Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on esillä arvonlisäveron alarajan huojennus. Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että käyttöön otetaan verovelvollisuuden euromääräiseen alarajaan liittyvä veronhuojennus. Huojennus pienenisi asteittain liikevaihdon kasvaessa, ja lopullinen tilitettävä vero nousisi siten vähitellen täyteen määrään. Vero muuttuisi täysimääräiseksi 20 000 euron vuosiliikevaihdon kohdalla. Huojennuksen ja verovelvollisuuden alarajan perusteena olevan liikevaihdon laskentajakso sidottaisiin tilikauteen. Huojennus palautettaisiin kuukausitilitysmenettelyssä oleville verovelvollisille jälkikäteen tilikauden päätyttyä. Vuositilitysmenettelyssä olevat verovelvolliset vähentäisivät huojennuksen verokaudelta tilitettävästä verosta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun rakentamispalvelun oman käytön verotukseen liittyvät alarajat nostettaisiin 30 500 eurosta 35 000 euroon.

Valiokunnassa tätä esitystä on käsitelty varsin perusteellisesti. Hallituksen esitykseen pienyritysten asteittain pienenevästä arvonlisäverohuojennuksesta on suhtauduttu valiokunnan asiantuntijakuulemisessa yleisesti myönteisesti. Sen on katsottu keventävän työvaltaisten pienyritysten arvonlisäverotusta ja tukevan siten pienimuotoista yritystoimintaa. Myös kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön verotukseen sekä itse suoritettujen rakentamispalveluiden omaan käyttöön liittyvien alarajojen korotusta on pidetty perusteltuna. Asiantuntijakuulemisessa myöskin huomautettiin siitä, että liiketoiminnan kasvua estävät tai haittaavat rajat verolainsäädännössä sinällään voivat olla ongelmallisia. Verojärjestelmän neutraalius edellyttää, että arvonlisäverosta vapautetaan vain vähäinen, yleensä sivutoiminen, harrastusluonteinen tai lyhytkestoinen toiminta. Valiokunta yhtyy sinällään arvioihin järjestelmän hyödyistä ja haitoista. Valiokunta pitää uudistukseen liittyviä etuja kuitenkin nostettuja haittoja selvästi suurempina ja puoltaa sen vuoksi esityksen hyväksymistä.

Eniten keskustelua on herättänyt se, että metsätalous on ollut mukana tässä liikevaihdossa. Hallituksen esitystä onkin arvosteltu asiantuntijakuulemisessa tässä suhteessa. Asiantuntijat ovat pitäneet perusteettomana sitä, että metsätalous ei kuulu huojennuksen piiriin ja että se luetaan kuitenkin liikevaihtoon. Lisäksi hallituksen esittämää arviota alkutuotantoon kohdistuvan huojennuksen kustannusvaikutuksista on pidetty ylimitoitettuna. Valiokunnassa esitettyjen arvioiden mukaan alkutuotannon saama huojennus on 1,5—2,2 miljoonaa euroa, kun se on arvioitu hallituksen esityksessä olevan 14,1 miljoonaa euroa. Nyt tehdyssä tausta-arvioiden uudelleen tarkastelussa on päädytty siihen, että metsätalouden osuus voidaan poistaa huojennuksen perusteena olevasta liikevaihdosta. Valiokunta ehdottaa siten, että esityksen 149 a §:ään lisätään uusi 3 momentti, jonka mukaan liikevaihtoon ei lueta metsätaloudesta saatua vastiketta. Tämä on selkeä parannus, joka tähän lakiin on voitu valiokunnassa tehdä.

Arvoisa puhemies! Tämä on hallituksen yksi yrittäjyyden edistämiseen liittyvä lakiesitys ja on valiokunnassa hyväksytty yksimielisesti.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että kyseinen arvonlisäverolain muutos on saanut asianmukaisen ja perusteellisen valiokuntakäsittelyn. Erityisesti tietysti olen iloinen siitä, että asiantuntijakuulemisessa oli kiinnitetty huomiota niihin samoihin asioihin, joista itsekin lähetekeskustelussa puhuin. Koen, että menettely, verovelvollisen kuukausitilityksen saaminen jälkikäteen sitten vuoden päästä tilikauden jälkeen, on hankala verovelvolliselle, ja tästä syystä olisi tietysti toivonut, että tässä olisi jo tehty muutoksia sen suuntaan, että oikea tapa olisi löytynyt. Ymmärrän kyllä ne näkökohdat, jotka tässä valiokunta on todennut, että tilitysmenettelyyn liittyy monenlaisia puolia, ja pidän tärkeänä, että hallituksen piirissä nyt tosiaan mietitään näitä lisävaihtoehtoja, jotka voisivat keventää pienyrittäjän tilitysvelvollisuuksia ja tuoda sitä hyötyä tästä liukuvasta arvonlisäverosta nyt jo käsityöläisille ja pienyrittäjille, ilman että se tulee sitten aika hankalan ja raskaan menettelytavan jälkeen tilikauden päätyttyä hyödyksi. Tältä osin toivon, että tämä keskustelu noteerattaisiin valtiovarainministeriössä.

Sitten on tietysti hyvä asia, että vaikeavammaisten arvonlisäverovapaus myöskin jatkuu, mutta jollakin tavalla koen kyllä, että nämä asiat pitäisi käsitellä tai olisi ollut hyvä, että ne tuotaisiin hallituksen esityksen kautta, ja olisi kyllä korkea aika kiirehtiä nyt niitä, kokonaisuuksien saamista pöydälle, jotka mahdollistaisivat sen, että vaikeavammaiset voisivat olla yrittäjänä samalla viivalla.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus toimii johdonmukaisesti kehittäessään verotuksen rakennetta siten, että myös veroratkaisuilla tuetaan työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Tätä linjausta edustavat heinäkuun alussa jo toteutunut ansiotulon veronkevennys ja ensi vuoden alussa toteutuva toinen ansiotulon veronkevennys. Hallitus on myös ripeästi lähtenyt toteuttamaan ohjelmaansa esittämällä arvonlisäverotuksen alarajaa liukuvaksi pienimpien yritysten kasvumahdollisuuksien edistämiseksi.

Arvonlisäverovelvollisuuden euromääräinen alaraja saattaa muodostaa kynnyksen pienyrityksen kasvulle. Jyrkkä verovelvollisuuden alaraja aiheuttaa sen, että kyseessä olevan rajan kohdalla pienikin liikevaihdon lisäys aiheuttaa merkittävät veroseuraamukset yrittäjälle: liikevaihdoltaan rajan alapuolelle jäävät ovat kokonaan arvonlisäverotuksen ulkopuolella, kun taas rajan ylityttyä joutuu yrittäjä täysimääräisesti verovelvollisuuden piiriin. Erityisesti pienimuotoisessa yritystoiminnassa tämä saattaa aiheuttaa sen, että yrittäjä jopa rajoittaa toimintansa laajentamista ja liikevaihtonsa luonnollista kasvua tämän arvonlisäverokynnyksen takia.

Hallituksen esittämä ratkaisu pienyritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseksi on liittää verovelvollisuuden alarajaan asteittainen huojennus. Tällaisen huojennuksen avulla lievennetään alarajan ylittymisestä aiheutuvaan verovelvollisuuteen liittyviä velvoitteita, mikä madaltaa kynnystä laajentaa liiketoimintaa ja vähentää houkutusta harmaaseen talouteen siirtymiseen.

Ehdotetussa järjestelmässä arvonlisäverovelvollisuuden alaraja, 8 500 euroa, pysyy ennallaan. Rajan ylittyessä yrityksen myynti olisi arvonlisäverotuksen piirissä, mutta sitä koskisi asteittain pienenevä arvonlisäveron huojennus. Veroprosentti kasvaisi lineaarisesti, siis suoraviivaisesti, siten, että tilitettävä vero vasta 20 000 euron vuotuisen liikevaihdon kohdalla nousisi täyteen määrään.

Hallituksen esityksessä, kuten täällä jo todettiin, metsätalous rajattiin arvonlisäveron huojennuksen ulkopuolelle, mutta metsätalouden myynnit luettiin kuitenkin liikevaihtoon käytännössä estämään maatalouden ja muunkin yritystoiminnan huojennuksen piiriin pääsyä. Hallituspuolueet pääsivät kuitenkin valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä yhteisymmärrykseen siitä, ettei metsätaloudesta muodostuvaa liikevaihtoa oteta huomioon tarkasteltaessa sitä, mahtuuko yritys huojennuksen edellytyksenä olevan 20 000 euron enimmäisliikevaihdon puitteisiin. Tästä tehtiin valiokuntakäsittelyssä pykälälisäys.

Jos metsätalouden liikevaihto olisi huomioitu osana huojennuksen perusteena olevaa liikevaihtoa, olisi se käytännössä aiheuttanut sen, että metsää omistavaa pienyrittäjää olisi kohdeltu eriarvoisesti suhteessa muihin pienyrittäjiin. Eduskunnassa tehtävä muutos merkitsee myös sitä, että maatalous tulee täysimääräisesti huojennuksen piiriin. Hallituspuolueiden ratkaisu rajata metsätalous pois liikevaihdosta oli asianmukainen ja oikeudenmukainen.

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että nyt säädettävä huojennus edesauttaa pienyrittäjien toiminnan laajentamista, se helpottaa myös yrittäjäksi ryhtymistä ja arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumista. Siten se osaltaan edistää työllisyyttä ja estää harmaan talouden muodostumista.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tämä arvonlisäverolain muutosesitys, hallituksen esitys, on yksi hyvä lenkki siinä konkreettisten toimenpiteiden ketjussa, joka tällä hallituskaudella on otettu, selvä etunoja yrittäjyyden ja sitä kautta työllisyyden edistämisen suuntaan. Valtiovarainvaliokunnan työskentely vielä paransi tätä kohtuullisen hyvää esitystä, ja haluan myöskin, niin kuin ed. Kiviranta, painottaa metsätalouden mukaanottoa niin, että sitä ei lasketa myöskään, kun ei sitä ole otettu menopuolella, niin ei myöskään tulopuolella oteta mukaan elikkä huojennuksen laskentaperusteena olevasta liikevaihdosta ei oteta metsätaloutta mukaan. Tämä on aivan erinomaisen hyvä ja korostaa verotuksen neutraalisuutta: kun ei kerta tuloja, niin ei myöskään menoja.

Toinen asia, mikä täällä oli jo lähetekeskustelussa voimakkaasti esillä, on se valtiovarainministeriön laskentakaava, jolla näitä esityksiä meille tuodaan. Silloin erittäin moni edustaja arvosteli sitä hyvinkin jyrkästi, ja täällä se on myöskin valiokunnan mietinnössä kirjoitettu ulos: 14,1 miljoonasta eurosta tämän metsätalouden vaikutus on pudonnut 1,5—2,2 miljoonaan euroon. Aikamoinen gäppi on ollut tässä tapauksessakin valtiovarainministeriön arviossa virhettä, ja toivoisin, että sillä puolella kiinnitettäisiin aivan erityistä huomiota laskelmien täsmällisyyteen, koska ne kuitenkin pohjana meille päätöksenteossa ovat.

Valiokunta on myöskin kiinnittänyt huomiota siihen, että esityksen vaikutuksia yritystoimintaan ja kilpailun neutraalisuuteen tulee seurata. Tässä on ehdottomasti tehtävää, ja siihen pitää myöskin tässä talossa riittää aikaa, että tuo seuranta tapahtuu ja katsotaan, ovatko nämä alarajat varmasti sitten oikeudenmukaisia vai joudutaanko niihin sitten mahdollisesti vielä muutoksia tekemään.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Useassa puheenvuorossa, viimeksi edustajat Leppä ja Kiviranta, on pidetty hyvänä tätä näköalaa, että metsätalouden tulot jäivät huomioon ottamatta tätä myyntiä laskettaessa. Tämä on erinomaisen hyvä näköala ja osoittaa sitä, että kyllä valtiovarainvaliokunnassakin on mahdollisuus kuulla asiantuntijoita ja ymmärtää silloin, kun halua ja tahtoa on olemassa. Joskus tuntuu niin, että halu ja tahto puuttuu ja silloin ne asiat eivät mene perille.

Se, mitä voi todeta, että tietenkin tämän metsätalouden osalta tätä maailmaa ei ole ehkä ihan loppuun saakka ajateltu eikä katsottu. Jos ajatellaan näin, kun jouluaika on tulossa ja joulukuusikauppa käy, niin kyllähän tietysti sellainen pieni harrastaja, joka tekee sitä pienessä mitassa, on sen arvonlisäveron verran edellä sitä kilpailijaa taikka toista yrittäjää, jolla on metsätalouden taikka muun talouden kautta sellaisia tuloja, että on joutunut verovelvolliseksi tai voisi sanoa paremminkin, että päässyt verovelvolliseksi.

Mutta, puhemies, tässä on joissakin puheenvuoroissa, niin perusteluissa kuin täälläkin, tullut esille tämä harmaa talous. Sitä virallisesti Suomessa ei ole olemassa. Sitä on yritetty julkituoda ja käyttää ja kitkeä. Vaikea semmoista on kitkeä, mitä virallisesti ei voida osoittaa eikä nähdä olevan. Siinä mielessä toivoisin, että tutkimukset etenisivät tässäkin asiassa niin, että voisimme julkisesti todeta ja tunnustaa sitä olevan ja sitten kitkeä se sen jälkeen, kun se löydetään, pois tästä valtiontaloudesta.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Pienyritysten arvonlisäverohuojennus on oikea toimenpide. Asiahan on ollut aiemminkin esillä, mutta ei ole ennemmin valitettavasti edennyt päätösasteelle. Voidaan sanoa, että tällä edistetään Vanhasen hallituksen yrittäjyys- ja työllisyystavoitteita. Tämä tukee palveluyrityksiä, mutta tukee yhtä lailla myös muita pienyrityksiä ja käsityövaltaisia, yleensä työvaltaisia yrityksiä. Pohjois-Karjalassa muun muassa naisten voimavarakeskus Karelli on tätä hanketta ajanut voimakkaasti, ja pääosin siellä samoin kuin valtiovarainvaliokunnan kuulemilla asiantuntijoilla on ollut tyytyväisyyttä hankkeen etenemisestä.

Metsänmyyntitulojen tai yleensä metsätalouden tulojen rajaaminen tämän ulkopuolelle on oikea toimenpide, kun lasketaan liikevaihtoa. Meillä Pohjois-Karjalassa niin kuin muuallakin maassa monet metsätaloutta harjoittavat tilat ovat ryhtyneet tuottamaan puunenergiaa. Siellä on netistä tilattavissa halkoja ja pilkkeitä. On ollut hyvä asia, että heidän osalleen nyt tämä arvonlisäverohuojennus on mahdollista saada yritystoimintaan, kun metsätalouden osuus rajataan liikevaihdon ulkopuolelle, ja näin tämäkin tukee niitä tavoitteita, joita maaseudun ja alkutuotannon kehittämisen ja jalostusarvon nostamisen osalta myös on.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on valmistumassa laki, joka viime vaalikampanjan aikaan ilmeisesti oli useimpien puolueiden, ainakin tuolla eri tenteissä kun oli, useimpien ehdokkaina olevien ihmisten tavoitteena, ja siellä luvattiin, että tämän tyyppistä mallia tullaan toteuttamaan, tosin vähän toisen tyyppisesti silloin ajateltiin, ettei huojennusmallia vaan suoraan olisi voinut tehdä helpommalla tavalla, mutta kun tässä on päädytty tähän ja ilmeisesti tässäkin on EU-kuvio mukana, niin tämä malli on nyt sitten toteutumassa.

Silloin aikanaan kun lähetekeskustelua käytiin tässä salissa, käytin puheenvuoron juuri tämän metsätalouden osalta, jotta tämä hallituksen esitys ei ole looginen siinä mielessä, jos menot ja tulot pitää ottaa huomioon, ja tässä se epälooginen asema oli, jotta tässä olisi vaan otettu tämä tulopuoli huomioon. Sen takia minusta valiokunta on tehnyt hyvää työtä, kun se on korjannut tätä esitystä, ja nyt tämä on logiikassa keskenään, koska ei mitään järkeä ole lähteä semmoisesta tilanteesta, jotta nyt jos kenellä sattuu olemaan metsää, se olisi rajoittanut hänen pienyritystoimintaansa. Se olisi joutunut rankemman veron kohteeksi ja se olisi ollut epätasapainossa. Sen takia tämä korjaus on tässä hyvä ja kannatettava. Toivon mukaan tässä nyt tapahtuu sillä tavalla, että nyt tulee päivänvaloon semmoista työtä, mikä on mahdollisesti ollut siellä hämärän puolella. Nyt tämä mahdollistaa semmoisen liukuvan pinnan, jossa ei äkkitöyskyä tule, niin kuin vanhassa järjestelmässä on ollut, ja mahdollisesti myös aiheuttaa sitä harmaata puolta jonkin verran.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten totesin, valiokunta tämän yksimielisesti hyväksyi ja tämä on koko hallituksen esitys. Kannattaa todeta, että muun muassa keskusta oli hyvin aktiivisesti ajamassa tätä hallitusohjelmaan. Jos mennään hieman taaksepäin, tämähän oli täällä esillä poliittisella tasolla aika voimakkaasti, kun ed. Alho ollessaan ministerinä nosti tämän esille ja ajoi sitä määrätietoisesti. Silloin minun tulkintani mukaan se kaatui kokoomuslaisen valtiovarainministerin Niinistön erittäin tiukkaan vastustukseen. Täytyy tämä kokoomuksen yrittäjäansioista aina silloin tällöin muistuttaa, kun ei niitä oikein tahdo löytää, mutta tällainenkin on kuitenkin olemassa.

Klaus Pentti /kesk:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys ja tässä muodossa nimenomaan valtiovarainvaliokunnankin käsittelyn jäljiltä on erinomainen. Tämä tukee erinomaisesti pienyrittäjyyttä ja itse asiassa työllistämistä tässä valtakunnassa. Maaseudun kannalta tämä on erittäin merkittävä. Kun perusmaatalouden työpaikat ovat kovaa vauhtia vähenemässä, niin tämä kannustaa maaseudun uusien elinkeinojen ja palvelujen kehittämiseen. Erinomainen laki.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä olen ollut hyväksymässä tätä mietintöä ja lakiesitystä samalla ja pidän sitä siinä muodossa, mihin se on valiokunnassa muutettu, aivan oikeana ja muutoksia perusteltuina.

Kun täällä on kuitenkin suitsutettu tämän lain merkityksen puolesta ja arvioitu sen työllisyysvaikutuksia, oma käsitykseni on kyllä jonkin verran pessimistisempi. Kun alennuksen saamiseksi liikevaihdon on jäätävä alle 20 000 euron, en usko, että sillä on kovin merkittävää työllistävää vaikutusta. Sen sijaan se helpottaa joidenkin tuhansien tuon rajan alapuolelle nyt jäävien selviytymistä, muun muassa niiden, taisi olla runsaan 5 000:n maatilatalouden harjoittajan, jotka hyötyvät tästä. Se tietenkin helpottaa heidän selviytymistään, mutta en usko, että sillä liikevaihdolla kyetään työllistämään ketään. Ei se ole minusta mahdollista. Ei sillä tule yksinkertaisesti toimeen. Siinä mielessä en usko kovin paljon tämän työllistämisvaikutuksiin.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä arvonlisäverolakiuudistuksessa on todella positiivista panna merkille se, että arvonlisäveron alarajan nostamisella ja liukuvaksi tekemisellä toki pieniä yrityksiä saadaan pikkuisen tuettua yrittämisen vaikealla polulla. Mutta olisin metsällisen taustani takia halunnut nähdä myös sen, että metsätalous olisi otettu tähän arvonlisäverouudistukseen mukaan. Tässä on nimittäin eräs vaara maan mittapuussa, vaikka tämä uudistus on erittäin hyvä ja tervetullut ja tukee sitä pääministeri Vanhasen hallituksen linjaa, että veronkevennyksillä pyritään vaikuttamaan positiivisiin taloustapahtumiin, metsätalouden osalta. Se kuitenkin on Suomessa erittäin tärkeä ala edelleen, ja se hyvä puoli, mikä olisi saavutettu tällä tasavertaisella kohtelulla, olisi se, että myös metsäpuolelle ja nimenomaan maaseudulle olisi luotu uusia työpaikkoja, koska uusissa työpaikoissa, mitkä syntyvät, esimerkiksi maatalouselinkeinon yhteydessä metsätalouselinkeinoa harrastetaan siinä samassa. Tässä on vaara, että syntyy erilaisia verotusmenettelyjä ei puolilla Suomea. Kun olen metsäveroasioissa kolmattakymmentä vuotta esimerkiksi veroilmoituksia tehnyt, olen havainnut eri puolilla Suomea erilaista käytäntöä tietyissä asioissa. Tässä on pieni vaara siitä, että syntyy erilaisia käytäntöjä nimenomaan siitä tulkinnasta, mikä on maatalouden puolta, mikä metsätalouden puolta. Mutta ei tähän asiaan kannata sen suuremmalti puuttua. Kun seuraavan kerran tähän asiaan palataan, tämä pitää ehdottomasti ottaa huomioon.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! En minäkään usko tähän suureen työllistävyyteen, mutta se on ihan totta, että se helpottaa pienen ja osa-aikaisen yrittäjän elämää.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Tämä laki on todella tervetullut ja on sisältynyt jo monta vuotta myös vihreiden aloitepaketteihin ja varjobudjetteihin. Olen ed. Polven kanssa samaa mieltä siitä, että tuskin tämä mikään ratkaiseva työllistämiskeino Suomen työttömyysongelman mittaan nähden on. Paitsi että se mahdollisesti jonkin verran lisää uutta, aloittelevaa, todellakin ehkä jo olemassa olevan työn rinnalla aluksi alkavaa työtä, että uskalletaan tehdä, se todennäköisesti myös jonkin verran tuo päivänvaloon harmaata työntekoa. Sitten olen aika varma siitä, että tämän hetken aika kiikun kaakun olevan, jo nyt ehkä semmoisen toiminnan kohdalla, jossa miettii, vetääkö toiminnan alas kokonaan, se saattaa antaa toivoa siitä, että sittenkin kannattaa yrittää.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan myöskin tähdentää sitä, että tätä esitystä ei varmaankaan pidä ajatella jonain suurena työllistämisavauksena, vaan kysymys on todellakin siitä, että se tukee pienyrittäjyyttä, itsensä työllistämistä, käsityöläisyyttä ja sitä kautta tietysti helpottaa tai madaltaa kynnystä ryhtyä tällaiseksi käsityöläiseksi tai pienyrittäjäksi. Eihän näillä liikevaihdoilla todellakaan muita työllistetä, mutta ainakin nyt pidetään huoli omasta työllistymisestä, joka sekin voi olla tietysti arvokas asia verrattuna siihen, että olisi työttömyyskorvauksella.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tietysti pienillä teoilla voidaan aikaansaada paljonkin, jos näitä tekoja on paljon, erilaisia pieniä työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä yhteiskunnan puolelta.

Mitä tulee vaikeavammaisen työllistämistä helpottavaan lakialoitteeseen eli aloitteeseen, jossa todella on pidetty tärkeänä, että vaikeavammaisilla yrittäjillä säilyisi positiivinen erityiskohtelu, on sinänsä tietysti positiivista ja myönteistä, että tämä on hyväksytty. Siis se jatkaa tilannetta, mikä on tähän saakka ollut, koska tiedämme, että vaikeavammaisten ja yleensä vammaisten ihmisten on vaikeata työllistyä ja vielä erityisen vaikeata verrattuna keskimääräiseen. Tässä mielessä tämä on tärkeä asia. Tarvittaisiin varmasti valtion puolelta vielä lisää toimenpiteitä, jotka olisi valmiiksi mietitty.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vielä äskeisen lisäksi haluaisin tuoda esille sellaisen seikan, että metsätalouden puolella viime aikoina esimerkiksi nykyisen hallituksen aikana on saatu positiivista aikaan esimerkiksi kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisissa varoissa elikkä sinne on saatu lisää panoksia, joilla pystytään luomaan esimerkiksi bioenergiapuolelle uusia työpaikkoja. Bioenergiapuolella nimenomaan monessa tapauksessa työllistävä vaikutus näkyy nimenomaan yhden tai kahden hengen hyvin pienissä yrityksissä, joissa todella ne ovat eräänlaisia liitännäiselinkeinoja. Siksi olisin mielelläni nähnyt tämän metsätalouden puolen tähän kuuluvan. Mutta niin kuin on todettu jo ja niin kuin ed. Alho aika ansiokkaasti toi esille, tässä on nimenomaan pienestä yritystoiminnasta kysymys, joka on erittäin arvokasta. Tällä korostetaan ja houkutellaan niitä ihmisiä, joilla on aktiviteettia, panostamaan siihen, että ihmiset pyrkisivät työllistymään myös mahdollisuuksien mukaan itse. Mutta koska tässä on monta eri verouudistusta tehty, veronkevennyksiä, ymmärrän sen, että jossakin raja kulkee. Toivon kuitenkin vakavasti, että tämä metsätalouden asia, joka Suomelle on tulevaisuudessakin aivan ensiarvoisen tärkeä, otetaan seuraavassa uudistuksessa vakavasti huomioon.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Totean vielä, että pidän tuota esitystä kaiken kaikkiaan tuossa muodossa hyväksyttävänä ja perusteltavana. Mutta ettei menisi pelkästään hallituksen kehumiseksi tämä asian käsittely, on syytä kuitenkin todeta se, että tämä vaikeavammaisten veronhuojennuskysymys tulee tämän esityksen myötä jälleen kerran vuodella jatketuksi. On syytä todeta, että kovakorvainen tuntuu hallitus olevan. Valiokunnan mietinnössä 14/2002 oli sama asia esillä, jolloin valiokunnan lausumaehdotus oli, joka on myös eduskunnan tahto. Siinä on lausuttu: "Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii vaikeavammaisten yrittäjien tukea koskevan pysyvän ratkaisun aikaansaamisesta ensi vuoden aikana ennen seuraavan varsinaisen talousarvioehdotuksen esittelyä eduskunnalle." Toivottavasti se nyt ensi vuoden aikana jo saa aikaan jonkinlaisen esityksen pysyväksi ratkaisuksi. Nythän tämä oli unohdettu kokonaan. Onneksi tuo puute hoidettiin verojaoston tekemällä lakialoitteella.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on monissa puheenvuoroissa jo mainittu, että tämä ei varmaankaan ratkaise Suomen työttömyysongelmaa, ei ehkä merkittävästi edes sitä helpota. Se on kuitenkin siinä mielessä tärkeä ja positiivinen, että aika monia tällaisia yrityksiä perustavat varsinkin sellaiset ihmiset, jotka ovat esimerkiksi työttöminä olleet ja sitten aloittavat toimintansa, ja he ensisijaisesti työllistävät ensin itsensä. Nimenomaan tällaisiin asioihin tällä on positiivinen vaikutus. Samaten myöskin, minkä ed. Pentti aikaisemmin mainitsi, maaseudulla asuville ihmisille, jotka etsivät itselleen lisäelinkeinoa, tällä on merkitystä. Sinänsä tätä voi kyllä pitää ihan tervetulleena, mutta liikaa tältä ei parane odottaa.