Arvoisa herra puhemies! Joitakin aikoja sitten tiedustelin arvoisalta pääministeriltä hallituksen linjaa pakolaispolitiikan suhteen EU:n alueella käsitykseni mukaan tapahtuneen muutoksen johdosta, mutta vastaus jäi silloin mielestäni hieman puutteelliseksi. Lisäbudjetin käsittelyn yhteydessä jouduttiin myöntämään pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaan lisärahoitusta 6,3 miljoonaa, ja käsittelyajatkin ovat sangen pitkiä. Kysyisinkin ministeri Rajamäeltä, kun hän nyt on paikalla ja useimmat ministerit kohdistivat ikään kuin vastausvuoron silloin valitettavasti poissa olleen ministeri Rajamäen suuntaan:

Tämän vuoden alusta on ollut mahdollisuus käyttää niin sanottua Eurodat-järjestelmää eli tunnistaa turvapaikan hakijat sormenjälkien perusteella. Nyt on paljastunut, että jopa 20 prosenttia näistä turvapaikan hakijoista on jo aikaisemmin käännytetty jostain muusta EU-maasta. Tämän perusteella myöskin nykyisin monessa EU-maassa käytetään niin sanottua Dublinin menettelyä eli todellista pikakäännytystä, kun henkilö on pyrkinyt aikaisemmin toiseen EU-maahan ja sieltä palautettu. Tätä menettelyä ei jostakin syystä käytetä vielä Suomessa. Tiedustelisinkin todella ministeri Rajamäeltä:

Koska Suomessa ryhdytään käyttämään tätä EU:n hyväksymää Dublinin menettelyä, joka on todellista pikamenettelyä ja säästää veronmaksajien rahoja?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka kuten myös laittoman maahanmuuton estäminen on EU:ssa yhteistyön kohteena ja monella tavalla pohdittavana. Tähän liittyy monia kysymyksiä. Meilläkin on Suomessa maassa laittomasti olleita tavattu vuosittain noin tuhat, ja sen lisäksi tietysti paineita monella tavalla myöskin EU-maiden keskinäisen koordinaatioon tässä asiassa on. Osittain tähän liittyy myöskin EU:ssa kehitettävä biometristen tunnisteiden järjestelmä, joka on terrorismin torjuntaa mutta myös laittoman maahanmuuton hallintaan paremmin puuttuva.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan ulkomaalaislaki. Tältä osin voi todeta, että Suomen käytäntö, niin sanottu nopeutettu menettely ilmeisen perusteettomien hakijoiden palauttamiseksi, ei ole todella edes Pohjoismaiden eikä Euroopan nopeimpia vaan siinä on jopa näin, että ilmiselvässäkin tapauksessa se kestää noin kaksi kuukautta. Tähän liittyy myöskin ulkomaalaishallinnon hajanaisuuteen liittyvä Ulkomaalaisviraston selvitysmiehen ehdotus, jota tullaan arvioimaan nyt sitten myös hallituksen piirissä.

Arvoisa puhemies! Lisäbudjetin yhteydessä noin kuukausi sitten kävi ilmi, että tämä käsittelyaika on keskimäärin yli 300 vuorokautta. Se aika tuntuu kohtuuttomalta nyt jokaiselle osapuolelle. Tulee mieleen vaan se nyt, kun arvoisa ministeri asiallisesti vastasi tähän, että meillä on näitä ongelmia, eikö nyt olisi kuitenkin paikallaan purkaa näitä ruuhkahuippuja, että saataisiin lyhyemmiksi käsittelyajat ja samalla valtion menot pienenisivät. Siitä varmasti myöskin valtiovarainministeri Kalliomäki olisi iloinen.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Kuten totesin, myönnän, että turvapaikkapäätöksenteko ja siihen liittyvä muutoksenhaku kestää nykyään liian kauan, keskimäärin noin kaksi vuotta Suomessa. Tältä osin Ulkomaalaisviraston turvapaikkamenettelyssä, vaikka sitä on nopeutettu, on selvästi myöskin käsittelyyn liittyviä priorisointi- ym. tarpeita ja näistä käydään ministeriön piirissä keskustelua. Itse tulen tulostavoitteena ohjeistamaan Ulkomaalaisviraston käsittelyaikojen puolittamisen tietyllä aikajänteellä tavoitteena, johon myös ministeriön sisällä parhaillaan on valmistelua suoritettu. Mutta koko käsittelyn hajanaisuus ja hitaus tietysti lisää kustannuksia ja aiheuttaa myös ongelmia turvapaikan hakijoille, mikä tällä hetkellä Suomen käytäntö on.