Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kuten jo lähetekeskustelussa ilmaisin, niin hiukan ehkä haluaisin kysyä siitä, mitä työ- ja tasa-arvovaliokunnassa on mietitty, kun on lähdetty puoltamaan tätä hallituksen esitystä, että siviilipalvelusta lyhennettäisiin 15 vuorokaudella sen takia, että varusmiespalvelustakin on lyhennetty sillä 15 vuorokaudella. Kuitenkin siitä esityksestäkin käy ilmi, näitten kahden eri palvelusmuodon rasittavuudet poikkeavat toisistaan merkittävällä tavalla, ja nyt vähän niin kuin pelottaakin suoraan sanottuna se, että mitä jatkossa. Eli jos nyt hyväksytään tämä 15 vuorokauden lyhennys siviilipalvelukseen, koska myös tämä varusmiespalvelus aiemmin on lyhennetty 15 vuorokaudella, niin ovatko nämä päivät sitten joittenkin mielestä näissä palveluksissa siis jatkossa kaikki samanarvoisia ja seuraako siitä se, että jos esimerkiksi jatkossa puututaan varusmiespalvelukseen jollain tavalla, vaikkapa niin, että se lyhenee — perussuomalaiset kyllä vastustavat sitä, että sitä lyhennettäisiin — niin seuraako siitä sitten esitys, että vastaavasti siviilipalvelusta taas lyhennetään? Tähän nyt toivoisi kyllä asianomaisen valiokunnan jäseniltä jotain lisäselvityksiä.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Omasta puolestani annan lisäselvitystä tähän puoluetoveri Saarakkalalle. Kyllä tästä omassa porukassa keskusteltiin. Kun varusmiespalvelusta lyhennettiin pari viikkoa ja kun tämä siviilipalvelusaika on sidottu siihen pisimpään palvelusaikaan, niin ainoastaan tähän otettiin kantaa. Toki olen itsekin syvästi huolissani siitä, että tässä ei vedetä nyt linjanvetoa siihen, että siviilipalvelusaikaa ruvetaan jatkossa järjestelmällisesti lyhentämään. Jos se siihen suuntaan menee, niin tulen suhtautumaan siihen asiaan kriittisemmin kuin tähän yksimieliseen esitykseen nyt suhtauduin.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunta käsitteli tämän asian, ja siinä asiantuntijakuulemisessa kävi selvästi ilmi se, että siviilipalveluksen ikään kuin rasittavuutta on ajateltu ei niinkään päivinä vaan siinä, että se on lyhempi sen suorituspäivänsä suhteen, ja juuri tämän vuoksi siviilipalvelus on hieman pidempi kuin lyhin varusmiespalvelus. Mutta muistuttaisin siitä, että Suomi on usein saanut huomautuksia erilaisilta ihmisoikeustahoilta siitä, että meidän siviilipalveluksemme mitta on rangaistuksen luontoinen. Siksi pidän erittäin hyvänä sitä, että tämä 15 päivän lyhennys on tehty, koska se on tehty myös varusmiespalvelun pisimpään palveluun.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tämä esitys on ihan hyvä ja kannatettava. En oikeastaan ymmärrä sitä ajattelua, joka kumpuaa niissä puheenvuoroissa, joissa siviilipalvelus haluttaisiin pitää jonkinlaisena rangaistuksena, vaikka itse olen henkilö, joka näkee tärkeäksi sen, että meillä on yleinen ja yhtenäinen asevelvollisuus. Toki toivon, että mahdollisimman moni miehistä ja kaikki naiset, jotka haluavat, lähtevät suorittamaan varusmiespalvelusta, mutta itse myös kunnioitan sitä, että joku oman vakaumuksensa takia ei halua tarttua esimerkiksi aseeseen ja näin hän valitsee siviilipalveluksen. Se on minun mielestäni ihan hyvä, että tällainen mahdollisuus on, ja on oikeus, niin kuin aiemmassa puheenvuorossa edustaja Filatov toi esille, että näitä pidetään suhteessa toisiinsa, varusmiespalvelusta ja siviilipalvelusta.

Arvoisa puhemies! Oikeastaan itse miettisin sitä, minkälaisia palveluita siviilipalvelusmiehille sitten Suomessa tulevaisuudessa ohjataan taikka annetaan. Itse miettisin, olisiko löydettävissä esimerkiksi kirjastotyötä ehkä paremmin isänmaan etua ajavaa palvelusta näille siviilipalvelusmiehille, joka voisi osaltaan tukea esimerkiksi kriisivalmiutta — vaikkapa sairaaloissa toimiminen on hyvä esimerkki — taikka sitten, kun meillä ikäihmisiä tulee yhä enempi, niin pidän sitäkin erittäin arvokkaana, että näitä henkilöitä hakeutuu töihin vanhainkoteihin, terveyskeskuksiin, mutta myös nuorten pariin. Siellä on paljon hyviä henkilöitä, jotka voivat tehdä työtä esimerkiksi kouluissa taikka nuortenkodeissa, tämän tyyppisissä. Arvostan kyllä näiden siviilipalvelusmiesten työtä myös hyvin paljon, ihan yhtä lailla kuin heitä, jotka lähtevät sitten varusmiespalvelusta suorittamaan, joita onneksi tässä maassa vielä tulevaisuudessakin valtaosa tulee olemaan.

Jari  Myllykoski  /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarakkala aloitti räväkästi sanomalla, että tämä on kevyempää, mutta kuten edellisessä puheenvuorossa todettiin, niin osa siviilipalveluksen suorittaneista työskentelee sen siviilipalvelusaikansa esimerkiksi terveydenhuollossa, ja minun mielestäni on vähän alentavaa, jos edustaja Saarakkala vertaa, että terveydenhoitohenkilöstön työ on jotenkin kevyttä. Minun mielestäni semmoinen yleisvertailu on moraalisesti arveluttavaa. Sanoisin, että jostakin kohtaa olisi pitänyt vieläkin enemmän lyhentää siviilipalvelusaikaa huomattavasti.

Sinällään siviilipalveluksen luonnetta pitäisi ehkä enemmänkin osata suunnata siihen suuntaan, että meillä on muutakin turvallisuutta kuin sellaista, jota turvataan aseilla. Meillä on ympäristöturvallisuutta, meillä on tietoturvallisuuskysymyksiä, joissa aivan hyvin siviilipalvelusväki voisi olla kuitenkin niin sanotusti isänmaan asialla hoitaessaan tämmöistä yhteiskuntaturvallisuutta tässä Suomenmaassa. Sitä olisi tärkeä kehittää, että meillä siviilipalvelusmuotoisuutta hallitusti vietäisiin siihen suuntaan, että se todella hyödyttää meidän turvallisuusasioitamme. Eli siviilipalveluksessakin voi edistää Suomen kansan turvallisuustekijöitä.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen ja olen ollut käsittelemässä myöskin tätä asiaa. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että edelleenkin meillä se kansalaisvelvollisuus säilyy ja siitä pidetään kiinni, että ensisijaisesti suoritetaan varusmiespalvelus, mutta mikäli jostain syystä ei varusmiespalvelusta halua tai pysty suorittamaan, niin sitten siviilipalvelus on se, joka täytyy suorittaa.

Tämä 15 vuorokauden lyhentäminen siviilipalveluksessa juontaa siitä, että varusmiespalvelustakin, tätä kansalaisvelvollisuutta, 15 vuorokaudella niin 6 kuukauden, 9 kuukauden kuin 12 kuukauden varusmiespalveluksen suorittavilta lyhennettiin. Näin ollen sitten päädyttiin hallituksen esitystä myös yksimielisesti työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa kannattamaan, niin että tämä 15 vuorokautta lyhennetään myös siviilipalveluksesta. Pitää nyt kuitenkin muistaa se, että siviilipalvelus kuitenkin on tämän pisimmän ajan mukaan, eli noin 12 kuukautta, mitä varusmiespalvelusta suoritetaan. Näin pitää mielestäni olla jatkossakin, siitä täytyy pitää kiinni.

En ota kantaa siihen, onko siviilipalvelus raskaampaa tai kevyempää kuin varusmiespalvelus, riippuu varmasti paljon siitä tehtävästä, missä siviilipalveluksen suorittaa, mutta olen edustaja Heinosen kanssa aivan samaa mieltä siitä, että pitäisi pyrkiä myöskin siihen, että isänmaan kannalta tärkeissä tehtävissä siviilipalvelus suoritettaisiin. Pyrittäisiin painottamaan siihen sairaanhoitotehtäviä, ympäristöhallinnon tehtäviä tai joitakin muita vastaavia, mitkä nyt tukevat myös kriisiolosuhteissa isänmaata. Lähtisin tältä pohjalta tätä edelleenkin viemään eteenpäin. Mielestäni siviilipalveluksesta täytyy pitää jatkossakin kiinni, että se on suoritettava asia ja nimenomaan pisimmän varusmiespalvelusajan mukaan.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että eduskunnassa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että Suomen puolustuksen tulee jatkossakin perustua yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin ja koko maan puolustamisen periaatteeseen, joilla uskottavasta ja itsenäisestä puolustuksesta huolehditaan.

Mielestäni onnistuneen asepalveluksen suorittamisen osalta on muitakin yhteiskunnallisia hyötyjä olemassa kuin pelkästään maanpuolustusvelvollisuuden täyttäminen. Kun nuori, mies tai nainen, onnistuneesti asepalveluksen suorittaa, on se merkki siitä, että hänellä on myös kykyjä ja valmiuksia suoriutua yhteiskunnassa muutenkin. Mielestäni esimerkiksi hallituksen yhtenä kärkihankkeena olevan nuorisotakuun toteutumisen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että suomalainen yhteiskunta eri osa-alueiltaan rakentuu niin, että jatkossakin suomalaiset nuoret ovat niin hyvässä kunnossa niin fyysisesti kuin henkisesti ja omaavat sellaisia valmiuksia, että he myös varusmiespalveluksestaan voivat laajasti suoriutua. Varusmiespalvelusta on myös syytä edelleen kehittää niin, että nuoret sen suorittamisen kokevat motivoivaksi ja myös koulutuksesta voivat saada hyötyä esimerkiksi jatko-opintojensa kannalta.

Itse asiassa, kun pyrimme siihen, että vähintään nykyinen mutta toivottavasti entistä suurempi osa ikäluokasta asepalveluksen suorittaisi, mielestäni myös reservin kokoa olisi tulevaisuudessa syytä kasvattaa. Modernin yhteiskunnan energiaverkot, vedenjakelu, tietoliikenneyhteydet, ruuan jakeluun liittyvät logistiset kysymykset, kaikki vaativat turvaamisekseen laajaa reserviä, laajaa joukkoa. Näin ollen tavoitteena tulisi olla paitsi asevelvollisuuden suorittamisen lisääminen myös reservin koon kasvattaminen tulevaisuudessa. Näiden tavoitteiden kanssa tämän mietinnön pohjalta (Puhemies koputtaa) lakiesityksen hyväksyminen ei ole ristiriidassa ollenkaan.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Maanpuolustustahdosta pitää kaikella tavalla pitää kiinni, ja sitä pitää tietenkin edistää, mutta siitä huolimatta täytyy myös tehdä yhdenvertaisia ja loogisia johtopäätöksiä, ja ainakin itse pidän valiokunnan lausuntoa täysin perusteltuna, että pisin siviilipalvelusaika on yhdenmukainen pisimmän varusmiespalvelusajan kanssa.

Edustaja Saarakkala kyseli, mitä jatkossa. Ainakaan minun muistini mukaan valiokunta ei millään tavalla ottanut jatkoon kantaa. Siitä ei keskusteltu, ja valiokunnan päätöksestä ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä siitä, mitä jatkossa tulee tapahtumaan.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Myllykoski lähti tekemään täällä räväköitä vertauksia työelämään ja hoitotyöhön, kun käytin sanaa "rasittavuus". Voi olla, että käyttämäni sana ei ollut paras mahdollinen, mutta myös oli erittäin rankka väärinymmärrys tämä tulkinta, jonka edustaja Myllykoski teki. Puhutaan nyt sitten vaikka rajoittavuudesta. Sitä se joka tapauksessa on, että varusmiespalveluksessa ollaan 24 tuntia vuorokaudessa ja siviilipalveluksessa se rankka hoitotyö tarvittaessa, jos saa sellaisen työpaikan, että se palvelus suoritetaan vaikka vanhainkodissa, on, totta kai, rasittavaa, mutta sen rasittavan työpäivän päätteeksi pääsee sitten esimerkiksi kotiin lepäämään. Toisin on kuitenkin varusmiespalveluksessa, jossa meillä on iltavahvuuslaskennat ym. juoksulenkit siellä odottamassa vielä niitten muiden puhdetöitten päälle, ja hyvä niin, mutta kyllä näillä asioilla on eronsa, ja se täytyy myös edustaja Myllykosken tunnustaa.

Sitten olin näköjään ihan aiheellisesti huolissani jatkosta. Edustaja Myllykoski sanoi, että hänelle sopisi, vaikka vähän enemmänkin lyhennettäisiin tätä siviilipalvelusta. Varmaan myös varusmiespalveluksen osalta vasemmistossa on tällaisia ajatuksia noin perinteisesti ollut. Nyt kuitenkin se, mitä tämä eduskunta — eri edustajat täällä — ymmärtää tällä päätöksellä, on se seuraava askel, ja mihin näitä perusteluita sitten jatkossa käytetään. Se on nyt kyllä mietinnän paikka, mitä tämän asian kanssa tehdään. Valiokunnasta on vakuuteltu, että sillä ymmärretään vain tätä yksittäistä ratkaisua, mutta nyt jo kuuluu niitä ääniä, että itse asiassa kyllä tästä voidaan jatkossa edetä lisääkin näillä argumenteilla, mitä voidaan tästä valiokunnan yksimielisestä esityksestä tehdä.