Satu Taiveaho /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ikäihmisten ja eläkeläisten vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä ja heidän mielipiteidensä kuuleminen tärkeää. Tämä lakialoite koskeekin vanhusneuvostoja ja niiden lakisääteistämistä. Monet eläkejärjestöt ovat toivoneet vanhusneuvostojen lakisääteistämistä, ja esimerkiksi oman alueeni Hämeen Eetu eli tämä eläkejärjestöjen yhteistyöverkosto on toivonut tätä vietäväksi eteenpäin.

Vanhusneuvostoista tulee säätää lailla, jotta niiden toiminta taataan koko Suomessa. Kunnallisella vanhusneuvostollahan tarkoitetaan ikäihmisten, kunnan viranomaisten, vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen sekä muiden ikäihmisten parissa toimivien yhteistyöelintä. Vanhusneuvosto toimii tällä hetkellä jo 326 kunnassa vuoden 2008 tietojen mukaan. Koko maan 65 vuotta täyttäneestä väestöstä 93 prosenttia siis asuu kunnissa, joissa vanhusneuvosto on. Ensimmäiset vanhusneuvostot perustettiin vuonna 1996.

Vanhusneuvostojen tehtävät voivat olla hyvin moninaisia. Ne voivat tehdä esityksiä, aloitteita sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä ikäihmisten elämän ja selviytymisen kannalta. Vanhusneuvostot ovat hyväksi koettu väylä ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja ikäihmisten tarpeiden paremmaksi huomioimiseksi kunnissa. Samalla sitä kautta on myös mahdollisuus saada ikäihmisillä oleva tietotaito ja osaaminen kunnallisen päätöksenteon käyttöön.

Vanhusneuvostot osallistuvat myös esimerkiksi ikääntymispoliittisen strategian laatimiseen ja seuraavat strategian toteutumista kunnassa sekä ovat mukana kehittämishankkeissa. Tämän lisäksi ne ovat tehneet aloitteita, antaneet lausuntoja muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, asumiseen ja elinympäristöön sekä liikunta- ja virkistystoimeen liittyvissä kysymyksissä. Vanhusneuvostojen edustajalle voidaan myös myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeus esimerkiksi lautakuntien kokouksiin.

Vanhusneuvostot ovat myös osallistuneet paikkakunnalla kaikille avoimien vanhusfoorumien, luentotilaisuuksien ja muiden tapahtumien järjestämiseen. Sen jäsenet ovat osallistuneet ikäihmisten palveluoppaiden ja tapahtumakalentereiden tekoon. Vanhusneuvostot ovat lisäksi tiedottaneet omasta toiminnastaan sekä käynnistäneet keskusteluja ikäihmisiä kiinnostavista asioista tiedotusvälineissä.

Vanhusneuvoston asettaminen on siis nyt ollut kunnille vapaaehtoista. Kun niiden asemasta ei ole säädetty lainsäädännöllä, organisointi on vapaasti kunnan harkittavissa. Yleensä kunnissa vanhusneuvostolle on hyväksytty toimintasääntö, jossa määritellään sen tehtävät ja kokoonpano. Vanhusneuvosto laatii myös toimintasuunnitelman seuraavalle vuodelle sekä antaa toimintakertomuksen edellisen vuoden toiminnasta. Koska vanhusneuvostosta ei ole säädetty lailla, niitä ei ole myöskään perustettu kaikissa kunnissa, ja tämä tuo omalta osaltaan eriarvoisuutta ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksiin eri kuntien välillä. Lisäksi monissa kunnissa vanhusneuvostojen toimintaa leimaa epävarmuus jatkuvuudesta, kun joudutaan tietyllä tavalla taistelemaan vanhusneuvoston säilymiseksi, kun lakkautusesityksiäkin on toisinaan kunnissa tehty.

Yleensä kunnanhallitus asettaa ja valitsee nämä vanhusneuvostot, ja vanhusneuvostoon kuuluu eläkeläis- ja muiden järjestöjen edustajia sekä kunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä eri toimialoilta. Puheenjohtajana vanhusneuvostossa on useimmiten eläkeläisjärjestön edustaja ja sihteerinä kunnan työntekijä. Kun kysymys on kunnan toiminnasta, kunta vastaa myös rahoituksesta. Toimintaan varattu määräraha kattaa yleensä toiminnasta aiheutuvat kulut ja ainakin jäsenten kokouspalkkiot ja matkakulut.

Vanhusneuvostoista tulee säätää lailla, jotta ne saadaan kaikkiin kuntiin Suomessa ja tämä epävarmuus poistettua. Samalla tulee huolehtia siitä, että niiden kautta syntyy myös aivan oikeita, todellisia, aitoja vaikutusmahdollisuuksia eikä toiminta jää vain keskustelu- ja yhteistyöfoorumin kaltaiseksi. Kaikissa Pohjoismaissa vanhusneuvostojen toiminta on ollut ja on neuvoa-antavaa, eli se ei ole varsinainen päätöksentekoelin, mutta vaikka näin on, tulee kuitenkin toiminnan tuloksellisuuden ja mielekkyydenkin kannalta vanhusneuvostolle tarjota aitoja ja todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Tämähän tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vanhusneuvoston laatimat aloitteet ja vastaavat käsitellään asianmukaisella tavalla ja niihin annetaan myös vastaus. Myös muilta osin vanhusneuvostojen vaikutusmahdollisuuksia tulisi ja tulee lisätä.

Arvoisa puhemies! Eläkeläisten ja ikäihmisten on mahdollista toki asettua myös ehdokkaaksi varsinaisissa kunnallisvaaleissa, mikäli he haluavat ja kunto sen mahdollistaa. Iäkkäiden määrä on kuitenkin usein vähäinen kunnanvaltuustoissa. On myös tärkeää, että virallisen kunnallispolitiikan lisäksi on mahdollisuuksia ottaa kansalaisjärjestöt ja niiden kautta ohjautuva aktiivisuus huomioon ja käyttöön kunnallisessa päätöksenteossa yhä paremmin. Näitä asioita varten siis tarvitsemme vanhusneuvostoja.

Toivottavasti tämä lakialoite etenee myötätuulessa ja asia saa laajaa tukea ja etenee myös lainvalmisteluun. Lain mahdollisessa valmistelussa on syytä ottaa eläkeläisjärjestöt ja ikäihmisten asioiden parissa toimivat muut järjestöt myös aktiivisesti mukaan tämän lain valmisteluun.

Heikki A. Ollila /kok:

Arvoisa puhemies! Joudun nyt valittaen toteamaan, että ed. Taiveahon toivoma myötätuuli tälle asialle alkaa kuitenkin lievällä vastatuulella. Lain tarkoitus on varmasti hyvä, mutta uskon tässäkin asiassa kuitenkin kuntien itsenäiseen harkintaan, kunnalliseen demokratiaan ja itsehallintoon. Näin ollen en voi kannattaa sen rajoittamista tämänkään aloitteen mukaisella lainsäädännöllä. Kyllä se vaan on niin, että jos tämä maailma tulisi byrokratialla, normeilla, määräyksillä ja käskytyksillä kuntoon, niin tämä maailma ja Suomi olisi jo kunnossa, mutta kun se ei vain näin ole. Uskon tähän paikallisuuteen tässäkin asiassa. Kyllä kunnat itse osaavat harkita, tarvitaanko vai ei tällaisia neuvostoja.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Taiveahon lakialoite vanhusneuvostojen perustamisesta on asiallisesti hyvin perusteltu ja tarpeellinen monissa kunnissa, niin kuin kävi tuosta esittelytekstistä hyvin ilmi. Se on jo toimiva järjestelmä, ja kotikunnassanikin vanhusneuvostot ovat olleet jo toistakymmentä vuotta ja tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Siinä mielessä asia on hyvä ja kannatettava. Se, että niitä ei ole tällä hetkellä vielä kaikissa kunnissa, jossain määrin ihmetyttääkin kuntapäättäjänä, koska ne ovat olleet vain pelkästään helpotus niissä kunnissa, missä neuvostot ovat toimineet, ja ne ovat toimineet ilman erityistä lakia ainakin meillä päin. Siinä mielessä toivoisin, että kuntapäättäjät suhtautuisivat tähän asiaan jo siltä pohjalta vakavasti ja perustaisivat niitä vanhusneuvostoja.

Esko  Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Me kävimme jo aika pitkälle saman tyyppistä keskustelua ed. Sirnön lakialoitteen kohdalla koskien omaishoitajia. Viittaankin erääseen puheenvuorooni siinä toteamalla, että meidän keski-ikämme nousee hyvin nopeasti: 40 vuodessa miesten keski-ikä on kasvanut 16 vuodella. Siinä mielessä vanhusneuvostojen tarpeellisuus kunnissa yhä enemmän lisääntyy.

Ed. Pakkanen tuossa edellä totesi, että niistä kunnista, joissa vanhusneuvostot toimivat, on tullut vain myönteistä tietoa. Ihan samaten omalla alueellani, niissä kunnissa, joissa vanhusneuvostot ovat, on todella myönteisesti pystytty puuttumaan niihin epäkohtiin ennalta ehkäisevästi. Ainahan pitää muistaa se, että kun ennalta ehkäisevästi pystytään asioihin tarttumaan, niin ennalta ehkäisevään työhön sijoitettu ensimmäinen euro on, kun loppupäässä sitten niitä vikoja ja vahinkoja aletaan korjata, vähintään 3—4 euron arvoinen.

Arvoisa herra puhemies! Puutun hieman laajempaan asiaan tässä puheenvuoroni lopussa. Olen voimakkaasti osaltani tehnyt työtä esittämällä kirjallisia kysymyksiä ja toimenpidealoitteita eläkeasiamiehen viran perustamisesta, mikä myös liittyy tähän vanhustenhuoltoon ja vanhusasioihin hyvinkin voimakkaasti. Eli eläkeasiamiehen viran perustaminen sosiaaliministeriöön, jossa se toimii ihan samalla tavalla kuin lapsiasiainvaltuutettu, niin tämä eläkeasiainvaltuutettu kokonaisuutena ...

Kyllä, mutta se ... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että ed. Ollila suhtautuu varsin kriittisesti tähän, että vanhusneuvostoista lailla säädettäisiin. Nimittäin kyllä kokoomustakin lähellä oleva Kansalliset Seniorit on kyllä kannattanut, että lailla tästä vanhusneuvostosta säädettäisiin. Eli tämä ed. Ollilan viesti toivottavasti sitten kantautuu myös sinnepäin ja ed. Ollila saisi myös informaatiota tämän lain tarpeista myös sieltä taholta.

Näitä vanhusneuvostoja todella tarvitaan, ja ne ovat olleet tärkeitä kunnissa, niin kuin tässä tuli esiin. Arvoisa puhemies huomautti ed. Ahoselle, että tällä kertaa ei oikein vanhusasiainvaltuutetun tehtävästä sopisi puhua, mutta kun se ed. Ahosen puheenvuorossa tuli esiin, niin lyhyesti vaan totean, että kannatan kyllä myös sitä ajatusta. Vanhusasiainvaltuutettu olisi myös tärkeä valvomaan ja edistämään ikäihmisten oikeuksia.