Täysistunnon pöytäkirja 105/2002 vp

PTK 105/2002 vp

105. TORSTAINA 26. SYYSKUUTA 2002 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

15) Laki rikoslain 23 luvun 3 §:n muuttamisesta

 

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tekemässäni lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi rikoslain 23 luvun 3 §:n 1 kohta siten, että rattijuopumuksen promilleraja lasketaan 0,5:stä 0,2 promilleen ja uloshengitysilman mittausperuste 0,25:stä 0,1 milligrammaan alkoholia litraa kohti.

Tuoreessa hallituksen esityksessä laiksi rikoslain 23 §:n muuttamisesta esitetään rattijuopumuksen promillerajan säilyttämistä nykyisessä 0,5 promillessa. Tässä mielessä minusta on harmillista, että valmistelussa esillä ollut rattijuopumuksen rajan alentaminen 0,2 promilleen on jätetty siis toteuttamatta.

Tästä hallituksen esityksestä välillisesti heijastuu alkoholin haittojen vähättely, ja erityisen vahvan näkökulman hallituksen suhtautumiseen antoi liikenneministeri Kimmo Sasin vastaus edellistorstain kyselytunnilla, kun tiedustelin tätä hallituksen perustetta, minkä vuoksi promillerajaa ei laskettu. Ministeri Sasi vastasi seuraavasti: "- - meillä on varsin paljon liikenteessä niitä henkilöitä, joitten promillepitoisuus - - on 0,2—0,3, koska tapana on käsityksemme mukaan se, että kaksi pulloa keskiolutta juodaan ja sen jälkeen lähdetään ajamaan autolla. Se olisi aiheuttanut erittäin suuria vaikeuksia poliisille, jos olisi muutettu tätä käyttäytymiskaavaa". Arvoisa puhemies! Minä hämmästyneenä kuuntelin tätä ministeri Sasin vastausta, joka varsin avoimesti kertoo sen peruslähestymisen, että meidän liikennelakimme pohjana ei ole raittiuden ihanne.

Minusta tämä on erityisen valitettavaa senkin vuoksi, että meillä viime vuosien aikana muun muassa rattijuopumuksen aiheuttamat liikenneonnettomuudet ovat aiheuttaneet varsin merkittäviä vahinkoja. Nimittäin rattijuopumukseen liittyvät onnettomuudet aiheuttivat viime vuonna 19 prosenttia kaikista tieliikenneonnettomuuksista. Kuolemaan johtaneiden alkoholionnettomuuksien osuus oli sen sijaan jo 27 prosenttia. Kaikkein huolestuttavinta viime vuoden liikennetilastossa on alle 20-vuotiaiden rattijuoppojen aiheuttamien kuolonkolarien korkea määrä. Tämän ikäryhmän osuus kaikkien rattijuoppojen vastaavista onnettomuuksista ylitti jo neljänneksen. Kuolemaan johtaneissa rattijuopumusonnettomuuksissa osuus oli 27 prosenttia ja loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa 25 prosenttia. Pienen ikäryhmän osuuden kasvaminen näin suureksi vaatii meiltä päättäjiltä selkeää reagointia.

Tähän antaa esimerkin Suomen naapurimaiden käyttäytyminen vastaavassa asiassa. Nimittäin Ruotsissa on jo käytössä 0,2 promillen raja. Niin kuin totesin jo aikaisemmin, pitkään meillä Suomessakin asiaa pohtinut työryhmä päätyi esittämään tätä. Jostakin syystä hallitus kuitenkin vesitti tämän esityksen. On tärkeää, että me liikennepolitiikan välityksellä lähetämme kansalaisille viestin vastuullisesta ja raittiutta korostavasta liikennekäyttäytymisestä. Tämän arvolähtökohdan esiin tuominen on erityisen tärkeää nuorille. Tämän tehtävän on osaltaan toteuduttava juuri lainsäädännön selkeän kielteisellä suhtautumisella alkoholiin liikenteessä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lakialoite n:o 97/2002 vp, laki rikoslain 23 luvun 3 §:n muuttamisesta, ensimmäisenä allekirjoittajana ed. Kyösti Karjula, on erittäin kannatettava. Tällä aloitteellahan tähdätään liikenneraittiuden ihanteeseen, joka minusta on aina ja kaikissa tilanteissa ehdottoman oikea ja kannatettava.

Aivan kuten ed. Karjula aloitettaan juuri perusteli, alkoholin kulutus on ollut voimakkaassa kasvussa jo usean vuoden ajan. Se on myös heijastumassa siihen, että yhä useammat ajavat liikenteessä, niin kuin poliisien termi kuuluu, "viineessä". Tämä tarkoittaa sitä, että 0,5:tä promillea ei ole saavutettu, mutta alkoholia on veressä selvästi mittareilla tunnistettava määrä, ja tämä on aivan varmasti selkeä riskitekijä.

Jos promilleraja lasketaan, kuten ed. Karjula esitti, 0,2 promilleen, kuten naapurimaissakin on kanta, tai sitten on ihan 0,0, niin se olisi aivan oikean suuntainen ja oikea teko. Mielestäni 0,2 promillea on kohtuullinen määrä. Silloin tietyt lääkeaineet tai jotkut desinfioimisaineet, mahdollisesti kosmeettiset tuotteet jne. mahtuisivat 0,2 promilleen vielä. Tai jos tapahtuisi jotakin mittarivirheitä tai vastaavia, siihen jäisi vielä tietty toleranssi. Mutta 0,2:n ylittämisessä olisi kuitenkin kysymys jo siitä, että alkoholia on selkeästi haitallisella tavalla veressä juuri siten, että ihminen rohkaistuu tekemään liikenteessä ratkaisuja, jotka ovat uhkarohkeita ja joilla vaarannetaan liikennettä. Minä en ollenkaan ymmärrä, että liikenneministeri vastusti äskettäin käydyssä keskustelussa, kuten ed. Karjula viittasi, tätä selkeästi liikenneturvallisuutta parantavaa, liikenneraittiutta edistävää liikennetyöryhmän suosittelemaa ajatusta.

Edelleen on tuotu esille, että poliisin voimavarat eivät riittäisi tätä valvomaan. Äsken juuri uutisissa todettiin, että meillä on riittämättömät poliisin voimavarat edes selvittämään rikollisuutta ja rikoksia ja poliisiylijohtaja oli aivan järkyttynyt, kun todellisuus hänelle paljastui. Eduskuntana me olemme vastuussa myös siitä, että on osoitettava riittävät voimavarat poliisille, ja poliisijohdon velvollisuus on kohdentaa voimavarat sinne, missä niitä tarvitaan.

Mutta väitän, että jo nykyisillä poliisin resursseilla voidaan alkoholia liikenteessä valvoa, kun sitä valvotaan jo nytkin. Niistä 0,2 promillen lukemista ja siitä ylöspäinkin, joista poliisi joutuu nyt toteamaan, että ei tässä voida mitään sanktiota antaa, voitaisiin antaa jokin sanktio. Aiemmin viittasin puheenvuorossani siihen, että tulisi vaikka rikesakko lievässä tapauksessa. Se olisi selkeä signaali, että yhteiskunta ei tätä hyväksy, ja selkeä sakottaminen aloitetaan vasta tuosta 0,5:stä. Jo rikesakko olisi mielestäni selkeä signaali ja se olisi hyvin tasapuolinenkin, nopeasti toteutettava. Se on sitten erikseen kysymys, olisiko jostakin 0,5:stä tai mistä alkaen sitten sakotus, mutta hyvin yksinkertainen olisi rikesakko 0,2:sta 0,5:een mielestäni signaalina, että valtiovalta ja yhteiskunta haluaa liikenneraittiutta. Jos näitä rikesakkoja sitten alkaisi tulla kovin paljon henkilön kohdalle, niin sitten tulisi voida puuttua.

Poliisimiehet ovat minulle kyllä sanoneet, että jo nytkin vähäisempikin kuin 0,5 promillea alkoholia on sakotuksen aiheena, jos sillä on vaarantanut liikennettä. Nämä ovat tietysti aika vaikeita tilanteita todeta, onko vaarannettu liikennettä, mutta näin poliisihenkilöt ovat sanoneet, että jo nytkin voidaan pienemmästä puuttua. Mutta mielestäni ehdottomasti tulisi toteuttaa ed. Karjulan ym. tekemä hyvä lakialoite, jolla tähdätään liikenneraittiuteen. On kysymys, niin kuin aloitteessa todetaan, vastuullisuudesta, arvolähtökohdasta, joka on erityisen tärkeä nuorille. Minä uskon, että me useimmat nyt täällä salissa olevat olemme käyneet omat autokoulumme aikana, jolloin hyvin selkeästi niin koulussa kuin autokoulussa opetettiin täyttä liikenneraittiutta. Sitä pidettiin itsestäänselvänä. Tämän ihanteen tulisi olla myös selkeästi lainsäädännön tasolla toteutettuna.

Saman kaltaista, tässä edelleen täydentäisin, tulisi saattaa myöskin vesiliikenteen pariin. Siellähän ovat korkeammat promillelukemat kuin tällä hetkellä, mutta vesillä on sattunut onnettomuuksia etenkin kesäkaudella ja alkoholi on ollut silloin niissä vakavimmissa mukana. Vedessä ovat sitten monet muut vaaratekijät vielä lisäksi.

Kun alkoholin osuus on nimenomaan kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa niin korkea, kuten aloitteen perusteluissa ed. Kyösti Karjula mainitsee, 27 prosenttia ja loukkaantumiseen johtaneissa 25 prosenttia, niin tämä on todella paljon. Kansalaisina me maksamme liikennevakuutuksissa ja yhteiskunnan menoissa nämä vahingot. Jos me toteamme, että liikennevakuutukset ovat kalliit perheen kohdalla, toistatuhatta euroa menee helposti perheeltä liikennevakuutuksiin, jos on kaksi autoa, niin kuin monessa perheessä on oltava, niin jo kansantaloudellisista syistä kaikki ne toimet, joilla liikenneonnettomuuksia voidaan vähentää, niin aineellisia vahinkoja kuin tapaturmia ja kuolemantapauksia, kaikki ne järkevät toimet tulee käyttää.

Tässä on vielä siinä suhteessa järkevä toimenpide, että tämä ei maksa yhteiskunnalle yhtään mitään, vain lainsäädäntöpäätöksen. Tämä pikemminkin, sanoisin valitettavasti, tuottaisi yhteiskunnalle sanktioista tulevia tuloja. Toivoisin, että kukaan ei rikkeisiin syyllistyisi, mutta todennäköisyyshän tässä raadollisessa maailmassa on, että niitäkin tuloja yhteiskunnalle tulisi ja selkeästi saataisiin ikäviä onnettomuuksia, niin inhimillistä kärsimystä kuin myöskin rahassa mitattavia menetyksiä, estettyä.

Arvoisa herra puhemies! Toivon, että ed. Kyösti Karjulan ym. tekemä erinomainen lakialoite 97/2002 vp tulisi nopeasti lainsäädännöksi.

Hannes  Manninen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Karjulan lakialoite rattijuopumusrajan alentamisesta on mielestäni erinomaisen kannatettava asia. Sen hyväksyminen merkitsisi yhteiskunnalta selkeää viestiä raittiuden edistämisestä ja ennen kaikkea viestiä siitä, että alkoholi ja autoilu eivät sovi yhteen.

Sen sijaan ministerin lainattu puhe tuntui uskomattomalta, mutta ei ole ihme, että kansalaiset suhtautuvat liikenteeseen välinpitämättömästi ja että myöskään rattijuopumusta ei pidetä kovin paheksuttavana rikoksena, jos ministerikin suhtautuu asioihin tällä tavalla. Näin ei saisi olla.

Nykyisen rattijuopumusrajan toimimattomuutta kuvannee muun muassa se, mitä eräs arvostamani lakimies totesi kerran: että jos ajaa autolla Utsjoelta Helsinkiin, niin voi juoda melkein korillisen olutta sillä matkalla eikä missään vaiheessa syyllisty rattijuopumukseen. Eihän tällainen lainsäädäntö voi vastata kansalaisten oikeustajua. Minusta asiassa pitäisi ryhdistäytyä ja ymmärtää, että yleensäkin yhteiskunnassamme päihteet, alkoholi ja huumeet, ovat suurimpia kansansairauksia ja ongelmia, paljon suurempia kuin tänä päivänä vielä tajutaan.

Matti  Väistö  /kesk:

Herra puhemies! Ed. Karjulan ym. lakialoite on hyvin perusteltu ja kannatettava.

Ihmettelin samoin liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasin puheenvuoroa, kun hän vastasi kyselytunnilla ed. Karjulalle. Jotenkin siitä vastauksesta välittyi sellainen henki, että rajoja voi joustaa ja nämä rajat eivät nyt niin tarkkoja ole. Se ajattelu, mitä itse kannatan, "jos ajat, et ota, jos otat, et aja", on varmasti edelleenkin hyvin perusteltu, ja uskonpa, että lähivuosina, kun on odotettavissa alkoholiverotuksen laskemisen myötä alkoholin kulutuksen lisääntyminen, jota nuorten lisääntynyt käyttö osaltaan jo ennakoi, rattijuoppous ja siitä aiheutuvat vakavat liikenneonnettomuudet, joita nyt on jo aivan kohtuuttoman paljon, uhkaavat yleistyä.

Tästä syystä, arvoisa puhemies, on hyvin tärkeää, että liikenneturvallisuuden eteen ja oikean käyttäytymisen ja myös alkoholin kulutuksen hallinnan eteen tehdään kaikki voitava myös lainsäädännön kautta.

Keskustelu päättyy.