Puhemies! Päällä oleva talouskriisi on koituva koko yhteiskunnan taakaksi, ja se taakka, vaikka se ei vielä tunnu, on oleva raskas, kaikkein raskain yhteiskunnan vähätuloisimmille ihmisille. Tällaisen uhan edessä järjettömien riskien ottamista tulisi kaikin tavoin välttää. Elvytyspolitiikassaan hallitus kuitenkin tekee näin, se ottaa erittäin ison riskin: 80 prosenttia elvytyksestä tulee niin sanotun veroelvytyksen kautta. Nyt Euroopan unionin komissiokin, hyvä ystävämme, arvoisa valtiovarainministeri, on päätynyt samaan kuin oppositio täällä jo vuosi sitten, että tämä on virhe ja suuri virhe. Nyt vastikään sitten ilmeisesti olette jo vähän saman suuntaista ajatellut, koska (Puhemies: Minuutti!) suosittelette Baltian mallia. Onko Liettuan tie meidänkin tiemme?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Aivan ensin täytyy korjata, että komissiolla on valitettavasti sattunut tulkintavirhe siinä omassa arviossaan. Me korjaamme heille luvut, ja varmaan seuraavissa arvioissa komissio jälleen palaa sille linjalle, joka sillä oli tämän vuoden alussa, kun se arvioi muun muassa tuloveron kevennykset erittäin positiiviseksi tavaksi elvyttää. Jokainen pystyy huomaamaan, että komissiolla on tässä hieman tulkintavirhettä, koska komissio sanoi, että Suomi elvyttää 6 miljardin edestä tänä vuonna, ja sitten komissio toteaa, että tuloveron kevennykset ovat noin 80 prosenttia tästä 6 miljardista eurosta. Edes oppositio ei löydä sellaista logiikkaa, että noin 5 miljardin euron tuloveron kevennykset olisi tänä vuonna tehty. Olemme nyt selvittäneet, mitä komissio on tähän laskenut, niin se on ottanut omaan arvioonsa virheellisesti mukaan muun muassa pienituloisimpien etuusparannukset, kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden muutokset, erilaiset etuuksien inflaatiotarkistukset, eli tästä tämä on nyt tullut. Mutta ei kannata komissiota syyttää, tekevälle sattuu.

Mitä tulee sitten ... (Puhemies: Minuutti!) — No niin.

Puhemies! Minäkin katsoin vain lehdistöstä valtiovarainministerin laskentakaavaa, ja sillä tavalla toimien te kyllä voitte laskea elvytykseksi vaikka koko valtiontalouden vajeen, ensi vuonna 13 miljardia euroa. Mutta totta kai me voimme täällä puhua ohi toistemme ja leikkiä numeroilla. Se ei kuitenkaan muuta tosiasioita, ja kun kysytään, mitä veroelvytys on elvyttänyt, niin se on elvyttänyt ennen kaikkea, pääasiassa, osakemarkkinoita ja sijoituksia siellä, kiinteistöbisnestä, monimuotoisia arvopapereitten johdannaisia — tällaisia asioita, jotka olivat pääsyyllisiä silloin, kun tämä talouskriisi tuli päälle.

Iso kysymys kuuluu: Miten elvytätte työllisyyttä? Kun aloititte tämän hallituskauden, työttömyysaste oli putoamassa alle 7 prosentin, työllisyysaste oli yli 70 prosenttia. Mikä on ennusteenne sille ajalle, kun 2011 lopetatte tämän kautenne? Voin avittaa sillä tavalla, että (Puhemies: Minuutti!) todennäköisesti työttömyys on lähes tuplaantunut.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Työttömyysaste varmasti nousee, valitettavasti, ja se johtuu, niin kuin jokainen tietää, joka asioita vähänkään seuraa, ei tarvitse edes paljoa seurata, siitä, että vienti ei vedä, ja kun 50 prosenttia taloudestamme tulee viennistä, niin valtio ei pysty ryhtymään vientiyrityksille asiakkaaksi. Tästähän se johtuu.

Ymmärrän, että se, mitä äsken sanoin komission luvuista, ei teille kelpaa vastaukseksi, mutta korjasin sen virheen, kun totesitte, että 80 prosenttia, niin kuin komissiokin on todennut, on ollut elvytyksestä veroelvytystä. Korjasin sen tosiasian, ja me tulemme nämä asiat korjaamaan myös komission päähän.

Mutta mitä tulee tuloveron kevennykseen, niin hallituksen lähtökohta on ollut se, että me haluamme, että palkansaajat ja eläkkeensaajat, myös pienituloisimmat palkansaajat, saavat lisää ostovoimaa ja voivat näin ollen vauhdittaa kotimarkkinoita tilanteessa, jossa se vientimarkkina ei toimi. Toisaalta tuloveron kevennys ja ostovoiman kasvu ja alhaiset korot tähän vielä päälle (Puhemies: Minuutti!) ja palkankorotukset ovat pitäneet kotimarkkinoitten luottamusta hyvänä. Se on erittäin tärkeä asia silloin, kun vienti ei vedä.

Arvoisa puhemies! Teidän logiikallanne komission olisi pitänyt tehdä virhe myös siinä vaiheessa, kun se arvioi, että Suomi elvyttää runsaasti. Mutta miksi sitten, jos Suomi teidän mielestänne elvyttää hyvin ja runsaasti, työttömyys Suomessa kasvaa enemmän kuin Euroopan unionin maissa keskimäärin? (Ed. Zyskowicz: Me olemme enemmän viennistä riippuvaisia!) Minkä takia esimerkiksi teollisuus on lähtenyt jo Saksassa nousuun, se on lähtenyt Ruotsissa nousuun, se on lähtenyt EU-maissa keskimäärin nousuun, mutta Suomi kulkee vielä alaspäin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tässä on hyvin montakin syytä. Ensimmäinen syy on se, että meidän viennin rakenne on investointitavaroita tuottava, ja kun maailmalla kukaan ei investoi, niin silloin niitä tavaroita ei myöskään viedä. Autoja, joita esimerkiksi Saksa valmistaa, ruvetaan heti ostamaan nopeammin, kun ihmiset vain luottavat tulevaisuuteen. Tämä on yksi syy. Suomen talous tuli viipeellä lamaan ja nousee siitä myös viipeellä. Tämä johtuu hyvin pitkälle tämän kaltaisista asioista. Tosin on varmaan olemassa paljon muitakin syitä, yhteiskunnan rakenteet, mitkä hyvänsä voivat olla, esimerkiksi Suomen yksikkötyökustannukset ovat huomattavasti korkeammalla tasolla kuin Saksassa, ja Saksa varmasti pääsee myös tästä syystä johtuen nopeammin kasvuun kiinni.

Arvoisa puhemies! Eilen omalle väelle puhuessanne te olette hehkuttanut sitä, että Liettuan ja Viron tie on meidän tiemme, eli rajuja leikkauksia sosiaalietuuksiin, jopa palkkojen alennuksia, (Ed. Zyskowicz: Väärä tulkinta!) työttömyyden rajua kasvua, tasaveroa. Arvaan, että nämä ovat teidän haaveitanne, mutta sehän tarkoittaisi sitä, että työttömyys räjähtäisi käsiin tässä maassa, jos lähdetään tälle elvytyksestä irtoamisen tielle ja jos tämä tasa-arvoajattelu hylätään.

Kenen kanssa te aiotte tämmöisiä ohjelmia viedä läpi, vai meinaatteko te ottaa ihan enemmistön seuraavaan eduskuntaan, joka näitten ongelmien kanssa on tekemisissä? Onko kokoomus jo näin voimansa tunnossa, että se lähtee vain romuttamaan tätä hommaa, koska en minä osaa pitää tämmöisiä leikkaushankkeita oikeina, kun meillä on jo muutoinkin liian isot erot ihmisten välillä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Mitään tuosta, mitä te sanoitte, en sanonut eilen, en yhtä ainutta sanaa. Ainoa, mikä siinä oli oikein, oli se, että halusin nostaa hattua Virolle, joka tässä tilanteessa pyrkii Emun jäseneksi ja todennäköisesti vielä pääsee 2011. Se on kunnioitettavaa virolaisilta. Minä en tiedä, kuinka ed. Tennilä toivoisi ... No, ehkä, ed. Tennilä, vasemmistoliitto todellakin toivoo sitä, että Viron talous ei tervehtyisi tai että Viro ei pääsisi Emun jäseneksi, se on teidän virallinen linjanne ollut pitkään. Mutta minä halusin kunnioittaa niitä vastuunkantajia, jotka muun muassa Virossa tekevät kovaa työtä, hartiavoimin työtä, jotta se kansantalous pystyisi toipumaan, pääsemään Emun jäseneksi, stabiloimaan omaa talouttaan ja olemaan kasvattamassa hyvinvointiyhteiskuntaa. Se, mitä sanoitte äsken, ei yksinkertaisesti pitänyt paikkaansa. Yhtään mitään tuommoista en sanonut. Halusin vain osoittaa kunnioitukseni niitä vastuunkantajia kohtaan, jotka erittäin vaikeassa tilanteessa sekä Liettuassa että Virossa ovat pistäneet oman terveytensäkin likoon oman kansansa tulevaisuuden vuoksi.

Herra puhemies! Tosiasia on, että hallituksen elvytyspolitiikassa veroelvytyksellä on ollut varsin keskeinen osa, ja olisikin hyvin tärkeää, että hallitus pystyisi selvittämään, miten tämä veroelvytys on kohdentunut väestöryhmittäin, alueittain ja tässä mielessä oikeudenmukaisella tavalla.

Onko teillä se käsitys, että sellaiset vaikeat työttömyyden alueet kuin esimerkiksi Keski-Suomi, joka on jatkuvasti ollut kolmen työttömyyden kannalta vaikeimman te-keskuksen aluetta, ovat hyötyneet myös veroelvytyksestä suhteessa edes lähimain saman verran kuin eteläinen Suomi, missä veroelvytys on ilmeisesti kaikkein eniten hyödyttänyt ja kaikkein eniten hyödyttänyt kaikkein parhaimmassa asemassa olevia? Onko teillä antaa selvitys siitä, miten todellakin veroelvytys on teholtaan vaikuttanut väestöryhmiin ja alueellisesti?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! En osaa siihen vastata, miten tuloveron kevennys on vaikuttanut eri kunnissa tai kaupunginosissa tai maakunnissa. Tuloveron kevennysten profiili on ollut semmoinen, että hieman enemmän on alennettu pienempituloisten verotusta, ja ensi vuonnahan, niin kuin kaikki tiedätte, ainoastaan kaikkein pienituloisimpien verotusta kevennetään. Kenenkään muun verotusta ei kevennetä. Kun summataan tämä, en osaa sanoa, kuinka tuloveron kevennys sitten kohdistuu. Mutta joka tapauksessa ensi vuonna vain kaikkein pienituloisimmille ihmisille perusvähennyksen kasvattamisen kautta tehdään tuloveron kevennystä. Tätähän ei ole sitten vuoden, olisiko, 1991 jälkeen yksikään hallitus tehnyt. Nyt se siis tehdään. Eli siis kaikkein pienituloisimmille, muille ei tule, muilla pidetään tasaisesti.

Herra puhemies! Kyllä myöskin EU:n komissio on aikaisemmin antanut huomautuksia ja kehotuksia, joihin te, ministeri Katainen, ette ole vakavasti suhtautunut. Joulukuun 5. päivä viime vuonna komissio kehotti välittömästi tekemään kysyntää tukevia toimia ja suuntaamaan niitä määräaikaisesti pahiten kärsiville aloille, muun muassa rakennusalalle, ja lisäämällä myös julkisia menoja vaikuttamaan tähän työttömyyden pahenevaan uhkaan ja tukemaan myös erityisesti heikoimmassa asemassa olevia kotitalouksia. Näitä kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentämiseen liittyviä toimia te ette ole myöskään tehnyt. Te elätte huhtikuun 2007 Säätytalon veronkevennysmallin mukaan suhtautumatta tähän täysin muuttuneeseen tilanteeseen ja ihailette tosiaan Liettuan ja Viron ratkaisuja, tasaverojärjestelmiä, yritysten verotusten keventämistä, julkisen sektorin palkkojen alentamista, opettajien osalta ilmoitusmenettelyllä, sosiaalikustannusten leikkausta, työttömyyden jatkuvaa kasvua. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Tällekö te nostatte hattua?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tulkoon nyt kerta kaikkiaan selväksi se, että se, mitä ed. Rajamäki toistamiseen sanoi, ei pidä paikkaansa. Se, mitä te kuvailitte minun ihannoivan, ei pidä paikkaansa. Minä ihannoin niitä ihmisiä, jotka kantavat vastuuta ja laittavat taloutensa kuntoon. Keinot jokainen valitsee, mutta jos vaihtoehtona on se, että annetaan talouden, niin kuin nämä muutamat maat ovat olleet siinä tilanteessa, että olisi ollut konkurssi vaihtoehtona ... Kaikki, jotka vähääkään tietävät, mitä siellä tapahtuu, tietävät, kuinka vakavassa tilanteessa ollaan, huomattavasti vakavammassa tilanteessa kuin Suomi 1990-luvun alussa. Minä ihailen sitä rohkeutta, mitä näillä ihmisillä on ollut.

Mitä tulee sitten komission suosituksiin, sen verran voisi olla ehkä rehellinen, että toteaisi, että komissio ei ole missään vaiheessa kokenut, että Suomi olisi jättänyt näitä asioita tekemättä, ei kertaakaan. Suomi on esimerkiksi kaikkein pienituloisimpien päivärahoja nostanut enemmän kuin ehkä yhdessäkään EU-maassa, meillä on tehty kysyntää tukevia toimenpiteitä muun muassa tuloverotusta keventämällä (Puhemies: Minuutti!) ja meillä on satsattu rakennusteollisuuteen niin, että jopa hallitusta normaalisti kriittisesti arvioivat ekonomistit sanovat, että tämän parempaa elvytystä ei olisi voinut rakennuspuolelle tehdä.

Arvoisa puhemies! Kun ed. Tennilä kysyi, ketähän tulee kaveriksi leikkaamaan perusturvaa, niin sitä me emme tiedä, mutta edellisellä kerralla kaverina olivat vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit, minkä ed. Tennilä muistanee pitkäaikaisena kansanedustajana. Mutta kysyn valtiovarainministeriltä:

Kuinka paljon hallitus on käyttänyt voimavaroja ja elvytystä investointeihin, asuntoihin, niiden korjauksiin, liikenneinfraan, yritystoiminnan riskeihin jne.? Näin saadaan tasapuolinen, oikea kuva siitä, mihin niitä elvytysrahoja on mennyt.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos esimerkiksi käytetään tätä komission ennustetta, jota oppositio haluaa käyttää — tai ei se ole ennustus, vaan arvio — niin sen mukaan 25 prosenttia elvytyksestä on ollut tuloveron kevennystä, loput on ollut muuta.

Mutta kun ed. Rajamäkikin tuossa äsken totesi, että hallitus on sitoutunut hyvien aikojen hallitusohjelman toteuttamiseen eikä mikään ole muuttunut, niin se nyt ei aivan pidä paikkaansa. (Ed. Kimmo Kiljunen: Ei taaskaan pidä paikkaansa?) — Pitää korjata näitä asiavirheitä, joita oppositio suoltaa valitettavan paljon.

Jos katsotte vaikkapa sitä, että yksi keskeisimpiä talouspolitiikan linjauksia hallitusohjelmassa oli se, että edes huonoina aikoina alijäämä ei saa olla yli 2,5:tä prosenttia, niin nyt alijäämä on aivan jotakin muuta. Se on sen verran muuta, että se tarkoittaa rahassa noin 6,5:tä miljardia euroa. Eli hallitus on reagoinut noin 6,5 miljardin edestä menopuolella kriisiin ja tehnyt noin 2 miljardin edestä erilaisia uusia kohdennuksia veropuolelle. (Puhemies: Minuutti!) Jos joku on sitä mieltä, että vielä sen 14 miljardin velan päälle pitäisi ottaa lisää, niin siitä me todella olemme eri mieltä.

Herra puhemies! On toki hallitus kyllä elvyttänyt, mutta kysymys on nyt siitä myöskin, onko valittu oikeat keinot. Kun ministerikin haluaa sanoa, että on pyritty pitämään huolta pienituloisista ja perusvähennystä on nostettu, niin miten se auttaa niitä, joilla ei ole vähennettävää? Eikö nyt olisi ollut oikea hetki ja tilaisuus palauttaa erimuotoinen perustulo sille tasolle, jolla se vielä ennen edellistä lamaa oli? Kun se on koko ajan jäänyt jälkeen, mikä on merkinnyt sitä, että köyhyysrajan alle jäävien ihmisten määrä jopa työssä käyvien ihmisten osalta on kasvanut, eikö tämä olisi ollut kaikista tehokkainta elvytystä, joka olisi samalla korjannut niitä sosiaalisia vääryyksiä, mitä meidän yhteiskunnassamme on? Miksi tätä ei ole haluttu käyttää, vaikkapa vain esimerkiksi käyttää 120 miljoonaa siihen, että työttömyysperuspäivärahaa olisi korotettu, mikä poistaisi suuren osan niistä ihmisistä, jotka nyt ovat tarpeettomasti toimeentuloluukulla (Puhemies: Minuutti!) tämän perusturvan riittämättömyyden vuoksi?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tätäkin on tehty. Mehän itse asiassa ed. Heinäluoman kanssa, olisiko kuukausi kaksi sitten, keskustelimme siitä, minkä verran tämä hallitus on tehnyt pienimpien etuuksien korottamisessa verrattuna aikaisempiin hallituksiin. Me sovimme silloin, että katsotaan ne luvut. Olen toimittanut ne luvut, mutta jostakin ihmeen syystä sosialidemokraattien puolelta siihen laskelmaan ei ole koskaan enää palattu. Minä voisin sen nyt vielä kertaalleen luvata laittaa johonkin niin näkyviin, vaikkapa internetiin, että kaikki voivat nähdä, kuinka paljon tämä hallitus on tehnyt nimenomaan pienimpien etuuksien korottamisessa. Sen jälkeen voidaan palata tuohon teidän keskustelunaiheeseenne.

Otan nyt yhden esimerkin vain: Kansaneläkkeitten tasokorotuksen ohella kaikkein pienimmät äitiys-, isyys- ja sairauspäivärahat nousevat merkittävästi, tällä viime mainitulla ryhmällä 170 euroa kuukaudessa. Käsi pystyyn sillä, joka muistaa, että olisi jollekin ihmisryhmälle oltu tekemässä suurempaa tasokorotusta pienimpiin päivärahoihin. Ei varmasti ole koskaan tehty. (Puhemies: Minuutti täyttyy!) Halusin vain tämän tuoda esille. Ei varmaan kaikkia toiveita pystytä koskaan toteuttamaan, mutta erittäin paljon on jo tehty.

Arvoisa puhemies! Ed. Kalliomäki arvosteli hallitusta siitä, että osakemarkkinat ovat elpyneet eli nousseet. Osakemarkkinat perustuvat odotuksiin reaalitalouden kehityksestä, luottamukseen. Osakemarkkinoilla siis uskotaan, että Suomen talous osin hallituksenkin toimenpiteiden ansiosta nousee. Elvytys on siis varmasti onnistunut. Mutta erityisesti haluan kysyä ministeri Vapaavuorelta:

Onko elvytyksellä rakennusalalla ollut merkitystä ja missä määrin?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Valtion tukema asuntotuotanto oli useamman vuoden peräkkäin noin 4 000 asunnon vuosittaisella tasolla. Tänä vuonna olemme tähän mennessä ylittäneet jo 12 000 asunnon määrän. Eli valtion tukema asuntotuotanto on tänä vuonna yli kolminkertaistunut, millä on satojen miljoonien vaikutus ja kymmenientuhansien työpaikkojen vaikutus. Koska rakentaminen on varsin pitkäaikaista toimintaa, tämä vaikutus jatkuu saman suuruisena vielä ensi vuonnakin.

Tämän lisäksi olemme pistäneet 125 miljoonaa euroa niin sanottuihin 10 prosentin korjausavustuksiin, mikä siis tuottaa kymmenen kertaa suuremman liikevaihdon, jolla nyt laskennallisesti turvataan noin 20 000 työpaikkaa.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Toissa päivänä saimme taas muistutuksen siitä, että telakkateollisuudella on melko suuria ongelmia. STX uhkaa lomauttaa koko Turun telakan henkilöstönsä ja irtisanoa 400 työntekijää. Tiedämme, että hallitus on jo aikaistanut valtion alustilauksia, mutta toimenpiteet vaikuttavat riittämättömiltä. Siksi kysynkin, mitä vielä voisi tehdä. Tiedämmehän, että tälläkin alalla on pitkälti kyse kilpailukyvystä ja tuotteista.

Miten hallitus suhtautuu innovaatioihin, niiden tukemiseen, takauksiin ym. toimenpiteisiin, eli miten tuetaan rohkeata kehittämistyötä tämän tärkeän alan pelastamiseksi ja työllisyyden pelastamiseksi?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Totta, STX ilmoitti näistä lomautuksista ja yt-menettelyn käynnistämisestä. On kyllä vaara, että telakkatoimialalla tullaan näkemään seuraavan puolen vuoden, vuoden aikaan vielä hyvinkin vaikeita aikoja. Ne lukemat, mitkä nyt ovat julkisuudessa, voivat vielä ylittyä reilusti, valitettavasti, lähimpien kuukausien aikaan. Ylipäänsä maailmassa tilaukset ovat kerta kaikkiaan romahtaneet 80—90 prosenttia. Pohjalle on jäänyt monien laivatyyppien osalta vain 10—20-prosenttinen kysyntä normaaliin kysyntään verrattuna. Tätä kaikkea ei kerta kaikkiaan voi kokonaan kompensoida.

Hallitus on eri toimin pyrkinyt auttamaan niitä yrityksiä, joilla on sellaisia asiakkaita, jotka voivat tilata. Hallitus tuo lähipäivinä budjetin täydennyksen eduskuntaan, ja tarkoitus on, että innovaatiotuella tuetaan niitä yrityksiä, koska se on sallittua tukea. Lisäksi on tehty päätöksiä: työryhmä esitti 160 miljoonan euron edestä hankintoja ei niinkään Turun telakalle, koska se on erilainen telakka, vaan näille muille telakoille, (Puhemies: Minuutti on täysi!) ja lisäksi noin 80 miljoonan euron edestä päätöksiä näitten hankintojen aikaistamisesta on tehty.

Arvoisa herra puhemies! Välillä tuntuu oikeasti, ministeri Katainen, siltä, että te elätte jossakin lasikaapissa, jossa epäolennainen nostetaan olennaiseksi. Te alatte hokea lukuja, käydä kiistelyä, itse asiassa akateemista kiistelyä, mikä elvytys on mitäkin. Te jätätte näkemättä, että toimeentulovaikeudet kasvavat, leipäjonot kasvavat, työttömyys kasvaa — se on sitä reaalielämää tämän talon ulkopuolella, johon ihmiset joutuvat sopeutumaan. Ei silloin hirveästi kiinnosta se akateeminen keskustelu siitä, mikä se summa on, millä on elvytetty. Nyt kaivataan kipeästi niitä toimia, millä sitä työtä tähän maahan saadaan, ja niitä odotetaan hallitukselta, ei hirveästi liturgiaa enää tässä vaiheessa.

Ministeri Katainen, kun te luettelette veronkevennyksiä, te jätätte kokonaan sanomatta, mitä kuntapuolella on tapahtunut. Toistasataa kuntaa on nostanut veroprosenttiaan, saman verran kuntia on nostanut palvelumaksuja, kiinteistöveroja. Veikkaan, että ensi vuoden aikana lähes puolitoistasataa kuntaa tulee nostamaan. Mitä te sille ongelmalle aiotte tehdä, vai aiotteko te tehdä mitään? Pahaa pelkään, että se 25 prosenttia veroprosenttina kuntapuolella ylittyy ihan lähitulevaisuudessa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Se on valitettavasti monelta osin noin, niin kuin te sanoitte, ihmisten elämässä. Tämmöisessä talouskriisissä työttömyys lisääntyy. Vaikka mitä tekisi, sitä ei kokonaan pysty muuksi muuttamaan. Tulee huono-osaisuutta, tulee monenlaisia vaikeuksia, ja läheskään kaikkiin inhimillisen elämän ongelmiin ei pystytä, vaikka kuinka paljon olisi tahtoa, poliitikkojen toimesta puuttumaan. Mutta hyvin paljon myös pystytään tekemään. Te syytitte siitä, että tämä on akateemista keskustelua. Minuakin se välillä vähän tympäisee, mutta kun pitää joskus oikoa niitä vääriä väitteitä tai käsityksiä, ja sen takia tämä keskustelu ehkä välillä tuntuu junnaavan paikallaan. Samoista asioista kuukausitolkulla väännetään.

Mitä tulee kuntiin, kunnat ovat varmasti vaikeuksissa. Hallitus on esittänyt sinne noin 700 miljoonan euron edestä lisää tuloja, ja sekään ei tietenkään riitä, mutta on se nyt aika paljon kuitenkin, 700 miljoonaa euroa. Mutta ehkä siitä suhteesta jotakin voi sanoa, että jos kuntien lisävelka ensi vuonna on noin 3 prosenttia ja valtionvelka (Puhemies: Minuutti!) kasvaa 25 prosentilla, niin kyllä tässä pikkuisen sitä vastuuta kannetaan myös kuntien puolesta.

Arvoisa puhemies! Kansalaiset, valtioneuvosto! Kysehän on selvästä lapsuksesta ja lipsahduksesta. Jokainenhan tässä maassa tietäisi, että tämä oli moka, mitä valtiovarainministeri heitti, jos meillä olisi mediassa vähänkin intoa puuttua asioihin, kuinka esimerkiksi Latvia, Liettua ja Viro hoidetaan. Ruotsalaiset pankit ovat jo ennestään nostaneet, nyt ne vielä halvemmalla elvyttävät. Meillähän elvytys on sitä, että hallitus muuttaa nimikkeitä toteuttaessaan neljäksi vuodeksi tehtyä hallitusohjelmaa. Tähän kai sopii se, että ruotsalaiset ostavat meidän metsäteollisuuden ja muun vastaavan. Kun vielä valtionvarainministeri puhuu Rkp:stäkin sydänäänellä väristen, ettei saa heikentää ruotsalaisten asemaa tässäkään maassa, niin kai tämä liittyy siihen, että nyt kun venäläiset eivät voi meitä ostaa, kun heillä menee sentään niin huonosti, niin tässä on ihan selkeästi tämmöinen skandinaavinen elvytys, että ruotsalaiset ostavat Viroa, Latviaa, Liettuaa ja Suomea halvalla. Eli tässä se meidän puujuttumme, kun aikoinaan suunnattiin väärin myös tämä puuosaaminen, toteutuu hyvin helpolla. (Puhemies: Minuutti on nyt täysi!)

Onko tämä linjana, että tässä niin kuin ruotsalaisille kaikki vaan, jos Latviaa ja Viroa seurataan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minulle ei ihan selvinnyt tuo ed. Pertti Virtasen edustama logiikka. Mutta minä yritän nyt vastata siihen suoraan kysymykseen, onko linjana se, että myydään ruotsalaisille kaikki. No ei ole. Ei sieltä nyt hirveästi ole ainakaan minuun oltu yhteydessä ostotarjouksissa, eikä minuun kannata ollakaan, koska ei minulla ole mitään myytävää.

Mutta ehkä nyt ... — No, ehkä tämä riittää.

Herra puhemies! Valtiovarainministeri sanoi, että on kaikista eniten pienituloisille verohelpotuksia annettu. Prosentuaalisesti kyllä. Prosentit näyttävät hyvältä, mutta prosenteilla ei voi ostaa mitään, herra valtiovarainministeri. Herra valtiovarainministeri tulee saamaan noin 100 euroa kuukaudessa verohelpotusta, kun sen sijaan pienituloisen, jos verrataan esimerkiksi työmarkkinatuella olevaan, verohelpotus on 50 senttiä päivä. Elikkä tässä on tämä suhde. Eläkeläinen tai työmarkkinatuella oleva joutuu ostamaan sillä 50 sentin lisärahalla sen paremman toimeentulon, niin kuin te sanotte. Mutta teille tulee tämän pienen, vaatimattoman palkan päälle noin 100 euroa kuussa lisää rahaa, ja tässä on se suuri ongelma. Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa ei ole nostettu sentilläkään, niitä tasokorotuksia tehty, eikä myöskään toimeentulotukea, herra valtiovarainministeri. Nämä ryhmät ovat kaikista köyhimpiä. Miksette näihin puutu?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Se on totta, että ihan jokaisen etuudensaajan etuuksia emme ole pystyneet nostamaan, hyvin monien kylläkin. Siinä oikeastaan hallituksella on ollut hyvin selkeä painopiste, että on etsitty kaikkein köyhimmät. Ei ihan kaikkia ole pystytty valitettavasti hoitamaan mutta osa kaikkein köyhimmistä ihmisistä, kuten kansaneläkkeellä olevat. Erityisesti vaikkapa semmoisille ihmisille, jotka ovat vammautuneet nuorina ja joilla ei ole työeläkettä, tai sitten niille, jotka ovat tehneet päivätyönsä perheenäitinä ja joille ei ole tullut muuta eläkettä ja jotka saavat pelkästään kansaneläkettä, olemme halunneet tehdä reilumpia korotuksia.

Samoiten, mitä olen jo aikaisemmin ja useaan otteeseen maininnut, pienimpiin äitiys-, isyys- ja sairauspäivärahoihin esimerkiksi yksinhuoltajien kohdalla me olemme tehneet oikein reilun korotuksen, mikä on hyvä. Se on ollut mahdollista vain sen takia, että olemme kohdentaneet, mutta se on totta, että ihan kaikkia etuuksia emme ole voineet korottaa. Kaikkeen ei kerralla rahaa riitä, mutta toivotaan, että moni pienituloinen ihminen, joka on vielä työikäinen, saisi (Puhemies: Minuutti on mennyt!) esimerkiksi toisten kasvavan ostovoiman kautta lisää työtä. Se on ehkä parasta sosiaaliturvaa niille ihmisille, jotka työtä pystyvät tekemään.

Puhemies! Täällä opastettiin minua siihen, että osakekurssien, osakemarkkinoiden, nousu yleensä ennakoi myöskin talouden elpymistä. Näin usein on ollut, mutta milloin on ollut aikaisemmin tämmöinen tilanne, jossa se ei millään tavalla saa pohjaa yritysten reaalitaloudesta, vain siltä osin, että saneeraajat, jotka antavat potkuja väelle, menestyvät kurssipuolella hyvin? Sitten ei ole ollut sellaista historiallista tilannetta kuin nyt, että maailmanlaajuisesti on sellaisia tukimääriä osin elvytyksen nimissä jaettu eri puolille, että niiden vaikutukset, ei pelkästään tämä tunnettu W-ilmiö, saattavat olla edessämme. Tuleekin romahdus kursseissa vielä kerran, ennen kuin sitten todella lähdetään kunnolla nousemaan myöskin reaalitalouden puolella. Tähän kannattaa valmistautua.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Olen ihan tismalleen samaa mieltä ed. Kalliomäen kanssa. Taloushistoria ilmeisesti osoittaa sen, että koskaan osakekurssit eivät ole erehtyneet, mutta nyt en ole tällä kertaa varma, koska niin kuin te totesitte, koskaan ei ole ollut tämmöistä globaalia kriisiä, koskaan ei ole globaalisti näin paljon pumpattu elvytystä. Hyvin volatiilissä osakemarkkinassa voidaan myös jossakin määrin luulla, että siellä on spekulaatio taustalla, ja näin ollen me emme voi olla varmoja sen ennustusarvosta. Toivotaan, että se on nyt oikeassa, mutta ei sen varaan kannata mitään laskea. W-talouskehitys on ehkä se kaikkein suurin riski, koska mailla ei ole enää varaa velkaantua uudestaan samaan kriisiin, siis toista kertaa ei ole varaa velkaantua samaan kriisiin. Näkisin tämän W-kehityksen puolentoista kahden vuoden sisällä. Tämä ei ole täysin poissuljettu vaihtoehto, ettei tätäkin vielä nähtäisi.