Täysistunnon pöytäkirja 106/2001 vp

PTK 106/2001 vp

106. TIISTAINA 2. LOKAKUUTA 2001 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys vakuutetuilta ja työnantajilta perittäviä sosiaaliturvamaksuja ja Kansaneläkelaitoksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi

 

Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen sisältyy kaksi keskeistä osaa eli ensinnäkin eläkeläisten ylimääräiset sairausvakuutusmaksut ja toiseksi muut työnantajamaksut.

Eläkeläisten sairausvakuutusmaksun osalta on hyvä, että maksua nyt alennetaan eduskunnankin joulun alla viitoittamalla tavalla. Tämä vastaa myöskin keskustan kantaa. Tavoitteenahan tulee olla, että ylimääräisestä sairausvakuutusmaksusta luovutaan tämän vaalikauden aikana.

Työnantajamaksujen osalta tässä on pientä alennusta työnantajien kansaneläkevakuutusmaksuun, mutta se ei kuitenkaan ole riittävä ajatellen nykyistä laajaa työttömyysongelmaa ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä, joka kohdentuu erityisesti vähemmän koulutettuihin henkilöihin, niihin, joiden työn tuottavuus on heikohko. Jos työttömyysongelmaa haluttaisiin olennaisella tavalla hoitaa, pitäisi lisätä työvoiman kysyntää nimenomaan työvaltaisilla aloilla. Siihen yksi keino olisi alentaa paljon suuremmalla määrällä työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja erityisesti niin, että se kohdentuu pienipalkkaiseen, matalapalkkaiseen työhön. Tätä keinoa on käytetty myös monissa muissa Euroopan maissa. On outoa, että Suomessa ei ole löydetty tähän teknisesti soveltuvaa mallia. Pitkäaikaistyöttömyyshän ei meillä ole työvoiman tarjontaongelma eli se, että työttömät eivät lähtisi töihin, vaan ongelma on se, että ei synny työpaikkoja nykyisellä työnantajamaksujen tasolla. Tuloverotuksen alentaminen ei tähän ongelmaan olennaisesti auta, vaan tulisi käyttää nimenomaan työnantajamaksujen alentamisen väylää. Keskusta tulee siitä tekemään oman ehdotuksensa.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on tietysti huomattavasti suuremman mittaluokan esitys kuin edellinen esitys oli, mutta olen valmis tässä vain paikaltani puhumaan. Tässä puhutaan miljardiluokan muutoksista, helpotuksista. Eläkkeensaajien sairausvakuutusmaksun alentaminen on selkeän hallitusohjelman pohjalta lähtevän työn tulos, mitä hallitusryhmät ovat vieneet selkeästi eteenpäin, vaikka tässäkin on mutkia tahtonut olla matkassa.

Ed. Aula haluaa asettaa nyt tavoitteeksi, että loppukin viedään pois. Ed. Aula varmasti unohtaa, että me olemme sen sopineet jo viime syksynä, että sitten seuraavana vuonna elikkä viimeisenä vuonna se loppu 0,4 prosenttia poistetaan. Tästä kyllä pidetään huolta.

Siihen, mikä koskettaa työnantajamaksuja, voin todeta, että tältäkin osin esitys on hyvä. Erityisen tärkeää on se, että myös kuntatyönantajan maksuun saatiin suurempi alennus, koska kuntatyönantajan maksua ei aiemmin ole alennettu, kun yksityisen työnantajan maksua on alennettu. Ero, että kuntatyönantaja joutuu maksamaan suurempaa maksua, on ollut juuri sellainen, joka on taas johtanut siihen, että kunnan on ollut kalliimpaa palkata henkilöstöä.

Mielestäni tämä esitys nyt tässä vaiheessa riittää. Itse kyllä näen, että vakuutettujen ja nimenomaan työntekijöiden tuloveron alentaminen pienituloisilla olisi se tie, mitä pitäisi tässä rinnalla käyttää. Siinä hallitus ei mielestäni ole riittävästi toiminut. Vaikka tänä vuonna ensimmäisen kerran on selkeästi painotettu pientä palkkaa saavien verotuksessa veronalennuksia, ensi vuosi ei näytä yhtään niin merkittävää muutosta kuin tänä vuonna oli. Tätä tietä mielestäni pitäisi jatkaa.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eläkeläisten ylimääräisen tai korotetun sairausvakuutusmaksun poistaminen asteittain on oikea ja tärkeä tavoite. Kannatamme sitä. Kuitenkin täytyy huomauttaa se, että tämän vuoden veroratkaisuissa eniten hyötyvät kaikkein suurituloisimmat eläkeläiset. Jos ajattelee vaikka eläkkeellä olevaa pankin pääjohtajaa, hän saa tästä tuhansien markkojen edun vuodessa, kun taas pienen kansaneläkkeen varassa oleva eläkeläinen ei saa juuri mitään. Kyllä meidän eläkepolitiikassamme jatkossa pitäisi katsoa myös sitä, kun on rajattu määrä varoja käytettävissä, että voisimme kaikkein pienimpiä eläkkeitä korottaa. Tasokorotus pitäisi nyt nostaa selkeämmin esille näiden muiden eläkepoliittisten tavoitteiden sijasta. Tällä hetkellä tämä linja itse asiassa eläkeläisten kesken ei ole oikeudenmukainen.

Mitä tulee siihen, mistä ed. Aulakin mainitsi, että työnantajamaksun osalta pitäisi pyrkiä siihen, että voitaisiin työvoiman kysyntää edistää ja sillä tavalla porrastaa tehokkaammin työnantajamaksuja, se olisi tärkeä tavoite. Olisi toivonut, että tässä olisi voitu enemmän edetä, mitä nyt hallitus esittää. Toki keskusta tästä tekee oman esityksensä, ja toivotaan, että se saa tukea laajemminkin eduskunnassa.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa herra puhemies! Laman oloissa toteutettu eläkeläisten korotettu sairausvakuutusmaksu on esimerkki siitä, miten sitkeästi tuollainen ylimääräinen maksu säilyy. Se tulee lähes kymmenvuotiaaksi, kun viimeinen häntä on saatu poistettua sieltä. Voi sanoa, että tästä asiasta on käyty aika kovaa vääntöä tässäkin talossa myös hallituspuolueiden kesken, miten tässä edetään. Mielestäni on tärkeätä, että se nyt poistuu. Mutta ed. Ala-Nissilä on täysin oikeassa, ja ed. Stenius-Kaukonen jo välihuudolla vahvisti, että olemme vasemmistoliitossa täsmälleen samaa mieltä. Tasokorotuksia pitäisi saada ja nimenomaan kaikkein pienimpiä eläkkeitä olisi nostettava. Niitähän on nyt tosin riittämättömästi nostettu, mutta sekin oli kova vääntö, joka johti kuitenkin jonkin asteiseen hyvään tulokseen edellisen budjetin yhteydessä. Tätä periaatetta ei toki pidä unohtaa.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Nyt ollaan pääsemässä yhdessä asiassa jo lähes päätökseen. Ylimääräisestä savamaksusta on puhuttu tässä eduskunnassa varmaan yhteenlaskien viikkotolkulla, jos kaikki laskee, mitä kahden kauden aikana on puhuttu. Nyt se menee ratkaisuksi.

Toinen juttu työnantajan sivukulujen alentamisesta: Itse kuitenkin näen sillä tavalla tämän kysymyksen, että tämä on oikein hyvä sinällään, en näitä vastusta. Mutta laajemmin ajateltuna minä väitän, jotta sokea alentaminen ei välttämättä tee yhtään uutta työpaikkaa. Se pitäisi sillä tavalla tehdä, jotta siitäkin on porkkana. Jos firma lisätyöllistää, sille annettaisiin alennus sille vuodelle. Jos vähentää porukkaa, ne eivät välttämättä sitä saisi, koska yritykset toimivat aika itsekkäästi. Ne eivät kanna yhtään huolta siitä. Pienissä yrityksissä se muutama prosenttiyksikkö ei vaikuta mihinkään. Eivät ne työllistä yhtään enempää ihmisiä, eikä se vaikuta hintoihin. Semmoinen porkkanamalli pitäisi keksiä tähänkin, jolloin saataisiin yritykset lähtemään mukaan. Se on liiketaloutta. Kun näkevät, että saadaan hyötyä siitä, silloin lähdetään tekemään, mutta muuten ei.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime keväänä tehtiin pk-barometri, jossa 4 000 jäsenyritystä vastasi työllistämistä eniten hankaloittavia asioita koskeviin kysymyksiin. Selkeästi siellä nousivat välilliset työvoimakustannukset ykköseksi. Pienyrittäjät kokevat, että ne estävät lisäväen työllistämisen. On syytä vakavasti paneutua siihen, miten niitä voitaisiin porrastaa työllistäviä yrityksiä suosivasti. Olemme muutenkin keskustassa erilaisilla ratkaisuilla halunneet tukea pientä ja keskisuurta yritystoimintaa. Ne ovat kuitenkin Suomessa työllistävin yritysmuoto.

Toivottavasti tämäkin menee myönteisesti eteenpäin, mutta tulemme todella keskustassa tekemään oman esityksemme.

Keskustelu päättyy.