11) Laki tuloverolain 96 §:n 2—8 momentin
kumoamisesta
Säde Tahvanainen /sd:
Arvoisa puhemies! Aloitteeni koskee vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen
verovähennysoikeuteen puuttumista ja sitä koskevan
tuloverolain momentin kumoamista.
Olen tehnyt aloitteeni vakavalla mielellä juuri sen
vuoksi, että eläkejärjestelmässämme
on tehty viime vuosien aikaan hyvin monia muutoksia, jotka ovat
pakottaneet ja kannustaneet työntekijöitä olemaan
pidempään työelämässä mukana, ja
viimeisimpänä työmarkkinajärjestöjen
tekemä eläkeratkaisupaketti yksityisiltä aloilta,
joka tulee aikanaan meille eduskuntaan.
Kaikilla viime vuosien toimenpiteillä on pyritty siihen,
että työntekijät olisivat mahdollisimman
pitkään työelämässä mukana,
ansaitsisivat itse eläkkeensä sitä kautta,
että ovat yhteiskunnalle hyödyllisiä mahdollisimman
pitkään. Sen vuoksi järjestelmiä on
muutettu sen tyyppisiksi, että ne kannustaisivat olemaan
työelämässä, mutta myöskin
kiristetty monia ehtoja siltä osin, että ei voi
niin herkästi jäädä varhennetulle
eläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle
jne. Monenmoista muutosta on tehty.
Siksi esitän, että johdonmukaisuuden vuoksi myöskin
vapaaehtoisten eläkevakuutusten puolella tehtäisiin
muutos, joka tarkoittaisi sitä, että jokainen
kantaa vastuun muutoksen jälkeen siitä, jos haluaa
jäädä aikaisemmin kuin säädetyssä eläkeiässä eläkkeelle
tai jos kenties haluaa itselle lisäeläketurvaa
hankkia. Tästä asiasta on viime keväänä muun
muassa SAK:kin ottanut ainakin lehtitietojen mukaan kantaa ja ollut
saman tyyppisellä kannalla. Tässä yhteydessä kun,
voi sanoa, lähdetään julkista eläkevakuutusjärjestelmää tarkastelemaan,
pitäisi myöskin tämä asia ottaa
huomioon ja lähteä muuttamaan myöskin vapaaehtoisen
eläkevakuutuksen verovähennysjärjestelmää sen
mukaiseksi, että se on loogisessa yhteydessä pidempään
työelämässä olemisen kanssa.
Nythän tapahtuu niin, että ne, joilla on varaa
maksaa, pystyvät jäämään
aiemmin eläkkeelle. Ne, joilla ei ole varaa maksaa, ovat
pidempään työssä, kun näitä julkisia
ja yleistä eläkejärjestelmää on
kiristetty.
Mielenkiintoista oli perehtyä tähän
aiheeseen. Kun lukee aiheesta olevia asiakirjoja, niin muun muassa
otsikolla "Vapaaehtoinen eläkevakuutus keventää verotusta"
markkinoidaan näitä eläkevakuutuksia.
"Vapaaehtoinen eläkevakuutus käy hyvin kaupaksi"
on hyvin usein nähty otsikko. Tämä tilanne
on valtionverotuksenkin osalta syytä ottaa jo huomioon,
sillä nettovähennysoikeus vuonna 99 oli 934 miljoonaa
markkaa eli 157 miljoonaa euroa ja valtionveron osuus tuosta oli 536
miljoonaa markkaa eli 90 miljoonaa euroa. Kun on ennakoitu sitä,
miten tämä verovähennysoikeus tulisi
kasvamaan, se kasvaisi noiden ennakointien mukaan tasaisesti noin
20 prosenttia vuodessa.
Tältä osin siis se tulee olemaan merkittävä budjettikysymys
myöskin lähivuosina, kun joudumme pohtimaan hyvin
monia eri kysymyksiä: Laitammeko terveydenhuoltoon, koulutukseen tai
mihin muuhun meillä on käytettävissä rahaa? Joudumme
punnitsemaan tietenkin näitä järjestelmiä,
samassa yhteydessä myöskin sitä, tuleeko
tämän vakuutuksen yleistyminen ja lisääntyminen
tarkoittamaan sitä, että nämä muut
eläkepäätökset, joita olemme
tehneet, eivät ikään kuin päde
ainakaan hyväosaisten osalta.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistökin on asiaan ottanut
kantaa aika räväkästi muutama vuosi sitten,
kun tähän vakuutusjärjestelmään
valtiovarainministeriössä suunniteltiin muutoksia.
Hän on siinä vaiheessa todennut muun muassa: "Eihän
kai vakuutustoiminnan pääasia edes eläkevakuutuksissa
voikaan olla veroedun saaminen?" Hän on myöskin
kommentoinut asiaa, kun toimittaja on sanonut vakuutusyhtiöiden
yleisesti olevan sitä mieltä, että vapaaehtoista
eläkevakuutusta ei kannattaisi maksaa, ellei olisi veroetua.
Kysyttiin tätä asiaa Niinistöltä.
Niinistö on vastannut siihen, että "tuo taitaa
kertoa koko totuuden, kyllähän ihminen panee mihin
tahansa rahansa, jos saa ne verovähennyksenä ja
näin myöhemmin tasattua progressiota".
Eli käytännössä jo tällä hetkellä on
tilanne se, kun verotus kaiken aikaa kevenee ja tässä mietitään
tulevaisuuttakin, että varmasti näitä sukanvarteen
rahanlaittajia alkaa yhä enemmän olla. Kun katsotaan
tätä koko järjestelmän ja eläkejärjestelmän
oikeudenmukaisuuden kannalta, syytä olisi tämä asia
huolella käydä läpi ja puuttua niihin
epäoikeudenmukaisiin etuisuuksiin, joita tähän
järjestelmään liittyy, ja myös
tehdä järjestelmästä sen tyyppinen,
että se on johdonmukainen ja yhdenmukainen nykyisten ja
suunniteltujen eläkejärjestelmien kanssa.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kyseinen lakialoite 93/2002
vp, tekijänä Säde Tahvanainen ym., synnyttää mielenkiintoisia
näköaloja. Valtiovarainministeriön luulisi olevan
innostunut tästä näköalasta,
jossa olisi saatavissa verotuloja. Sitä kautta tietty vapaaehtoisten
eläkevakuutusmaksujen verovähennys poistuisi.
Tämä on tietysti yksi näkökulma
tässä asiassa.
Mutta toinen näkökulma on se, että kansalaiset
voivat tätä kautta rakentaa itse eläketurvaa
ja aikanaan, kun saavat tuota maksamaansa eläketurvaa,
eläkkeestä maksavat taas veroa. Tietysti silloin
veron absoluuttinen määrä ei välttämättä ole
niin suuri, mitä se on ansion vuosina, mutta joka tapauksessa
eläkkeestäkin menee vero, että toisaalta
se vero siirtyy sinne aikain päähän,
jolloin sitä sitten maksetaan.
Näkisin, että kansalaisilla tulee olla oikeus luoda
myöskin itse vapaaehtoisella järjestelyllä eläketurvaa.
Tässä suhteessa näen, että tämä aloite
ei ainakaan allekirjoittaneen kannatusta tulisi saamaan, koska näen,
että tässä on kysymys ihmisten oma-aloitteisesta
eläketurvasta ja myöskin paljolti on kyse ihmisistä,
jotka kokevat eri syistä, että heillä ei
tämä työeläketurva toimi. Saattaa
olla ihmisiä, jotka ovat olleet vajaan työuran
työelämässä, ovat ehkä olleet
muissa tehtävissä, joista ei ole työeläketurvaa
sillä tavalla kertynyt, ja näin ollen sitten itse
vapaaehtoisesti tätä rakentavat.
Toisaalta tällainen veroetuus on tietysti semmoinen
tekijä, joka edesauttaa tuon vapaaehtoisen eläketurvan
hankkimisessa, enkä näe siinä mitään
pahaa. Näen, että sillä tavalla kannustetaan
ihmisiä luomaan eläketurvaa. Tiedän,
että nyt eläkkeellä olevat, jotka saavat
esimerkiksi markoissa 3 000 markkaa kuussa eläkettä,
ovat kyllä riittämättömän
eläkkeen varassa, jos on lakisääteisestä kysymys.
Elikkä toisin sanoen, ellei ole jotakin ihminen tavalla
taikka toisella yrittänyt muodossa tai toisessa säästää,
tuolla eläkkeellä ei tule toimeen. Eläkevirkailijatkin
ovat sanoneet, että eikö ihmisen ole tarkoitus
työuransa aikana säästää sitä varten,
että on sitten rahaa, mistä ottaa. Näin
ollen katson, että on järkevää ja mielekästä säilyttää nykyinen
käytäntö vapaaehtoisen eläketurvan
osalta.
Antero Kekkonen /sd:
Puhemies! Kansanedustaja Oinonen on aivan oikeassa siinä,
että nykyisellä eläkkeellä ei
välttämättä tule toimeen, mutta
johtopäätös, jonka hän tekee,
ei sitten enää olekaan oikeassa vaan aivan väärässä.
Nimittäin on sillä tavalla, että jos
me avaamme reitin sille, että eläkejärjestelmä muodostuu
vapaaehtoisesta maksamisesta, se johtaa siihen, että ne
maksavat, joilla on varaa, ja ne eivät maksa, joilla ei
ole varaa.
Mitä tästä seuraa? Se kahden kerroksen
väen ajattelu, joka meillä jo nyt on palkkatyöväen
joukossa, siis niiden ihmisten joukossa, joiden pitäisi
ikään kuin tulla omillansa toimeen, mutta joita vaivaavat
nämä työttömyydet, sairaudet,
kaikki muu tällainen, se sama tilanne tulisi jatkumaan hamaan
eläkeikään saakka, jolloinka oltaisiin
tilanteissa, joissa eläkkeiden vapaus olisi varakkaiden
vapautta eli niiden vapautta, joilla on varaa kerätä tulevaisuuteen
itsellensä, ja sitten niiden vapautta, joilla siihen ei
ole mahdollisuutta. No, mitä se semmoinen vapaus on? Se
on sitä, että se kahtiajako, joka yhteiskunnassa
yleensä on, syvenisi siinä tilanteessa, jolloin
ihmiset ovat eläkkeellä. Tällaista kehitystä minun
mielestäni nimenomaan vähäväkisen
kansanosan puolustajien tulisi ehdottomasti vastustaa. Tämä kehitys ei
ole millään tavoin ihmisten tasa-arvoa lisäävää,
vaan täsmällisesti päinvastoin.
Matti Väistö /kesk:
Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa kannetaan huolta verotulopohjasta. Minusta
tämä on sinänsä oikeutettua.
Herää kuitenkin monia mielestäni aiheellisia
kysymyksiä siitä, onko tämän
aloitteen mukainen linja välttämättä se
oikea ja paras. Ensinnäkin on paljon ihmisryhmiä,
joilla ansioeläkettä tai yrittäjäeläkettä ei
kerry. Yksi ongelmallinen joukko ovat ne, jotka hoitavat kotona
lasta, perhettä, sairasta tai vanhusta. Jos on yksi tulonsaaja
perheessä, nykyverotuksella tämän tyyppinen
perhe on kovin tiukalla. Jos tällä tavoin edistettäisiin
verotuksen tasausta, annettaisiin mahdollisuus säästämiseen tulevan
varalle, ei se voi olla yhteiskunnan näkökulmasta
huono ratkaisu. Meillä ongelmahan on mielestäni
se, että vähimmäiseläketurva
näillä ihmisryhmillä on ehdottomasti
liian alhainen. Lisääntyvä joukko tässä ryhmässä on
myös yrittäjiä, sekä maatalousyrittäjiä että muita
pienyrittäjiä.
Arvoisa puhemies! Suuri ongelma on myös se, että meillä on
hyvin massiivinen työttömyys edelleen. Moni aientaisi
eläkkeelle jääntiä turvatakseen
nuorelle edellytykset työelämään.
(Ed. Kekkonen: Aika outoa ajattelua, ed. Väistö!)
Arvoisa puhemies! Tämän tyyppisiä ehdotuksia
ja esityksiä minulle ovat monet tehneet. He olisivat valmiit
jopa jäämään sellaisen toimeentuloturvan
varaan, jonka työtön saa, (Puhemies koputtaa)
jos heidän eläketasonsa eläkkeelle jäädessä olisi
sitten samalla tasolla, missä se olisi silloin, kun he
normaaliaikana jäisivät eläkkeelle. (Puhemies
koputtaa) Mielestäni näitä pitäisi katsoa
kokonaisuutena ja edistää kuitenkin yhteiskunnan
säästäväisyyttä, ei
tuloerojen kasvattamista. Sitä hallitus on tehnyt osaltaan.
Säde Tahvanainen /sd:
Arvoisa puhemies! Kyllähän meillä keskeisesti
on ollut se periaate, että työllä ansaitaan
oma eläketurva. (Ed. Väistö: Jos ei ole
työtä!) Nyt näissä uusissa eläkeratkaisuissa
muun muassa yksityisten alojen osalta eläketurvaanhan on
sovittu tulevaksi myöskin osittain hoitovapaalta ja äitiyslomalta,
myöskin opiskelujen osalta jne., mikä on sinänsä ihan
ymmärrettävä suunta. Jos me pohdimme
vähänkään pitemmälle
näiden järjestelmien pitkäaikaisia vaikutuksia — kuinka
ne alkavat vääristää tätä lakisääteistä työeläketurvajärjestelmää,
jos me alamme suosia sitä, että jokainen alkaa
hankkia itselleen yksityisen eläkevakuutuksen sen sijaan, että on
tässä lakisääteisessä järjestelmässä — kyllä se
johtaa siihen, että sitä lakisääteistä järjestelmää ei
enää tulevaisuudessa siinä määrin ole,
ja siihen, että pienituloiset, heikompiosaiset tässä jäävät
syrjityiksi.
Muita ratkaisuja, joilla pyritään näitä väliinputoajia
auttamaan julkisen ja yleisen järjestelmän piirissä,
pitäisi tehdä, ei niinkään sillä tavalla, että näitä vapaaehtoisia
järjestelyjä lähdetään suosimaan
ja annetaan ikään kuin hyväosaisille vain
tässä tilaisuus selvitä vielä paremmin
yhteiskunnassa ja päästä aikaisemmin
eläkkeelle.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Minä en ymmärrä,
että nykyisellä käytännöllä tai
vapaaehtoisella eläketurvalla millään
tavalla vaarannetaan työeläkejärjestelmiä.
Ne ovat, ja kenellä on työtä, hänelle
karttuu työeläkettä, ja toivon mukaan
hän aikanaan saa nauttia työeläketurvasta.
Mutta mielestäni vapaassa yhteiskunnassa pitää olla
oikeus myös ihmisellä itsekin luoda ja suunnitella
eläketurvaa, ja minusta tämä käytäntö,
mikä nykyisin tässä on, on ihan hyvä.
Aivan kuten ed. Väistö täällä mainitsi,
niin on suuri joukko ihmisiä, jotka eivät saa
työeläke- tai yrittäjäeläketurvaa
tai eivät saa sitä ainakaan kunnolla, esimerkiksi
hoitavat lapsia kotona tai ovat muuten osa-aikaisesti työssä eri
elämäntilanteista tai muista syistä johtuen,
mutta heillä on sitten ehkä muuten mahdollisuus
kartuttaa eläketurvaa yksityisen vapaaehtoisen järjestelmän kautta.
Minusta se totta ihmeessä pitää suoda.
Se ei millään tavalla lakisääteistä eläketurvaa
mielestäni vähennä, ja päinvastoin
tämä torjuu köyhyyttä. Nämä ihmiset
sitten eläkkeelle jäädessään,
joille ei työeläkettä kertyisi, ovat
luoneet eläketurvan ja eivät ensimmäisenä välttämättä ole
toimeentulotuen tarpeessa, kuten olisivat, jos ei olisi tätä yksityistä vapaaehtoista
eläketurvamahdollisuutta.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Eihän tämä ed.
Tahvanaisen aloite kiellä vapaaehtoisia eläkevakuutuksia.
Jokainenhan voi ostaa, jos on varaa, niin paljon eläkevakuutuksia
kuin haluaa. Eihän tässä semmoista kielletä.
Minä en ainakaan missään pykälässä ole
huomannut, että tässä semmoinen pakkolainsäädäntö tehtäisiin, jossa
ehdottomasti tämmöinen eläkevakuutusjärjestelmä kiellettäisiin.
Kyse on siitä, jotta millä tavalla nämä rahat
tulevat riittämään ja millä tavalla
tämä julkinen puoli ja tämmöinen
yleinen eläketurva karttuu. Siinä mielessä tässä on
tietysti kiinnitetty ihan oikeaan asiaan huomiota.
Sitten jos puhutaan siitä, jotta on semmoisia henkilöitä joilla
ei ole tuloja, niin se on ihan ok, heille pitääkin
olla jonkin tyyppinen eläketurva, ja toivon mukaan siihenkin
saadaan yhteinen järjestelmä jatkossa aikaan.
Toivon mukaan semmoinen kansanrintamahallitus tässä maassa
vielä syntyy, jossa voitaisiin myös kotityöstä katsoa,
että se tulee sieltä kautta eikä sillä tavalla, jotta
jokainen joutuu itse maksamaan. Nimittäin tämä johtaa,
kuten tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa on tuotu
esille, sen tyyppiseen ajatteluun, jotta pikkuhiljaa voidaan lähteä murentamaan
tätä yleistä yhtäläistä eläketurvajärjestelmää,
onko se tullut työn kautta tai sitten vaikka kotityön
osalta. Millä tavalla ne ihmiset sitten vähentävät
sen verotuksessa, jos heillä ei ole tuloja siellä kotityössä ollessaan,
sitä minä vain ihmettelen. Eihän tämä ole
vaara myöskään sille puolelle millään
muotoa.
Antero Kekkonen /sd:
Herra puhemies! Aivan niin kuin ed. Esa Lahtela edellä sanoi,
en minäkään ole tulkinnut ed. Tahvanaisen
esitystä niin, että tällä romutettaisiin
se nykyinen käytäntö, mikä on
olemassa. Mutta minusta tässä on se peruspelko,
että eläkerahoitusjärjestelmä siirtyy sillä tavoin
yksityisyysvetoiseksi, että se ei jätä enää mahdolliseksi
kehittää sitä työhön
perustuvaa eläkejärjestelmää,
joka on, se sanottakoon, ollut sosialidemokraattien lempilapsi kautta
aikojen.
Ihan historian takia on ehkä syytä muistuttaa tässä,
että tämä ajattelutapa, jossa eläkkeet
muodostuvat työstä, on ollut aina hyvin lähellä sosialidemokraatteja,
kun taas 40-, 50- ja vielä 60-luvulla silloiset kommunistit
ja silloinen maalaisliitto korostivat kansaneläkepohjaista
järjestelmää. En laisinkaan halua nyt
ruveta perustelemaan, mitkä olivat ne syyt, miksi näin
oli, mutta tässä on ollut tietty kaksilinjaisuus.
Sosialidemokratia on lähtenyt työhön
perustuvasta eläketurvasta ja sitten keskusta jostain muusta,
joka on varmasti aivan kunniallista toimintaa. En millään
muotoa halua kyseenalaistaa sitä.
Mutta, arvoisa herra puhemies, voitaisiinko tähän
vähän pateettisesti sanoa loppuun, että kun on
useasti puhuttu siitä, että ideologisia eroja
ei enää ole, minä olen näkevinäni
eläkepolitiikassa yhä edelleenkin ideologista
eroavaisuutta sen välillä, mitä harrastetaan
sosialidemokratian puolella ja mitä harrastetaan maalaisliitto-keskustan puolella?
Matti Väistö /kesk:
Herra puhemies! Minä ainakin kannatan sitä,
että jokaiselle elämäntilanteesta riippumatta
yhteiskunta tarjoaa riittävän vähimmäiseläketurvan.
(Ed. Kekkonen: Tästä olemme yhtä mieltä!)
Sosialidemokraatit ovat olleet tätä universaalia
eläketurvaa ja sosiaaliturvaa romuttamassa nyt Lipposen
hallitusten aikana muun muassa kansaneläkkeen perusosan
poistamisen ja vähimmäispäivärahan
poistamisen kautta. Tämän ohella ehdottomasti
kannatan sitä, että työ- ja yrittäjäeläkejärjestelmän
pitää olla meillä kattava ja sitä pitää kehittää,
eikö niin? Ehdottomasti kannatan sitä, että työllisyys
pitää saada paremmaksi. Sehän on yksi
ongelma.
Arvoisa puhemies! Tämä vapaaehtoinen järjestelmä ei
välttämättä ole paras nykyisellään. Voi
olla, että siinä on veropohjamenetyksiä pidemmän
päälle, mutta jonkinlainen täydentävä, kannustava,
säästämistä edistävä järjestelmä joka tapauksessa
mielestäni tarvittaisiin. Onko se veroetu liian suuri,
pitäisikö sitä jotenkin tarkastella uudelleen,
sitä pohdittakoon. Rahaahan palautuu verotuksen piiriin,
mutta siinä hyöty on lähinnä progressiossa
ja siinä, että pystyy tavallaan oman ja perheen
elämäntilanteen mukaisesti hieman eläkkeellejääntiä tällä tavoin
varhentamaan ja ajattelemaan perhekokonaisuutta ja perheen etua.
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa puhemies! Minusta ed. Väistö käytti
hyvän puheenvuoron ja osittain jo vastasi ed. Kekkosen
kysymykseen siitä, onko ideologisia eroja ja onko eläkepolitiikka
yksi sellainen alue, jolla nämä ideologiset erot
tulevat vastaan.
Minä arvostan tätä näkökulmaa,
koska meidän pitäisi nyt politiikassa rohjeta
puhua myös niistä ihan oikeista ideologisista
eroista, mitkä meillä on ajattelussa. Me olemme
tänä päivänä kyselytunnilla
käyneet keskustelua tavallaan ympäristöpolitiikkaan
liittyen siitä, onko se ideologinen kysymys, että maalle
ei voi vapaasti rakentaa vaan kaupunkiin voi. Minusta sielläkin
on pohjalla tietyllä tavalla ideologista näkemystä. Mutta
me haluamme piilottaa tämän tosiasian.
Minusta tässä on erittäin merkittävä kysymys. Nimittäin
kuten ed. Kekkonen sanoi, sosialidemokraatit lähtevät
siitä, että tämmöinen työperusteinen
eläkejärjestelmä on hallitseva. Minusta
se on yksi osa, mutta tämä on samalla kapeuttanut
työn käsitteen. Koko tämä työeläkejärjestelmä pohjautuu
ensisijaisesti palkkatyön näkemykseen. Sen rinnalla
pitää olla myös muita työn ulottuvuuksia,
joista hyvin keskeinen on kotona tehtävä työ,
kolmas on yrittämisen kautta tapahtuva työ, jotka
ovat kaikki yhtä arvokkaita suomalaisen yhteiskunnan kannalta.
Nyt me hyväksymme — ja täällä tullaan
erittäin suureen ideologiseen kysymykseen — että esimerkiksi
kotityötä, äärimmäisen
arvokasta työtä, tekevä vanhempi ei ole
juuri minkäänlaisen eläketurvan piirissä.
(Eduskunnasta: Se on väärin!)
Tässä mielessä minä lisäksi
hyväksyn sen, että ed. Tahvanaisen tekemä aloite
liikkuu alueella, kun puhutaan vapaaehtoisesta eläketurvasta,
että sitä on kehitettävä, mutta
minä toivon, että tämä kehittäminen
saa monipuolisemman ulottuvuuden, jossa ei piilouduta tiettyjen
ideologioiden taakse vaan haetaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Karjula, kohta voimaan tuleva eläkejärjestelmä ottaa
jo vähän huomioon niitäkin elementtejä.
Toivon mukaan meidän yhteiskunnastamme löytyy
sellaista poliittista tahtoa, että se voi yhä enemmän
ottaa huomioon; löytyy varallisuutta, jota voidaan niin
käyttää. Perusjuoni kuitenkin tällä hetkellä minusta
on hyvä siinä, jotta on työperusteinen
ja on perusturva. Vanhemmatkin ihmiset ovat kuitenkin perusturvan
varassa. Itse perusturvaan liittyen, vaikka olen aina hanttiin iskenyt
kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksessa, ei se muuten koskenut
juuri kaikkein pienimpiä eläkkeitä. Se
on ihan rehellisyyden nimissä tunnustettava.
Ed. Väistö aina puhuu universaalisuudesta. Siihen
kaikkein vähiten sopii se ajattelu, että rikkaat
ostavat itselleen vakuutusta, jäävät
aikaisemmin eläkkeelle ja sitä vielä verovaroin
tuetaan. Onko se mitään universaalia? Eikö pidä olla kaikille,
myös köyhemmille, mahdollista jäädä aikaisemmin
eläkkeelle. Todellisuudessa tämä johtaa
siihen. Ei köyhä voi maksaa kallista eläkevakuutusta
ja jäädä sitten huomattavasti aikaisemmin
eläkkeelle. Universaalisuus tarkoittaa, että kaikkien
pitää päästä samoilla
ehdoilla.
Antero Kekkonen /sd:
Herra puhemies! Ed. Karjula inspiroi nyt johonkin semmoiseen,
johon toivottavasti en inspiroidu, koska tässä menee
sitten koko yö. Sanon kuitenkin sen, että minusta
on perin kummallinen käsitys se, että ed. Karjula
mittaa työtä ja työn arvoa eläkkeen
kautta. Minä lähden siitä, että työ on
arvo sinänsä ja siitä seuraa se, miten
me määrittelemme eläkkeen, eikä toisin
päin. Tässä mielessä minusta
oli kovin merkillistä ja sanoisinko, että me menemme
niin kuin hanurin kautta puuhun tätä tietä,
jos me jatkamme pohdiskeluamme sitä kautta, että on
eläke ja sitä kautta johdamme, mikä on
työ, sen merkitys ja arvo.
Jottei jäisi epäselvyyttä, arvoisa
ed. Väistö, vähimmäisturvasta
te ette saa meitä riitelemään kanssanne.
Se on ehdottomasti oltava, se on pakko, se on sivistysyhteiskunnan
perusvelvollisuus.
Mitä tulee yrittämiseen, te letkautitte hiukan, miten
sitten käy yrittämisen kautta tulevan eläkkeen.
Meillä on yrittäjäeläkejärjestelmä,
joka ei varmastikaan ole valmis, mutta se on periaatteiltaan mielestäni
erittäin yrittämistä kunnioittava ja
sellaisenaan hyvä järjestelmä. Sitä voidaan
kehittää, sen prosenttiosuuksistakin voidaan keskustella,
mutta se ajatus on olemassa, ja kun se ajatus on olemassa, se merkitsee
sitä, että on hyväksytty yrittäminen
eläkkeen perustaksi.
Säde Tahvanainen /sd:
Arvoisa puhemies! Minäkin haluan vielä muistuttaa,
että meillä on olemassa vähimmäisturvajärjestelmä eli
kansaneläkejärjestelmä ja sen lisäksi
myös muun muassa työkyvyttömyyseläkejärjestelmä,
joka ottaa huomioon, voi sanoa, työkyvyttömyyden
jälkeistäkin aikaa kohtuullisen hyvin varsinkin,
kun siellä muutoksia on viime vuosina esimerkiksi vammaisten
osalta tehty.
Yrittäjien osalta haluaisin muistuttaa siitä,
että totta kai meidän järjestelmämme
perustuvat siihen, että ne on luotu aikanaan ja sitten
ne ovat kehittyneet eteenpäin. Yrittäjäjärjestelmässä on
ollut ongelmia erityisesti maatalousyrittämisen puolella,
josta on tullut vuosikymmenien varrelta ikäviä esimerkkejä,
kun järjestelmä aikanaan on ollut vapaaehtoinen,
juuri tämän kaltainen kuin se, mistä tässä esitän
poistettavaksi verovähennysoikeutta. Maatalousyrittämisessä aikanaan
muun muassa oli vapaaehtoiset järjestelyt, mikä on
johtanut siihen, voi sanoa, että monen talon vanhapoika,
jolla ei hirvittävän hyvin muutenkaan elämässä ole
mennyt, on ottanut yhteyttä ja valitellut sitä,
kun ei saa juuri minkäänlaista eläkettä,
isä jätti aikanaan maksut maksamatta. Se, että ihmiselle
tulee palkka ja sen mukana lakisääteinen oikeus
eläkkeeseen, kun hän maksaa pakollisia eläkevakuutusmaksuja,
on keskeistä, ja sitä kautta eläkejärjestelmän
pitää muotoutua.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Olin jo helpottamassa tältä illalta
tästä asiasta, että maailma on tullut
paremmaksi ja valmiiksi, mutta kun kuuntelin työhuoneessani
ed. Kekkosen ja ed. Oinosen puheenvuoroja ja kävin tätä asiaa
syvällisemmin läpi, totesin, että ensimmäisen
kerran 3,5 vuoteen eduskunnassa aletaan käydä ideologista
keskustelua siitä, kuka hankkii, kenen tehtävä on
hankkia, kuka turvaa tulevaisuutensa ja kuka menneisyytensä.
Tähän nähden ajattelin, että tässäkin
keskustelussa minun näkemystäni varmasti tarvitaan.
(Eduskunnasta: Ehdottomasti!) Siinä mielessä ed.
Tahvanaisen aloite on saanut ainutlaatuisen vastaanoton ja näköalan
tässä asiassa, ainutlaatuisen siinä mielessä,
että tämä avaa keskustelun siitä, mikä on
yksittäisen kansalaisen — työntekijän, viljelijän,
yrittäjän — toimeentulon turva ja tae tulevaisuudessa.
Herra puhemies! Sen takia tulin tänne, että aion
esittää lyhyen yhteenvedon ja ennusteen siitä,
mitä tulevaisuus on olemassa.
Kun ed. Tahvanainen viittasi maatalousyrittäjäeläkkeisiin
ja maatalouden poikien eläkkeisiin, siitä useimmilla
pöydillä näkyvässä budjettikirjassa
2003 mainitaan muun muassa, mitä ovat viljelijäeläkkeet
keskimäärin olemassa, ja ne ovat niin pieniä,
että normaali palkansaaja lukiessaan tekstiä ei
edes ymmärrä, että sillä tarkoitetaan
sitä kokonaiseläkettä, mikä tulee
viljelijälle taikka pojalle.
Tähän nähden, ed. Kekkonen, kun tässä asiassa
viittasitte siihen, kuinka sosialidemokraattinen kansanliike on
ajanut työhön ja toimeentuloon sidottua eläketurvaa,
ja siinä sanahelinässä veisteli myöskin
sellainen näköala, että maalaisliitto
ajoi kansaneläkepohjaa, tässä en missään tapauksessa
halua ymmärtää, ettekä varmaan
sitä tarkoittanutkaan, ed. Kekkonen, että kansaneläkeperusteinen
eläketurva, missä kaikille kansalaisille tarjotaan
eläketurvaa, romutettaisiin. Mutta väkisin haluaisin
esittää tätä vähän
tähän malliin, ettei tämä keskustelu
sammuisi tässäkään tilaisuudessa.
Jos ajatellaan ed. Tahvanaisen tekemää aloitetta,
aloite kaiken kaikkiaan näine perusteineen, näine
vähennyksineen, mitä tämä aiheuttaa
valtiontalouteen, on kannatettava, kun ajatellaan valtiovarainministeri
Niinistön kannalta tätä asiaa. Mutta
en näe kyllä yhtään salissa
istuvaa edustajaa, joka edes osittain kuuluisi näihin Niinistön
hengenheimolaisiin, missä on niin, että köyhemmältä kansalta,
normaali-ihmiseltä riistetään viimeinenkin
toimeentulo valtion kassaan. Siinä mielessä tämä on
aavistuksen verran erityyppinen näkemys olemassa, mutta
sitä pitää tarkastella myöskin
siltä rintamalta, mitä se valtion kassaan merkitsee,
ja perusteet ovat tässä asiassa hyvät.
(Ed. Kekkonen: Se ei kiinnosta oikealla eikä vasemmalla,
kun katsotte salia, ed. Seppo Lahtela!) —Ed. Kekkonen,
näyttää näin olevan, koska puuttuu
todellinen oikeisto ja todellinen vasemmisto. Ed. Kekkonen, tähän
voisi todeta, että se puuttuu täältä koko
eduskunnasta. Ei ole kummankaan rintaman edustajia tänne
valittu.
Jos sitten mennään tätä asia
eteenpäin, mitä tämä on olemassa,
sellaisenaan, mitä tulee eläketurvaan, olen ymmärtänyt
käydystä keskustelusta, että siitä henkii
myöskin sellainen olemus ja olettamus, että tuleva
eläkeratkaisu, mikä nyt on esitetty ja tehty,
ratkaisee kaiken, mutta valitettavasti se ei vain ratkaisekaan.
Siinä mielessä tämä näkemys
poikkeaa todennäköisesti ed. Kekkosen mielenkuvasta
jollakin lailla. Tämä lakialoite on valtiontaloudellisesti
hyvä, mutta yksityistä kansalaista ajatellen,
joka turvaa eläketurvansa ja hoitaa tätä asiaa
järjestykseen, se ei ole hyvä, koska tämä romuttaisi
tämän mahdollisuuden kokonaan.
Minkä takia näin? Kun lupasin lyhyen ennusteen
tehdä tulevaisuudesta: Suomalainen yhteiskunta ei kestä tällaista
elämänmenoa, niin kuin me nyt elämme.
Herra puhemies! Valitettava asia on olemassa, että 20 viime
vuoden aikana on tapahtunut niin, että työn ja
toimeentulon yhtäläisyys on erotettu toisistansa.
Ihmiset tulevat toimeen tekemättä työtä jopa
paremmin kuin tekemällä jotakin raakaa, raskasta
työtä. Tämän osalta nämä asiat
on yhdistettävä. Jos me luomme kestävää pohjaa,
ne pitäisi saada yhteen. Mutta uskallan ennustaa tämänkin
asian: Ne eivät tule koskaan lähivuosikymmeninä kehittyvässä taloudellisesti
vahvassa Suomessa menemään sillä lailla
yhteen, koska heikon kansalaisen, jolle ei työtä tarjota,
joka ei sitä sitten myöhemminkään saa,
jossain vaiheessa ei välttämättä enää halua ottaakaan,
puolestapuhujia on niin paljon, että tämän
tyyppinen työttömyys ja sosiaaliturva tulee Suomessa
olemaan, kestämään, ja sinne pannaan rahaa
vakituiseen, sinne on pakko laittaa, koska muuten tämä asia
ei pyöri eikä pelaa.
Mitä tulee tähän asiaan, että eläketurva
olisi jonkinlainen, niin tässä, ed. Kekkonen,
on tämä ideologinen pohja ja perusta. Mielestäni
sellainen kansalainen, työntekijä, joka maksaa
eläketurvaa vapaaehtoisesti ja saa siitä verovähennyksen,
on sellainen esimerkkikansalainen, joka rakentaa tämän
maan tulevaisuutta niin, että kantaa huolta omasta olemassaolostansa
ja omasta eläkkeestänsä ja on valmis
kustantamaan sitä asiaa. Sillä pohjalla minusta
tälle kansalaiselle pitää suoda se mahdollisuus,
että hän voi myöskin verotuksellisesti
elämäänsä keventää.
Ajatellaan toinen vaihtoehto: Hän hummaa ja menettää sen
rahansa joka paikkaan ja ajautuu yhteiskunnan käsiin niin,
että yhteiskunta syöttää ja
ruokkii hänet. Tätä pitää tarkastella
myöskin tätä alaa nähden ja
kannustavuutta kasvattaa, lisätä ja kohottaa tässä asiassa.
Tällä näköalalla katson, että se
hyvä, mitä tässä lakialoitteessa
on olemassa valtiontaloudellisesti, on yksityistaloudellisesti ja
yrittäjän näkökulmasta katsottuna kuitenkin
niin paljon pieni, että tätä aloitetta
ei pidä missään tapauksessa tukea.
Herra puhemies! Usein olen ja monia edustajien aloitteita nähnyt
sillä lailla tuettavina, että ne ovat välttämättömiä ja
tärkeitä. Tämä on henkisessä keskustelussa
tärkeä, mutta yksityisen kansalaisen kannalta
katsottuna tämä romuttaa kaiken yritteliäisyyden
ja eteenpäin pyrkimisen. Suomalainenhan on, myöskin
sosialidemokraatti, hengeltänsä pikkuporvari:
Haluaa pärjätä hyvin, haluaa saada hyvät
tulot ja hyvän toimeentulon vanhuudenpäivinäkin.
Siinä mielessä toivon, että tämä saa
asianmukaisen käsittelyn valiokunnassa ja nämä näkemykset,
mitä tässä esitin, tulevat jotenkin huomioon
otetuiksi.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Seppo Lahtela tässä erittäin
hienossa puheessaan kyllä toi jo niitä näkökohtia
esille, joita ajattelin tuoda myöskin. Ed. Kekkonen toi hyvin
esille suomalaisen eläkepolitiikan historiaa. On totta,
että aikoinaan maalaisliitto ja Suomen kansan demokraatit
ajoivat hyvin vahvasti kansaneläkejärjestelmää.
Kannan vahvasti huolta siitä, että meidän
on pidettävä huoli myös tästä järjestelmästä yhä edelleen.
Se, jos mikä, uhkaa todella romuttua, ja siitä on
pidettävä huolta. Se on se perustoimeentulon ja
-turvan takaaja myös niille ihmisille, jotka ovat sen varassa
todella niin, että vain sillä tullaan toimeen.
Tosiasia on se, että meillä on tällä hetkellä Suomessa
köyhyysrajan alapuolella 150 000—200 000
eläkeläistä. Tämä on
aika hälyttävä ja järkyttävä tosiasia
ja ennen kaikkea osoitus siitä, että meillä hyväätarkoittavat
ja hyviksi suunnitellut järjestelmät eläkkeitten
osalta eivät toimi. Mielestäni kansaneläkkeen
pohjaosan leikkaukset ja taitetut indeksit ovat pikkuasia sen rinnalla,
että todella 150 000—200 000
ihmistä on köyhyysrajan alapuolella.
Tämä on se vakava, huutava vääryys
ja epäkohta, ja nämä ihmiset ovat vielä — juhlapuheessakin
voi toki sanoa, mutta ei ole ollenkaan väärin
näin arkisessa iltaistunnossa sanoa — paljolti sitä sotien
ajan raivaajien ja rakentajien sukupolvea, joka nimenomaan jäi
työ- ja yrittäjäeläketurvan
joko ulkopuolelle tai sillä tavalla sivuun, että saa
sitä vain vajaasti, eivät saa sillä tavalla
kuin tänä päivänä työnsä alkavat
nuoret tai ne, jotka ovat kuuluneet eläketurvan piiriin
koko työuransa ajan.
Arvoisa herra puhemies! Näen, että ihmisellä pitää olla,
niin kuin ed. Seppo Lahtela toi esille, mahdollisuus myöskin
varautua tulevaisuuteen eläketurvalla. Tuon sen esille,
että vaikka tässä nyt verovähennyksen
saa, niin sitten aikanaan eläkkeestä ihminen veron
maksaa, olkoonkin että progressio tekee sen, että se
vero on pienempi silloin ilmeisesti, henkilön veroprosentti;
se on tietysti totta. Mutta tällä tavalla voidaan
luoda mahdollisuus ensinnäkin niille ryhmille, joihin ed. Karjula
ja ed. Väistö muun muassa viittasivat ja jotka
jäävät vajaan lakisääteisen
eläketurvan, työeläketurvan tai yrittäjäeläketurvan,
varaan. Se peruskansaneläkehän toki on olemassa.
Elikkä näen hyvänä, että tämmöinen
mahdollisuus ihmisillä pitää olla. Erilaiset
säästöhenkivakuutukset, joilla ihmiset
ovat koettaneet luoda tulevaisuuden turvaa, ovat osoittautuneet
hyvin huonoksi malliksi. Kaikki tiedämme, kuinka inflaatio
on ne matalamman tai kiihtyvämmän inflaation aikana
syönyt ja hävittänyt, ja hiukan saattaa
olla näissä vapaaehtoisissakin eläkevakuutuksissa
monilla kansalaisilla tätäkin pelkoa.
Mutta samalla ne mahdollistavat yksilöllisen elämänuran.
Ihminen voi ajatella niin, jos elämässä on
erilaisia haaveita ja tavoitteita, että jonkin verran aikaisemmin
jää eläkkeelle ja antaa työpaikkansa
sitten jollekin nuoremmalle, joka tulee työhön.
Muun muassa huomenna menen erään tällaisen
kunnan palveluksessa olleen henkilön eläkkeelleläksiäistilaisuuteen,
joka itse teki sen ratkaisun, että maksoi eläkettä aikanaan,
jotta sitten voi pikkuisen aikaisemmin jäädä myöskin
eläketurvan varaan. Tässä on niin vahvoja puolia
tuotu esille tämän verovähennysoikeuden puolesta,
että näen, että ei ole syytä tätä aloitetta toteuttaa,
vaikka se lyhytnäköisesti valtion kassaan toisikin
rahoja.
Mutta eräs kysymys: Jäin ihmettelemään,
mitä ed. Tahvanainen tarkoitti maatalouden harjoittajilla,
joilla oli vapaaehtoinen eläkejärjestelmä. Käsittääkseni
ne ovat olleet sitten näitä säästöhenkivakuutuksia,
mitä aikanaan on ollut ennen maatalousyrittäjäeläkettä.
Minä en ainakaan tunne enkä tiedä, mikä olisi
ollut nimenomaan maatalousyrittäjille ennen MYELiä lainsäädäntö,
jolla olisi ollut edes mahdollista luoda eläketurvaa. Ne
ovat olleet säästöhenkivakuutuksia.
Enkä minä ymmärrä, kuinka
sitten joku maatilan peräkamarin poika olisi voinut jäädä vaille eläkettä.
Jos on maatalousyrittäjä ollut ja maatalouden
harjoittaja, kyllä viranomaiset pitävät huolen,
että lakisääteiset eläkemaksut
menee. Mutta hän ei ole sitten maatalouden harjoittaja
ilmeisesti sillä tavalla ollut, että tämmöinen
epäkohta on päässyt tulemaan, ja on hyvä,
että kansanedustajille on tuotu tämäkin
epäkohta esille, että tiedetään
ne ongelmat, mitä käytännön
elämässä on.
Antero Kekkonen /sd:
Herra puhemies! Ed. Seppo Lahtela, joka on isänmaallisimmasta
päästä rajaläänin kansanedustaja,
syytti sosialidemokraatteja pikkuporvareiksi. Minun sallittaneen määritellä pikkuporvari:
On sanottu, että pikkuporvarin tuntee siitä, että kun
pikkuporvarille osoittaa etusormellansa kuuta, pikkuporvari alkaa
tuijottaa etusormea. Tämmöiseen en usko sosialidemokraattien
syyllistävän missään historiallisissa
olosuhteissa.
Mutta olin perin vakavissani, kun sanoin, että historian
taakka, joka on maalaisliitolla ja kommunisteilla sen suhteen, että eläketurva
on sellainen, että se ei ole kytköksissä työhön,
se historian taakka, saattaa johtaa mahdottomaan lopputulokseen.
Siinä suhteessa minua hiukan pelottaa semmoinen ajattelu,
että kun tässä järjestelmässä on
tiettyjä ongelmia, nimenomaan silloin kun elämme
lamakautta, silloin kun elämme semmoisissa tilanteissa,
joissa työ ei ole niin itsestäänselvää kuin
se suomalaiselle yleensä on, lähdetään tätä Pirua
pakoon Beelsebubin avulla sillä tavoin, että rupeamme
suosimaan yksityiseen säästämiseen perustuvaa
eläkejärjestelmää, koska sillä tavoin
takaamme sen, että suomalainen ihminen ei edes eläkevuosinaan
pääse nauttimaan semmoisesta tasa-arvosta, mihin
tämä järjestelmä noin varsinaisesti
kuitenkin yrittää tähdätä. Kun
puhun järjestelmästä, puhun suomalaisesta järjestelmästä,
siis suomalaisesta demokratiasta.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Tahvanaisen lakialoite vapaaehtoisen eläkevakuutuksen
verovähennysoikeuden poistamisesta on saanut aikaan mielenkiintoisen
eläkepoliittisen keskustelun, jota ei ole kyllä hetkeen
aikaan käytykään.
Ed. Kekkonen, ei keskustalla ole kansanvakuutusjärjestelmästä ja
sen puolustamisesta minkäänlaista taakkaa. Me
teemme sen röyhyrinnoin ja katsoen tulevaisuuteen. Sitä järjestelmää on
kannattanut puolustaa ja sitä kannattaa puolustaa jatkossakin.
Täällä on puhuttu ideologisista eroista
siinä, miten eläkejärjestelmää tulisi
kehittää. Ed. Tahvanaisen aloite tähtää tulevaan
hänen omista ideologisista lähtökohdistaan.
Hän on sen täällä keskustelun
aikana kertonut. Te viestitätte siitä, millaisen
arvon te annatte vapaaehtoiselle eläkevakuutusjärjestelmälle.
Kun tulevaisuutta mietitään, minusta meidän tulee
olla vähintäänkin yhtä huolissaan
tulevaisuudesta esimerkiksi sen ihmisryhmän osalta, joka
tänä päivänä on pitkäaikaistyöttömänä,
se kymmenientuhansien suomalaisten joukko, jolle ei ansioturvaa
kerry heidän eläessään vähimmäisturvan — toimeentulotuen,
peruspäivärahan — varassa. Kun kyseenalaistetaan
kansanvakuutusjärjestelmän perusteet ja periaatteet,
joutuu kysymään, miten heidän ansioturvansa
päivärahalla ollessa karttuu. Kyse on asiasta,
josta te, sosialidemokraatit, olette kantaneet kahden viimeisen
vaalikauden aikana varsin vähän huolta. Te kyllä mielellänne
nostatte esille kotiäidit ja maanviljelijät silloin,
kun on puhuttu kansaneläkkeen pohjaosasta ja kansaneläkejärjestelmän,
kansanvakuutuksen, tulevaisuudesta ylipäätänsä.
Minkä arvon te annatte niille kymmenilletuhansille (Puhemies
koputtaa) pitkäaikaistyöttömille, joiden
ansiosidonnainen eläketurva ei kartu?
Hannu Takkula /kesk:
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti otan osaa myös tähän
keskusteluun johtuen siitä, että on mielenkiintoista
nähdä, että aatteet ja ideologiat eivät
ole aivan kokonaan vielä kuolleet. Vaikka kun tässä sateenkaaren
ulkopuolella on seurannut, on tuntunut, että näin
on jo tapahtunut, tämä ilta osoittaa, että vielä elää erilaisia
ajatuksia ja ideologioita ja toisaalta tässä tämä ed.
Tahvanaisen tekemä lakialoite on saanut hyvän,
hedelmällisen keskustelun aikaan.
Lyhyesti haluaisin sanoa, että kyllä me keskustassa
olemme ylpeitä siitä, että me olemme saaneet
olla rakentamassa kansanvakuutusjärjestelmää tähän
maahan, ja näemme, että se on luonut perusturvan
monille monille ihmisille. Olemme surulla seuranneet sateenkaaren
ulkopuolelta sitä, miten Lipposen hallitukset ovat romuttaneet,
pala palalta murtaneet, kansanvakuutusjärjestelmää.
Vapaaehtoinen eläkevakuutusjärjestelmä on ollut
yksi mahdollisuus, jos ihmisillä on ollut halua ja aktiivisuutta
ja säästäväistä mieltä sitä kautta
kohentaa omaa tulevaisuuden turvaa, koska me elämme epävarmoissa
olosuhteissa, me elämme jatkuvassa murroksessa ja muutoksessa. Ja
voi sanoa, että ihmiset, jotka ovat seuranneet tätä menoa
viime vuosien aikana, tietävät, että Lipposen
hallituksenkin johdosta eläkepolitiikka on ollut hyvin
poukkoilevaa. Ei ole ollenkaan ihmeellistä, että he
haluavat varmistaa tulevaisuuttaan tätä kautta
ja sitä kautta luoda ehyen ja turvallisen elämän
perustaa.
Arvoisa puhemies! Ed. Tahvanaisen aloite on täällä tarkkaan
punnittu ja köykäiseksi havaittu. Uskon, että varmasti
ed. Tahvanainen omalta osaltaan tulee tekemään
tässä nyt sen johtopäätöksen,
että hän ymmärtää tilanteiden
muuttumisen, maailman muuttumisen, kun me muutamme sitä,
ja myöskin (Puhemies koputtaa) nämä asiat, jotka
ed. Rehula otti esille edellä tai ed. Karjula, ja toteaa,
että tämän tyyppiset esitykset eivät
(Puhemies koputtaa) ole tästä päivästä,
ja vetää sitä kautta esityksensä pois
ja tulevissa esityksissä alkaa vahvistaa kansanvakuutusjärjestelmää (Puhemies
koputtaa) ja pitkän linjan eläkepolitiikkaa, joka
takaa tulevaisuuden ja toivon näköalan.
Säde Tahvanainen /sd:
Arvoisa puhemies! Haluan vielä täsmentää tässä puheenvuorossani aiemmin
käyttämiäni perusteluita, painavimpia syitä,
siihen, minkä vuoksi verovähennysoikeudesta pitäisi
luopua. Nimenomaan sen takia, että se olisi johdonmukaisessa
järjestyksessä muiden eläkeratkaisujen
kanssa: Kannustetaan ihmisiä olemaan mahdollisimman pitkään
työelämässä ja ansaitsemaan
itselleen eläketurvaa. Toinen syy on se perusasetelma,
että nyt ollaan ratkaisemassa juuri näitä asioita,
joita muun muassa keskustapuolue tänään
on voimakkaasti tuonut esille puolustaessaan tätä järjestelmää.
Luulenpa, että vähemmistö, hyvin
pieni joukko, on kuitenkin sellaisia, jotka kykenevät oikeasti
tätä kautta itselleen luomaan sen lakisääteisen
eläketurvan päälle vähän
parempaa eläkettä. Kyllä tämä menee
suurimmalta osalta niille, joilla jo muutenkin menee hyvin, ja he
pääsevät aiemmin eläkkeelle.
Juuri tätä näkökulmaa olen halunnut
tuoda esille, että tällaisella järjestelmällä kannustetaan
juuri niitä parempiosaisia luomaan itselleen parempi ja
lakisääteisestä järjestelmästä erillinen
vakutusturva.
En ole vastustamassa sitä, että niiden, joilla
on heikko eläketurva, eläketurvaa tulevaisuudessa parannettaisiin,
päinvastoin. Kun julkista eläkeratkaisua tehdään,
niin varmasti tullaan tekemään saman tyyppisiä ratkaisuja,
kuin nyt yksityisessä eläkejärjestelmässä ollaan
tekemässä, opiskelijoiden, työttömien
ja kotona lastaan hoitavien osalta.
Antero Kekkonen /sd:
Taatusti, herra puhemies, viimeinen puheenvuoro. Haluan tehdä selväksi
ensinnäkin sen, että ed. Tahvanaisen esitystä ei
ole köykäiseksi havaittu, toisin kuin ed. Takkula
väittää. Se avaa hyvin mielenkiintoisen näköalan
siihen eläkerahoituksen tulevaisuuteen, joka on aika kolkko.
Me kaikki tiedämme demografiakäyrät.
Me tiedämme, kuinka paljon jää eläkkeelle,
kuinka paljon on töissä ja kuinka paljon tulee
työelämään. Me puhumme nyt tulevaisuudesta,
jota tukee se, että tämän esityksen tekijä on
hyvin nuori kansanedustaja, nuorempi kuin meistä kukaan
muu täällä.
Ja sitten, ed. Väistö: Jottei jäisi
pienintäkään epäselvyyttä,
totean, että sosialidemokraatit eivät kyseenalaista
kansanvakuutusta, eivät missään tapauksessa,
eivät missään olosuhteissa. Mutta sosialidemokraatit
tuntevat syvää huolta siitä, miten rahoitetaan
tulevaisuuden eläkkeet, miten rahoitetaan myöskin
tulevaisuuden kansanvakuutus. Me voimme saivarrella sitten, mikä on
kansanvakuutuksen ja työeläkkeen ero, mutta se
perushuoli, jota me esitämme ja josta me todella olemme
murheissamme, on se, miten me ratkaisemme sen tilanteen, jossa entistä suuremmat
ikäluokat ovat eläkkeellä ja entistä pienemmät
ikäluokat ovat ne, jotka eläkkeitä tulevat
rahoittamaan.
Minusta ei kannata nyt saivarrella näillä sanoilla,
ed. Väistö. Te ette kuulu saivartelijaosastoon.
Tämä oli vähän rumasti sanottu,
minä pyydän anteeksi. Mutta minusta näillä sanoilla
ei kannata saivarrella. Enkä ole kieltämässä kokonaan
yksityistä eläkejärjestelmää,
en todellakaan (Puhemies koputtaa), mutta sillä hetkellä,
kun tämä yksityinen järjestelmä rupeaa
murentamaan sitä rahoituspohjaa, jolla me hoidamme kansanvakuutusta,
(Puhemies koputtaa) meidän hälytyskellojemme täytyy
ruveta soimaan.
Ja sitten, ed. Takkula, (Puhemies koputtaa) haluan sanoa tämän
vielä: Meillä on lähiympäristössämme
ollut maita, Itä-Saksa, Neuvostoliitto, joissa työeläkejärjestelmiä ei
ole ollut olemassa. (Puhemies koputtaa) On ollut joku kummallinen ajattelutapa,
että jossain siellä tulevaisuudessa kaikki saavat
rahaa. Näitä valtakuntia ei enää ole olemassa,
ne ovat luhistuneet. Minä toivon, (Puhemies koputtaa) että te
suhtaudutte suurin piirtein edes ...
Toinen varapuhemies:
(koputtaa)
Ed. Kekkonen!
... kunnioituksella siihen, miten rahoitetaan näitä asioita.
Toinen varapuhemies:
Toivon, että koputus otetaan huomioon. Puheenvuoro
oli 2 minuuttia 45 sekuntia.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista katsoa, miten puheet muuttuvat muutaman
minuutin sisällä. Mutta totean sen, että Kansaneläkelaitosta
on yritetty vahvasti alasajaa. Myöskin sen osakesalkku
on pyritty saamaan eduskunnan valvonnasta pois ministeriön
alaiseen valvontaan. (Ed. Väistö: Ketkä sitä ajavat?)
Onhan täällä kansaneläkkeen
pohjaosakin poistunut. Ei nyt voi sanoa, että Kansaneläkelaitosta
tai kansanvakuutusta olisi kovin hellin käsin viime vuosina
kohdeltu. Aivan selvästi on olemassa paineita edelleenkin
tähän suuntaan, viedä esimerkiksi Kansaneläkelaitos pois
eduskunnan valvonnasta ministeriön alaiseen valvontaan.
Voi olla aivan varma, että tätä ei yritä mikään
Itä-Saksa tai Neuvostoliitto, niin kuin ehkä ed.
Kekkosen puheenvuoroista voisi ymmärtää,
vaan jossakin muualla on tällaiset pyrkimykset.
Näin ollen on paikallaan puolustaa kansanvakuutusta
ja tätä yhteistä pohjaamme. Totean, että vasemmistoliitto
on ylpeästi edelleenkin tukemassa kansanvakuutusta ja muun
muassa sitä, että kansaneläkkeen tasokorotus
pitäisi jälleen uusia. Nyt se tapahtui 18 vuoden
kuluttua sitä edeltäneen jälkeen.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Jos tämä eduskunta
saisi jatkaa eteenpäin, niin kansanvakuutusjärjestelmää ei
varmasti purettaisi. Mutta tulevaisuudesta ei tiedä, mitä tapahtuu. Mutta
joka tapauksessa demarien kanta tulee olemaan se, jotta se tulee
säilymään niin pitkään kuin
riittävästi demareita tässä eduskunnassa
tulee olemaan. (Ed. Takkula: Tehän olette leikanneet sitä!)
Mutta siihen liittyen ensinnäkin yksi kysymys: Muistakaa
se aina, että ed. Tahvanainen ei esitä kieltolakia,
ettei vapaaehtoisia vakuutuksia voisi tehdä.
Mutta yksi asia jäi leijumaan ilmaan. Ed. Rehula kuvasi
jollakin tavalla ansiosidonnaista ikään kuin halventaen
sitä, että ei olisikaan mitenkään
niin varmaa, että se tulisi säilymään. Tämä huolestuttaa.
Onko joku uusi eläkereformi vai mikä tässä tulossa?
Onko keskusta ajamassa ansiosidonnaisia etuuksia ja järjestelmiä alas, kun
kuitenkin rivien välistä tuntuu, jotta keskustalle
eivät olisi niin tärkeitä nämä ansiosidonnaiset?
Jotenkin luiskahti taas ideologian puolelle. Ilmeisesti sekin jää sitten
vain demareiden hoidettavaksi, (Eduskunnasta: Ja ay-liikkeen!) jotta molemmat
järjestelmät tulevat säilymään
jatkossa. — Ja ay-liikkeen kanssa yhteistehtäväksi.
Hannes Manninen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Tahvanainen on nuori ja varmasti kehityskykyinen
kansanedustaja. Mutta voisi sanoa, että ehkä nuoruuden
ihanteet ja ideologiat vielä ylittävät
sen reaalisen asiantuntemuksen, joka eläkepolitiikkaan
liittyy, ja siltä pohjalta nämä aloitteet
sitten syntyvät. En väitä, ettei tässä aloitteessa
ole ajatuksen tynkää, sillä olen myöskin
sitä mieltä, että oli oikein, että hallitus puuttui
siihen ja vähennysoikeutta rajoitetaan ja että parempia
etuja ei myönnetä kuin mille nyt on ne tietyt
rajat määritelty tässä laissa.
Yhdessä asiassa mielestäni hallitus lähti
liikkeelle väärästä päästä.
Sehän kielsi kokonaan vähennysoikeuden puolison
puolesta maksetuista eläkemaksuista. Minusta se on juuri
tärkeintä, että jos aviopuoliso hoitaa
kotona lapsia ja toinen, työssä käyvä,
maksaa vapaaehtoista eläkettä lapsia hoitavalle
aviopuolisolle, sehän nimenomaan pitäisi saada
vähentää eikä niin, että työssä käyvä maksaa
itselleen lisäeläkettä. (Ed. Väistö:
Oikein!) Hallituksen arvot olivat aivan päälaellaan
rajoituksessa tässä suhteessa, mutta eihän tämä ole
ensimmäinen kerta, kun hallitus ei ole oikein perillä siitä,
miten asioita hoidetaan, eikä viimeinenkään
kerta, ainakaan jos tämä nykyinen eduskunta ja
hallitus jatkavat. Mutta se, että lähdetään
suin päin ajamaan alas niitä vakuutuksia, jotka
on jo ennen otettu, vie taloussuunnittelun monella täysin
sekaisin. Sellainen kuulukoon nuoruuden ajattelemattomuuden tiliin.
Säde Tahvanainen /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Manniselle haluan vastata tähän
puheenvuoroon, että toivon, että teidän
senioriajattelunne osaisi nähdä myöskin
tulevaisuuteen 40 vuotta eteenpäin. Minun perspektiivini
näkee juuri sinne, koska olen näin nuori. Minun
sukupolveni, joka tällä hetkellä on epätyypillisissä työsuhteissa,
monissa töissä tai kouluelämässä,
näkee todellakin erilaisena sen tulevaisuuden perspektiivin
kuin kenties se sukupolvi, joka on ansainnut täysiä työeläkkeitä tai
vähän vajaampiakin työeläkkeitä tänä päivänä ja
katsoo ehkä vanhempiensa sukupolvea tai sitä sukupolvea,
kun itse jää aikanaan eläkkeelle.
Kyllä pitkällä aikajänteellä tämän
tyyppiset järjestelyt, 30—40 vuodessa, ehdottomasti
romuttavat lakisääteisen eläketurvan,
jos ja kun tätä kaiken aikaa kannustetaan verovähennysoikeuksilla,
markkinoinnilla ja sanotaan, että ottakaa itsellenne tällainen
vakuutus, pääsette aiemmin eläkkeelle.
Hyvin moni varmaan ikäluokastani ottaa sellaisen tänä päivänä.
Mihin se johtaa? Se johtaa siihen, että köyhemmät
ja pienituloisemmat tässä kärsivät.
Keskustelu päättyy.