä avuja sitten kaikissa muissa tulevaisuuden haasteissa, ettei tule sellaista oloa, että säkki päähän ja nurkkaan häpeämään, vaan lähdetään aktiivisesti kehittämään niitä vahvuuksia, joita meillä on.

Pääministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Juuri noin, niin kuin edustaja Haavisto totesi. Nämä aloitteet, mitkä edustaja Haavisto totesi, eivät yksistään liittyneet — tai oikeastaan välttämättä ollenkaan — turvaneuvostokampanjaan, vaan ne harkittiin tarkkaan. Ne olivat meidän mielestämme hyvää ulkopolitiikkaa, osoittivat meidän vahvuusalueitamme, osoittivat meidän mielenkiintoamme, ja niitä on kaikki syy jatkaa. Ne toimivat tietysti Suomen eduksi, mutta yleensähän niillä tähdätään jonkun alueen stabiloimiseen tai yhteistyön tiivistämiseen ja vakauden lisääntymiseen, rauhanturvaamiseen. Näin ollen näitä hankkeita ja näitä prioriteetteja on kyllä kaikki syy jatkaa myös tämän kampanjan jälkeen.

Arvoisa puhemies! Savun laskeuduttua on nyt varmasti kriittisen analyysin paikka, oliko tämä liki vuosikymmenen ajan käyty kampanja turha. Toki tämä kampanja tuki Suomen tunnettavuutta maailmalla, ja kokemusta ja kontakteja saatiin, kuten presidentti sanoi, mutta mikä oli hinta? Maamme julkisuuskuvaa puleerattiin vuosikausia salonkikelpoiseksi. Jalkaväkimiinat kieltävä Ottawan sopimuskin piti allekirjoittaa, jotta tämä turvaneuvoston jäsenyys ei vaarantuisi. Mitään painoarvoa ei ulkopoliittinen johto antanut sille, että suurvallat eivät tähän Suomen kannalta sotilaallisesti ja ta-loudellisesti järjettömään sopimukseen liittyneet. Jos nyt sotilaallisesti liittoutumaton Suomi lähtee vielä Islannin ilmavalvontaan mukaan, on kyse samanlaisesta ulkopoliittisesta naivismista kuin turvaneuvostokampanjassa. Eli opiksi on syytä ottaa.

Arvoisa pääministeri, ulkopolitiikkaan tarvittaisiin enemmän realismia ja maanpuolustukseen inhorealismia. Vai mitä mieltä pääministeri on?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tässä taisi olla neljä teemaa, jotka eivät minun ajattelussani kovastikaan liity toisiinsa: turvaneuvostokampanja, sitten oli Ottawan sopimus, sitten oli Islannin ilmatila, ja mikäs olikaan se neljäs? (Välihuuto) — Maanpuolustus.

Sanotaan näin, että pitää olla realisti puolustuksessa, olla — voi nyt sanoa vaikkapa, voidaan tästä olla yhtä mieltä — inhorealisti. Maanpuolustuksessa mitään ei pidä jättää sattuman varaan, ja ulkopolitiikassa pitää olla tavoitteellinen ja tahtoa paljon ja asemoida Suomi siten, että meidän äänemme kuuluu ja meidän tavoitteemme edistyvät, ja sitten olla aloitteellinen myös niin, että pystytään kontribuoimaan kansainvälisen yhteisön vakaaseen kehitykseen.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Tuohon viimeiseen sen verran, että Ottawan sopimus ei minun ymmärtääkseni kyllä liittynyt tähän turvaneuvostokampanjaan. Siitä voidaan sitten varmaan olla montaa mieltä.

Mitä tulee tähän rauhanturvaamistoimintaan, se jatkuu vielä edelleen hyvällä tavalla. Suomi on tunnettu maa rauhanturvaamistoiminnassa, ja se tulee jatkumaan tulevaisuudessakin.

Mitä Islannin ilmavalvontaan tulee, niin mielestäni se ei tähän asiaan liity, mutta se on tärkeä tematiikka.

Arvoisa puhemies! Lähetystöverkkoa leikattiin ja leikataan rajusti. Kehitysyhteistyömäärärahat eivät ole ollenkaan enää 0,7-uralla. Vaikka nämä ovat yksittäisiä asioita, ne eivät varmaankaan edistäneet meidän turvaneuvostopaikan saamista.

Arvoisa puhemies! Eikö näin heikko tulos pakota ulkoministeriötä ja hallitusta arvioimaan Suomen asemaa kansainvälisessä politiikassa ja kansainvälisenä toimijana paljon kriittisemmin? Meillähän oli valtavan positiivinen kuva siitä, että me olemme kovia ja hyviä ja vaikutusvaltaisia toimijoita maailmalla. Tämä tulos kyllä antaa ymmärtää ihan toista.

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Paloniemi kysyi kehitysyhteistyörahoituksesta, niin on mielenkiintoista, että Australiassa, jonka kehitysrahoitus on muistaakseni noin 0,33 prosenttia bktl:stä, siinä on kuitenkin ollut kasvava trendi. Tämä on ollut erittäin tavoiteltava viesti tässä heidän kampanjassaan. Meillä on nyt ollut se, että hallitus on jäädyttänyt kehitysyhteistyörahat, eli viesti ei ole ollut niin positiivinen, ja minä nyt vetoan siihen, että hallitus on poliittisesti sitoutunut siihen, että kehitysyhteistyörahoitusta tullaan kasvattamaan kasvihuonepäästöhuutokauppatuloista saatavilla tuloilla.

Tämä on sellainen asia, joka täytyy mielestäni ottaa vakavasti. Tosiaan tämä Suomen viesti tässä asiassa: ei ole ollut kertoa kovin positiivisia asioita. Mutta joka tapauksessa voisin sanoa, että Suomi on kyllä YK:n merkittävä tukija, on ollut sitä ja tulee olemaan vastedes. Ulkoministeriössä tullaan ihan muistakin syistä jo viime kevään päätöksillä arvioimaan Suomen vaikuttaminen erilaisissa YK-järjestöissä. Sitä kautta uskon, että pääsemme sitten myös optimoimaan sitä, mitä kautta haluamme tukea YK:ta ja missä meidän vaikutusvaltamme myös omien tavoitteidemme kannalta on kaikkein paras.

Pääministeri Jyrki Katainen

Edustaja kysyi tästä ulkopolitiikan linjasta. En minä usko, että ulkopolitiikan linja tässä niinkään vaikuttaa tai edustustojen määrä. Ehkä joissakin maissa, joista edustustoja on lakkautettu, ovat sitten voineet olla paikalliset kallella kypärin, mutta nämä edustustojen lakkautukset ovat taas osa meidän valtiontalouden säästöjä.

Se, että meillä oli käsitys, että voimme pärjätä hyvin äänestyksessä, perustui taas siihen palautteeseen, mitä eri maista saatiin, ja se palaute ei sitten korreloinut ihan äänestystuloksen kanssa. En usko, että tässä ulkopolitiikan linjassa itsessään on tarkistamisen varaa, mutta en tarkoita tällä nyt ollenkaan sitä, etteikö pitäisi arvioida, miten tämä kampanja meni tai mitä olisi voitu tehdä toisin. Ulkopolitiikan aktiviteettia kannattaa arvioida ihan koko ajan, ei pelkästään jonkun kampanjan näkökulmasta.