Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tarkoituksena on keskittää julkinen alkavien yritysten pääomarahastosijoitustoiminta — siis korostan, julkinen — Tekesiin, teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukseen. Tekesille kuuluviin tehtäviin lisättäisiin sen lisäksi yritysten alkuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoiden kehittäminen.

Valiokunnan kuulemisessa kävi selväksi se, että yksityisten pääomarahastojen osuus näissä alkavan vaiheen pääomasijoituksissa on vähentynyt ja alkavan vaiheen yrityksiin sijoituksia edelleen tekevien rahastojen varojenkeruu on aiempaa vaikeampaa. Näissä olosuhteissa, jotta julkisen ja julkisten toimintojen rooli korostuu siinä paikkaa, markkinapuutteen paikkaamisessa, tämän julkisen rahoituksen vipuvaikutus on erityisen tärkeä näille aloittaville siemenvaiheen yrityksille, mutta yksityisen sijoittajan näkökulmasta ne ovat korkean riskin, verotuksen sekä heikon likvidisyyden vuoksi kaikkein vähiten houkuttelevia kohteita. Näitten yksittäisten sijoitusten kohdalla yhtiö voi hyväksyä huonompia ehtoja suhteessa yksityisiin sijoittajiin, mutta sen ei toki sitä tarvitse tehdä, vaan yhtiö ennen ehtojen asettamista aina tarkistaa joka kerta sen erikseen.

Mielestäni tämä on hyvä lakiesitys lisäämään yrityksiä, joita tässä taloudellisessa tilanteessa Suomenmaa kipeästi kaipaa. Sitä mukaa kun saamme yrityksiä tänne, myöskin työllisyysaste pikkuhiljaa lähtee paranemaan.

Johanna  Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Teknologian kehittämiskeskus Tekesin alaisuuteen perustetaan uusi valtion kokonaan omistama, pääomasijoitusrahastoihin sijoittava osakeyhtiö. Tämä on tärkeä uusi riskirahoituslähde yrityksille ja siten tervetullut lisä riskirahoituksen lisäämiseksi. Uutta yritystä pääomitetaan 20 miljoonalla eurolla. Hallituksen esityksen tavoitteena on saada myös yksityiset sijoittajat osallistumaan alkuvaiheen riskisijoittamiseen. Julkisen rahoituksen vipuvaikutus on erityisen tärkeä siemenvaiheen yrityksille. Tämä hallituksen esitys on kannatettava.

Mutta, arvoisa puhemies, haluan tässä yhteydessä esittää huolen tutkimusmäärärahojen riittävyydestä. On ongelmallista, että valtion budjettiehdotuksessa rahaa siirretään pois Tekesin perinteisestä projektirahoituksesta. Kaiken kaikkiaan Tekesin tutkimus- ja innovaatioprojekteihin esitetään mittavaa leikkausta. On arvioitu, että jos Tekesin projektirahoitus yrityksille pienenee 40 miljoonaa euroa, se merkitsisi, että noin 150 yritysten tutkimus- ja innovaatioprojektia jää käynnistymättä ja yli 2 000 pysyvää työpaikkaa yksityiselle sektorille jää syntymättä. Pk-yrityksille markkinoille menon kannalta erityisen tärkeiden pilottien ja demonstraatiohankkeiden rahoitusmahdollisuudet vähenevät, ja yritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyö vähenee. Se vähentää oleellisesti esimerkiksi teknillisten yliopistojen tutkimusmäärärahoja.

Tutkimusrahoituksen leikkaus vaikuttaa myös tutkimuslaitosten mahdollisuuksiin toimia suomalaisten pk-yritysten veturina kansainvälisissä rahoitusohjelmissa. Näin saamme Suomeen entistä vähemmän kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiorahoitusta ja pääsy kansainvälisiin verkostoihin vaikeutuu. Tutkimukseen, varsinkin perustutkimukseen, suunnatut määrärahat ovat jo tällä hetkellä niukat. Tämä on johtanut kovaan kilpailuun tutkimusprojektirahoista, ja liian iso osa tutkijoiden työajasta kuluu hankemäärärahojen hakuun ja siihen liittyvään byrokratiaan. Moderni yhteiskunta tarvitsee tieteellistä tutkimusta, uusia keksintöjä ja uuden tiedon soveltamista. Me kaikki hyödymme tieteellisestä tutkimuksesta joka päivä. Tekesin rahoittamien projektien vaikuttavuus ja tuloksellisuus on ollut monen suomalaisen teollisen menestystarinan takana. Taloudellisesti haastavana aikana on viisasta panostaa tutkimukseen, joka antaa uudelle kasvulle eväitä ja siemeniä.

Arto  Pirttilahti  /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on Tekesin alle tehtävä teknologia- ja innovaatiorahastolainsäädäntö, ja tässä samassa yhteydessä myös ajetaan Avera hiljakseen alas.

Tällä hetkellä aika monelta yrittäjältä tulee viestiä siitä, että on puutetta rahasta. Täällä on yksi tällainenkin viesti, lainaan tästä hieman: "Arkipäivän todellisuus tiedoksenne sinne Kehätien eteläpuolelle. Yritystoimintaan täällä maakunnassa on tullut uusia haasteita. Rahahanat on kierretty kiinni. Meillä on kauppasopimus Chileen, 3,6 miljoonaa, sillä ei paljon vientiä auteta. Mutta kompastuskiveksi on tullut näin pienessä kaupassa, että ostaja vaatii toimitusajoissa pysymistä. Finnveran kanta on, että pk-yrityksille pitää löytyä reaalivakuuksia, ja pitää henkilökohtaisesti sitoutua, että rahaa saa Finnveralta, yhtä lailla pankista." Eli tämä on tietenkin vientirahoituksesta, mutta tässä samassa yhteydessä tulee esille myös sitten tuotekehitystuen rahoitus. Eli: "Tekesiltä meillä on toki tuotekehityslainaa edullisesti, mutta he haluavat muuttaa sen avustukseksi. Mutta kun se muutetaan avustusluontoiseksi, niin tämä osapuilleen valmis projekti täytyy tällä hetkellä lopettaa." Eli monensuuntaisia rahoitusongelmia on tällä hetkellä pienyrityskentässä, niin tässä vienninrahoitustoiminnassa kuin sitten myös tämän Tekesinkin tuotekehitysrahoituksen osalta. Millä tavalla me saamme enemmän riskirahoitusta juurikin näihin pk-sektorin pieniin yrityksiin, se on ydinongelma tässä.

Toivon, että tämä uudistus, mitä tässä nyt ollaan tekemässä, tulisi tuomaan sinne sitä tietotaitoa sen riskirahan rinnalle. Eli kun annetaan startupia, niin yhtä lailla siinä tulisi se... Olen edustaja Karimäen kanssa aivan samalla kannalla juuri siinä, ja nyt vielä leikataan sitten tätä tuotekehitystukea, vähennetään tuotekehitystukea, Tekesiltä toiselta momentilta. Eli näiden pitäisi mennä rinta rinnan: kun annetaan riskirahaa, niin yhtä lailla olisi tuotekehitystoiminta siinä vieressä, että saataisiin uusia, vetäviä vientituotteita. Ja myös siihen vienninrahoitukseen meillä täytyy tulla kehitystä.

Omia kokemuksiani riskirahoitusyhtiöistä on, että hallinto hyvin äkkiä nappaa siitä pääomasta aika ison osan, varsinkin kun nämä riskirahoitukset ovat pitkäaikaisia. Ja toivon ainakin tässäkin rakenteessa, että tästä hallinnon osuus olisi kohtuullinen eikä veisi ainakaan kolmatta osaa tästä rahastosta.

Eli summa summarum: Olen erittäin huolissani juurikin Tekesin rahaston leikkauksista. Toisaalta olen huolissani siitä, kuinka sitten tämä nivelvaihe juuri tuotekehityksestä startup-rahoitukseen menee ja yhtä lailla sieltä sitten isompiin tuotteisiin tulee onnistumaan.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ehkä muutama sana ensiksi tämän mietinnön esittelystä. Kysymys todellakin on siitä, että Innovaatiorahoituskeskus Tekes on nyt sitten tämän yhteisön uusi nimi. Vanha Tekes muuttuu Innovaatiorahoituskeskukseksi. Kuitenkin varsinainen tällainen sisällöllinen muutos tässä tapahtuu nimenomaan siinä, että nyt julkinen alkuvaiheen pääomasijoitusrahoitus tulee myöskin Tekesin toimintoihin. Tässä äsken, kun kuuntelin sekä edustaja Kärnän että edustaja Karimäen puheenvuoroja, niin kuin hyvinkin olettekin talousvaliokunnan jäseniä, niin minun on pakko pieni tarkennus tehdä nyt kuitenkin siihen, mitä tässä tapahtuu.

Tällä hetkellä varhaisimman vaiheen julkinen pääomasijoitustoiminta on Suomessa organisoitu niin, että siitä vastaa Finnveran yhteydessä oleva erillinen Finnveran tytäryhtiö elikkä Avera. Sen pääomasijoituskanta tällä hetkellä on, en tarkkaan ihan muista mikä, mutta sanon, että se on lähempänä 150:tä miljoonaa euroa kuin 100:aa miljoonaa euroa.

1.1.2005 tämä yhtiö lähti liikkeelle. Silloin Vanhasen ykköshallituksen aikana tämä laki säädettiin ja tämä järjestelmä pantiin liikkeelle. Se on toiminut Finnveran yhteydessä aika hyvin. Nyt tässä hallitus tekee sellaisen ratkaisun, joka on mielestäni vähän niin ja näin, onko tämä hyvä ja järkevä ratkaisu. Voi tässä todeta, että kolme näitten innovaatiopolitiikassa olevien julkisten toimijoiden yhteisöjen pääjohtajaa oli vähän ennen kuin silloinen ministeri Häkämies sanoi, että nämä toiminnot siirretäänkin Tekesin yhteyteen, vielä muutama viikko ennen, ihan toista mieltä. Yhtä kaikki, nyt siis tämä julkinen pääomasijoitusrahoitustoiminta siirtyy Averasta jatkossa nimenomaan Tekesin kylkeen erilliseksi osakeyhtiöksi, joka tekee rahastosijoituksia nimenomaan ihan varhaisimman alkuvaiheen yrityksiin, edelleen siis nämä rahastot tekevät niitä sijoituksia. Tämä on sen arkkitehtuurin sisältö, mitä tässä nyt tehdään. Tämän tietty pulma liittyy siihen, että nyt Tekes, jonka rooli on ollut nimenomaan tutkimus- ja kehittämishankkeitten, innovaatiohankkeitten rahoittaminen, lähinnä avustusmuotoinen ja pienemmältä osalta lainamuotoinen rahoittaminen, nyt se sama yhteisö periaatteessa alkaa vastata myöskin innovaatioketjun seuraavasta vaiheesta. Eli kun ne innovaatiot ovat tulleet ja ne pitää tuotteistaa ja kaupallistaa, tarvitaan oman pääoman ehtoista rahaa näihin yrityksiin. Nyt se sama yhteisö, joka äsken avusti sitä innovaatiohanketta, se sama Tekes, on nyt sitten avustamassa seuraavassa vaiheessa jo ihan sitä kaupallista toimintaa. Tämä ei ole kovin hyvä asia, ja tarvitaan tiukka palomuuri näiden kahden eri toiminnon välille, sen varsinaisen avustus- ja lainamuotoisen toiminnan ja nyt sitten tämän pääomasijoitustoiminnan välille.

Tämä on äärimmäisen tärkeä asia, ja kyllä hallituksen edustajat, edustaja Kopra, sanovat, että tämä on tärkeä asia. Minä tässä siis yhdyn myöskin hallituksen virkamiesten kantaan. En ole paljon hallituksen edustajien käsityksiä asiasta kuullut, mutta hallituksen virkamiesten kanta tästä asiasta on sama. Tämä on tämä järjestely. Me keskustalaisetkin pitkään mietimme, esitänkö hylkyyn tätä esitystä, mutta päädyttiin nyt sitten siihen, että tiedostaen nämä vaarat, mitkä tähän liittyvät, menköön sitten tuonne Tekesin yhteyteen.

Mitä muuta tulee itse Tekesin rahoitukseen, siihen varsinaiseen tehtävään, mitä se hoitaa, niin kyllä on erittäin surkea asia se, että ensi vuoden budjettiesityksessä 50 miljoonalla eurolla nämä rahat ja lainat vähenevät. 50 miljoonalla eurolla. Ei ole mediaa nyt kuulemassa. Media oli kuulemassa silloin, kun pääministeri tässä salissa sanoi muutama viikko sitten, kuinka hallituksen budjetissa innovaatiorahoitus lisääntyy. Tekesin rahoitus ei lisäänny. Näillä äsken sanotuilla laina- ja avustusmuotoisilla rahoitusinstrumenteilla vähenee 50 miljoonaa euroa. Se on myöskin talousvaliokunnan mietintöön, arvoisa puhemies, kirjattu. Lisäksi innovaatiorahoituksessa tärkeää on VTT:n rahoitus. Myös VTT:ltä — edustaja Karimäellä oli erittäin hyvä puheenvuoro — häviää rahoitusta pois. Lisäksi GTK:lta, joka suorittaa sekin tutkimusta, sieltä häviää.

Arvoisa puhemies! Olen huolissani kaiken kaikkinensa siitä, että tässä vaiheessa, missä Suomi on, kun ollaan tilanteessa, jossa se iso osaamispotentiaali, mikä meille on luotu koulutuksella ja tieteellisellä tutkimuksella, pitäisi saada generoitumaan uusiksi innovaatioiksi, tuotteiksi, sellaisiksi, jotka voidaan kaupallistaa, viedä maailmanmarkkinoille, ja kun siinä nimenomaan näitten innovaatiorahoitusinstrumenttien rooli on ollut tärkeä, niin niistä Tekesin rahoitusta vähennetään yhteensä 50 miljoonaa euroa. Se, että Tesiin tulee 30 miljoonaa pääomitusta lisää ja tälle Tekesin yhteyteen perustettavalle osakeyhtiölle tulee 20 miljoonaa euroa nyt rahaa, ei paikkaa niitä menetyksiä, mitä tuolla toisaalla tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Varsinaiseen pääomasijoitustoimintaan, kun olen ylittänyt ajan, pyydän sitten toisen puheenvuoron, ja jatkan vielä tästä vähän pitempään.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehkä on hyvä, ettei mediaa ole tätä enempää seuraamassa, kun Pekkarinen taas kerran tuo esiin tämän vähän muunnellun totuuden siitä, onko niitä tutkimus- ja kehitysmäärärahoja enemmän vai vähemmän. Kun pääministeri ei ole täällä, hän on huippukokouksessa, niin voin jälleen kerran muistuttaa tästä, että yhteensä nämä määrärahat kasvavat. Kun itse esittelitte, että Tekesin yhtiöön tulee 20 miljoonaa, Tesiin 30 miljoonaa ja kun tämän lisäksi myös Suomen Akatemian lisääntyvät määrärahat huomioidaan, niin me olemme kasvavalla uralla. On totta, talousvaliokunnan huoli on yhteinen, että tämä 50 miljoonan leikkaus Tekesin ohjelmista on kirpaiseva, mutta kokonaisuudessaan Suomi panostaa tutkimukseen ja sitä myöten toivottavasti myös työllistävään kasvuun.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kumpula-Natrin täytyy tietää käsitteellisesti kaksi asiaa erilleen: varsinainen innovaatiorahoitus ja pääomasijoitustoiminta. Tesi harjoittaa pääomasijoitustoimintaa, ja Tekesin kylkeen nyt perustettava erillinen yhtiö harjoittaa pääomasijoitustoimintaa. Niihin yhteensä tulee 50 miljoonaa euroa. Mutta varsinaisesta innovaatiorahoituksesta, siis tutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön eli innovaatiopolitiikan rahoituksesta — vielä kertaalleen, vielä kertaalleen — häviää... Ei, minä sanoin vähän väärin, minä kyllä myönnän sen, minä sanoin vähän väärin, koska se ei ole vain se 50 miljoonaa, olin liian vaatimaton tässä äsken, vaan sen lisäksi tulee vielä sektoripuolelta näitä leikkauksia, joista osan äsken tässä mainitsin. Todellinen leikkaus on vielä enemmän kuin 50 miljoonaa euroa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Ei kuulu minun eikä kuulu Pekkarisen vastuualalle tämä Suomen Akatemia, mutta kun meille on nämä annettu kokonaisuudessaan, niin se, että minkä takia kokonaisuudessaan voidaan nähdä, että tutkimus- ja kehitysmäärärahat, joilla panostetaan Suomen kasvuun, tulevat kasvamaan, niin haluan myös sen eduskunnan pöytäkirjassa näkyvän, että hallitus on tässä koettanut hakea tulevaisuudelle kasvueväitä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan tähän itse asiaan eli lakiesitykseen. Kun sitä yksityistä rahaa ei tule siemenvaiheyrityksille ja ne katsovat, että se on liian suuri riski, niin nyt julkinen raha tässä tulee avuksi, jolloin voi ottaa hieman suurempia riskejä ja enemmän riskejä niin hyväksi havaitessaan, ja sitä kautta se edistää suomalaista työllisyyttä kaiken kaikkiaan. Tämä luiskahti vähän syrjäpoluille tämä keskustelu. Haluan palauttaa tämän tähän kyseiseen lakiesitykseen.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Kun miettii tätä Suomen tulevaisuutta, niin me todella tarvitsemme uutta tutkimusta ja innovaatioita. Tekesin tilaisuudessa kerrottiin juuri, kuinka meillä on mahdollisuus rakentaa ihmisen varaosia tai metsäteollisuus saada uuteen kukoistukseen Suomessa. Mutta huoli on siitä, mistä saadaan myös yksityistä rahaa. Nimittäin teollisuudessa on vähennetty 900 miljoonalla eurolla kahdessa vuodessa näitä tutkimus- ja kehityspanoksia pitkälti juuri Nokian takia. Mutta meidän huoli on myös siinä, että Suomessa itse asiassa aika hyvin sitten, kun jotain on rakennettu, on rakennettu tämä kone, joka tavallaan tuottaa tutkimusta, tuottaa innovaatioita, vaikka sitä nyt tietenkin vähän sitten karsitaan yksityisellä puolella, mutta meillä ei ole sitä, miten se niveltyy siihen tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja markkinoille pääsyyn. Tämä on aika suuri ongelma, jota toivon mukaan nyt näillä ratkaisuilla yritetään korjata.

Eli me tarvitsemme tuotteita, me tarvitsemme semmoista tuotantoa, joka on myös kysyttyä maailmalla, ja se pitää viedä sinne markkinoille. Nyt on muutettava tutkimusprosessia niin, että nämä kaupallistamis- ja markkinointiprosessit otetaan varhaisemmassa vaiheessa myös siihen itse tutkimusprosessiin mukaan. Toivottavasti nämä uudistukset myös muuttavat käytäntöjä.

Johanna  Karimäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Keskustelu siirtyi yleiseen huoleen tutkimusmäärärahojen vähenemisestä. Kyllä iso huoli on myös se, että STM:n alaisilta tutkimuslaitoksiltakin määrärahat vähenevät: VTT, GTK. Puheenjohtaja Pekkarinen mainitsi jo VTT:n. VTT:n valtionrahoituksen osuus on tänä vuonna 91 miljoonaa euroa, mutta ensi vuoden talousarvioesityksessä esitetään vain 86:ta miljoonaa euroa. Se on iso leikkaus toimintamäärärahoissa, ja se johtaa tutkimusprojektien määrän vähenemiseen ja voi johtaa henkilökunnan irtisanomisiin. Tämä on nykyisessä haastavassa taloustilanteessa erittäin ongelmallista, sillä vaikeina aikoina pitäisi päinvastoin panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Järkevästi tutkimukseen sijoitetut eurot palautuvat korkoineen kansantalouteen. Lisäksi rahoi-tustilanteen heikentyminen lisää työntekijöiden tuntemaa epävarmuutta, heikentää työilmapiiriä ja sitäkin kautta heikentää tuloksellisen tutkimustyön toimintamahdollisuuksia.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen kyllä erityisesti edustaja Karimäen kanssa ihan samaa mieltä kaikesta siitä analyysistä, minkä hän tuossa äsken teki.

Mitä varsinaiseen pääomasijoitustoimintaan tulee, niin hetken päästä vielä joku sana, joku sana sitä ennen vielä koko tästä innovaatioketjusta, siitä alkupäästä, siitä, jolla luodaan Suomeen se osaamispotentiaali. Sillä osaamispotentiaalilla tarkoitan sekä sitä koulutuksellista osaamispääomaa että perustutkimuksellista osaamispääomaa. Voin sanoa, että jos minä olen jostakin erityisen huolissani, niin se on kyllä se, että tämä innovaatioketju ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä osaamispääomahan luodaan lähes 100-prosenttisesti julkisilla verovaroilla. Vähän yli 2 miljardia euroa käytetään tähän rahaa, julkista rahaa kaiken kaikkinensa. Mutta se seuraava vaihe, joka nimenomaan muuttaa sen osaamisen niiksi innovaatioiksi, jotka voidaan tuotteistaa, kaupallistaa, joille saadaan yritysalusta ja jotka voidaan tuotteina viedä ulkomaille, tämä prosessi ei toimi.

Meillä on tietynlainen innovaatiovuoto, kaiken aikaa innovaatiovuoto. Se innovaatiovuoto ilmiönä on se, että sitä osaamispotentiaalia imevät meiltä täältä pois kiihtyvällä vauhdilla paitsi Kiina ja Intia myöskin itäisen Euroopan maat, itäisen Euroopan maat sen takia, että ne saavat valtavan määrän yhteisistä Euroopan unionin verovaroista miljardeja, joita miljardeja ne sijoittavat sinne, ja niillä rahoilla ne houkuttelevat enimmillään jopa 70-prosenttisilla tuilla täältä sitä osaamista teolliseksi toiminnaksi itäiseen Eurooppaan ja sitten eräissä tapauksissa myöskin Kiinaan ja Intiaan, mutta siinä ei ole tukea, kun puhutaan Kiinasta ja Intiasta. Tämä on se ilmiö.

Tästä syystä erittäin tärkeää olisi, kun tämä innovaatioketju on sitä perustutkimusta seuraava vaihe, jota lähinnä Tekes rahoittaa, jonkun verran VTT:kin rahoittaa, GTK rahoittaa ja eräät muut sektoritutkimuksen laitokset, jotka ovat soveltavalla puolella, että tästä ei leikattaisi, mutta nyt niistä leikataan erittäin merkittävästi, ja jaan sen huolen, mikä edustaja Karimäen puheenvuorossa oli.

Mitä tulee innovaatioketjun tavallaan seuraavaan vaiheeseen, siihen pääomittamiseen, pääomasijoitustoimintaan, jolla rahoitetaan ja pääomitetaan niitä yhtiöitä, jotka monta kertaa ovat heikkoja omilta pääomiltaan, jotka lähtevät niitä innovaatioita sitten viemään eteenpäin, niin siinähän hallitus nyt esittää, ja sen sanon samalla tavalla kuin äsken sanoin, että kymmeniä miljoonia leikataan tästä alkupäästä, ja sitten sanon, että tähän seuraavaan vaiheeseen, niin kuin sanoin äskenkin, hallitus esittää 20+30 miljoonaa euroa, 20 miljoonaa tälle Tekesiin perustettavalle osakeyhtiölle ja 30 miljoonaa euroa nimenomaan Tesin pääomittamiseen. No, seuraava kysymys kuuluu: onko tämä vielä riittävästi? Tämä on hyvä mutta ei välttämättä riittävää eikä mikään dramaattinen siihen nähden, mikä on tilanne ollut aikaisemmin. Jo aikaisemminkin olen täällä kertonut, että viiden vuoden aikaan, taakse jääneiden hallitusten aikaan, pantiin yhteensä noin 190 miljoonaa euroa vastaavantyyppisiin pääomasijoituksiin, sekä ihan varhaisimman vaiheen että sitten vähän myöhemmän venture-vaiheen rahoitustarpeisiin, julkista rahaa. Tämä on ihan hyvä muttei merkittävä tason korotus, joka pitäisi kerta kaikkiaan saada aikaan.

Nyt tulen siihen, mistä edustaja Kärnäkin minusta ihan oikein täällä puhui. Ennen tätä kuplaa tilanne oli Suomessa se ja varsinkin silloin 90-luvun loppupuolella, että silloin kun oli tämmöinen hub, kun näytti, että kaikesta uudesta, mitä vähänkin kehitetään, tulee valtava menestys, niin kuin luultiin, Nokian tapaan, niin maailmalta virtasi tällaista vahvan riskin kantoon pystyvää yksityistä pääomasijoitusrahaa Suomeen. Mutta viimeistään silloin, kun 2008 tapahtui tämä lamaan joutuminen, kaikki tällainen kärsivälliseen sijoitustoimintaan pystyvä varhaisen vaiheen raha suorastaan pakeni Suomesta. Tuli tämmöinen markkinapuute, ja sitä markkinapuutetta lähti edellinen hallitus jo paikkaamaan nyt pieneltä osalta, niin kuin oikeansuuntaisesti tämä hallitus paikkaa, mutta riittävästi vieläkään se ei näillä eväillä tule paikatuksi.

Arvoisa puhemies! Tähän liittyy keskustan ajatus tästä kasvurahastosta. Nyt tarvittaisiin vielä enemmän julkisen vallan mukaan tulemista ja osallistumista sellaisiin yhteisiin rahastoihin, joihinka houkutellaan tarvittaessa epäsymmetrisin järjestelyin, niin kuin tässä Tekes-mallissakin muuten on sisällä mahdollisuus epäsymmetriaan, yksityistä pääomaa. Tällä tavalla saataisiin Suomeen sitä kärsivällistä sijoituspääomaa, jolla saadaan se puuttuva rahoitus niille yrityksille, jotka voisivat tehdä todeksi niitten innovaatioitten kaupallistumisen ja työllistämisen täällä Suomessa. Tähän tarvitaan tätä rahaa. Tähän tarvitaan tällaista kasvurahastoa, jonka käytännön toteuttaminen voisi ihan hyvin tapahtua Suomen Teollisuussijoituksen yhteydessä ja osin silloin, kun puhutaan seed-vaiheesta, voisi tapahtua täällä sitten nyt perustettavan yhtiön, Tekesin kylkeen perustettavan yhtiön, yhteydessä.

Siis periaatteessa meillä ovat nämä rakenteet olemassa. Voi olla, että joku keskustalainenkin saattaa ajatella toisella tavalla, että tarvitaan erillisiä uusia rahastoja. Minä en kannata sellaisia, vaan minä kannatan sellaista kasvun rahoitusjärjestelyä, jolla olemassa olevien instituutioiden, pääomasijoitusinstituutioiden, julkisten pääomasijoitusinstituutioiden, kautta toimitaan ja niiden kautta hankitaan tätä yksityistä rahoitusta myöskin tämän julkisen rahoituksen pariteetiksi. Meillä tällä hetkellä venture-vaiheen rahoitus viime vuonna koko Suomessa oli ihan tarkkaan 82 miljoonaa Pääomasijoitusyhdistyksen mukaan. 82 miljoonaa euroa, sen verran tehtiin sijoituksia varhaisimpaan vaiheeseen, mutta se on aivan liian vähän. Se on aivan liian vähän. Julkinen osuus siitä oli noin 40 miljoonaa yhden vuoden aikaan, yksityinen toiset 40 miljoonaa. Tähän tarvittaisiin erittäin merkittävä lisäpanostus.

Minä toivon, että hallituksenkin piirissä suhtaudutaan entistä avoimemmin keskustan ajatukseen tästä kasvurahastosta, lähdette mukaan katsomaan, mitä me sillä tarkoitamme, ja lähdetään rakentamaan yhteisesti sellaiset rahoitusinstrumentit, joilla tämä pelkäämäni innovaatiovuoto voidaan tukkia ja saada tätä tuotantoa tapahtumaan täällä Suomessa. Koska se suomalaiseen osaamiseen pohjautuva tuotanto tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella, niin erittäin monta kertaa ne veroeurot jäävät myöskin Suomen rajojen ulkopuolelle, ja jos ne sinne jäävät, niin ei sen julkisen osaamispotentiaalin rahoittamiseen kohta ole taas eväitä olemassa.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! On erittäin kiinnostavaa ylipäätään tämmöinen vähän tiede- ja tutkimuspoliittinen keskustelu ja tämä rahoitus, mikä siihen nivoutuu, ja se, mitkä ovat ne Suomen toiveet ja tarpeet tässä tiedepolitiikassa ja tulevan talouden rakentamisessa.

Mutta joka tapauksessa nousevat taloudet Intia ja Kiina panostavat todella paljon tällä hetkellä tutkimukseen. Siinä on aika vaikea Suomen edes kilpailla, ja Kiinan tavoite on siirtyä korkeammanasteiseen tuotantoon ja luovaan talouteen. Se ilmenee muun muassa heidän patenttitilastoissaan. Siellä todella panostetaan.

Jos mietitään sitten tulevaisuudenkuvia, niin kyllähän se osaaminen karttuu verkostoissa ja kumppanuuden kautta, ja näkisin, että meidän ei pitäisi, niin kuin edustaja Pekkarinen huomauttaa, tehdä niin, että me vain täällä Suomessa teemme sitä tutkimusta, vaan myöskin miettiä sitä, kuinka me pystymme vielä paremmin verkostoitumaan ja hakemaan sitä kumppanuutta ja luomaan ja löytämään sen oman osamme, millä me saamme sitten tavallaan tässä osaamisketjussa sitten sen oman osuutemme itsellemme.

Eli tämäkin on yksi tekijä tässä isossa innovaatioketjussa, mitä edustaja Pekkarinen peräänkuuluttaa. Kyllä meidän täytyy nyt katsoa kokonaisuutta ja kehittää sitä, että meillä tulee tutkimusta, meillä tulee verkostoitumista, me teemme innovaatioita, ratkaisemme näitä vaativia ongelmia, ja myöskin sitä, että niistä tulee tuotteita ja ne viedään kaupallisesti sitten markkinoille ja saadaan siitä tuloa.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen on oikeassa siinä — voi sanoa "-kin" — asiassa, että tätä kärsivällistä rahaa ei ole. Kertatilin tekeminen on muodissa, varovaisuutta noudatetaan niin pankkien kuin yksittäisten sijoittajienkin taholta, ja riskejä ei haluta ottaa. Se on osittain ymmärrettävää, koska taloudellinen tilanne on se, mikä on, mutta jos ja kun valtio voi olla tässä tilanteessa, kuten tässä lakiesityksessä, mukana luomassa sitä turvallisuutta siihen tulevaisuuden tekemiseen, sen tulevaisuuden tekemiseen, jossa on työtä ja toimeliaisuutta ja hyvinvointia ja ihmisten arkipäivä on turvattu, niin olemme siinä matkassa mukana, kuten myöskin oppositio tämän lakiesityksen osalta on. Siinä ei ole kahta sanaa.

Aina tietenkin voi arvioida, ja itse olen ihan samaa mieltä, että jos olisi rahaa enemmän, niin kyllä, totta kai, tähän innovaatiopolitiikkaan kaiken kaikkiaan pitäisi rahaa löytyä, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että sitä ei löydy ja näillä mennään. Toivotaan vain, että tällä saadaan ihan oikeasti aikaiseksi niitä hyviä asioita, joita tässä on peräänkuulutettu vähän yhden jos toisenkin suulla.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! On totta, että ulkomainen yksityinen raha on Suomesta kaikonnut, onneksi ei kokonaan mutta suurelta osin. On myös totta, että suomalaisten pankkien mahdollisuudet luotottaa suomalaisia yrityksiä ovat kansainvälisen pankkisääntelyn ja osin kotimaistenkin toimien, kuten pankkiveron, johdosta heikentyneet. Sen vuoksi me tarvitsemme juuri tämänkaltaisia yksityisiä toimenpiteitä valtion tuella, joihin edustaja Pekkarinenkin tässä viittasi.

Olen täysin samaa mieltä edustaja Pekkarisen kanssa siitä, että me emme tarvitse sellaisia edustaja Sipilän esiin nostamia suuria uusia rahastoja vaan jo nykyisten instituutioiden puitteissa voidaan tätä rahoitusta yksityiselle sektorille sijoitusten kautta kasvuyrityksiin lisätä. Nämä nykyisetkin toimijat mahdollistavat myös tällaiset epäsymmetriset rahastot, ja varmasti sellaisia tullaan tarvitsemaan.

Edellisen hallituksen aikanahan paitsi rakennettiin miljardiluokan rahasto yhdessä julkisen sektorin, yksityisten ja eläkeyhtiöiden kanssa myös rakennettiin nimenomainen kasvurahasto eläkeyhtiöiden toimesta. Ikävä tosiasia vain on se, että tästä olemassa olevasta eläkeyhtiöiden rahastosta ei ole pystytty sijoittamaan tuottavuutta ja turvaavuutta edellyttävien kriteerien puitteissa varoja suomalaisiin yrityksiin. Eli toimiin on kyllä ryhdytty, mutta sitä rahaa ei saada uppoamaan yksityisille markkinoille, niin paljon kuin me täällä sitä toivoisimmekin.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kaksi ihan lyhyttä, asiallista kommenttia tähän hyvään puheenvuoroon.

Emme me ole varmaan Sipilän kanssa mitenkään erimielisiä siitä. En minä nyt ole havainnut, että Sipilä vaatii, että nimenomaan hän vaatisi, omaa erillistä uutta rahastoa. Me puhumme tällaisen kasvurahaston käsitteellä siitä kokonaisuudesta, joka pitää sisällään sekä varhaisen vaiheen, tämmöisen ihan niin kuin seed- eli kaikista varhaisimman vaiheen ja venture-vaiheen, että sitten ehkä vähän myöhemmänkin vaiheen rahoitustarpeet, ja niihin vastaamisen välineenä meille kyllä kelpaa sinänsä Tesi ja ehkä nyt sitten tämä Tekesin yhteyteenkin perustettava yhtiö.

Mutta volyymit näissä ovat aivan liian pieniä. Kun viime vaalikaudella pantiin pystyyn tämmöinen rahastojen rahasto Tekesiin, niin valtio pani siihen muistaakseni 50—60 miljoonaa. Siitä saatiin Tesissä 132 miljoonaa, ja kun tämä 132 miljoonaa sijoitettiin yhteensä 11 rahastoon, niitten yhteinen summa on tällä hetkellä noin 700 miljoonaa euroa — vipuvaikutus oli tämännäköinen.

Arto  Pirttilahti  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä tähän problematiikkaan, minkä tässä edustaja Kataja ja Pekkarinenkin ottivat esille, otan yhtä lailla yhden lähtökulman kanssa eli tämän riskinottokyvyn näillä meidän rahastoillamme ja myös sen tuottotavoitteen. Myöhemmän jakson rahoituksilla, kun esimerkiksi Teollisuussijoituskin on tehnyt näitä rahastoja, aika useassa, missä tulee myös yksityinen raha rinnalle, on tuottotavoitteeksi 25:täkin prosenttia, IRRiä, esitetty. Siihen osaltaan on pyrittykin. Tietenkin vuoden 2008 taantuman jälkeen nämä ovat aika kovia korkotavoitteita ja varsinkin nyt, kun puhutaan vielä näistä startup-rahoituksista. Todellakin tässä Averan kautta voi olla pienemmät tuottotavoitteet, mutta me tarvitsemme sitä riskipitoisempaa rahaa juuri tällä hetkellä, mikä nostaisi niitä. Kuten tuossa omassakin esimerkissä esille otin, maakunnassa pienissä yrityksissä, pk-sektorilla kaupunkiseudullakin, on hyvin vähän sitä omaa pääomaa, ja sitten vielä tuonne maakunta-alueelle kun lähdetään menemään, niin siellä kiinteistöjen arvot laskevat ja koneitten arvot laskevat, kun on tehtaista viety ulos. Millä sitä lähdetään liikkeelle?

Eilen kävin katsomassa tätä Metsäperkele-näytelmää, mikä esitti Mäntän teollista historiaa, kun G. A. Serlachius nousi sinne ylävesille. Hän veti vekselivetoisesti vahvasti koko teollisuussektorin silloin ylös, oli vekseli toisensa perään. Onko se niin nykyiselläkin yritystoiminnalla, pitääkö sen yrittäjänkin sitä riskiä ottaa aina niin kuin housunnauhaansa myöten?

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Pekkarinen selvensi keskustan linjaa tai oikeastaan sitä, mitä Sipilä on täällä aiemmin pyrkinyt kertomaan, että uusia sijoitusrahastoja ei välttämättä tarvittaisi vaan ne nykyisetkin toimijat kelpaavat ja kyse on vain siitä rahan määrästä, niin olen ymmärtänyt myös niin, että tässä keskustan linjassa edustaja Sipilän toimesta on esitetty, että julkisen sektorin eli valtion ja eläkeyhtiöiden pitäisi kerätä tuo miljardi euroa kasaan. Toivoisin, että edustaja Pekkarinen voisi selventää myös tätä keskustan linjausta, että ei kai se ole niin kuin olen ymmärtänyt Sipilän puheista, että tämä miljardi pitäisi kerätä nimenomaan julkiselta sektorilta, että kai te olette siinäkin asiassa samaa mieltä kuin hallitus on ja itse olen, että kyllä kai yksityinenkin raha kelpaa.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä vain julkista rahaa tarvitaan. Siis sijoitussitoumuksethan tehdään yleensä 7—10 vuodeksi. Eikö niin? Ja niitten rahastojen kartuttaminen on monen vuoden juttu. Kyllä me lähdemme siitä, että semmoinen joku 100 miljoonaa, muutama sata miljoonaa, euroa vuodessa niin, että seitsemän vuoden sisällä 1—1,5 miljardia olisi se julkinen panostus pelkästään tähän kasvurahastoon, pelkästään tähän. Sitten erikseen vielä me puhumme infrasta, ja vastaavasti sitten yksityistä pääomaa siihen saataisiin sitoutettua merkittävä määrä, useampikertainen, vähintään nyt kaksinkertainen määrä tähän julkiseen panostukseen verrattuna ja käyttäen tarvetta. Siinä edustaja Kataja on ihan oikeassa, että ilmiselvästi yksityistä rahaa ei saa kovin paljon liikkeelle, ellei ole jotain epäsymmetrisiä instrumentteja insentiiveinä, verosellaisina, tai voitonjaossa tai riskinkannossa jonkunlaista epäsymmetriaa. Niitä todennäköisesti tarvitaan, jotta saadaan sitten yksityistä rahaa mukaan.

Jos, arvoisa puhemies, viime sanoikseni sanon: Se mitoitus näin laskien, että siitä vuodessa muutama sata miljoonaa voitaisiin sijoittaa, vastaa aika lailla sitä samaa määrää, mikä Ruotsissa tällä hetkellä tähän varhaisimpaan vaiheeseen käytetään osin julkisen, vain pieneltä osin julkisen, panostuksen ja yksityisen ja julkisen yhteisten rahastojen kautta. Oikeastaan meidän tavoitteemme ei siinä kovin paljon mene edes sen edelle, mikä Ruotsissa tilanne tällä hetkellä on.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Minusta näissä asioissa ei ole olemassa rahoituskanavien puutetta. On vain puutetta rahasta.

Tästä lähtien kyllä minäkin olen vähän miettinyt tätä keskustan esitystä Infra Oy:n perustamisesta, että halutaanko taas perustaa yksi lisäkanava. En käsitä. Minä olen käsittänyt tämän, että tämä on semmoinen vaalipoliittinen mainostemppu lähinnä. Kanavia meiltä ei puutu. Kun vain on riittävästi rahaa ja järkeviä käyttökohteita sille rahalle, niin homma on kunnossa.

Sampsa Kataja  /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt kun alettiin vastauksia saamaan, niin haluaisin edelleen kysyä täsmennystä edustaja Pekkariselta: Onko siis tarkoitus tässä keskustan mallissa, että samaa 200 miljoonaa pyöritettäisiin useampana vuotena, jolloin kumulatiivisesti yhteenlaskettuna saataisiin sitten ikään kuin miljardivaikutus aikaan, tai miksei useiden miljardien vaikutus aikaan, kun vuosia vain lasketaan yhteen? Eikö silloin pitäisi puhua vaikka tästä äsken sanotusta 200 miljoonasta, sellaisen rahaston kokoamisesta? Ja jos asia ei ole näin, jos ymmärsin väärin, että todella on tarkoitus miljardi euroa julkista rahaa sijoittaa yksityiselle sektorille, niin kertokaa nyt, miten se saataisiin kuitenkin jonkinlaiset sijoituskriteerit täyttävästi sijoitettua, kun tälläkään hetkellä sitä rahaa ei ole saatu upotettua edes sitä olemassa olevaa miljardia.

Mauri Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Me lähdemme tässä kasvurahastomallissa siitä, että sen kohteena on sekä seed-vaihe että venture-vaihe että sitten myöhempi vaihe, koska ajatellaan, mikä se markkina tällä hetkellä Suomessa on, kuinka paljon viime vuonna laitettiin eri vaiheisiin. Minulla ei ole tarkkaa lukua, paljonko oli tämä seed-vaihe, se oli muutaman miljoonan tai joku 10 miljoonaa, ihan pieni määrä, mutta venture-vaiheen koko sijoituspääoma oli viime vuonna aika tarkkaan 80 miljoonaa euroa, ja sen myöhemmän vaiheen, varttuneen vaiheen, kanta on 5,4 miljardia, mutta se, paljonko tehtiin sijoituksia viime vuonna, oli 384 miljoonaa euroa. Eli kaikki nämä yhteensä on noin puoli miljardia, mitä meillä vuodessa tehdään tällä hetkellä.

Ja kyllä se, mitä me tavoittelemme, on se, että 7 vuodessa yhteensä miljardi, vähän ylitsekin oikeastaan, siitä tulee sitten vuotta kohti jonkun verran yli 100 miljoonaa. Elikkä yhteensä valtion ja yksityisen rahan lisä, minkä me pääomasijoitusmarkkinoille näillä toimilla haluamme, nostaisi sen tällä hetkellä yhteensä noin puolen miljardin vuosittaisen pääomasijoituksen muutamalla sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Ja siihen kyllä löytyy kysyntää.

Tätä ei ole keskusta käsitellyt missään puolue-elimessä, mitä minä nyt kerron. Tämän kertoo edustaja Pekkarinen omalla tavalla, niin kuin näen, että miten tämän pitäisi käytännössä toimia.