Täysistunnon pöytäkirja 103/2014 vp

PTK 103/2014 vp

103. KESKIVIIKKONA 22. LOKAKUUTA 2014 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan neuvoston viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta tehdyn yleissopimuksen hyväksymiseksi sekä laiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

 

Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että hyväksytään Euroopan neuvoston yleissopimus viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta. Yleissopimuksen tarkoituksena on taata jokaiselle oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta sitä pyydettäessä. Tämä on ensimmäinen laatuaan oikeudellisesti sitovasta viranomaistoimintaa koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta, joka tulee perustumaan siis julkisuusperiaatteelle.

Sopimuksen määräykset vastaavat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia ja muuta Suomen julkisuuslainsäädäntöä, sillä Suomessa julkisuusperiaate on ollut hallinnossa keskeinen periaate. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisten asiakirjoista, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi erikseen lailla rajoitettu. Eli tätä säädellään siis julkisuuslaissa. Valiokunta toteaakin, että viranomaisten asiakirjojen julkisuutta koskevalla lainsäädännöllä on maassamme pitkät perinteet. Hallituksen esityksessä mainitaan muun muassa, että Ruotsi-Suomen vuoden 1766 painovapauslaki on ollut ensimmäinen laki maailmassa, jossa julkisuusperiaate on jo ollut kirjattuna.

Euroopassa julkisuussäädöksiä on saatettu voimaan osana demokratiakehitystä, mutta asiakirjan julkisuudesta ei ole tehty kansainvälisiä sopimuksia ennen nyt tätä käsiteltävänä olevaa Euroopan neuvoston yleissopimusta. Tämä Euroopan neuvosto, johon Suomikin kuuluu, työskentelee demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi jäsenvaltioissaan. Saadun selvityksen mukaan julkisuuslaissa ja muussa lainsäädännössä olevat erityissäännökset vastaavat pääosin Euroopan neuvoston yleissopimusta, eikä sopimus aiheuta tarvetta tehdä muutoksia julkisuuslain säännöksiin.

Esityksessä todetaan Ahvenanmaan itsehallinnosta, että Ahvenanmaan itsehallintolain nojalla maakunnalla on lainsäädäntövalta koskien maakunnan hallitusta sekä sen alaisia viranomaisia ja laitoksia sekä maakunnan kuntien hallintoa. Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan on katsottu kuuluvan myös viranomaisten asiakirjojen julkisuutta koskevat kysymykset. Näin ollen yleissopimuksen voimaansaattamiselle on hankittava Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus. Saadun tiedon mukaan tässä asiassa on tehty esitys Ahvenanmaan maakuntapäiville suostumuksen saamiseksi.

Euroopan neuvoston yleissopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun kymmenen Euroopan neuvoston jäsenvaltiota on ilmaissut suostumuksensa tulla yleissopimuksen sitomaksi. Sopimus ei ole vielä tullut kansainvälisesti voimaan. Voimaan saattamista koskeva laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana sen jälkeen, kun tämä yleissopimus on siis tullut kansainvälisesti ja Suomea sitovasti voimaan.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta esittää tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymistä.

Valiokunta puoltaa myös eduskunnan hyväksymistä sille, että Suomi antaa kaksi selitystä: 1) Yleissopimusta sovellettaessa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu viranomaisen määritelmä kattaa luonnolliset ja oikeushenkilöt niiden hoitaessa sellaisia laissa säädettyjä tehtäviä, joissa ne käyttävät julkista valtaa. 2) Yleissopimuksen 8 artiklan määräyksiä muutoksenhakumenettelystä ei sovelleta tasavallan presidentin asiakirjapyynnön johdosta tekemään päätökseen.

Lisäksi valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän yleissopimuksen voimaansaattamista tarkoittavan lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä mainitaan muutama tärkeä, keskeinen, demokratian kannalta keskeinen, periaate, julkisuusperiaate, ja todetaan: "Valiokunta toteaa, että viranomaisten asiakirjojen julkisuutta koskevalla lainsäädännöllä on maassamme pitkät perinteet." No, kyllä ne perinteet voivat olla aika pitkät, mutta kaikilta osin viime vuosinakaan, viime aikoina, eivät asiat ole menneet kohdalleen silloin, kun on käsitelty tavattoman isoja asioita.

Muistutanpa mieleen sen, kuinka Kreikka-vakuussopimus salattiin lainvastaisella päätöksellä, ja vieläkään ei ole tullut se ministeri julkisuuteen, joka on ottanut vastuun siitä, että hän antoi käskyn salata Kreikka-vakuussopimus. Virkamies ei tee tuommoista, noin valtavan isoa poliittista päätöstä omin päin vaan aina hakee itselleen poliittisen tuen. Ja muistutan myöskin siitä, että ainoastaan kaksi eduskuntaryhmää, perussuomalaiset ja vasenryhmä, kyseenalaisti tämän laittoman salaamispäätöksen. Siitähän korkein hallinto-oikeus antoi ihan kiistattoman ratkaisunsa ja totesi, että päätös oli julkisuuslain vastainen.

Samaan aikaan kun puhutaan julkisuusperiaatteesta ja asiakirjojen julkistamisen tarpeellisuudesta, Suomi on solminut monta sopimusta eri tahojen kanssa, esimerkiksi asekauppaan liittyen on tehty sopimus Naton kanssa, USA:n kanssa, Israelin kanssa. Ja esimerkiksi Israelin kanssa tehtävässä asekaupassa ei ainoastaan sitä hyväksytä vaan hyväksyttiin sopimus, että jos Israel painaa "salainen"-leiman asiakirjaan, niin se pätee ja velvoittaa myöskin Suomessa.

Siinä suhteessa meillä on aika lailla petrattavaa julkisuuslain ja julkisuusperiaatteen kohdalla. Ja edustaja Mattila valiokunnan puheenjohtajana pystyy hyvällä omallatunnolla esittelemään tämän, koska oli myöskin sillä kannalla, että Kreikka-vakuussopimuksen salaamispäätös oli lainvastainen päätös.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Tässä yhteydessä, kun keskustellaan laajemminkin julkisuusperiaatteen asemasta Suomen poliittisessa päätöksenteossa ja hallinnossa, on kyllä varmaan oikea aika myös muistuttaa siitä, että vastikään tässä talossa on päätetty siitä, että Suomen syyskuussa solmimaa Naton isäntämaatukisopimusta ei tuoda eduskunnan kunnolliseen käsittelyyn valiokunnissa ja täysistunnossa.

Olemme edustaja Mustajärven kanssa tehneet tätä koskevan aloitteen puhemiesneuvostolle, ja toivomme, että tässä vielä julkisuus voittaa ja salaaminen häviää. Tein esityksen myös puolustusvaliokunnassa asian esillenostamisesta, mutta en saanut esitykselleni kannatusta.

Yleiskeskustelu päättyi.