3) Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan neuvoston viranomaisten
asiakirjojen julkisuudesta tehdyn yleissopimuksen hyväksymiseksi
sekä laiksi yleissopimuksen lainsäädännön
alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan,
että hyväksytään Euroopan neuvoston
yleissopimus viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta. Yleissopimuksen
tarkoituksena on taata jokaiselle oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta
sitä pyydettäessä. Tämä on
ensimmäinen laatuaan oikeudellisesti sitovasta viranomaistoimintaa
koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta, joka
tulee perustumaan siis julkisuusperiaatteelle.
Sopimuksen määräykset vastaavat viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annettua lakia ja muuta Suomen julkisuuslainsäädäntöä,
sillä Suomessa julkisuusperiaate on ollut hallinnossa keskeinen
periaate. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisten
asiakirjoista, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien
syiden vuoksi erikseen lailla rajoitettu. Eli tätä säädellään
siis julkisuuslaissa. Valiokunta toteaakin, että viranomaisten
asiakirjojen julkisuutta koskevalla lainsäädännöllä on
maassamme pitkät perinteet. Hallituksen esityksessä mainitaan muun
muassa, että Ruotsi-Suomen vuoden 1766 painovapauslaki
on ollut ensimmäinen laki maailmassa, jossa julkisuusperiaate
on jo ollut kirjattuna.
Euroopassa julkisuussäädöksiä on
saatettu voimaan osana demokratiakehitystä, mutta asiakirjan
julkisuudesta ei ole tehty kansainvälisiä sopimuksia
ennen nyt tätä käsiteltävänä olevaa Euroopan
neuvoston yleissopimusta. Tämä Euroopan neuvosto,
johon Suomikin kuuluu, työskentelee demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi
jäsenvaltioissaan. Saadun selvityksen mukaan julkisuuslaissa
ja muussa lainsäädännössä olevat
erityissäännökset vastaavat pääosin
Euroopan neuvoston yleissopimusta, eikä sopimus aiheuta
tarvetta tehdä muutoksia julkisuuslain säännöksiin.
Esityksessä todetaan Ahvenanmaan itsehallinnosta, että Ahvenanmaan
itsehallintolain nojalla maakunnalla on lainsäädäntövalta
koskien maakunnan hallitusta sekä sen alaisia viranomaisia
ja laitoksia sekä maakunnan kuntien hallintoa. Ahvenanmaan
maakunnan lainsäädäntövaltaan
on katsottu kuuluvan myös viranomaisten asiakirjojen julkisuutta
koskevat kysymykset. Näin ollen yleissopimuksen voimaansaattamiselle
on hankittava Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus. Saadun
tiedon mukaan tässä asiassa on tehty esitys Ahvenanmaan
maakuntapäiville suostumuksen saamiseksi.
Euroopan neuvoston yleissopimus tulee voimaan kolmen kuukauden
kuluttua siitä, kun kymmenen Euroopan neuvoston jäsenvaltiota
on ilmaissut suostumuksensa tulla yleissopimuksen sitomaksi. Sopimus
ei ole vielä tullut kansainvälisesti voimaan.
Voimaan saattamista koskeva laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä
ajankohtana
sen jälkeen, kun tämä yleissopimus on
siis tullut kansainvälisesti ja Suomea sitovasti voimaan.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta esittää tehdyn Euroopan
neuvoston yleissopimuksen hyväksymistä.
Valiokunta puoltaa myös eduskunnan hyväksymistä sille,
että Suomi antaa kaksi selitystä: 1) Yleissopimusta
sovellettaessa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu viranomaisen määritelmä kattaa
luonnolliset ja oikeushenkilöt niiden hoitaessa sellaisia
laissa säädettyjä tehtäviä,
joissa ne käyttävät julkista valtaa.
2) Yleissopimuksen 8 artiklan määräyksiä muutoksenhakumenettelystä ei
sovelleta tasavallan presidentin asiakirjapyynnön johdosta
tekemään päätökseen.
Lisäksi valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän
yleissopimuksen voimaansaattamista tarkoittavan lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä mainitaan
muutama tärkeä, keskeinen, demokratian kannalta
keskeinen, periaate, julkisuusperiaate, ja todetaan: "Valiokunta
toteaa, että viranomaisten asiakirjojen julkisuutta koskevalla
lainsäädännöllä on
maassamme pitkät perinteet." No, kyllä ne perinteet voivat
olla aika pitkät, mutta kaikilta osin viime vuosinakaan,
viime aikoina, eivät asiat ole menneet kohdalleen silloin,
kun on käsitelty tavattoman isoja asioita.
Muistutanpa mieleen sen, kuinka Kreikka-vakuussopimus salattiin
lainvastaisella päätöksellä,
ja vieläkään ei ole tullut se ministeri
julkisuuteen, joka on ottanut vastuun siitä, että hän
antoi käskyn salata Kreikka-vakuussopimus. Virkamies ei
tee tuommoista, noin valtavan isoa poliittista päätöstä omin
päin vaan aina hakee itselleen poliittisen tuen. Ja muistutan
myöskin siitä, että ainoastaan kaksi
eduskuntaryhmää, perussuomalaiset ja vasenryhmä,
kyseenalaisti tämän laittoman salaamispäätöksen.
Siitähän korkein hallinto-oikeus antoi ihan kiistattoman
ratkaisunsa ja totesi, että päätös
oli julkisuuslain vastainen.
Samaan aikaan kun puhutaan julkisuusperiaatteesta ja asiakirjojen
julkistamisen tarpeellisuudesta, Suomi on solminut monta sopimusta
eri tahojen kanssa, esimerkiksi asekauppaan liittyen on tehty sopimus
Naton kanssa, USA:n kanssa, Israelin kanssa. Ja esimerkiksi Israelin
kanssa tehtävässä asekaupassa ei ainoastaan
sitä hyväksytä vaan hyväksyttiin
sopimus, että jos Israel painaa "salainen"-leiman asiakirjaan,
niin se pätee ja velvoittaa myöskin Suomessa.
Siinä suhteessa meillä on aika lailla petrattavaa
julkisuuslain ja julkisuusperiaatteen kohdalla. Ja edustaja Mattila
valiokunnan puheenjohtajana pystyy hyvällä omallatunnolla
esittelemään tämän, koska oli
myöskin sillä kannalla, että Kreikka-vakuussopimuksen
salaamispäätös oli lainvastainen päätös.
Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Tässä yhteydessä,
kun keskustellaan laajemminkin julkisuusperiaatteen asemasta Suomen
poliittisessa päätöksenteossa ja hallinnossa,
on kyllä varmaan oikea aika myös muistuttaa siitä,
että vastikään tässä talossa
on päätetty siitä, että Suomen
syyskuussa solmimaa Naton isäntämaatukisopimusta
ei tuoda eduskunnan kunnolliseen käsittelyyn valiokunnissa
ja täysistunnossa.
Olemme edustaja Mustajärven kanssa tehneet tätä koskevan
aloitteen puhemiesneuvostolle, ja toivomme, että tässä vielä julkisuus
voittaa ja salaaminen häviää. Tein esityksen
myös puolustusvaliokunnassa asian esillenostamisesta, mutta
en saanut esitykselleni kannatusta.
Yleiskeskustelu päättyi.