Johanna  Karimäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Esittelen tässä naisverkoston yhteisen aloitteen, jossa ehdotetaan korotusta äitiysavustukseen käytettävään määrärahaan.

Äitiyspakkaus on tärkeä lapsiperheiden etuus, joka auttaa vauvaperheitä arjessa. Jos äitiysavustuksen määrää ei koroteta, äitiyspakkaukseen ei voida valita samaa määrää tuotteita kuin aikaisemmin. Jos pakkaukseen valittavien tuotteiden laatu ja määrä halutaan säilyttää nykyisellä tasolla, äitiysavustuksen määrää tulisi korottaa yleistä kustannuskehitystä vastaavalla määrällä eli 40 eurolla 180 euroon. Äitiysavustukseen varattua määrärahaa ei ole korotettu yli 12 vuoteen. Hallituksen talousarvioesityksessä mainitaan, että äitiyspakkauksen sisältöä tarkistetaan raaka-aineiden hinnannoususta johtuen. Naisverkoston mielestä pakkauksessa olevien tuotteiden laadun ja kotimaisuuden kannalta on parempi korottaa äitiysavustukseen käytettävää summaa vastaamaan kuluttajahintojen nousua. Näin turvataan äitiyspakkauksen monipuolisuus ja hyödyllisyys sekä tuetaan suomalaista yrittäjyyttä sekä työllisyyttä.

Äitiyspakkauksen tuotteet kilpailutetaan vuosittain. Se on mahdollistanut pakkauksen sisällön säilymisen monipuolisena ja laadukkaana, vaikka hinnat ovat vuosien myötä nousseet merkittävästi. Hankinnassa Kela pyrkii lähtökohtaisesti varmistamaan sen, että tuotteet ovat turvallisia ja laadukkaita pienten lasten käyttöön ja että niiden valmistamisessa kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia. Myös ympäristöystävällisyys otetaan kilpailutuksessa huomioon.

Arvoisa puhemies! Naisverkosto esitti jo viime vuonna äitiysavustukseen korotusta, ja sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2014 lisäys olikin huomioitu. Hallituksen budjettiesitykseen lisäys ei kuitenkaan päätynyt. Kertakorotuksen tekeminen äitiysavustukseen vastaamaan kuluttajahintojen nousua lisäisi valtion menoja ensi vuonna 2,8 miljoonaa euroa.

Äitiysavustusta on Suomessa jaettu rahana tai äitiyspakkauksena kaikille synnyttäville äideille vuodesta 1948 lähtien. Äitiyspakkauksen suosio on pysynyt varsinkin ensisynnyttäjien keskuudessa korkeana. Vaikka etuuden arvo on pieni Kelan kokonaisavustuksien joukossa, sen merkitys on suuri tuhansille perheille. Äitiysavustus suoritetaan vuonna 2014 arviolta 61 300 lapsesta. Äitiysavustus on jäänyt merkittävästi jälkeen muusta kustannuskehityksestä, sillä avustusta on korotettu viimeksi vuonna 2001. Koska kyseessä on perheille tärkeä etuus, sen rapauttaminen ei ole mielekästä.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Referoin tässä lyhyesti kolmea omaa aloitettani sekä kahta keskisuomalaisten kansanedustajien. Viisi meitä oli tekemään yhteisaloitetta.

Aloitan talousarvioaloitteesta numero 532, koskee eläkekaton saamista Suomeen. Eläkekatto puhuttaa Suomessa olevia noin puoltatoista miljoonaa eläkeläistä, ja tiedossani on, että kaikissa muissa Euroopan maissa paitsi Suomessa, Virossa, Portugalissa, Irlannissa, Tanskassa ja Hollannissa tällainen katto on määrätty. Eläkekaton suuruus tietenkin vaihtelee eri maissa seuraavasti: Sveitsissä 5 700 euroa kuukaudessa, Saksan vanhoissa osavaltioissa 5 800 euroa ja uusissa osavaltioissa 4 900 euroa, Norjassa 6 400 ja Ruotsissa 4 190 euroa kuukaudessa. Suomessa eläkekatto voisi mielestäni asettua 4 000—5 000 euron suuruiseksi per kuukausi. Tiedostan, että Suomessa yli 10 000 euroa eläkettä saavia on reippaasti alle 500, mutta siitä huolimatta eläkeläiset toivovat, eri puolin eläkejärjestötkin toivovat, että myöskin Suomeen saataisiin eläkekatto, ja tässä minä esitän, että se olisi 4 000 euroa kuukaudessa. Tätä varten, arvoisa puheenjohtaja, momentille 33.01.01 esitän lisäyksenä 100 000 euroa siihen selvitystyöhön, jota eläkekaton mahdollinen saaminen Suomeen vaatii.

Toisena, arvoisa puheenjohtaja, talousarvioaloite numero 530 on myös minun aloitteeni, ja siinä puhutaan siitä, että Jyväskylän kaupungin Nyrölässä, joka on meidän uusi kaupunginosa, on Kallioplanetaario, se on ainut Keski-Suomessa merkittävä turistipaikka. Kolmen vuoden aikana siellä on käynyt keskimäärin 160 000 turistia eri puolilta Suomea, mutta siinä on eräs ongelma. Kun Nelostieltä lähdetään kohti itää, niin viimeinen 3,6 kilometriä on huonokuntoista soratietä, asfaltin reuna on päättynyt hieman aikaisemmin. Nyt tätä huonokuntoista soratietä haluttaisiin parantaa, ja ensimmäisten kaavailujen mukaan sen hinta oli 1,2 miljoonaa. Nyt ely on laskeskellut, että hinta on pudonnut noin 700 miljoonaan euroon, ja näin ollen esitän momentille 31.10.20 lisäyksenä tätä alkuperäistä summaa 1 200 000 euroa kyseisen yhdystien numero 16 691 peruskorjaukseen.

Arvoisa puhemies! Kolmantena asiana on talousarvioaloite numero 529, joka on myöskin kätteni töitä. Tässä kerron, että Uuraisten kunnan ohittavalta seututieltä numero 630 on osin 10 kilometriä erittäin huonokuntoista yhdystietä Jyväskylästä Virroille. Tähän tarkoitukseen esitän 1 200 000 määrärahaa momentille 31.10.20, jotta tämä huono tienpätkä, 10 kilometriä, saataisiin asianmukaisesti pohjattua ja myöhemmin tietenkin asfaltoitua.

Sitten nämä pari viiden kansanedustajan yhteisaloitetta, joissa olen ensimmäinen allekirjoittaja ja siinä roolissa käytän tätä puheenvuoroa. Me esitämme tässä määrärahan osoittamista rataosan Jyväskylä—Tampere parantamista varten. Junamatka Jyväskylästä Tampereelle tai Helsinkiin — tiedän sen kokemuksesta — kestää 3 tuntia 15 minuuttia, ellei mitään myöhästymisiä tapahdu, jotka ovat myöskin lähes viikoittaisia. Kerran viikossa juna yleensä pysähtelee muistakin syistä. Jyväskylän ja Oriveden välinen osuus on yksiraiteinen ja erittäin mutkainen ja nopealle liikenteelle näin ollen sopimaton. Keski-Suomen liitto yhdessä Liikenneviraston kanssa on laadittanut Jyväskylä—Tampere-ratahankkeesta liikennejärjestelmätasoisen esiselvityksen, joka on parhaillaan viimeistelyvaiheessa. Selvityksen mukaan rataosaa tulee kehittää vaiheittain siten, että lopputilanteessa Jyväskylän ja Tampereen välillä on koko matkalla nopea kaksiraiteinen rata. Jotta tämä homma etenisi, niin me ehdotamme tässä esityksessämme eduskunnalle, että eduskunta ottaa ensi vuoden talousarviomomentille 31.10.77 lisäyksenä 10 miljoonaa euroa Jyväskylä—Tampere-rataosan parantamista varten.

Arvoisa puheenjohtaja! Viimeisenä muttei vähäisimpänä talousarvioaloite numero 533 on myös viiden kansanedustajan tekemä ja perustuu meidän, Keski-Suomen liiton toiveisiin. Tässä todetaan, että Keski-Suomen ympäristökeskus, ely-keskus ja Laukaan kunta ovat vuosina 2006—2011 toteuttaneet yhteistyössä Lievestuoreen entisen sellutehtaan laskeutusaltaana toimineen Lievestuoreenjärven Laajalahden tyhjennysruoppauksen. Kyse on kuuluisasta Lievestuoreen Lipeälammesta. Tästä Laajalahdesta ruopattiin noin 100 000 kuutiota kuitulietettä, joka läjitettiin voimalaitostuhkalla stabiloituna lahden vieressä sijaitseviin läjitysaltaisiin. Hankkeen yleissuunnitelman ja ympäristöviraston luvan mukaan läjitysalue pitää peittää ja maisemoida. Tämä tehdään hankkeen toisessa vaiheessa. Hankkeen loppuun asettaminen on välttämätön toimenpide, ja tässä mielessä me edustajat esitämme, että ensi vuoden eduskunnan talousarvioon varataan momentille 35.10.61 lisäyksenä 408 000 euroa Laajalahden kunnostamisen toisen vaiheen aloittamiseksi.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tapaturmaisesti vammautunut tai potilasvahinkoa kärsinyt kansalainen ei Suomessa saa riittävästi oikeutta. Näitä työkykynsä menettäneitä ja vakuutusyhtiöiden papereiden perusteella työkykyisiksi arvioimia kansalaisia on kymmeniätuhansia. He käyvät omaa sotaansa mahtavia vakuutusyhtiöitä, Kelaa, vakuutusoikeutta sekä Potilasvakuutuskeskusta vastaan. Jotkut ovat luovuttaneet oikeuksiensa ajamisen toivottomina, väsyneinä ja rahattomina muutaman vuoden ja turhan valituskierroksen jälkeen. Yhtenä ratkaisuna ehdotan, että valtio perustaisi valtakunnallisen oikeusaputoimiston auttamaan ja tasoittamaan tapaturmaisesti tai hoitovirheen takia vammautuneiden mahdollisuuksia pärjätä jatkovalituskierteessään vakuutusyhtiöitä vastaan. Esitän 2014 talousarvioon momentille 25.10.04 tapaturmaisesti vammautuneiden ja potilasvahinkoa kärsineiden henkilöiden oikeusaputoimiston perustamiseen 883 000 euroa.

Oppisopimuskoulutuksen asemaa ja sen kehittymistä yhteiskunnassa parantaisi yritysvetoinen valtakunnallinen oppisopimuksen kehittämiskeskus. Suomesta puuttuvat oppisopimuskoulutuksen markkinat eli valtakunnallinen oppisopimuspaikkojen välitys. Sama koskee myös työvoimapoliittisen koulutuksen työpaikkojen hankintaa. Valtakunnallisen oppisopimuskeskuksen tehtävänä olisi siis kaiken yrityslähtöisen koulutuksen edistäminen Suomessa. Järjestelmällä luotaisiin tehokkuutta oppisopimuskoulutusjärjestelmään, kun oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneet opiskelijat ja koulutuspaikan tarjoajat kohtaisivat helpommin. Esitykseni vuoden 2014 talousarvioon: momentille 32.30.51 lisäyksenä 1,3 miljoonaa euroa valtakunnallisen oppisopimuksen kehittämiskeskuksen perustamiseen Kouvolaan ja tarvittavien verkostojen rakentamiseksi.

Arvoisa puhemies! Kolmantena aloitteena otan esille sen, että Museovirasto lopetti museotoiminnan ylläpitämisen Luumäellä sijaitsevassa presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseossa Kotkaniemessä keväällä 2012 osana vuosibudjettinsa merkittävästä leikkaamisesta johtuvia säästöjä. Jotta Kotkaniemi-säätiön toiminta saataisiin turvattua, seuraavat kolme toimenpidekohtaa tulee toteuttaa:

Ensimmäinen kohta on kiinteistön siirto niin, että Kotkaniemi-säätiö kiinteistön vastaanottajana ei maksa Senaatille kiinteistöstä mitään tai maksaa muodollisena korvauksena muutaman euron.

Toiseksi, tarvitaan vuotuinen avustus suoraan ministeriöltä, avustuksen suuruus on 50 000 euroa vuodessa.

Kolmantena kohtana on kiinteistön korjaustöiden kustannusten kattaminen. Museoviraston arvion mukaan korjauskustannus on 2 miljoonaa euroa. Tähän esitys on vuoden 2014 talousarvioon momentille 29.80.54 lisäyksenä 950 000 euroa ja lisäksi momentin perusteluihin maininta siitä, että määrärahaa saa käyttää Kotkaniemen kunnostamiseen.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, kehaisen edustaja Torniaisen tekemiä hyviä talousarvioaloitteita numerot 516 ja 517 liittyen valtatie 6:n parantamishankkeen loppuun saattamiseen Korialla sekä perusparannukseen välillä Taavetti—Lappeenranta. Kannatan näitä painamalla aikanaan oikeanväristä nappia.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suomen kaivosalan tulevaisuutta ei voi pitää ruusuisena. Maamme on vaivihkaa taantumassa ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden raaka-aineapajaksi, jolloin Suomen kallioperän rikkaudet kaivetaan ulos maasta voittojen karatessa ulkomaille.

Hallituksen olisi välittömästi luovuttava hyväuskoisesta sekä ulkomaisia korporaatioita suosivasta kaivospolitiikasta ottamalla käyttöön kaivosvero. Kaivosveron avulla voisimme saada edes pienen osan siitä kansallisomaisuutemme suuresta tuotosta kotimaamme kehittämistä varten. Kaivosveron käyttöönotto ei normaalia alan yritystoimintaa heikennä, sillä tämänkaltainen veroelementti on arkipäivää jo useissa maissa, kuten Australiassa. Perussuomalaisten konservatiivisten arvioiden mukaan kaivosvero toisi valtion budjettiin jopa 10 miljoonaa euroa vuosittain, mitä voidaan pitää varsin merkittävänä summana.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Eilisessä oppositiopuolueitten talousarvioesityskeskustelussa käytiin monia hyviä debatteja, ja kun puhujia oli paljon, oli puheaikaa vähän kaikilla. Haluaisin nytten tässä näistä Perussuomalaisten esityksistä nostaa niitä samoja asioita, mitä olen itse talousarvioesityksessä tuonut esille.

Eilen muun muassa edustajat Ahvenjärvi ja Karimäki toistivat muutamaan otteeseen sen, että Suomi on sitoutunut antamaan kehitysapua 0,7 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Tätä samaa perustetta ovat käyttäneet vihreät useamman kerran ja moni muukin tässä salissa. Tosiasiassa Suomi ei ole sitoutunut kyseiseen tavoitteeseen. Kyse on YK:n puitteissa asetetusta poliittisesta tavoitteesta, joka on aivan eri asia kuin sopimuspohjainen asia. Useimmat OECD-maat eivät myöskään ole tätä tavoitetta saavuttamassa. Taloustilanteemme on hyvin samankaltainen kuin se oli 90-luvun aikana, jolloin kehitysapua leikattiin yli 50 prosenttia, joten tässä valossa katsottuna Perussuomalaisten esitys 300 miljoonan euron leikkauksesta ei ole mitenkään epäjohdonmukainen.

Meidän Perussuomalaisten omassa talousarvioaloitteessa on mainittu myös se, että me emme ole heikentämässä suomalaista kehitysaputyötä. Me haluaisimme pikemminkin, niin kuin omassa talousarvioesitteessäni olen esit-tänyt, korottaa suomalaisten järjestöjen kehitysapuyhteistyömäärärahoja. Järjestötoiminnan vahvuuksia ovat kansalaisyhteiskuntien väliset suorat kontaktit ja oma-aloitteinen kehitysmaiden köyhimpien toimeentulon edistäminen. Kehitysyhteistyöhön osallistuukin noin 300 suomalaista kansalaisjärjestöä, joten heidän voimavarojensa kasvattaminen olisi järkevää. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön talousarvioesitys vuodelle 2014 on 114 miljoonaa euroa. Kun tiedämme, että meillä on kaiken kaikkiaan 1,1 miljardia kehitysyhteistyörahoja, niin olisi kohtuullista, esitykseni mukaan, sieltä siirtää 30 miljoonaa euroa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön.

Arvoisa puhemies! Haluan toisena esimerkkinä talousarvioaloitteestani nostaa esille tämän määrärahan osoittamisen talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen. Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet viime vuosina huimaa vauhtia. Kun vuonna 2006 uusia maksuhäiriömerkintöjä annettiin 236 995 kappaletta, oli vastaava lukumäärä vuoden 2013 kesäkuun loppuun mennessä kuluvan vuoden osalta jo 999 564. Elikkä lähes miljoona. Kuluvana vuonna 30.6. mennessä uuden maksuhäiriömerkinnän on saanut jo yli 356 000 henkilöä. Tämän tiedon valossa on järkevää hallituksen pohtia sitä, että lisäisivät määrärahoja valtion talousarvioon 700 000 euroa talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen.

Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa vielä semmoisen asian esille, kun meillä on useita talousarvioaloitteita siten, että me haluaisimme myös suomalaista työllisyyttä parantaa. Hallituksen vero-, kunta- tai sote-uudistus ei taida olla kovinkaan hyvä menestystarina, mutta eivät ole myöskään suomalaisten työpaikkojen säilyttämisen toimenpiteet. Viennin tämänhetkinen kilpailukyky ei ole kiinni työntekijöiden palkasta, ja silti hallitus puhuu täällä, kuten tänäänkin, vain tuposta. Eikö hallituksella ole muuta esittää työllisyyden parantamiseksi kuin työntekijöiden palkkojen leikkaaminen? Perussuomalaiset ovat esittäneet, että pk-yritykset työllistävät yli 60 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta, ja sinne olemme voimavaroja osoittaneet, kuten esimerkiksi arvonlisäveron liiketoiminnan alarajan nostoa 8 500:sta 20 000 euroon.

Arvoisa puhemies! Toki ymmärrämme sen, että elämme tiukkoja aikoja ja tällä hetkellä joudumme tinkimään myös kuntien toiminnoista. Kuitenkin jos samanaikaisesti kunnilla on reilu 500 lailla määrättyä tehtävää ja lähes 1 000 velvoitetta, niin ei ole johdonmukaista lisätä heille vastuita eri alueille samanaikaisesti. Hallitus on luvannut jopa miljardin edestä kevennyksiä kunnille. Mitä ne tehtävät ovat, joita kunnilta voitaisiin ottaa pois? Ja tarkoittaako tämä aidosti myös sitä, että valtio jatkossa hoitaisi nämä tehtävät itse tai vähintäänkin maksaisi niistä syntyneet kustannukset? Mikäli ne pois otettavat tehtävät jäävät kokonaan hoitamatta, tämähän tarkoittaa silloin palvelutason alasajamista.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on leikkaamassa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia ensi vuonna 1,1 miljardia euroa. Kaiken kaikkiaan näitä kuntien valtionosuuksia leikataan vuosien 2012—2017 aikana peräti 6,6 miljardia euroa. Tämä on valtavan iso lovi kuntien toimintaan. Tämän johdosta perussuomalaiset ovat myös esittäneet täällä meidän talousarvioaloitteessa, että edes 300 miljoonaa löytyisi kunnille lisärahoitusta tähän budjettiin.

Arvoisa puhemies! Kiitän siitä, että hallituksella on rohkeutta tunnustaa jotkut virheelliset päätökset ja myös joltain osin lisätä määrärahoja meidän tekemien esitysten mukaisesti.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Esittelen tässä talousarvioaloitteitani.

Monia työvoimatoimistoja lakkautetaan. Varsinais-Suomessa toimistoja suljetaan 9, eli 13:sta 4:ään. Saavutettavissa olevat työvoimapalvelut ovat tärkeässä roolissa työllistymisen näkökulmasta. On huolestuttavaa, että henkilökohtainen asioiminen tämän lakkauttamisen myötä vähenee radikaalisti. Pitää toimia netin kautta tai puhelimitse. Entäpä ne asiakkaat, joille ei ole myönnetty edes pankkitunnuksia? Heitä on 350 000, ja määrä kasvaa koko ajan. Heidän kohdallaan työn hakeminen vaikeutuu vielä enemmän. Olen tehnyt talousarvioaloitteen työvoimapisteiden säilyttämiseksi Varsinais-Suomessa.

Lastensuojelun merkitys on keskeinen syrjäytymisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Huostaanotot ovat lisääntyneet hälyttävästi. Talousarvioaloitteeni on lastensuojelun palveluiden laadun parantamiseksi Varsinais-Suomessa.

On tärkeää, että perusterveydenhuolto turvataan myös yhteistoiminta-alueilla. Tähän liittyen Askaisten terveysaseman toiminnan jatkuminen on tärkeää jatkossakin.

Oppilaitosten, päiväkotien, sairaaloiden ja lukuisten asuntojen peruskorjaustarve on Suomessa miljardiluokkaa. Tuntuu jo siltä, että sellaisia rakennuksia, joissa ei ole homeongelmaa, on enää vaikea löytää. Littoisten koulun home- ja sisäilmaongelma on niin hälyttävä, että suuri osa oppilaista ja opettajista on saanut vakavia oireita. Koulunkäynti kyseessä olevassa oppilaitoksessa on toistaiseksi estynyt.

Sotiemme veteraanien kuntoutus ja kotihoito olisi pitänyt hoitaa alusta asti valtion toimesta ja ilman hakumenettelyä. Vielä tänä päivänä on kuntia, joissa vuosittaiset kuntoutusmäärärahat ovat loppuneet jo kesän kynnyksellä ja kaikki kuntoutukseen oikeutetut eivät ole päässeet hoitoon. On myös kuntia, jotka ovat palauttaneet kuntoutusmäärärahoja, koska kaikkia veteraaneja ei ole tavoitettu. Tässä kohtaa kuuluu kysyä, miksi. Sodan loppumisesta tulee kuluneeksi kohta 70 vuotta. Taas kerran kaikki eduskuntaryhmät ovat lähteneet yhteisesti aloitteeseeni, jossa kuntoutusmäärärahoja ei leikattaisi. Kysymys kuuluu: miksi veteraanien pitää aina huomauttaa asiasta, ennen kuin jotain konkreettista edes aiotaan tehdä? Talousarvioaloitteeni on lisäys veteraanien kuntoutukseen ja kotihoitoon sekä ystävätoiminnan käynnistämiseksi aluksi Varsinais-Suomessa ja tietenkin toivottavasti myös koko Suomessa.

Olen tehnyt myös talousarvioaloitteen nopeusrajoitusten tarkistamiseksi Turku—Kustavi-tieosuudella.

Lisäksi olen mukana allekirjoittajana omaa maakuntaani koskevissa edustajien yhteisissä talousarvioaloitteissa.

Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteita on tehty suuri määrä edustajien toimesta. Taloustilanne on vaikea maailmanlaajuisesti, siksi on tärkeää, että myös oman maamme vaikeudet nähtäisiin todellisina hallituksen taholta varoja kohdennettaessa.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävissä talousarvioaloitteissa aloite 81 on tekemäni. Se käsittelee Mekongin alueen alueelliseen ja temaattiseen yhteistyöhön ehdotetun määrärahan vähentämistä. Valtion talousarviossa on 20 miljoonan euron määräraha Mekongin alueen alueelliselle ja temaattiselle yhteistyölle. Ulkoasiainministeriön mukaan Mekongin alueen alueellisen ja temaattisen yhteistyön kautta Suomi on pyrkinyt vaikuttamaan alueellisia ulottuvuuksia sisältävien kehitysongelmien ratkaisemiseen ja toimialakohtaisen yhteistyön lisääntymiseen ja syventämään vuoropuhelua alueellisten ja kansainvälisten toimijoiden ja alueen maiden kanssa. Yhteistyöohjelmissa on painotettu muun muassa ilmasto- ja ympäristönäkökulmaa. Nämä määrärahat vaikuttavat kuluvan lähinnä kokoustamiseen.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden rakenneongelmat ja kotimaan köyhien ja syrjäytyneiden asema huomioon ottaen ei ole perusteltua, että valtio osallistuu temaattisten, "alueellisia ulottuvuuksia" painottavien, epämääräisten yhteistyöhankkeiden rahoittamiseen näin suurilla määrärahoilla. Valtion pitäisi organisoida Mekongin alueen yhteistyö suhteutettuna resursseihin, sillä ulkomaisten kehitysyhteistyöhankkeiden rahoitus velkarahalla ei ole kestävää taloudenhoitoa. Ehdotan vähennettäväksi 4 miljoonaa euroa.

Talousarvioaloite 82, Määrärahan osoittaminen Someron Kiiruun koulurakennuksen suunnitteluun: Noin 500 oppilaan yläkoulu Somerolla on päätetty purkaa, koska tutkimuksessa on löytynyt niin paljon puutteita, että tilojen korjaaminen ei välttämättä poista sisäilmaongelmia. Koulun oppilaat joutuvat väistötiloihin, ja heitä joudutaan siirtämään useisiin eri tiloihin Somerolla. Kiiruun koulurakennuksessa on isoja puutteita vesikatteessa, yläpohjassa, perustassa, seinissä ja lattioissa sekä asbestia ja kosteutta. Koulun kuntoa tutkinut työryhmä esitti yksimielisesti koulun purkamista ja uuden koulun rakentamista. Syyskuussa 2013 Someron kaupungin rakennustarkastaja teki päätöksen rakennuksen purkamisesta. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvion momentille 29.10.34 lisäyksenä 275 000 euroa Someron Kiiruun koulurakennuksen suunnitteluun.

Talousarvioaloite 83: Loimaan ja Punkalaitumen rajalle päättyvän Majanojantien loppuosa on heikossa kunnossa. Osuus käsittää noin 2,5 kilometrin mittaisen matkan, jossa on jatkuvia vaurioita. Tie on mutkainen, ja liikenneturvallisuus on heikentynyt. Majanojantien huonokuntoisuuden vuoksi autoilijat joutuvat käyttämään kiertotietä, vaikka tie ylittää valtatie 2:n. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvion momentille 31.10.20 lisäyksenä 45 000 euroa Loimaan Majanojantien peruskorjauksen suunnitteluun.

Talousarvioaloite 84, Määrärahan osoittaminen Mynämäen Palolaistentien peruskorjauksen suunnitteluun: Mynämäen kunnan alueella sijaitsevan Palolaistentien (tie 12 387) osuus välillä Vehmaantie, jonka numero on 1 950,—Kivikylä liikenneturvallisuus on merkittävästi heikentynyt. Tämä johtuu muun muassa raskaan liikenteen huomattavasta lisäyksestä, koska osuudelle on tullut uusi 100 000 kanan kanala. Kanalaa laajennetaan parhaillaan jopa 300 000 kanan jättikanalaksi, vaikkei sille ole myönnetty edes ympäristölupaa, ja rakentaminen on jo toteutettu. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvion momentille 31.10.20 lisäyksenä 45 000 euroa tien peruskorjauksen suunnitteluun.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Heikkenevästä ja huonokuntoisesta tieverkosta aiheutuu monia haittoja: liikenneturvallisuus heikkenee, energiankulutus ja päästöt lisääntyvät sekä kuljetusajat kasvavat. Suomalaisessa tieverkossa on paljon parannettavaa, ja se näkyy hyvin myös lukuisissa liikenneväyliä koskevissa talousarvioaloitteissa. Tiehankkeet ovat sekä valtakunnallisesti että myös alueellisesti tärkeitä ja valtion tiemäärärahat ovat aivan liian pienet tällä hetkellä. Rakennusala on nyt matalasuhdanteessa, ja tiehankkeita kannattaisi aloittaa nyt. Teiden rakentaminen työllistää, ja etenkin sellaisia hankkeita kannattaa kiirehtiä, joilla on suuri taloudellinen merkitys ja jotka ovat joka tapauksessa tulossa toteutettaviksi.

Olen itse tehnyt joitakin liikenneväyliä koskevia talousarvioaloitteita, elikkä aloitteet 512—517. Ne hankkeet ovat tärkeitä erityisesti kyseisillä tieosuuksilla kasvaneiden automäärien ja itäliikenteen takia, jotta liikenneturvallisuus voidaan turvata näillä teillä. Valtakunnallisesti tärkein näistä hankkeista on valtatie 6 ja sen perusparannus välillä Taavetti—Lappeenranta sekä myös valtatie 6:n perusparannushankkeen loppuunsaattaminen Korian kohdalla. Valtatie 6 välillä Taavetti—Lappeenranta on yksi liikennepoliittisen selonteon hankkeista, mutta sen aloitusta on siirretty pienistä lupauksista huolimatta aina eteenpäin. Se on Suomen teollisuuden raaka-aine- ja satamakuljetusten tärkeimpiä väyliä sekä Suomen ja Venäjän välisen tieliikenteen toinen pääyhteys.

Osuudella Taavetti—Lappeenranta liikennöi päivittäin yli 10 000 autoa, joista poikkeuksellisen suuri osuus on raskasta liikennettä, arkipäivisin jopa 2 500. Ohitusmahdollisuudet ovat riittämättömät, ja nopeustasovaihtelut aiheuttavat omat riskinsä. Tieosuudella tapahtuu vuosittain keskimäärin 6—7 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta ja kuolonkolareita on viime vuosina tapahtunut keskimäärin yksi vuodessa. Onnettomuusriski on yli kaksinkertainen verrattuna valtateiden keskimääräiseen riskiin Suomessa. Tieosuus on suoraa jatkoa Imatran ja Lappeenrannan välille parannettuun valtatieosuuteen, ja siksi se tulisi nopeasti saada rakenteille. Hankkeen tiesuunnitelma on valmis, ja se tuli lainvoimaiseksi vuoden 2013 alkupuolella. Suunnitelman mukaan tieosuus parannetaan kaksi plus kaksi -kaistaiseksi, keskikaiteelliseksi tieksi. Toivottavasti se saadaan nopeasti toteutukseen.

Toinen valtakunnallisesti tärkeä tiehanke on valtatie 13:n perusparannus niin sanotun Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella. Valtatie 13 välillä Mikkeli—Lappeenranta on tärkeä puunjalostusteollisuuden raaka-aineiden kuljetusreitti, ja samalla se on myös tavara- ja henkilöliikenteen suora yhteys Keski-Suomesta Venäjälle.

Kolmas perusparannusta kaipaava tiehanke on valtatie 26 Taavetti—Hamina-välillä. Kyseisellä tieosuudella liikkuu paljon raskasta liikennettä Venäjälle, ja myös puunjalostusteollisuuden tuotteita kulkee kyseisellä tieosuudella Etelä-Karjalasta Kotka—Hamina-satamiin. Sillä tieosuudella on paljon myös henkilöautoliikennettä ja ohitusmahdollisuudet lähes olemattomat.

Arvoisa puhemies! Keskusta on tehnyt talousarvioaloitteen numero 508, määrärahan osoittaminen yksityisteiden parantamiseen. 18 miljoonan euron korotusesitys on todella tarpeellinen, sillä hallituksen esitys 5 miljoonaa euroa on aivan liian pieni, sillä meneehän siitä jo päältä pois 2 miljoonaa euroa losseille. Yksityistiet ovat suomalaisen tieverkoston hiussuonisto, jonka tulee olla kunnossa, jotta ihmiset pystyvät turvallisesti liikkumaan siellä ja elinkeinoelämä myöskin pystyy kuljettamaan.

Perusväylänpidon määrärahoihin esitetään korotuksia useammassakin talousarvioaloitteessa. Ne ovat todella aiheellisia ja kannatettavia.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen tekemä talousarvioesitys vuodelle 2014 ei ole kovin hyvä: se on poikinut yli 570 talousarvioaloitetta. Varsinkin kun katsotaan, että 35 hallituspuolueitten jäsentä ovat vahvasti tehneet myös omia talousarvioaloitteita, niin ihmettelen, onko tämä hallitusyhteistyö nyt kovin hyvää vai onko missä vika, kun eivät hallituksen jäsenet saa omaa ääntänsä kuuluviin hallitusohjelmaan ja näihin rahoihin suoraan. (Vesa-Matti Saarakkala: Hyvä huomio!)

Hyvät ystävät, edustajat, haluan omista talousarvioaloitteistani ottaa saman huolen, mihin edustaja Torniainen juuri lopetti puheenvuoronsa, eli yksityistiet. Kyllähän tässä talousarviokokoelmassa yksityistiet ja seututiet ovat vahvassa roolissa. Tässä nähdään kyllä tämä hallituksen linjaus, että tämäkin huoli seututeiden ja pikkuteiden rahoituksesta siirretään seuraavalle hallitukselle. Tällä hallituksella ei ole varaa eikä haluakaan nyt huolehtia sitten sivuteiden ja seututeiden, varsinkaan yksityisteiden kunnossapidosta.

Nämä seututiet ovat erittäin tärkeitä, kuten esimerkkinä ottaisin täältä talousarvioaloitteen 345, siltojen rakentaminen tai kantateiden korjaaminen, tai vielä talousarvioaloitteen 347, paikallistien Kotala—Innala ja Virrat välinen tieosuus. Näillä kuljetetaan paljon puutavaraa Suomessa tällä hetkellä sahoille, energiaa kuljetetaan. Hyvin monet tiet ovat menneet heikkoon kuntoon. Varsinkin kun tonni-, mitta- ja massa-asiasta on hallituksen osalta päätetty, niin sen jälkeen putkahtivat tonnirajoitukset monellekin sillalle, ja ne ovat vielä pienempiä, että nykyrekoillakaan niistä ei enää päästä ylitse. Eli tämä siltojen uudistamiskustannus on Suomelle merkittävä kustannuserä.

Nämä pienet tiet ovat lisäksi aika heikossa kunnossa. Otan esimerkiksi Hauhuu—Siekkinen-tien, joka on oikeastaan sisällä tässä talousarvioaloitteessa 348, määrärahan osoittaminen Pirkanmaan teiden nykyisen palvelutason turvaamiseen. Asfalttitiet kuoppautuvat, eikä ole rahaa kunnostaa näitä asfalttimonttuja, saatika sitten, onko edes varaa enää rullata niitä ja laittaa hiekkatieksi. Kaikki vaihtoehdot ovat ainakin parempia myös tällä esimerkkitiellä. Se on niin monttuinen, että siinä elinkeino-, esimerkiksi traktoriliikenteellä tai muulla on aivan mahdoton kulkea.

Teitä on paljon, niin myös näitä pääteitä, mitä tulisi kunnostaa. Talousarvioaloitteissa 340—351 niistä on useita esimerkkejä.

Mutta sitten talousarvioaloite 352, määrärahan osoittaminen maaseudun laajakaistayhteyksien ja valokuitukaapeleitten rakentamiseen. Olen todella huolissani siitä tulevasta vuodesta. Meillä loppuu tämä rahoituskanava, Manner-Suomen maaseudun rahoituskanava, ja sillä on tehty esimerkiksi Pirkanmaalla useita valokuitukaapelihankkeita. Tälläkin hetkellä siellä on 8 hanketta odottamassa rahoitusta. Toki valtio on esittänyt sitten oman valokuituhankkeensa rahoitusta, mutta tässä on se ongelma, että tämä nykyinen valtion osoittama rahoitus ei notkistu sinne maaseudun pikkukyliin, koska sieltä on poistettu kylätaajamat ja pienet taloyhteisöt. Eli siihen tulisi lisätä rahoitusta suoraan sopivalle momentille.

Pirkanmaan talousarvioaloitteista me kansanedustajat teimme yhteisiä aloitteita. Näitä ovat muun muassa määrärahan osoittaminen Tampereen keskusareenan rakentamiseen, talousarvio 501, sitten seuraava, 502, määrärahan osoittaminen eläinkokeita korvaavan vaihtoehtomenetelmäkeskus Ficamin viranomaistoimintaan, määrärahan osoittaminen Hämeenkyrön ohitustien rakentamiseen ja määrärahan osoittaminen Sastamala—Huittisen siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamiseen. Tämä siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtojen rakentaminen on Suomessa erittäin heikolla tolalla tällä hetkellä, siihen ei ole juurikaan osoitettu määrärahoja.

Lisäksi yhdyn näihin keskustan talousarvioaloitteisiin 506—509. Otan yhtenä poimintana tästä tämän määrärahan osoittamisen maakunnan kehittämisrahan lisäämiseksi. Tämä on erittäin hyvä tapa ollut maakunnissa nostaa maakunnan omia haluamiaan kehittämiskohteita ylös omalla pienellä pääomalla, ja siihen on samalla saatu kerrytettyä yksityistä rahaa ja yksityistä toimintaa sen oheen. Tämä määräraha tulisi nostaa sille aikaisemmalle tasolle, missä on oltu.

Lisäksi, arvoisa puhemies, 4H-toiminta on erittäin hyvää nuorisotakuutoimintaa. 4H on hyvin aktiivinen järjestö, ja se on monessa tuonut nuoria yrityselämään. Toivon, että Eero Reijosen talousarvioaloite 377 saa arvoisensa käsittelyn valiokunnassa ja saisi sille myös hyvän menestyksen.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteeni on osoitettu oikeusministeriön hallinnonalalle.

Oikeushallinnon sisäinen tiedonkulku on hidasta. Käytännössä tuomion saaneen henkilön tiedot voivat tulla kirjatuksi Oikeusrekisterikeskuksessa vasta parin kuukauden kuluttua tuomion antamisesta. Siten esimerkiksi lasten ja nuorten parissa työskentelevien henkilöiden taustan tutkiminen ei välttämättä varmista sitä, että tutkittavan henkilön tausta on puhdas.

Tiedonkulun ongelmat hallinnonsisäisesti lisäävät tarpeettomasti oikeushallinnon työmäärää ja tekevät siitä tehotonta. Oikeushallinnon ja muiden viranomaistahojen välinen yhteistyö muodostuu samalla tavalla tehottomaksi ja selvitettäessä henkilön luotettavuutta ja mahdollisia tuomioita eri oikeusasteissa. Jos selvitystyötä vaativia henkilöitä on useita, selvitystyö on moninkertainen. Oikeushallinnon sisäinen tiedonkulku tai sen puuttuminen on myös yksittäisen henkilön kannalta ongelmallinen, koska viiveellä tapahtuva tiedonvaihto tai -siirto viranomaiselta toiselle voi merkitä henkilölle oikeudenmenetyksiä. Nämä tiedot tulee keskittää niin kutsutun yhden luukun periaatteella. Lisäksi tiedot ovat yksittäisen henkilön osalta ajan tasalla ja oikeat.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen kaavailemat veronkorotukset moottoribensiini-, diesel- ja sähköveroihin tulevat olemaan kova taakka pienituloisille suomalaisille autoilun kustannusten ja asuntojen lämmityskustannusten noustessa. Haja-asutusalueiden asukkaiden kohtaloksi voikin koitua se, että he joutuvat ensi talvena tyytymään takkalämmitykseen sekä hoitamaan kauppa-asiansa jatkossa polkupyörällä kulkien, sillä rahat eivät riitä sähkölaskuun tai auton tankkaamiseen.

Arvoisa herra puhemies! Energiaveronkorotukset tulevat väistämättä antamaan kuolettavan iskun useille kuljetusalan yrityksille. Jo edellisellä energiaveronkorotuskierroksella Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry arvioi, että polttoaineveron kiristäminen lisää kuljetusalan yritysten kuluja useilla tuhansilla euroilla vuodessa. Hallituksen olisikin otettava järki käteen ja peruttava energiaveroon ensi vuodelle kaavailemansa 125 miljoonan euron korotukset suomalaisten sähkölaskujen ja tankkauskulujen kohtuullistamiseksi sekä kuljetusalan yritysten vararikkosuman ehkäisemiseksi.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Talousarvioaloite 85, Määrärahan osoittaminen Someron Jaatilanjoen sillan suunnitteluun ja rakentamiseen: Someron Jaatilan teollisuusalueelle johtava Jaatilantie on kapea ja mutkainen. Tiellä on tapahtunut lukuisia onnettomuuksia. Väylää käyttävät raskaiden ajoneuvojen lisäksi myös jalankulkijat. Yritysten logistiset toimintamahdollisuudet rajoittuvat ja kunnan elinkeinorakenne näivettyy, kun uusia yritys- ja teollisuustontteja ei kyetä kaavoittamaan alueelle nykyistä infrastruktuuria hyödyntämällä. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvion momentille 31.10.20 lisäyksenä 400 000 euroa Someron Jaatilanjoen sillan suunnitteluun ja rakentamiseen.

Arvoisa puhemies! Talousarvioaloite 86, Määrärahan osoittaminen siltojen peruskorjaukseen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella: Turun tiepiirissä on siltoja lähes 1 800, joista osa on museosiltoja. Pikaista korjausta kaipaa lähes 100 siltaa. Vuosittain tiepiiri korjaa noin 40—50 siltaa. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvion momentille 31.10.20 lisäyksenä 600 000 euroa siltojen peruskorjaukseen Turun tiepiirin alueella.

Arvoisa puhemies! Talousarvioaloite 87, Määrärahan osoittaminen Salon seutukunnalle äkillisen rakennemuutoksen tukeen: Salon seutukunta on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuonna 2009, ja kausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Nokian romahduksen jälkeen seutukunnalle on myönnetty rakennemuutostukea, mutta sen määrä on osoittautumassa riittämättömäksi, koska myös alihankintaketjut ovat joutuneet tekemään sopeutustoimia ja lakkauttamaan toimintaansa. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvion momentille 32.30.45 lisäyksenä 700 000 euroa Salon seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseksi.

Arvoisa puhemies! Talousarvioaloite 88, Määrärahan osoittaminen jätevesiasetuksen ympäristövaikutuksia ja yksityishenkilön puhdistuslaitteiden perus- ja ylläpitokustannuksia koskevaan tutkimukseen Kustavissa ja Rymättylässä: Yksityishenkilöiden kustannukset ovat korkeat viime hallituskaudella keskustan johdolla hyväksytyn jätevesiasetuksen vuoksi. Perustuslakivaliokunta piti asetusta jopa perustuslain vastaisena, koska sen yksikkökohtainen kustannus on merkittävä. Jätevesiasetuksen antamisen jälkeen ympäristökuormitusta ei ole kattavasti arvioitu suhteessa ihmisten henkilökohtaiseen panokseen. Tutkimukset voitaisiin suorittaa Varsinais-Suomessa sijaitsevilla kahdella merkittävällä mökkipaikkakunnalla, Kustavissa ja Naantalin Rymättylässä. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvioon momentille 35.10.61 lisäyksenä 93 500 euroa tutkimukseen jätevesiasetuksen ympäristövaikutuksista suhteessa yksityishenkilön puhdistuslaitteiden perus- ja ylläpitokustannuksiin Kustavissa ja Rymättylässä.

Arvoisa puhemies! Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun: Saukonojan vesiosuuskunta suunnittelee ja toteuttaa paineviemärin Liedossa Saukonojan koulupiirin alueella oleviin kyliin, joissa on noin 230 taloutta. Laskelmien mukaan noin 180 talouden arvioidaan liittyvän samaan viemäriverkostoon muutaman vuoden kuluessa. Tällä hetkellä hankkeeseen on liittynyt noin 90 taloutta. Ympäristövaikutukset Saaristomeren ja Itämeren veden laatuun ovat merkittäviä, koska alueen purot ja joet laskevat Savijoen kautta Aurajokeen ja siitä edelleen mereen. Hankkeen toteuttaminen vähentäisi tuntuvasti vesistöjen kuormittavuutta ja parantaisi ympäristön tilaa. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvion momentille 35.10.61 lisäyksenä 250 000 euroa Itämeren suojeluun.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset, niin kuin eilen kävimme keskustelua, varjobudjetissamme esitämme perusväylänpitoon 100 miljoonaa enemmän kuin hallituksen esityksessä on. Samoin yksityisteihin esitämme 10 miljoonaa enemmän. Itse olen myös tehnyt talousarvioaloitteita oman maakuntani alueelle, ja niistä mainitsen ne, jotka olen tehnyt.

Määrärahan osoittaminen Laikanlahdentien perusparantamiseen Outokummussa. Laikanlahdentie Outokummussa on jatkuvasti kelvottomassa kunnossa. Tie on sorapintainen, ja pintaa ei ole uusittu vuosiin. Tie on nykykunnossa kelvoton ja aiheuttaa turhia kustannuksia tien käyttäjille. Moottoriajoneuvojen remonttikuluissa on myös selviä lisäyksiä. Tähän esitetään 100 000:ta euroa.

Määrärahan osoittaminen Siikakoskentien perusparantamiseen Liperissä. Liperissä sijaitseva Siikakoskentie on yleisesti ottaen erittäin heikkokuntoinen, ja lisäksi routavauriot ovat jättäneet pysyvästi jälkensä tiehen. Siikakoskentie, joka sijaitsee Kuopiontien ja Varkaudentien välillä, on noin 4 kilometrin pituinen, ja tiellä on runsaasti raskaan kaluston liikennöintiä. Esimerkiksi puurekat oikaisevat Siikakoskentien kautta valtatielle. Edellä olevalle esitetään 300 000 euron määrärahaa. (Vesa-Matti Saarakkala: Lisää rahaa oikoreitille!)

Määrärahan osoittaminen Varosentien perusparantamisen aloittamiseen Polvijärvellä. Polvijärvellä sijaitseva Varosentie on yleisesti ottaen erittäin heikkokuntoinen, ja lisäksi routavauriot ovat jättäneet pysyvästi jälkensä tiehen. Tie sijaitsee Martonvaaran ja Ruvaslahdentien välillä, on noin 12 kilometriä pitkä läpikulkutie, jossa kulkee paljon muun muassa raskaan kaluston ajoneuvoja. Tien varrella on myös runsaasti asutusta ja lapsiperheitä. Tähän esitetään 500 000 rahaa sen korjauksen aloittamiseen.

Samoin määrärahan osoittaminen Rasikummuntien perusparantamiseen. Rasikummuntiekin sijaitsee entisen Pyhäselän kunnan alueella. Tie on noin 7 kilometrin mittainen, ja siellä on sekä henkilö- että raskaan kaluston liikennettä, myös joukkoliikennettä, ja tässäkin oikaistaan tämän tien kautta, puutavararekat esimerkiksi Ilomantsi—Kuutostie—Lappeenranta-väliä, ja siihen esitetään 600 000 lisäystä. (Vesa-Matti Saarakkala: Nopein reitti!)

Sitten viimeisenä määrärahan osoittaminen Pampalon kaivoksen liikenneyhteyksiin. Pampalon kultakaivos sijaitsee Ilomantsin Hattuvaarassa niin sanotulla Karjalan kultalinjalla. Kaivoksen omistaa Endomines Oy. Kaivosalueelle on rakennettu rikastamo, murskaamo, rikastushiekka-alue, rikastamo—murskaamo. Pampalon kaivoksella kultarikastetta kuljetetaan edelleen rekkakuljetuksin, ja tähän esitetään 1 miljoonan euron määrärahan osoittamista.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindström otti esille tärkeän asian eli määrärahan osoittamisen Kotkaniemen kunnostamiseen.

Kotkaniemi on Luumäellä sijaitseva presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseo, siis kulttuuri- ja henkilöhistoriallisesti Suomelle erittäin tärkeä ja merkittävä kotimuseo. Se on yksi viidestä paikallismuseosta, jotka Museovirasto päätti lopettaa toissa keväänä. Kahtena viime kesänä kotimuseon aukipidosta ovat vastanneet Luumäen kunnan ja Svinhufvudin perinnesäätiön palkkaamat vapaaehtoiset oppaat. Vasta vähän aikaa sitten on perustettu Kotkaniemi-säätiö, joka on valmis vastaamaan, vaalimaan ja säilyttämään Kotkaniemen perintöä. Se on siis valmis ottamaan vastuulleen Suomen historian kannalta arvokkaan museon, toiminnan jatkumisen ja rakennusten hoitamisen.

Voidakseen ottaa Kotkaniemen museon vastuulleen säätiö tarvitsee toiminnalleen taloudelliset edellytykset, kuten edustaja Lindström tuossa vähän aikaa sitten kertoi. Siksi kiinteistö on saatava nimellisellä hinnalla säätiön hallintaan ja valtion on varmistettava rakennuksen peruskorjaus sekä pieni vuotuinen valtionapu museon ylläpitämiseen. Olisi erittäin kunnioitettavaa, että esimerkiksi Suomen valtiollisen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlavuoden tekona Kotkaniemen museo voisi avautua nykyistä ehompana ja sen toiminta turvataan jatkossa.

Näillä perustein talousarvioaloite numero 204 on siis erittäin kannatettava.

Arvoisa puhemies! Toisena asiana haluan vielä nostaa esille talousarvioaloitteen 518 elikkä 500 000 euron määrärahan osoittamisen aluearkkitehtitoimintaan, sillä aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Useampikin edustaja on jo tässä suuressa talousarviokeskustelussa kiinnittänyt huomiota lisääntyneisiin siltojen painorajoitusten aiheuttamiin ongelmiin. Siltojen peruskorjaukseen on rahaa koko maassa käytettävissä vain noin 55 miljoonaa euroa, ja esimerkiksi Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan siitä kohdistuu kymmenkunta prosenttia, ja se on aivan liian vähän.

Lokakuun alussa näitten painorajoitusten selvä lisääntyminen yllätti raskaan kaluston käyttäjät Varsinais-Suomessakin. Kun aikaisemmin oli rajoituksia muistaakseni 13—14 sillalla, niin yllättäen niitä olikin lokakuun alussa 80 sillalla. Painorajoitukset ovat osin niin alhaisia, että ne aiheuttavat jo suuria vaikeuksia ihan varsinaisille metsäkoneille, saati sitten tukkirekoille. Tähän asiaan olisi kyllä saatava korjausta, se koskee osin myös maatalouden liikennettä.

Siinä ei ole oikein muuta keinoa kuin lisätä kohdennettuja rahoja näihin siltojen peruskorjauksiin ja tällä tavalla yrittää saada tilanne hallintaan. On huono keino panna nopeusrajoituksia, ne voivat olla hätäratkaisu, koska hitaalla ajolla silta kai kestää vähän enemmän, mutta kuitenkin äkkiä olisi saatava rahaa lisää siltojen tärkeisiin peruskorjauksiin.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Määrärahan osoittaminen FinIP-rokotetutkimukseen osallistuneiden lasten terveydentilan selvittämiseen. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluva pneumokokkirokote sisältyi vuosina 2009—2010 järjestettyyn FinIP-rokotetutkimukseen, johon osallistui kaikkiaan noin 47 000 lasta. Lasten terveydentilan seuranta perustui, ja perustuu edelleenkin, niin sanottuun passiiviseen ilmoitusmenettelyyn, jossa hoitava lääkäri tai terveydenhoitaja tekee haittavaikutusilmoituksen vain epäillessään lapsen terveydentilassa tapahtuneen muutoksen. Passiivisen seurannan syynä on valitettavasti käsitys rokotteen turvallisuudesta. Tosiasiassa passiivinen seuranta paljastaa ainoastaan 1—10 prosenttia lääkkeen tai rokotteen todellisista haitoista. Passiivinen seuranta ja tekemättä jätetyt haittavaikutusilmoitukset ovat johtaneet siihen, että ainakin 20:lle FinIP-tutkimukseen osallistuneelle lapselle on pneumokokki- rokotteen jälkeen ilmaantunut kroonisia terveysongelmia.

Tällaiset seuraamukset lapsille ja perheille on estettävä. Terveydenhuollon henkilöstö on ohjeistettava tekemään haittavaikutusilmoituksia nykyistä aktiivisemmin. Lisäksi FinIP-tutkimuksessa mukana olleille perheille ja neuvolalle tulee lähettää kirjallinen kysely lasten terveydentilasta ja mahdollisesti rokottamisen jälkeen tapahtuneista muutoksista. Kattavat selvitykset antavat kattavan kokonaiskuvan pneumokokkirokoteohjelmaan osallistuneiden lasten terveydentilasta ja mahdollistavat asianmukaiset toimenpi-teet viranomaistaholla.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Olen itse tehnyt 14 henkilökohtaista talousarvioaloitetta. Lisäksi olen mukana vaalipiirin kansanedustajan yhteisaloitteissa samoin kuin tietenkin oman eduskuntaryhmän pääosassa aloitteita ja meidän jäsenten aloitteita.

Mutta tässä vaiheessa istuntoa katson tärkeäksi nostaa esiin uuden innovaation, jota yhdessä omassa talousarvioaloitteessani esitän. Se on määrärahan osoittaminen kunnille ennakoimattomiin menoihin ulkomaalaisten vapaaehtoisen maastamuuton tukemiseksi.

Kunnille maahanmuutosta koituvat kustannukset ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti. Erityisesti kiintiöpakolaisstatuksella tulleiden tai kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden kunnille aiheuttamat kustannukset ovat eri tulonsiirtojen muodossa olleet yksi kuntatalouden merkittävistä kipupisteistä. Maahanmuuton oletettu positiivinen vaikutus ei monesti olekaan realisoitunut, vaan muuttoliike on päinvastoin heikentänyt väestöllistä huoltosuhdetta, jolloin työssä käyvien henkilöiden huollettavaksi on päätynyt yhä suurempi määrä ihmisiä. Nämä taloudelliset näkökannat ovat ratkaisevasti vaikuttaneet siihen, ettei yhä kasvavalla joukolla kuntia ole ollut valmiutta ottaa vastaan muun muassa kiintiöpakolaisia. Hallitus on silti ollut haluton suhteuttamaan pakolaiskiintiön suuruutta tai turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen tasoa kuntien kotouttamisvalmiuksiin nähden.

Arvoisa puhemies! Suomen olisi syytä siirtyä nykyisen kaltaisesta passiivisesta maahanmuuttopolitiikasta proaktiivisempaan suuntaan. Tämän kaltaisen modernin ulkomaalaispolitiikan tärkeänä osa-alueena olisi maastamuuton aktiivinen edistäminen. Kunnille olisikin taattava valtion budjetista maastamuuttomääräraha, jonka avulla kunnat voisivat taloudellisesti tukea kotouttamishaluttomien tai kotouttamiskyvyttömien ulkomaalaisten vapaaehtoista paluuta kotimaihinsa. Maastamuuttorahoituksen tulosvaikutusten arvioimiseksi olisi valtion lähdettävä liikkeelle 650 000 euron pilottihankkeella maastamuuton tukemiseksi. Potentiaalisen maastamuuton tason realisoituminen parantaisi ratkaisevalla tavalla Suomen väestön huoltosuhdekehitystä sekä tukisi maamme sosiaalisen rauhan säilymistä.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarviomomentille 28.99.96 lisäyksenä 650 000 euroa kunnille ennakoimattomiin menoihin ulkomaalaisten vapaaehtoisen maastamuuton tukemiseksi.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten energiapolitiikasta muutama sana. Tämä meidän energiapolitiikan keskeinen tavoite on kotimaisen energian aseman parantaminen suhteessa tuontienergiaan. Hallituksen aika lailla harkitsematon päätös leikata kotimaisen bioenergian, kuten turpeen ja puuenergian, tukia on johtanut siihen, että kivihiiltä nyt sitten käytetään, ja tämän kehityksen kääntämiseksi perussuomalaiset vaativat tässä omassa vaihtoehdossaan turpeen verotuen ja metsähakkeen tuen palauttamista vuoden 2012 tasolle.

Kotimaisen energian aseman parantaminen vaatii myös muutoksia energiapolitiikan byrokratiaan, ja tämmöinen esimerkki siitä on pitkään byrokratian rattaissa olleet uusien turvesoiden luvat. Ne on pikaisesti hyväksyttävä, ja lisäksi monesti täällä olen puhunut hajautetun energiantuotannon käytännön ja lainsäädännöllisten esteitten purkamisesta, ja ymmärtääkseni elinkeinoministeri Vapaavuori on asiasta samaa mieltä, että nämä esteet on purettava, joten ne todennäköisesti sitten poistuvat, koska ministeri on sitä mieltä.

Lopuksi tietysti olisi kiva, jos päästäisiin äänestämään näistä meidän lisätalousarvioista vaikka nyt, niin niillä olisi aika hyvä todennäköisyys mennä jopa läpi, mutta odotellaan sitä.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Määrärahan osoittaminen tutkimukseen maankäytön ristiriidoista kaupunkirakenteessa.

Suunnittelujärjestelmä ohjaa kaavoitusta siten, että kunnat maakuntatasoisesti päättävät yhdessä laajoista kehittämisen alueista maakunnassa. Kehittämisen tuloksena syntyvä maakuntakaava ohjaa kunnissa yleiskaavoitusta ja yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta, jolloin kokonaisuus palvelee jokaisella tasolla maankäytön suunnittelua. Lopputuloksena on rationaalinen ja toimiva yhteiskuntarakenne.

Kunnissa toisinaan poiketaan suunnittelujärjestelmästä ja tehdään niin sanottuja postimerkkikaavoja. Tällainen johtaa hajautuneeseen yhteiskuntarakenteeseen ja kalliisiin kunnallisteknisiin ratkaisuihin. Hyvä esimerkki edellä mainitusta on Naantalin satama, joka on Suomen suurimpia tavarasatamia ja merkittävä alueellinen työllistäjä. Teollisuus- ja satama-alueelle sijoittuva yksittäinen postimerkkikaava ohjaa tälle alueelle asutusta, vaikka suunnittelujärjestelmä osoittaa alueelle yksinomaan teollisuus- ja työpaikkarakentamista. Tämä aiheuttaa voimakkaita ristiriitoja teollisuuden ja elinkeinotoiminnan kehittymiselle yhtäältä ja toisaalta heikentää asumisturvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Suunnittelujärjestelmän laiminlyömisellä on laajat ja pitkäaikaiset yhteiskunnalliset vaikutukset. Tutkimuksella kartoitettaisiin syvällisemmin kaavoittamisesta johtuvia yhteiskuntarakenteen epäkohtia ja sen tuloksilla voitaisiin kiinnittää suunnittelijoiden huomiota niihin yhteiskunnallisiin seurausvaikutuksiin, jotka suunnittelujärjestelmän laiminlyömisestä kansalaisille aiheutuvat. Tilanne on erittäin vakava etenkin sellaisilla alueilla, joilla teollisuusalue on joutunut tai joutumassa osaksi kaupunkikeskustan laajenemisaluetta. Esitetyllä määrärahalla tuetaan kaupunkisuunnittelun toteuttamista selvittämällä maankäytön ristiriitoja kaupunkirakenteessa.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvion momentille 32.50.43 lisäyksenä 88 500 euroa tutkimukseen maankäytön ristiriidoista kaupunkirakenteessa. Lisäksi kannatan Kasitien korjaamiseksi tehtyjä aloitteita ja oman eduskuntaryhmämme yhteisiä aloitteita.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa liputtamista koskeva ohjeistus kuuluu sisäministeriön vastuualueeseen. Käytännössä kuitenkin lippuvalistustyöstä ja yleensä suomalaisesta liputus- ja nimikulttuurista vastaa pitkälti Suomalaisuuden Liitto. Liitto ei saa toimintaansa valtionapua, vaikka sen toimistosta vastataan vuosittain veloituksetta satoihin eri viranomaisilta, yksityisiltä kansalaisilta ja yhteisöiltä saapuneisiin nimi- ja liputustiedusteluihin. Esimerkiksi vuonna 2011, jolloin perussuomalaiset saivat eduskuntavaaleissa 19,1 prosentin kannatuksen, puheluja tuli 1 248. Kysymyksiin on valmius vastata sekä suomeksi että ruotsiksi.

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisuuden Liitto julkaisee liputusoppaita, ylläpitää kotisivuillaan internetissä liputustietoutta ja järjestää joka itsenäisyyspäivä valtakunnallisen lipunnostotilaisuuden Helsingin Tähtitorninmäellä. Tämän lisäksi liiton vuonna 94 julkaisema sukunimiopas on osittain vanhentunut ja kaipaa päivittämistä. Vuodesta 1926 saakka on Suomalaisuuden Liitto ollut keskeinen tekijä liputuskäytäntöjemme vakiinnuttamisessa. Koska kyse on kansallisesti merkittävästä toiminnasta, on yhteis-kunnan perusteltua tukea 107-vuotiaan Suomalaisuuden Liitto ry:n tekemää nimi- ja lippuvalistustyötä. Tähän osoittaisimme 50 000 euroa lisää rahaa.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun näitä talousarvioaloitteita on katsonut ja näitä on erittäin lukuisa määrä, tosin näistä ei tänään ole hirmu paljon puheenvuoroja käytetty, mutta aloitteita on paljon, ja kyllä suurin osa on liikenneväylähankkeissa ja tieasioissa, niin täytyy todeta, että suomalainen liikenneverkko on meidän kansallinen keskeinen kilpailutekijä ja sen kehittämisessä on tarpeen harkita jatkossa myöskin uudenlaisia rahoitusratkaisuja ja vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Jotta pystytään toteuttamaan näitä lukuisia tiehankkeita, niin uskon, että esimerkiksi keskustan ehdottamaa Infra Oy:tä kannattaa tutkia ja perehtyä sen perustamiseen. Uskon, että se on helpompi tapa saada näitä isoja ja myöskin vähän pienempiä hankkeita toteutukseen kuin pelkästään talousarvion ja budjettien kautta.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Harmaa talous aiheuttaa Suomelle vuosittain mittavat taloudelliset menetykset, joiden voidaan maltillisten arvioiden mukaan arvioida olevan 2—3 miljardin euron luokkaa. Erityisesti EU:n vapaa työvoiman liikkuvuus on aiheuttanut sen, etteivät täällä lähetettyinä työntekijöinä työskentelevät EU-maiden kansalaiset suorita Suomessa vero-, sosiaali- tai eläkelainsäädännöllisiä velvoitteitaan. Tämän tilanteen parantamiseen eivät hallituksessa erityisesti kokoomus ja RKP ole olleet järin sitoutuneet. Nämä puolueet viime hallitusneuvotteluissa asennoituivat lehtitietojen mukaan torjuvasti viranomaisten tiedonsaannin helpottamiseen sekä ulkomaalaisten yritysten verovalvonnan tehostamiseen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat valmiita ryhtymään päättäväisiin toimenpiteisiin harmaan talouden kitkemiseksi. Tämä tarkoittaa muun muassa kovien sanktioiden käyttöönottoa työntekijöiden työehtoja rikkovien työnantajien kohdalla, ay-liikkeen kanneoikeuden käyttöönottoa sekä tilaajavastuulain laiminlyöntimaksujen tuntuvaa korottamista. Yhdessä rikosseuraamuslain kiristämisen kanssa nämä harmaan talouden vastaiset toimet toisivat valtion kassaan perussuomalaisten laskelmien mukaan 100 miljoonaa euroa.