Päivi  Räsänen /kd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on nyt käsittelyssä kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin liittyviä lakialoitteita, ja esittelen tässä omassa puheenvuorossani nyt toimeentulotukea koskevan lakialoitteen. Eli tässä aloitteessa ehdotamme, että toimeentulotuesta annettuun lakiin sisältyvää etuoikeutetun ansiotulon rajoja korotetaan siten, että tuloina ei oteta huomioon vähintään 25:tä prosenttia ansiotuloista vapaan tulon maksimimäärän ollessa 175 euroa kuukaudessa. Lisäksi ehdotamme, että tämä säännös säädettäisiin pysyväksi. Tämä on todellakin rinnakkaislakialoite hallituksen toimeentulotuen muutosta koskevalle lakiesitykselle.

Toimeentulotukilaissa tuloina ei tällä hetkellä siis oteta huomioon vähintään 20:tä prosenttia ansiotuloista, mutta kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa, ja muut ansiotulot otetaan käytännössä täysimääräisesti huomioon. Tämä säännös on ollut voimassa väliaikaisena, ja hallitus on esittänyt sen voimassaolon jatkamista väliaikaisella lainmuutoksella vuoden 2014 loppuun saakka.

Etuoikeutetun ansiotulon tarkoituksena on edistää henkilön mahdollisuuksia parantaa toimeentuloaan pienillä omilla ansioilla ja sijoittumista myöhemmin työelämään pysyvämminkin. Määräaikaisesti voimassa olleen säännöksen on huomattu johtaneen toimeentulotukiasiakkaiden aikaisempaa oikeudenmukaisempaan kohteluun, työssäkäyvien asiakkaiden toimeentulotuen kohtuullisempaan tasoon ja myös kannustavuuden lisäämiseen, mikä on tietysti se päätarkoitus tällä lailla.

Toimeentulotuen saajista 71 prosenttia on yksin asuvia, ja yksinhuoltajaperheitä on noin 12 prosenttia. Yksinhuoltajista peräti neljännes saa toimeentulotukea. Etuoikeutetun tulon käyttöönotto on hyödyttänyt erityisesti yksinhuoltajanaisia eli kannustanut heitä hankkimaan pieniä ansiotuloja. Koska etuoikeutettu tulo on talouskohtainen, se tukee varsinkin yhden ansiotulonsaajan talouksia. Juuri näiden taloudellisesti hyvin haavoittuvien talouksien tukemiseksi on mielestäni perusteltua korottaa tätä etuoikeutetun tulon rajaa nykyisestä.

Myös työttömiä kahden henkilön talouksia ajatellen nykyinen etuoikeutetun tulon määrä on riittämätön toteuttamaan nuo aiotut vaikutukset. Jotta työelämän ulkopuolella olevat toimeentulotukea saavat henkilöt pystyisivät ottamaan ja heidän kannattaisi ottaa vastaan tilapäistä tai hyvin pienen tuntimäärän tarjoavaa esimerkiksi osa-aikaista työtä, on etuoikeutetun tulon määrää nostettava kannustavammaksi. Uskon, että samalla siinä tarjoutuu myös mahdollisuus pysytellä työelämän tuntumassa jollain tavalla kiinni ja toivon mukaan sitten työllistyä täysipäiväisesti myöhemmin.

Jos etuoikeutetun tulon rajaa korotetaan siten, niin kuin ehdotamme tässä, että huomioon ei oteta vähintään tuota 25:tä prosenttia ansiotuloista maksimimäärän ollessa 175 euroa kuukaudessa, valtion budjettiin tarvitaan noin 15 miljoonan euron panostus. Pidän tätä panostusta valtion budjettiin nähden varsin maltillisena ja kohtuullisena, mutta sillä olisi kuitenkin selvästi helpottava vaikutus näihin yksittäisiin kotitalouksiin. Tässä ehdotamme myös, että tämä säännös muutettaisiin pysyväksi.

Bjarne  Kallis  /kd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä lakialoite 82, joka on tehty Kari Kärkkäisen nimessä, liittyy myöskin eduskuntaryhmämme vaihtoehtobudjettiin, ja siinä kiinnitetään huomiota nimenomaan lapsiperheiden työmarkkinatukeen. Sata-komitea esitti, että luovuttaisiin puolison tulojen tarveharkinnasta, mutta se tietenkin maksaisi aika paljon, ja tässä meidän esityksessämme lievennetään tätä tulojen tarveharkintaa. Kustannus on noin 10 miljoonaa euroa mutta parantaa huomattavasti työttömien lapsiperheiden asemaa.

Lakialoite 83, joka on tehty allekirjoittaneen nimessä, koskee toimeentulotuen suuruutta. Hallitus esittää näitten vähätuloisten henkilöitten aseman parantamiseksi kunnallisverotuksessa perusvähennyksen korottamista 50 eurolla, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että he saavat yhden euron lisää kuukaudessa, koska jos perusvähennys saadaan, silloin maksetaan myöskin veroa. Meidän mielestämme tämä summa on vaatimaton, ja katsomme, että suuremman hyödyn saisi, jos toimeentulotukilakiin tehtäisiin sellainen muutos, että rajaa nostettaisiin 25 eurolla. Tämmöinen uudistus maksaisi 60 miljoonaa mutta antaisi käytännössä 25 euroa lisää kuukaudessa niille kaikkein köyhimmille. Jos ajattelee, että 16 miljoonalla saa euron, 60 miljoonalla saa 25 euroa, niin mielestämme tämä olisi aivan paikallaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kd-ryhmä on tehnyt aloitteet toimeentulotuesta annetun lain 9 ja 11 §:n muuttamiseksi ja lisäksi työttömyysturvalain muutoksesta. Minusta on erinomaisen hyvä asia, että kd-ryhmä tekee näin tätä vaihtoehtobudjettia. Se traditio alkoi jo monta monta vuotta sitten, ja se jatkuu. Se on hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota siihen, että jos olen oikein laskenut näistä summan, niin se on 15 plus 10 plus 60 miljoonaa euroa elikkä 85 miljoonaa euroa. Hyvä, kun on jokaisessa vielä laskettu se, paljonko se meno kunkin lakialoitteen kohdalla sitten olisi. Mutta voisiko vielä täydellisemmäksi ryhtyä näissä asioissa kertomalla, mistä nämä rahat otetaan?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meillä on vaihtoehtobudjetissa tulopuolelle lähes miljardi euroa lisää. Muun muassa yksi sellainen on se, että me katsomme, että me hyvätuloiset emme tarvitse ensi vuonna 25 euroa lisää kuukaudessa, emmekä me näe, että kaikkein pienituloisin, jolla on valtionverotuksessa verotettavaa tuloa, saisi 2 euroa lisää kuukaudessa. Näin syntyy peräti 450 miljoonaa euroa.

Leena Rauhala /kd:

Herra puhemies! Nämä kolme lakialoitetta, joista yksi koskee työttömyysturvalain 7 luvun 6 §:ää ja muut toimeentulotukilain 9 §:ää ja 11 §:ää, ovat kokonaisuus, jossa, voi sanoa, niin kuin täällä edellä olevissa puheenvuoroissa jo tulikin esille, pienillä muutoksilla — korotuksilla euromääriin tai tähän toimeentulotuen kohtaan, mihin pieniä muutoksia ollaan esittämässä — kuitenkin olisi merkitys juuri siihen, mitä me olemme yhteisesti varmasti tahtomassa: että tässä yhteiskunnassa tätä köyhyyttä, niitä ryhmiä, jotka elävät meillä köyhyydessä, pystyttäisiin vähentämään.

Erityisen tärkeänä pidän, jos me ajattelemme myös kuntatasolla työllistymistä ja työttömien selviytymistä, että me saisimme toimeentulotuen varassa olevien elämää parannettua. Tavoitteena, niin kuin tässä ed. Räsäsen aloitteessa on, voisi olla vähitellen työllistyä, että toimeentulotuen saajien määrää voitaisiin vähentää ja saada heitä työllistymään, työelämään, koska tämä parantaa elämää. Tässäkin lakialoitteessa 81 ovat juuri esimerkiksi nämä yksinhuoltajaperheet, joille se on erittäin tärkeää, ja lapsiperheiden kohdalla nämä muutokset, mitä on näissä toisissa lakialoitteissa, osoittavat, että pienillä muutoksilla hyviä parannuksia.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Räsäsen nyt käsittelyssä oleva aloite, samoin kuin kristillisdemokraattien kaksi seuraavaakin aloitetta, on sisällöltään erinomainen. Ne ovat niin erinomaisia, että ne ovat olleet jo viimeiset 8 vuotta vasemmistoliitonkin varjobudjetissa, josta ne on joko lainattu tai päinvastoin. Se nyt on aivan sama, kuka niitä esittää. Pääasia, että ne voisivat toteutua.

Esimerkiksi tämän ikään kuin vapaaosuuden nostaminen on silläkin tavalla, kuten ed. Räsänen tässä jo totesikin, merkittävää, että sillä voidaan sekä kannustaa, kuten valtiovarainministeriö on aina vaatinut, että myöskin poistaa tuloloukkuja, kuten valtiovarainministeriö on aina vaatinut. Mutta jostain syystä valtiovarainministeriö ei ole kuitenkaan ollut innostunut ryhtymään käytännön toimenpiteisiin näitten tuloloukkujen poistamiseksi ja kannustavuuden lisäämiseksi.

Tämä aloite, samoin kuin jatkossa tuleva meidän itse asiassa saman sisältöinen aloitteemme, tarjoaisi erinomaisen keinon tähän, ja myöskin se on tärkeää, että tämä vähennys tehtäisiin pysyväksi. Kun tuottavuusohjelma vaatii valtion toimien tehostamista, niin eduskunnan toimintaa voitaisiin merkittävästi tehostaa muuttamalla hyvät esitykset, joita säädetään väliaikaisesti, pysyväksi lainsäädännöksi, jolloin täällä ei tarvitsisi tuhlata aikaa itsestäänselvyyksien hyväksymiseen. Mutta itsestäänselvyyttä voisi kyllä parantaa sillä tavalla, kun 175 euroa on minusta ehkä turhan vähän siksi alarajaksi, että pitäisi päästä 25 prosenttiin ja vähintään 300 euroon, jolloin oltaisiin ehkä, sanoisinko, toimeentulon kannalta realistisella tasolla.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Nämä aloitteet ovat sinällään oikean suuntaisia, mutta jos ajatellaan, mikä tässä on perusongelma meillä kaikessa, niin meidän pitäisi pyrkiä siihen, jotta nämä järjestelmät olisivat yksinkertaisia ja että mahdollisimman vähän olisi siellä turhaa paperinpyöritystä.

Tällä hetkellähän kun katsoo sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmiä, niin nehän työllistävät valtavasti, siellä on hirveä armeija koko valtakunnassa porukkaa. Sen takia nämä vähimmäistasothan pitäisi saada sille tasolle, jotta ihminen tulisi todella toimeen, jotta ei tarvitsisi katsoa, että enstäinkin maksaa veroa pienistä tuloista, jostakin etuudesta, vaikkapa työmarkkinatuesta, 20 prosenttia veroa. Sitten hän menee hakemaan toiselta luukulta mahdollisesti toimeentulotukea tai sitten asumistukea, ja siinä mielessä se taso pitäisi saada johonkin semmoiseen tasoon kuin ... No, Islanti on huono esimerkki. Islannissa se on tonni, josta lähtee vero. Me kävimme siellä tutustumassa malliin. Siellä on tämmöinen pyöreä tonni suurin piirtein euroina varsinainen verolähdekertymä, mikä tarkoittaa sitä, että kun Islanti on pieni maa, vähän reilut 200 000 asukasta, niin se koko porukkahan niillä joutuisi pyörittämään tätä byrokratiaa, jos olisi niin mutkikas systeemi kuin meillä.

Sen takia, ed. Pulliainen, minusta se säästö tulisi sieltä. Pitäisi uskaltaa laskea, mitä tulisi säästöjä, jos me reippaasti nostaisimme perusnormeja täältä ja vähentäisimme byrokratiaa, jolloin samalla tulisi tuottavuusohjelma toteutettua ja jatkossa ihmisiä olisi enemmän tuottavaan työhön, ei siis paperin pyöritykseen, koska se on hyvin tuottamatonta työtä. Se on vahtipolitiikkaa katsoa, mitä tuo ihminen hankkii, ja otetaan ja annetaan ja tehdään ylimääräistä paperityötä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä olevat lakialoitteet antavat aiheen hyvään keskusteluun, ja mielestäni lakialoitteet ovat yksi tapa tuoda tärkeitä asioita esille valiokuntia varten ja myös julkisuutta varten.

Täällä on käyty hyvää keskustelua. Haluan korostaa sitä, että jotta työelämän ulkopuolella olevat toimeentulotukea saavat henkilöt voisivat ottaa vastaan tilapäistä tai hyvin pienen tuntimäärän tarjoavaa osa-aikaista työtä, niin on tarpeellista, että etuoikeutetun tulon määrää nostetaan tähän kannustavaksi.

Työ on paras lääke syrjäytymistä vastaan. Työ on parasta turvaa toimeentulossa, ja sitä kautta, kun on otetta työelämään, vaikka kuinka vähäisenkin työn kautta, tämä varmasti auttaa työllistymistä pysyvämpään työhön. Toivon, että tätä näkökohtaa erityisesti otettaisiin huomioon asian jatkokäsittelyssä. Samalla myös on tärkeää se, että tekemätöntä työtä tulee tehdyksi. On paljon semmoisia töitä, jotka voitaisiin juuri tämän järjestelyn kautta hoitaa ja saattaa valmiiksi. Aina kun jotakin tekee niin jotakin saa, on viisaus, jota kannattaisi ajatella tämän asian jatkokäsittelyssä.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Kristillisdemokraattien kolme lakialoitetta ovat varsin hyvät ja kannatettavat. Tässä ed. Erkki Virtanen pohti sitä, miten nämä saisi voimaan. Varmasti julkisuus olisi tapa, jolla näiden lakialoitteiden etenemistä voitaisiin edistää. Ongelma vain on se, että julkisuus ei ole niinkään kiinnostunut toimeentuloasiakkaista, toimeentulotuen varassa elävien ihmisten asioista, taikka työttömyysturvan kehittämisestä. Se on ongelma. Se on enemmän kiinnostunut sukupuolineutraalista avioliitosta ja sen tyyppisistä asioista, kuinka kirkosta erotaan tai ei erota.

Toivoisin, että esimerkiksi valtajulkisuus ottaisi näitä asioita keskeisiksi käsittelykohteikseen. Toimeentulotuen varassa elää Suomessa satojatuhansia ihmisiä, ja heidän elämänsä olisi varmasti jonkun Ajankohtaisen kakkosen aiheena ihan sopiva ja pätevä.

Mutta nämä lakialoitteet ovat hyvät, ja tästä on syytä kyllä kristillisdemokraattista eduskuntaryhmää kiittää.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtelalle ja muillekin tiedoksi: Vasemmistoliitto esittää seuraavaan hallitusohjelmaan 750 euron syyperusteista perustuloa, joka kattaisi nämä ensisijaiset vähimmäisetuudet, jotka ovat siis selkeästi sitä pienempiä nykyisin, ensimmäisenä vaiheena köyhyydenkin poistamiseen riittävään vähimmäistuloon.

Ed. Lauri Oinoselle: Teidän edellinen puheenvuoronne oli mitä erinomaisin. Toivon vaan, että se konkretisoituu sitten, kun tässä varmaan syksyn kuluessa pääsemme myöskin tästä ehdotuksesta aivan aidosti äänestämään, että myöskin tulette mukaan kannustamaan tämänkin asian läpimenoa ja monien muittenkin hyvien asioitten läpimenoa, jotka varmasti tuovat teille, kuten kaikille keskustalaisille ja kaikille edustajille ylipäätäänkin, suurta kannatusta tuolla vaalikentillä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tätä yhtä otetta yritin tankata ja lukea, mitä tarkoittaa tämä puolison tulojen tarveharkinta. Minusta se olisi selkeästi tehtävä sillä tavalla, jotta jokaisella ihmisellä on oikeus omaan työttömyysturvaan. Ei ole olemassa mitään puolison tulojen tarveharkintaa. Samalla tavalla kuin on ansiosidonnaisessa, niin samaten työmarkkinatuessa pitäisi olla tämmöinen oikeus, koska tämä on sillä tavalla täysin kohtuuton tilanne: joutuu elämään aika pienillä tuloilla perhe, jos sattuu jäämään työttömäksi, kun otetaan puolison tulot huomioon.

Toisaalta, kun kaikissa perheissä nämä perhesuhteet eivät ole välttämättä kovin hyvät, asutaan samassa ja saattaa olla, jotta se toinen ei hyvin ymmärrä toisen ihmisen menoja, niin sen takia tulee aika paljon eroja, avioeroja tai avoliittoeroja — mitä nyt mahtaa ollakin, jos ei ole naimisissa. Siinä tilanteessa sitten lähdetään asumaan erilleen toimeentulosyystä mutta siitä huolimatta ollaan yhdessä, ja se tekee ylimääräistä kustannusta. Se tekee myös sieltä kautta ylimääräistä kustannusta yhteiskuntaan, että on varattu toinen asunto jossakin, vaikka todellisuudessa siinä ei välttämättä pysyvästi asuta.

Tämä meidän pitäisi uskaltaa purkaa kokonaan. Elikkä koska meillä on erillisverotus olemassa, niin silloin pitää olla myös erillinen työttömyysturvaoikeus myös työmarkkinatuen puolella.

Lauri Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan totta, ed. Erkki Virtanen toi tärkeitä näkökohtia esille. Mielestäni nämä ovat niin hyviä asioita, että näistä kannattaisi seuraavaan hallitusohjelmaan saada myöskin kirjattua asioita sisään, ja toivon, että nyt vielä tämän eduskunnan aikana vajaan puolen vuoden kuluessa valiokuntakäsittelyssä näihin asioihin voidaan kiinnittää huomiota.

Mutta ed. Tiusanen toi täällä esille todellisen ongelman: Eduskunnassa tehdään erittäin paljon työtä näitten lakialoitteitten valmistelussa, niihin nähdään vaivaa, jokaiseen lakialoitteeseen nähdään paljon vaivaa edustajien taholta, ja avustajat ovat sitä varten, että hankkivat tietoja ja tausta-aineistoa eduskunnassa, myös virkamiehet ovat näiden kanssa paljon tekemisissä.

Pitäisin hyvin tarpeellisena sitä, että nämä jotenkin saataisiin paremmin tiedotettua. Tätähän juuri ed. Tiusanen toivoi. Ja on jotenkin harmillista, että tämä suuri työ, mitä lakialoitteitten valmisteluissa tehdään, itse asiassa kansanedustajien kirjallisissa puheenvuoroissa parlamentille, menee vajaasti kansan tietoisuuteen. Hyvin epäolennaiset asiat ovat ne, jotka kiinnostavat mediaa, mutta se todellinen työ, jota täällä ilta- ja yömyöhään asti tässäkin salissa tehdään, rakentava työ, jossa ainakin itse haluan etsiä hyvää yhteishenkeä kaikkien kanssa, jää valitettavasti vaille huomiota.