Markku Pakkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustelussa on lakialoitteeni, laki julkisista hankinnoista annetun lain 15 §:n muuttamisesta.

Suomen kansalliset raja-arvot julkisissa hankinnoissa kilpailutettavien tavara- ja palveluhankintojen osalta ovat käytännön toiminnan kannalta hyvin matalat. Tavaroiden ja palveluiden osalta kansallisesti päätetty raja-arvo on 15 000 euroa ilman arvonlisäveroa, sosiaali- ja terveyspalveluissa 50 000 euroa ja rakennusurakoissa 100 000 euroa. Nämä raja-arvot näkyvät erityisesti kuntien hankinnoissa, joissa jo merkitykseltään pienenkin tavaraerän tai palvelun tilaaminen edellyttää kilpailutusmenettelyä. Samalla kilpailutusosaaminen kunnissa on heikohkoa eikä kriteeristöjä osata määritellä hankinnan kannalta olennaisiin asioihin keskittyviksi ja tulkintamahdollisuuksiltaan selviksi.

Markkinaoikeutta kuormittavien valitusten määrä on selvä merkki huonosta hankintaosaamisesta, mutta samalla valituksen kohteina olevien hankintojen arvot valitusprosessin kestoon ja kustannuksiin nähden kertovat, että hankintalakia sovelletaan nykyisellään aivan liian pieniin hankintoihin. Kansalliset raja-arvot on mahdollisesti alkujaankin asetettu turhan tiukoiksi etenkin tavaroiden osalta, mutta ne ovat myös jääneet jälkeen hintojen ja toimintojen kehityksestä.

Julkisista hankinnoista annetun lain tavoitteena on ollut estää korruptiota ja muunlaista kilpailua vääristävää suosintaa. Tässä suhteessa se toimineekin hyvin, kun kyseessä ovat suuret, useiden satojentuhansien eurojen hankinnat, mutta yksittäisten kopiokoneiden tai muiden vastaavien hankintojen kannalta raja hankaloittaa tarpeettomasti kuntien toimintaa. Hankintojen valmistelun ja mahdollisen valituskäsittelyn kustannukset rasittavat huomattavasti kuntien taloutta ja tulevat aina jossakin muodossa veronmaksajien maksettaviksi. Lisäksi valitukseen johtanut hankinta viivästyy usein kuukausista jopa yli vuoteen hankaloittaen normaaleja toimintoja myös sitä kautta. Onkin perusteltua korottaa tavara- ja palveluhankintojen kilpailutusrajaa niin, että kilpailutusta sovelletaan vasta merkitykseltään huomattaviin hankintoihin.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen.

Heikki A. Ollila /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä asia on varmaan monille meille kunnallispolitiikassa toimiville tuttu, joten olemme tässä asiassa jonkin sortin asiantuntijoita. Pari asiaa tähän liittyen.

Ensinnäkin kannatan tätä. Käytäntö on osoittanut, että näiden rajojen nostaminen on tarpeellista. Kilpailutuksen järjestäminen on työlästä paitsi kunnille myös yrittäjille. Monessa tapauksessa nämä vaateet ovat melko tiukat, joita tässä on.

Mitä hankintaosaamiseen tulee, niin se puute kunnissa todellakin on. Esimerkiksi kotikuntani Tampereen ympäristössä on järjestetty seudullinen hankintarengas, joka toteuttaa tätä. On myös valtakunnallinen kuntahankinta. Tässä suhteessa myös tietysti kannustan siihen, että päästään suurempiin kuntayksiköihin. Tämä ei ole ainoa asia, missä erikoisosaamista tarvitaan. Isommat kunnat ovat resursseiltaan paremmat sitä hoitamaan kuin pienet kunnat.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Ollilaa kannatuksesta aloitteelleni.

Haluan vielä lisätä siihen näkemyksen pienyrittäjän kannalta. Aika useasti jotkut kunnalliset hankinnat ovat määrältään kuitenkin niin pieniä kunnalle, mutta sille pienelle yrittäjälle hankinta on aika iso ja ratkaiseva, ja siinä tällainen kilpailuttaminen aiheuttaa joskus myös yrittäjän kannalta kiusallisen tilanteen. Näin ollen, jos tämä raja olisi korkeampi, se toimisi. Muun muassa lähiruoka on sellainen tuote, mitä voitaisiin paljon useammin saada markkinoitua ilman tällaista hankalaa kilpailuttamismenetelmää.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Julkisten hankintojen kilpailuttamiseen todella liittyy monenlaisia ongelmia, ja on aivan totta, niin kuin tässä edelliset puhujat puhuivat, että osaamisen vahvistamisessa on kyllä suurta tarvetta myös kunnissa.

Täytyy sanoa tämän ed. Pakkasen lakialoitteen osalta se, että esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunta ihan yksimielisesti hankintalain selontekoa käsitellessään esitti sitä, että tulisi harkita todella tämän raja-arvon nostamista sosiaali- ja terveyspalveluissa muun muassa. Ne ovat aika ongelmallisia, koska nämä raja-arvot ylittyvät kyllä hyvin alhaisissa hankinnoissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, ja se ei aina ole kyllä tarkoituksenmukaista.

Sitten totean ihan vaan esimerkinomaisesti sen, että kun näissä kilpailuttamisissa on monenlaista ongelmaa — aina ei ole osaaminen ihan kohdallaan, eikä kaikkien sektoreiden osaamista ole siinä yksikössä, joka näitä kilpailuttamisia suorittaa — niin yksi ääriesimerkki on tällä hetkellä käytävä keskustelu Orimattilan kunnassa, kun sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeessä kilpailutti vanhusten hoivayksiköt. Todella kilpailutuspäätöksellä tuli tämän kaltainen ratkaisu, että Orimattilan vanhuksia ollaan hoitamassa jatkossa muiden kuntien puolella: Artjärvellä, Mäntsälässä, jopa Heinolassa. Oli kyllä tulkittu hyvin väärin tätä, voidaanko laittaa etusijalle omassa kunnassa tuotetut palvelut. Kyllähän ehdottomasti voidaan kilpailutuskriteereihin laittaa se, missä palvelu tuotetaan. Vaikka se tuottajan suosiminen ei ole oikein, jos oman kunnan tuottajia suosittaisiin, se paikka kyllä voidaan määrittää. Totta kai vanhuspalveluiden pitää olla lähipalveluita, lähellä ihmisiä.

Esko Ahonen /kesk:

Herra puhemies! Tämä ed. Pakkasen lakialoite on sinänsä perusteltu, ja melkein tulevat mieleen tunnetut sanat, kuuluisat sanat, että "tarttis tehdä jotain". Itse kun olen ollut lakivaliokunnassa nyt toista vaalikautta istumassa ja tietysti tunnen tätä markkinaoikeutta ja kilpailulainsäädäntöä siltä osin sitä kautta, niin tämä on meillä todella kyllä ongelma, että meillä on markkinaoikeus aika lailla ruuhkautunut ja siellä hyvinkin pitkään asioitten käsittely venyy ja vanuu. Tietysti se on resurssikysymys ja määrärahakysymys, mutta sillekin tarvitsee tehdä jotain. Tämä on tavallansa niin kuin ketjussa, että tässä on syy—seuraus-suhde, jota pitää miettiä, ja osaltaan tietysti, jos sitä kuormitusta pystytään täällä alapäässä helpottamaan esimerkiksi tämän lakialoitteen myötä, niin tämä on erittäin hyvä asia.