Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Valtiontalous on ollut koko nykyisen hallituksen istumisen ajan vekselivetoista, eli tulot eivät riitä menojen kattamiseen. Tästä syystä on joka vuosi velkaannuttu lisää. Hallituskauden aikana valtionvelan määrä on kasvanut yli 19 miljardia euroa eli lähes 26 prosenttia. Tästäkin syystä me perussuomalaiset olemme erittäin huolestuneita valtion taloudellisen tilan jatkuvasta heikentymisestä.

Velkakierre näyttää jatkuvan myös ensi vuonna, sillä ottaahan valtio uutta lainaa vuoden 2015 budjetin mukaan 16,7 miljardia, joskin lainassa ennakoidaan myös mahdollisia emissiotappioita. Tästä summasta käytetään vanhojen lainojen kuoletuksiin, lyhennyksiin ja pääomatappioihin 12,3 miljardia euroa, joten nettolainanotto on 4,4 miljardia. Ennustan, että ensi vuoden lisäbudjeteissa joudutaan lainoitusta lisäämään.

Hallituksien menneiden vuosien huonosta taloudenhoidosta johtuen kuritetaan edelleen pienituloisia ja ennen kaikkea eläkeläisiä. Tätä me perussuomalaiset emme voi hyväksyä.

Arvoisa puhemies! Työeläkkeellä olevia suomalaisia on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa, joiden elintaso on viimeisten vuosikymmenien aikana laskenut merkittävästi. Parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan on työelämässä olevien ansiotaso noussut 70 prosenttia mutta eläkkeet vain 34 prosenttia eli jälkeenjääneisyys on eläkeläisten osalta 36 prosenttiyksikköä. Hallituksen viimeisin veto eli kansaneläke- ja työeläkeläisten eläkeindeksin leikkaus lähes 64 prosentilla heikentää entisestään eläkeläisten asemaa Suomessa.

Eläkeindeksien korotuksen piti olla 1,1 prosenttia, mutta se jää hallituksen esityksessä 0,4 prosenttiin. Toimenpide heikentää myös muita indeksiin sidottuja kansalaisten etuuksia, kuten työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, vammaisetuuksia, opintorahaa, lapsikorotusta sekä rintamalisiä. Lisäksi täytyy muistaa, että inflaatio etenee ensi vuonna valtiovarainministeriön arvion mukaan 1,5 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Saamieni tietojen mukaan kuusi yksityistä eläkeyhtiötä maksaa ensi vuonna eläkkeitä 24,7 miljardia euroa. Samanaikaisesti ne tulouttavat työntekijöiden maksamia eläkemaksuja 5 miljardia ja työnantajien maksamia eläkemaksuja 15 miljardia euroa. Kun tähän lisätään eläkeyhtiöiden sijoitustuotot 13 miljardia, karttuvat eläkeyhtiöiden taseet 8 miljardilla eurolla ensi vuonna. Maksukyky olisi eläkeyhtiöillä säilynyt, vaikka indeksileikkaus olisi jätetty tekemättä.

Valtio ei hyödy yksityisten eläkeyhtiöiden osalta sentin senttiä, vaan säästyneet eläkemaksut, yhteensä noin 173 miljoonaa euroa, kartuttavat entisestään eläkeyhtiöiden varallisuutta. (Erkki Virtanen: Ja vähentävät eläkemaksuja!) Valtio hyötyy ainoastaan Valtion Eläkerahaston VERin osalta noin 30 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio hyötyy Valtion Eläkerahastosta tulouttamalla eläkerahastosta 500 miljoonaa euroa valtion ensi vuoden talousarvion katteeksi.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean: kun hallituksen toimenpiteet kurjistavat edelleen eläkeläisten ostovoimaa enkä näe mitään hyvää muidenkaan kansalaisten kannalta, olen sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaisten jäsenten Hanna Mäntylän, Johanna Jurvan ja Laila Koskelan kanssa samaa mieltä siitä, että lakiehdotus ei ole hyvä.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan indekseistä, samalla on puhuttava myös itse perusturvasta eli eläkkeistä, sosiaaliturvasta, pienimmistä päivärahoista, äitiyspäivärahoista, sairauspäivärahoista ja niinpäin pois.

Tässä hallituksen esityksessähän ehdotetaan, että kansaneläke- ja työeläkeindeksejä korotetaan ensi vuonna pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vain 0,4 prosenttiyksikköä, kun muutoin — pysyvän lain mukaan — tämä korotus olisi ollut 1,1 prosenttia. Totean ensinnäkin sen, että keskustassa katsotaan, että me voimme hyväksyä tämän pitkin hampain tässä taloudellisessa tilanteessa, mutta tämä sisältää kohtia, joita me emme hyväksy, ja palaan niihin kohta.

Ensinnäkin on syytä todeta se, miksi indeksiturva kuitenkin on pitkässä juoksussa erittäin tärkeä. Indeksiturvan tarkoitushan on yksiselitteinen, eli vuotuisilla indeksikorotuksilla turvataan eläkkeiden ja muun perusturvan ostovoimaa, ja tämä ei todellakaan kosketa pelkästään näitä työeläkkeitä tai kansaneläkkeitä, takuueläkkeitä, vaan samalla sitten kaikkia niitä, jotka on sidottu indeksiin. Esimerkiksi kaikki Kelan etuudethan on sidottu tähän kansaneläkeindeksiin, ja sitten toisaalta työeläkkeitten osalta vaikkapa luopumistuki on sidottu taas sitten siihen indeksiin.

Jos katsotaan tämän hallituskauden osalta, minkälaista indeksipolitiikkaa täällä eduskunnassa hallituspuolueitten johdolla on tehty, niin eihän se kovin johdonmukaista ole ollut: Samalla kun me leikkaamme nytten ensi vuonna indeksejä tänne 0,4 prosenttiin, niin ensi vuonna, 1.8.2015, tulee voimaan opintorahan indeksiin sitominen. Tai sitten viime hallituskauden loppupuolella 2011 sidottiin lapsilisät indeksiin, mutta sitten täällä hallituspuolueitten voimin jo 2012 purettiin lapsilisien indeksisidonnaisuus vuosilta 2013—2015.

Mutta syy, miksi olen tässä ja esittämässä hetken päästä vastalausetta ja lausumaehdotusta, on se, että kun hallitus päätti keväällä kehysriihessään näistä indeksileikkauksista, silloin hallituksella ei ollut mitään näitä hyvityskonsteja tähän asiaan mutta sitten elokuun budjettiriihessähän tuli työeläkkeen osalta tämä kompensaatio eläketulovähennyksen kautta mutta jätettiin tekemättä kompensaatio näille kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille eli takuueläkkeen saajille ja kansaneläkkeen saajille ja niille, joitten perusturva on sidottu kansaneläkeindeksiin. Esimerkiksi takuueläkeläisiä on se 110 000, jotka eivät saa tätä kompensaatiota, ja muistin virkistykseksi on hyvä todeta, että ensi vuonna täysi takuueläke tulee olemaan 746 euroa ja täysi kansaneläke 636 euroa, eli he ovat kaikista pienituloisimpia. Tämä oli hankala asia meille, että nämä pienituloisimmat jätettiin tässä huomioimatta, eli hallitus ei tiedosta, että eläkeläisten keskuudessa tuloerot ovat jo muutenkin kasvussa.

Kaikista pahinta ehkä oli se, että elokuussa juuri ennen budjettiriihtä valtiovarainministeri Antti Rinne ikään kuin vilautteli 10 euron seteliä takuueläkeläisten nenän edessä ja teki esityksen siitä, että myös takuueläkeläisille korvattaisiin tämän 10 euron takuueläketasokorotuksen muodossa tätä indeksileikkausta, mutta kuten tunnettua on, hallitushan ei siihen budjettiriihessään sitten päätynyt eikä sitä hyväksynyt. Eli lupailtiin mutta ei toteutettu.

Näin ollen keskusta esittää vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen, joka kuuluu seuraavalla tavalla: "Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa riittävän tasoisen ensisijaisen perusturvan ja antaa tänä syksynä eduskunnalle esityksen takuueläkkeen korottamisesta."

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun Suomen poliittista historiaa joskus kirjoitetaan näiltä päiviltä, niin saatetaan todeta, että juuri tällä kohtaa, juuri tämän lakiehdotuksen kohdalla, tapahtui ratkaiseva käänne, kun Jyrki Kataisen hallitus viime kevään kehysriiheen saakka, jossa tästä ehdotuksesta päätettiin, oli noudattanut politiikkaa, jossa pienituloisimpia suosittiin, mutta kehysriihessä suunta päätettiin muuttaa ja tämän indeksien leikkauksen myötä käytiin kaikkein heikompiosaisten kimppuun. Sen päätöksen seurauksena vasemmistoliitto päätti jättää hallituksen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on poikkeuksellisen lyhyessä kannanotossaan todennut: "Valiokunta pitää kaikkein huonoimmassa taloudellisessa asemassa olevien kannalta myönteisenä, että toimeentulotuessa indeksikorotuksen leikkaus kompensoidaan perusosaan tehtävällä korotuksella. Muutoin valiokunta ei pidä asianmukaisena sellaista kehitystä, että syyperusteisten etuuksien lisänä joudutaan enenevästi käyttämään toimeentulotukea." Ja vielä valiokunta toteaa: "Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä valtiontaloudellisista syistä valiokunta pitää esitystä tarkoituksenmukaisena." Poikkeuksellisesti, suhteessa valiokunnan normaaliin lyhyen kaavan käytäntöön, valiokunta ei pidä esitystä tarpeellisena eikä se pidä sitä myöskään tarkoituksenmukaisena oman toimialansa eli sosiaaliturvan kannalta. Tämä kannattaa huomata.

Tässähän on kysymys siitä, että heikennetään lähes kaikkien perusturvaetuuksien indeksisidonnaisuutta eli inflaation edetessä ei turvata niitten ostovoimaa. Tämä kompensaatio, johon valiokunnan mietinnössä viitataan, tapahtuu toimeentulotukea korottamalla. Samalla kun näin tehdään, viritetään entistä vahvempi tuloloukku. Toimeentulotuki ja asumistuki yhdessä ovat Suomen sosiaaliturvan pahin kannustinloukku tällä hetkellä, ja on tietysti mielenkiintoista, että tämä esitys tulee sellaiselta hallitukselta, jossa pääministerinä toimii sellaisen puolueen puheenjohtaja, joka on kaikkein voimallisimmin puhunut tuloloukkuja ja kannustinloukkuja vastaan. Nyt hallitus kuitenkin esittää juuri päinvastaista: perusturvaa leikataan ja toimeentulotuen käyttö sekä toimeentulotukiriippuvuus lisääntyvät. Tämä on vastoin kaikkia suomalaisen sosiaalipolitiikan keskeisimpiä periaatteita. Vasemmistoliiton ollessa Jyrki Kataisen hallituksessa perusturvaa korotettiin 120 eurolla ja työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta poistettiin köyhyyden ja toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi. Nyt Alexander Stubbin hallitus aikoo avata portit perusturvan leikkauksille ja pienituloisten pakottamiselle viimesijaiselle ja nöyryyttävälle toimeentulotuelle.

Tällaista vasemmistoliitto ei voi hyväksyä, ja siksi, arvoisa puhemies, esitän, että lakiehdotukset hylätään.

Puhemies! Vaikka ihmettelen keskustan eduskuntaryhmän ja edustaja Vehviläisen kantaa siitä, että keskusta vaivoin hyväksyy, tai varauksin hyväksyy, tämän hallituksen esityksen, niin kannatan hänen esitystään tuosta lausumasta, johon myöskin vastalauseessa olen yhtynyt, koska se, riippumatta keskustan peruskannasta, on sinänsä täyttä asiaa.

Aino-Kaisa Pekonen /vas:

Arvoisa puhemies! Kuten tässä salissa on jo tänään todettu, käsittelyssä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan eläkeindeksien jäädytystä vuonna 2015. Eläke- ja työeläkeindeksejä aiotaan korottaa pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vain 0,4 prosenttia. Hintojen noustessa sitä enemmän eläkkeiden ja etuuksien ostovoima heikkenee. Jäädytetty indeksikorotus koskee kaikkia, myös kaikkein pienimpiä eläkkeitä. Eläkkeiden indeksiturvan tavoitteena on varmistaa eläkkeiden ja indeksiin sidottujen etuuksien ostovoima. Indeksijäädytys tulee heikentämään näin ollen eläkeläisten ostovoimaa entisestään, mitä ei voi pitää perusteltuna, sillä jo nyt eläkkeet ja erityisesti kaikkein pienimmät eläkkeet ovat jääneet jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Kaikkein pienituloisimmille hallitus lupaa kompensoida leikkauksen toimeentulotuen korotuksella, mutta toimeentulotuki ei ole etuus vaan osa sosiaalihuoltoa. Se on viimesijainen turva tilanteessa, jossa ihminen ei muuten selviä.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on tehnyt lakialoitteen, jossa esitetään kaikkiin eläkkeisiin täyttä indeksikorotusta. Indeksikorotus täysimääräiseen takuueläkkeeseen olisi hiukan yli 8 euroa kuukaudessa. Lisäksi me haluamme takuueläkkeeseen 10 euron tasokorotuksen, eli täysi takuueläke korottuisi 18 eurolla.

Vasemmistoliitto ei hyväksy hallituksen päätöstä indeksien jäädytyksestä. Kannatan edustaja Erkki Virtasen esitystä.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Kuten asian ensimmäisessä käsittelyssä perussuomalaiset toivat esiin, emme voi tätä hallituksen esitystä ja hallituksen valittua linjaa hyvällä tahdollakaan ymmärtää tai hyväksyä.

Hallituksen säästötoimet ja säästöihin ottama linja kurittavat jälleen kerran kaikista pahiten pienituloisimpia, joista monilla on jo nyt vakavia vaikeuksia tulla taloudellisesti toimeen. Kansaneläke- ja työeläkeindeksien korottaminen vain 0,4 prosentilla 1,1 prosentin sijaan on kestämätön päätös. Eläkkeiden lisäksi indeksikorotuksen alentaminen heikentää monia muita näihin indekseihin sidottuja etuuksia, kuten työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, vammaisetuuksia, opintorahaa, lapsikorotusta sekä rintamalisiä. Tämän päätöksen vakavaa vastuuttomuutta kuvastaa myös se, että indeksikorotusten alentaminen on tarkoitettu pysyväksi, samalla kun elinkustannukset edelleen jatkavat hallituksen päätösten mukaisesti nousuaan.

Perussuomalaiset pitävät myös lähtökohtaisesti asetelmaa, jossa toimeentulotuen perusosaa samalla korotetaan eli tämä leikkaus kompensoidaan siihen, vääränä ratkaisuna. Korostan, että perussuomalaiset eivät vastusta missään tapauksessa lähtökohtaisesti toimeentulotuen perusosan korottamista, vaan katsomme, että yhtä tukimuotoryhmää ei tule asettaa eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin. Lisäksi korostamme, että toimeentulotuen tulisi aina olla viimesijainen tuen muoto ja kaikki kannustinloukut tulisi pyrkiä purkamaan.

Arvoisa puhemies! Vaikka hallitus itse pitää esityksen vaikutuksia vähäisinä, perussuomalaiset eivät ole samaa mieltä. Perussuomalaiset moittivat myös asian valmistelua kokonaisuudessaan ja katsovatkin, että indeksikorotus olisi tullut tehdä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti täysimääräisenä eli 1,1 prosentin mukaisesti.

Lopuksi teen esityksen, että lakiehdotukset hylätään.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäntylä esitti puheenvuorossaan perustelut hallituksen esityksen hylkäämiselle, enkä lähde niitä tässä sen enempää toistamaan. Totean kuitenkin, että 0,4 prosentin indeksikorotus 1,1 prosentin sijaan heikentää kansalaisten ostovoimaa entisestään, ottaen huomioon, että köyhyys on kasvanut voimakkaasti ja tämänkaltaiset päätökset lisäävät sekä syventävät köyhyyttä entisestään.

Kannatan edustaja Mäntylän tekemää esitystä.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä, joka meillä on käsittelyssä, ehdotetaan tosiaan, että ensi vuonna indeksiä korotetaan vain 0,4 prosentilla eikä tehdä 1,1 prosentin indeksikorotusta, mikä olisi oikea luku.

Edustaja Vehviläinen toi omassa puheenvuorossaan esille perusteita, joilla keskusta omaa linjaansa tässä asiassa perustelee. Me pidämme erityisen ongelmallisena sitä, että valtiovarainministeri toi itse esille aiemmin, että myös takuu-eläkettä korotettaisiin ja sillä kompensoitaisiin tätä eroa, joka takuueläkkeeseen nyt ensi vuonna tulee. Me olemme esittäneet, että takuueläkkeeseen tulisi 10 euron korotus. Edustaja Vehviläinen toi omassa puheenvuorossaan esille takuu-eläkkeen tason, 746 euroa. Se ei ole korkea. Me esitämme tässä omassa vastalauseessamme lausumaa, jonka edustaja Vehviläinen omassa puheenvuorossaan luki, ja tuen tätä lausumaehdotusta.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Päätöksenteko on valintoja. Tuskin koskaan ollaan tilanteessa, missä ei olisi vaihtoehtoja, ja silloin kun on vaihtoehtoja, niistä pitää valintoja tehdä. Tilanteessa, jossa on käytettävissä rahaa, tehdään valintoja sen osalta, mihin uudet resurssit, mihin eurot kohdennetaan. Päinvastaisessa tilanteessa, jouduttaessa tekemään säästöjä, jouduttaessa pohtimaan sitä, mitä aiemmin ollutta joudutaan muuttamaan, on sitäkin tärkeämpää se, miten valinnat tehdään.

Hallitus on päättänyt, että kansaneläke- ja työeläkeindeksejä korotetaan vuonna 2015 pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vain 0,4 prosenttia. Samoin tämä samainen esitys pitää sisällään sen, että hallitus on päättänyt korottaa toimeentulotuen perusosan tasoa pysyvän indeksilainsäädännön mukaisesti 1,1 prosentilla eli sillä indeksitasolla, jolla myös kansaneläke- ja työeläkeindeksejä normiolosuhteissa olisi korotettu ja muutettu. On tehty valintoja. On tehty valintoja tavalla, jolla mennään aivan suomalaisen sosiaalipolitiikan ytimeen. Ensinnäkin puututaan ensisijaisen etuuden tasoon ja ollaan kompensoimassa eläkeläisille eläketulovähennyksen kautta eli verotuksen kautta tuota menetettyä indeksikorotusta — ensisijainen etuus, verotuksen kautta kompensaatio.

Toinen vastaavan suuruusluokan, kokoluokan sosiaalipoliittinen valinta on tässä esityksessä tehty kohdassa, jossa ensisijaisen etuuden tasoa leikataan, ja viesti on, että toimeentulotuen kautta sitten kompensoidaan osalle etuuksien saajia se, mitä on menetetty. Tässä on valinnoista kysymys, valinnoista, jotka kyllä vaatisivat laajemman keskustelun siitä, mihin tässä oikein ollaan menossa.

Kolmannen näkökulman voi nostaa siitä, että kun kansaneläke- ja työeläkeindeksien korotus tehdään, tehdään eläketulovähennys, joka koskee käytännössä työeläkkeellä olevia, ja kompensaatio, jota kyllä markkinoidaan ja myydään, jätetään tekemättä niille eläkeläisille — joita on ainakin 110 000 — jotka ovat takuueläkkeen varassa. Valtiovarainministeri kyllä esitti omassa budjettiehdotuksessaan, että takuueläkettä olisi 10 eurolla kuussa nostettu. Tämä ei kuitenkaan koko hallituksen tukea saanut. Olemme tilanteessa, jossa on tehty valintoja. On tehty valinta, jossa ne ihmiset, joitten toimeentulo on eläkkeen osalta kaikkein pienin, jätetään kompensaatiota vaille.

Neljäs näkökulma on se, että vaikka tässä puhutaan vain — voisiko sanoa "vain" — termeillä kansaneläke- ja työeläkeindeksit, kyse on laajasti sosiaaliturvan tason muuttamisesta. Kansaneläkeindeksiin on sidottu satojentuhansien suomalaisten arjen toimeentuloon liittyvä etuus. Meillä on paljon ihmisiä, jotka näkevät omalla tilillään sen, mitä tämä indeksitarkistus tällä tavalla tehtynä tarkoittaa.

Me olemme, arvoisa puhemies, keskustassa tehneet lausumaehdotuksen, joka liittyy siihen, että eläkeläisten asema olisi yhdenvertainen riippumatta siitä, ovatko he työeläkkeellä, kansaneläkkeellä vai takuueläkkeellä. Edustaja Vehviläinen on tehnyt täällä perustellun lausumaehdotuksen, jota ovat tähän mennessä kannattaneet ainakin edustajat Virtanen ja Peltokorpi. Myös minä kannatan tämän lausuman hyväksymistä.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Viisas isoäitini tapasi sanoa, että silloin jos anti on kovin vaatimaton, niin parempi on reilu tyhjä. Tässä kohdassa voitaisiin ehkä sanoa aivan samalla tavalla. Nimittäin 0,4 prosentin indeksitarkistus tietää esimerkiksi 700 euron kuukausituloissa 2,80:tä euroa kuussa. Sillä ei saa edes puolikasta tupakka-askia, ei edes sitä peuhupussia, mistä puhuimme edellisessä kohdassa. Se on niin pieni raha. Tässä ei olla tekemässä nyt pelkästään perusturvaan muutosta, vaan tässä ollaan tekemässä aivan selkeä heikennys. Kun tehdään tällaisia päätöksiä, niin meidän pitää myöskin sitten pystyä tekemään sellaisia päätöksiä, että täytyy olla erikseen eläkeläisten ruokakaupat, joissa myöskään ruuan hinta ei voi nousta enempää kuin 0,4 prosenttia. Sillä tavalla pystyttäisiin pysymään siinä samassa.

Jos sanotaan, että verotuksen kautta kompensoidaan, niin on hyvä muistaa, että valtionverotuksen alaraja on 16 100 ja siihen eivät esimerkiksi meidän takuueläkeläisemme yllä. Takuu-eläkeläisiä on noin 10 000. Me voimme sanoa, että sehän on vain 10 000, mutta se on 10 000 köyhää ihmistä. Se on 10 000 kotitaloutta, missä nähdään nälkää. Ja me voimme kirkkain silmin sanoa, että indeksi on pelkästään 0,4 prosenttia. Kuka teistä suostuisi jatkamaan tätä työtä, jos sanottaisiin, että pienennetään tätä palkkaa tämän verran? Kyllä silloin varmasti noustaisiin ylös ja sanottaisiin, että emme me tule toimeen, jos tästä palkasta otettaisiin pois vaikkapa se 0,4 prosenttia. (Erkki Virtanen: Kyllä tultaisiin!) Sekään ei kovin paljon olisi meille, mutta 2 euroa 80 senttiä (Puhemies koputtaa) kuukaudessa on nolo määrä.

Kannatan edustaja Mäntylän tekemää ehdotusta.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Tämä indeksileikkaus kohdistuu eläkeläisiin ja sairaisiin. Tämä kuvastaa kyllä hallituksen sosiaalipoliittista linjaa.

Minulle ja edustaja Mustajärvelle oli jo 3,5 vuotta sitten Säätytalolla selvää, että myös sosiaaliturvan leikkauksiin ennen pitkää mennään. Säätytalolla kiersi eri ryhmien neuvottelijoiden käsissä varsin muhkea moniste, jossa oli todellakin valmiiksi laskettu, mitä mikäkin leikkaus tai jäädytys merkitsee ja minkälaisia säästöjä syntyy.

Tällä leikkauksella nyt syntyy 152,5 miljoonan euron säästö. Sen maksavat siis vanhukset ja sairaat, jotka ovat näiden kansaneläke- ja työeläkeindeksien etuuksien saajia. Sen sijaan kannattaa huomata, että suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista, jotka on sidottu erilaisiin indekseihin, nousee täysimääräisesti. Niitä ei suinkaan leikata. Tämä kertoo myös hallituksen linjasta. Sitten vielä kannattaa muistaa, että sairausvakuutuksen korvauksiin on tehty jo yli 150 miljoonan euron leikkaukset ja uusia on myöskin päätetty ja tekeillä, elikkä tuo summa nousee yli 200 miljoonaan. Eli käytännössä samoilta kansalaisryhmiltä on leikattu nyt näiden kautta jo yli 350 miljoonaa euroa.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä laki koskee siis työeläkkeitä ja työeläkeindeksiin sidottuja muita etuuksia ja euromääriä, kansaneläkkeitä, takuueläkkeitä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka muuten on sidottu kansaneläkkeen määrään.

Yleensä tämän eläkeindeksin korottamisen tarkoituksena on ostovoiman säilyttäminen, ja nyt kun tämä on vain 0,4 prosenttia, niin tässä eläkeindeksin korottamisella tulee olemaan negatiiviset vaikutukset, kun tiedetään, että eläkeläisiä erilaiset päätökset rokottavat jo muutenkin rajusti: sähkön hinta on noussut, asumiskustannukset, kiinteistöverot ja kaikki muut, liikkuminen ja sairauden hoito kallistuu korvauksien leikkaamisen ja omavastuuosuuden korottamisen myötä.

Eli kaiken kaikkiaan jos ajatellaan, niin kuin monet ovat puhuneet täällä, runsaan 700 euron takuueläkettä ja sitä, että näitä eläkeläisiä on 100 000, niin panee miettimään, millä kumman ihmeellä tämmöisellä euromäärällä 100 000 kansalaista tulee toimeen plus sitten monet muut, jotka saavat pientä työttömyysturvaa tai muuta.

Tässä puhutaan taas niistä arvoista, mitä keskustelua käytiin myös tässä tupakkakeskustelussa. Tuntuu, että köyhät jätetään omiin oloihinsa ja niistä ei niin ole väliä, mutta me ainakin kannamme heistä huolta ja emme ole hyväksymässä tätä esitystä. Eli myös minä kannatan edustaja Mäntylän tekemää hylkäysesitystä.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus todellakin murtaa Suomen sosiaaliturvan perustoja. Kannattaa huomata, että tämä indeksileikkaus merkitsee sosiaaliturvan reaalitason pysyvää alentamista, koska näyttää aivan ilmeiseltä, että näihin leikkaamattomien indeksien mukaisiin indeksitarkistuksiin ei palata vaan tämä jää pysyväksi sosiaaliturvan leikkaukseksi.