Valtiovarainministeri   Eero   Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Suomen talous on vahvalla kasvu-uralla. Siitä kertoo myös tämänkertaisen lisäbudjettiesityksen sisältö. Talouspolitiikassa ratkaisevaa on nyt tämän kasvun hallitseminen, työllisyyskehityksen tukeminen ja tulevaisuuteen varautuminen.

Suomen kokonaistuotanto kasvaa näillä näkymin tänä vuonna 4,5 prosenttia; myös suurempia lukuja on vilauteltu. Kasvu on ollut huomattavan nopeaa vuoden alkupuoliskolla, ja kuluvan vuoden kasvuennustetta on korotettu parikin kertaa vuoden 2006 varsinaisen talousarvioesityksen antamisen jälkeen. Kuluvana vuonna kasvu perustuu niin kotimaiseen kuin ulkomaiseenkin kysyntään. Kotitalouksien vahvistunut luottamus, työllisyyden ripeä koheneminen ja palkansaajien ostovoiman kohtuullinen kasvu yhdessä voimakkaasti lisääntyneen velanoton kanssa pitävät yllä vahvaa, lähes 4 prosentin kulutuksen kasvua. Vientiä tukee ostovoiman kasvu Venäjällä ja uusissa EU-jäsenmaissa, samoin kuin Saksan talouskasvun lievä piristyminen.

Työllisyyden kasvu jatkuu. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 68,8 prosenttiin kuluvana vuonna. Työttömyysasteen oletetaan alenevan 7,7 prosenttiin. Tämän päivän tuoreet työllisyystiedot ovat edelleen rohkaisevia. Työllisiä on tänään lähes 40 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyyden kasvu on hallituskauden alusta lukien huimat 80 000 työpaikkaa. Kaikki tämä kertoo, että hallituksen talouslinja toimii.

Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosinousu nopeutuu tänä vuonna 1,5 prosenttiin muun muassa kohonneiden öljytuotteiden hintojen johdosta. Kansainvälisesti katsoen myönteistä on, että euroalueen hintakehitystiedot kertovat syyskuussa vähentyvistä hintapaineista. Riskejä talouskasvulle muodostuu kotimaassa. Niihin liittyy varsinkin työmarkkinoiden paikoitellen kireähkö tilanne, etenkin tarjontakapeikot, ongelma, että työ ja työpaikat eivät kohtaa, kalliit asunnot ja kotitalouksien korkea velkaantumisaste.

Talouskasvun odotetaan hidastuvan keskipitkällä aikavälillä. Syyt hidastumiseen löytyvät pitkälti väestön ikääntymisestä ja siitä aiheutuvasta työvoiman tarjonnan heikkenemisestä, mutta myös tuotantokapasiteetin kasvun heikkoudesta kuluvalla vuosikymmenellä. Vuosikymmenen vaihteessa vuotuisen talouskasvun odotetaan painuvan jo alle 2 prosentin. Talouskasvu tulisikin näin pohjautumaan lähivuosina ennen muuta tuottavuuden kasvuun.

Ajat ovat tällä hetkellä siis hyvät, mutta jo lähivuosina näköalat heikkenevät ilman määrätietoista talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Kuluvan vuoden nopeaan kasvuun ja siitä johtuvaan valtiontalouden tilan paranemiseen ei pidä kiinnittyä, sillä lähivuosien ikääntymisestä johtuvat haasteet edellyttävät varautumista myös valtiontaloudelta jo nyt. Nyt on tärkeätä toimia niin, että kasvua ja sitä kautta työllisyyttä edelleen vahvistetaan ja varaudutaan tulevaisuuteen. Siihen nyt esiteltävä lisätalousarvioesitys myös osaltaan tähtää.

Esitys pitää sisällään tarkistuksia sekä tuloihin että menoihin. Toisessa lisätalousarvioesityksessä ovat mukana välttämättömät menonlisäykset, kuten EU-puheenjohtajuuskauden aiheuttamat menot ja Libanon-operaatiosta aiheutuvat menot. Esitykseen sisältyy joitakin uusia tulevaisuuspanostuksia, jotka hallitus on katsonut erityisen tärkeiksi, kuten biopolttoaineiden kehittämisen tukeminen ja lisäpanostukset työvoiman kohtaanto-ongelmiin vastaamiseksi. Oppisopimuskoulutuksen huomattava lisääminen jo tämän vuoden syksyllä antaa mahdollisuuden vastata ammattitaitoisen työvoiman tarpeeseen yrityskohtaisesti räätälöidyllä tavalla.

Vuoden 2006 toinen lisätalousarvio on 15 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi valtionvelan vähentämiseen. Valtionvelan määräksi tämän vuoden lopulla arvioidaan 60 miljardia euroa. Se on noin 36 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden ennakoidaan olevan kuluvana vuonna ylijäämäinen, noin 0,6 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen. Viime vuosien johdonmukaisella finanssipolitiikalla valtio on vähentänyt velkaantuneisuuttaan ja sitä kautta korkomenojaan. Tällä tavoin on luotu tilaa väestön ikääntymisestä aiheutuvalle tulevaisuuden menojen kasvulle.

Varsinaisten tulojen arviota korotetaan yhteensä nettomääräisesti 61 miljoonaa euroa. Verotuloarviota korotetaan 762 miljoonalla eurolla, ja tämän taustalla on ennustettua parempi talouskehitys. Tulo- ja varallisuusveron tuloarviota korotetaan lähes 600 miljoonalla eurolla johtuen sekä ansio- että erityisesti pääomatulojen odotettua suuremmasta kasvusta. Arvonlisäveron tuottoarviota nostetaan 107 miljoonaa euroa. Tämän taustalla on yksityisen kulutuksen kasvun jatkuminen vahvana. Toisaalta autoveron tuottoarviota alennetaan 75 miljoonaa euroa, koska uusien henkilöautojen myynti jäänee viime vuoden tasolle. Tämäkin kertoo talouskehityksen ennakoinnin vaikeudesta.

Nyt on syytä käyttää hyvää taloussuhdannetta ja sen mukanaan tuomia tuloja ennen muuta tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseksi. Siksi hallitus ehdottaa valtion eläkerahastoinnin kasvattamista 930 miljoonalla eurolla. On syytä muistaa, että Valtion Eläkerahaston rahastointiaste on edelleen vain noin puolet esimerkiksi Kuntien eläkevakuutuksen rahastointiasteesta, ja sama ero on myös yksityiseen puoleen nähden. Muitakin toimia tarvitaan kestävän eläkepolitiikan toteuttamiseksi. Näihin liittyy välttämättömyys korottaa lähivuosina työeläkemaksuja noin 0,2 prosenttia vuodessa.

Osinkotuloarviota korotetaan 200 miljoonal- la eurolla Kapiteeli Oyj:n hotellikiinteistöjen myynnistä kertyneiden tulojen osinkotuloutuksen seurauksena.

Esityksen valmistelussa on noudatettu eduskunnan aikaisemmin lausumia näkökohtia. Esitykseen on pyritty myös sisällyttämään etukäteen tiedossa olevat menosäästöt, asia, jota valtiovarainvaliokunta omassa aikaisemmassa mietinnössään on korostanut. Näitä säästöjä ovat muun muassa EU-jäsenyydestä aiheutuvien menojen jääminen noin 50 miljoonaa euroa ennakoitua pienemmiksi. Näin syntynyttä kehysvaraa on käytetty uudelleen juuri mainittujen tulevaisuus- ja työllisyyttä tukevien panostusten hyväksi. Lisätalousarvion jälkeen vuoden 2006 jakamattomaksi varaukseksi jää 12 miljoonaa euroa, joka on selvästi vähemmän kuin aikaisempina vuosina on ollut.

Hallitus on omissa toimissaan sitoutunut noudattamaan eduskunnan hyväksymää menokehystä, ja se näkyy myös tämän esityksen valmistelussa. Hallinnonalojen menoihin ehdotetaan nettomääräisesti lähes 100 miljoonan euron lisäyksiä. Lisäksi valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan 50 miljoonaa euroa aiemmin budjetoitua pienemmät, joten lisätalousarvioon sisältyvät menonlisäykset ovat nettomääräisesti yhteensä 46 miljoonaa euroa.

Muutamia menonlisäysehdotuksia on syytä erikseen mainita: EU-puheenjohtajuuskauden menoihin 7,9 miljoonaa euroa, rauhanturvamenoihin 12,1 miljoonaa euroa, uusien toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoteknologioiden kehittämiseen 9 miljoonaa euroa, yritystukivaltuuksiin 4 miljoonaa euroa, rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen ja biopolttoainehankkeiden tukemiseen, oppisopimuskoulutukseen 5,2 miljoonaa euroa, Nuuksion luontokeskuksen rakentamiseen 6,5 miljoonaa euroa. Perustettavaan öljyntorjuntakeskukseen ehdotetaan 1,1 miljoonaa euroa. Ympäristövahinkojen torjuntakyvyn parantamiseksi ehdotetaan 3 miljoonaa euroa valvontalaitteiden hankintaan. Kuntien harkinnanvaraisia avustuksia ehdotetaan lisättäväksi 2 miljoonaa euroa, Hätäkeskuslaitoksen palvelukyvyn ja toiminnan turvaamiseen 1,5 miljoonaa euroa, pelastustoimen erityismenoihin 4,1 miljoonaa euroa, jossa summassa muun muassa lääkärihelikopteritoiminnan tukemiseen olevat rahat, Rajavartiolaitokselle 0,6 miljoonaa euroa biometristen matkustusasiakirjojen lukulaitteisiin ja 0,6 miljoonaa euroa maarajojen teknisen valvontajärjestelmän parantamiseen. Perustettavalle molekyylilääketieteen tutkimuskeskukselle ehdotetaan 2:ta miljoonaa euroa.

Ja sitten liikennehankkeista: Valtatie 2:n Vihti—Pori-tiehankkeen sopimusvaltuutta nostetaan 10 miljoonaa euroa ja Valtatie 3:n Tampereen läntisen kehätien toista vaihetta nopeutetaan 2 miljoonan euron aloitusmäärärahan nostolla. Tiehankkeiden maa-alueiden hankintaan lisätään 10 miljoonaa euroa. Rauman satamayhtiöiden parantamiseen ehdotetaan 2,6 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Lisäbudjettiesitys toteuttaa osaltaan hallituksen talouspolitiikan suurta linjaa: kasvun tukemista, työpaikkojen luomista ja tulevaisuuteen varautumista. Vaikka talouskehitys on juuri nyt hyvä, ei meillä ole varaa jäädä uuninpankolle makoilemaan. Työllisyyttä tukevia toimia on tehtävä koko ajan ja vastuullisesta talouslinjasta on muutoinkin huolehdittava. Ei myöskään ole syytä laittaa hyvän suhdanteen tuomia tilapäisiä lisätuloja, kaikkia, heti jakoon, vaan on kasvatettava ennen muuta eläköitymiseen liittyviä puskureita. Tämä on oikeudenmukaista politiikkaa myös sukupolvien välillä.

Mikaela Nylander /r:

Värderade talman! Skärgårdslagen ålägger staten att sköta skärgårdstrafiken. Vi bör hålla i minnet att förbindelsefartygen och färjorna är skärgårdsbornas vägar.

Skärgårdsdelegationen påtalade vid sin uppvaktning av riksdagsgrupperna tidigare denna höst att de otillräckliga driftsanslagen till skärgårdens förbindelsefartygstrafik beror på strukturella problem. Anslagen till trafiken har inte höjts i den mån som personal- och bränslekostnaderna har stigit. En annan orsak är konkurrensutsättningen av såväl förbindelsefartygstrafiken, som inte gett förväntade inbesparingar, utan tvärtom lett till en väsentlig ökning av utgifterna på grund av ett ringa utbud, korta avtalsperioder och exempelvis de avkastningskrav som ställs på Finska Ship.

För att skärgårdslagen skall uppfyllas och för att det skall vara möjligt att bo i skärgården året om var det alldeles nödvändigt att regeringen nu i sin andra tilläggsbudget för i år föreslår ett tillläggsanslag för skärgårdstrafiken på 614 000 euro. Utan tilläggsanslaget skulle turer ha dragits in på ett så drastiskt sätt att vardagen i skärgården skulle ha blivit ytterst svår, rent av omöjlig på sina ställen.

Valitettavasti ongelmat eivät poistu saaristoliikenteelle täksi vuodeksi myönnettävän lisämäärärahan avulla. Sama ongelma on edessämme ensi vuonna, ellei eduskunta käsitellessään ensi vuoden talousarvioesitystä myönnä kolmannen kerran tämän kauden aikana lisää määrärahoja saaristoliikenteelle.

Rahoitusvajetta syventää tämän lisäksi lähitulevaisuudessa se, ettei uusiin aluksiin, sen enempää valtion kuin yksityistenkään omistamiin, ole investoitu kolmeentoista vuoteen. Uudet välttämättömät alukset merkitsevät korkeampia kilpailutushintoja. Sama ongelma koskee Tielaitoksen lauttoja. Liikenne- ja viestintäministeriön on täten ryhdyttävä toimenpiteisiin yhteysalusliikenteen samoin kuin Tielaitoksen lauttojen kilpailutuksen toimivuuden turvaamiseksi heti, kun tiedetään asiaa pohtineen työryhmän tulokset.

Tulevia talousarvioesityksiä ajatellen olisi tietysti suotavaa, että seuraava hallitus edes jollain tavalla huomioisi, mitä eduskunta lisätessään mahdollisesti kolmesti ja ainakin kahdesti määrärahoja johonkin tiettyyn tarkoitukseen, on tarkoittanut tällä.

Arvoisa puhemies! Toinen asia tässä lisätalousarvioesityksessä, joka kiinteästi liittyy saaristoon ja turvallisuuteen saaristossa ja rannikoilla, on eräiden osakkeiden hankkiminen Öljyntorjuntakeskuksen toiminnan aloittamiseksi. On kyse siitä, että öljyntorjuntavalmiuden parantamiseksi perustetaan osakeyhtiömallinen Öljyntorjuntakeskus. Koska yhtiön suunniteltu osakepääoma olisi 2 miljoonaa euroa ja valtion osuus tästä pääomasta olisi puolet, niin luodaan aivan uudentyyppisiä edellytyksiä private—public-partnershipille myös öljyntorjunnan valmiuden ja osaamisen nostamiseksi valtion tai hallituksen niin halutessa. Toivon, että hallitus tarttuu tähän tilaisuuteen pohtiessaan tulevaa tarkempaa mallia tälle öljyntorjunnan osaamiskeskukselle. Olisi myös suotavaa, että kunnille tarjotaan mahdollisuus sitoutua tähän toimintaan suomalla niille mahdollisuus ostaa osakkeita.

För skärgården och för kusten är det alldeles nödvändigt att oljebekämpningsberedskapen höjs och även att kompetensen på området fördjupas och förbättras. Det anslag på 1,1 miljon euro som i förslaget till årets andra tilläggsbudget riktas för att teckna aktier i ett oljebekämpningscenter är ett bra exempel på denna regerings långsiktiga miljösatsningar.

Personligen är jag övertygad om att detta oljebekämpningscenter lägger grunden för större satsningar på oljebekämpningen och den miljökunskap och -teknologi som hänför sig till bekämpningen. Ett oljebekämpningscenter kan alltså inte enbart vara ett lager för mobil oljebekämpningsutrustning. I konceptet ingår också att koordinera utbildningen på området och att utveckla olika instansers samarbete. Satsningen på drygt en miljon euro kommer att betala sig tillbaka mångdubbelt den dag det inträffar en olycka på Finska viken.

Med tanke på de mängder olja som idag transporteras på Finska viken och framför allt med tanke på mängderna olja, de ökade mängderna i framtiden är det korrekt att tala om när en olycka inträffar och inte om så sker. Den dagen kommer vi att tacka denna regering som lade grunden för detta oljebekämpningscenter.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Den andra tilläggsbudgeten innehåller flera tillägg som på olika sätt befrämjar skärgården och miljön. Positivt är att en del tilläggen också innehåller framtidsinriktade satsningar på forskning och utveckling.

I tilläggsbudgetförslaget ingår bland annat 1,5 miljoner euro för inrättande av en oljebekämpningscentral, och därmed har regeringen uppfyllt en viktig punkt i regeringsprogrammet. Oljebekämpningscentralen kommer att ha en betydelse för att förbättra oljeskyddsberedskapen längs med Finska vikens kust. Under den sittande regeringens tid har många förbättringar för oljeskyddet gjorts och det är mycket nödvändigt eftersom oljetransporterna växer i rasande takt. För tio år sedan var oljetransporterna över Östersjön och Finska viken ungefär 40—50 miljoner ton, nu är de uppe i 140 miljoner ton och beräknas stiga till 400 miljoner ton till 2015. Det är enorma tankbåtar som åker av och an utanför vår kust. De rymmer över 100 000 ton och ännu större fartyg planeras.

Om några år är det meningen att bygget av gasledningen från Viborg till Tyskland skall påbörjas. Det har hittills varit konstigt tyst om det massiva byggnadsprojektet i Finland. Ändå är det klart att gasröret kommer att ha stora effekter på miljön, särskilt under byggnadsskedet. Med tanke på de växande transportmängderna genom Finska viken är det viktigt att beredskapen för alla slags olyckssituationer förbereds grundligt. Oljebekämpningscentralen kan kanske få en uppgift också i det här sammanhanget. Meningen är också att centralen skall stöda kommunerna, och en viktig och brådskande åtgärd är att anskaffa mycket mera oljebommar för bekämpning av olja ute på öppet hav.

Lisätalousarviossa ehdotetaan määrärahan lisäämistä Rajavartiolaitoksen kahden valvontalentokoneen valvontalaitteistojen uusimiseen. Valvontalaitteiston uusimisella parannetaan ympäristövahinkojen torjuntakykyä ja laittomien päästöjen valvontaa Itämerellä, ja tämän vuoksi tämä on tärkeä määrärahan lisäys.

Med tanke på att oljebekämpningscentralen nu förverkligas är det på sin plats att gå igenom vilka andra förbättringar i oljeskyddet som gjorts under den här regeringsperioden.

År 2004 togs oljebekämpningsfartyget Seili i bruk. Samma år utsågs Östersjön till pssa-område av Internationella maritima organisationen, och det gör det möjligt att ha strängare regler för trafiken i Finska viken än på andra internationella vatten. År 2004 togs också ett obligatoriskt rapporteringssystem för Finska viken i bruk av Finland, Estland och Ryssland så att trafiken bättre kan dirigeras från land. En lag om ett vts-system godkändes 2005. År 2004 godkändes en ekonomisk zon längs med Finlands kust och det blev lättare för myndigheterna att övervaka miljöbrott, såsom olagliga oljeutsläpp från fartyg.

Den här regeringen har också reserverat 30 miljoner euro för anskaffningen av ett mångfunktionellt fartyg som lämpar sig för oljebekämpning och dessutom har två andra farledsfartyg byggts om till oljebekämpningsfartyg. Man kan säga sig att listan är imponerande och härtill kommer nu de åtgärder som föreslås i den andra tilläggsbudgeten, men allt det här görs nu mer eller mindre i paniktakt eftersom oljetransporterna verkligen är ett enormt hot för vår unika skärgårdsmiljö.

Den andra frågan jag vill ta upp är det kloka beslutet att reservera pengar för Noux naturum. Sfp och svenska riksdagsgruppen har länge jobbat för det här. Noux är mycket viktigt för huvudstadsregionens invånare som rekreationsområde men också för utlänningar som besöker området för att de skall få en möjlighet till insyn i hur Finlands skogar ser ut. Naturturismen är en växande bransch och det är viktigt att också huvudstadsregionen har något att erbjuda i det här sammanhanget. Och det är också bra att även andra parter är med och förverkligar naturcentret, bland annat kommunerna här är med i finansieringen.

On hyvä, että varoja osoitetaan Nuuksion luontokeskuksen rakentamiseen. Nuuksio on erittäin arvokas kansallispuisto sekä tärkeä virkistysalue Pääkaupunkiseudun asukkaille. Se antaa myös mahdollisuuden Pääkaupunkiseudulla vieraileville ulkomaalaisille tutustua Suomen luontoon ja metsiin. On myös hyvä, että keskuksen toteuttamiseen osallistuu muita osapuolia.

Luontomatkailu on kasvava ala, ja on tärkeää, että myös Pääkaupunkiseudulla on tarjottavaa tässä yhteydessä. Ympäristöministerin hyvä ehdotus otetaan vastaan suurella ilolla Pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Espoossa.

Herr talman! Jag vill också lyfta upp skärgårdstrafiken. Det är bra att medel reserveras för ändamålet i tilläggsbudgeten i enlighet med det som finansutskottet förutsatte då den första tillläggsbudgeten behandlades, men det är också viktigt att saken sköts i nästa års budget. En fungerande skärgårdstrafik är en förutsättning för att man skall kunna bo i skärgården och därför måste trafiken tryggas. Om bränslepriserna höjs ytterligare måste tilläggsmedel ges för att servicenivån skall kunna upprätthållas. Då man talar om vikten av att hålla hela Finland bebott är det viktigt att komma ihåg att skärgården är en del.

On myös hyvä, että hallitus edistää biopolttoaineiden käyttöönottoa. Lisätalousarviossa tätä varten on varattu 9 miljoonaa euroa. On tärkeää, että panostetaan toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen. Tämän määrärahan avulla käynnistetään kehitysohjelma, mikä on erittäin myönteinen asia. Se parantaa kotimaisten teknologioiden kilpailukykyä ja avaa myös merkittäviä vientimarkkinoita. Yritystukivaltuutta lisätään 4 miljoonalla eurolla, ja myös näitä määrärahoja voidaan käyttää biopolttoainehankkeiden tukemiseen. Tämä on merkittävä avaus, ja tavoitteena tulee olla, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa päätetään bioenergian politiikkaohjelman laatimisesta.

Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio sisältää monta merkittävää lisäystä ympäristön tilan parantamiseksi.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Toisen lisätalousarvion ensimmäisellä sivulla on heti ilahduttava tieto työllisyyden kasvusta, mistä valtiovarainministerikin jo mainitsi. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 68,8 prosenttiin, mikä on parempi saavutus kuin oli kuviteltu.

Viime viikonloppuna useilla alueilla Suomessa vietettiin alueellisia yrittäjäjuhlia, joissa myös pohdittiin yrittäjyyttä maassamme. Hallituksen toimenpiteet ovat vaikuttaneet myönteisesti yritystoimintaan. Vuosittain yrittäjien määrä on kasvanut noin 5 prosentilla. Silti huoli seuraavan sukupolven haluttomuudesta yritystoimintaan on suuri. Eri järjestöjen yrittäjyyskasvatustyö on ollut merkittävää, ja jo kouluissa on mahdollisuus saada opetusta yrittäjyyskasvatuksesta. Ongelma on kuitenkin se, että opettajilla ei ole resursseja opettaa yrittäjyyttä, ellei opettajien täydennyskoulutusta tältä osin kehitetä edelleen. Olisin toivonut, että tämä tulevaisuutemme kannalta todella merkittävä ja tärkeä asia olisi sisältynyt jo tähän lisätalousarvioon.

Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että lisätalousarvioon sisällytetään määrärahoja ennalta-arvaamattomien, yllättävien menojen varalta. Etelä-Karjala on täynnä yllätyksiä. (Eduskunnasta: Se on totta!) — Pitää paikkaansa. — Lappeenrannassa oli jo pitkään huhuttu Huhtiniemen joukkohaudoista. Kaivauksissa on tähän mennessä löytynyt yksi 11 vainajan joukkohauta. Lappeenrannan mahdollisten joukkohautojen selvittäminen on kansallisesti niin merkittävä asia, että se ei saa jäädä kiinni rahoituksesta. Eilen keskustelin asiasta valtiosihteerin kanssa, ja pääministerikin näytti lehtijutuissa antaneen ymmärtää, että tarvittaessa rahaa löytyy. Olisin kuitenkin toivonut, että tässä lisätalousarviossa tämä ajankohtainen asia olisi jo huomioitu jatkokaivausten turvaamiseksi. Toivon, että valtiovarainministeriössä asia ratkaistaisiin mahdollisimman pian.

Toinen yllättävä asia alueellani, tai yksi niistä monista, on rekkajonot, jotka (Ed. Pulliainen: Onko se yllättänyt?) aiheuttavat useita ongelmia. Yksi näistä asioista, joihin ei ole varauduttu, on teiden kunto, josta täällä on puhuttu useaan otteeseen, mutta vähemmän jonotuskaistojen riittämättömyydestä. Lisäksi inhimilliset tarpeet edellyttävät saniteettitiloja, ja ongelma on ratkaistava, ennen kuin taudit leviävät alueellamme ja rotat alkavat marssia lähikaupunkeihin.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa vielä puheenvuoroni lopuksi esiin yhden lempiaiheistani: eläkeläisten aseman. Olisin toivonut, että varsinaisen budjetin rinnalla myös tässä lisätalousarviossa olisi puututtu enemmän akuutteihin eläkeläisten ongelmiin, kuten hoitohenkilökunnan vajauksiin vanhusten palvelukodeissa ja laitoksissa. Näiltä tahoilta kantautuneet viestit ovat todella huolestuttavia, ja mielestäni asia tulisi hoitaa jo tällä hallituskaudella.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa puhemies! Parantuneessa työllisyyskehityksessä ja käsittelyssä olevassa vuoden 2006 toisessa lisätalousarviossa näkyy myönteinen talouskehitys, joka on suoraa seurausta hallituksen onnistuneesta talouspolitiikasta.

Olen erittäin iloinen siitä, että hallitus esittää biopolttoaineiden uusien tuotantoteknologioiden kehittämiseen 9 miljoonaa euroa. Se on oikeansuuntainen signaali hallituksen tahdosta edistää uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä. Lisäksi hallitus toteuttaa eduskunnan tahtoa, että muun muassa Libanonin operaatioon rauhanturvatyöhön suunnataan varoja, aivan kuten edellytettiin, että näitä ei puolustushallinnon kehyksestä oteta.

Myös Hätäkeskuslaitoksen palvelukyvyn ja toiminnan turvaamiseen ehdotetaan 1,5 miljoonaa euroa, ja se on erittäin suureen tarpeeseen. Meillähän on ollut suuria ongelmia hätäkeskuksissa ja niiden kehittäminen edelleen on tarpeellista. Nämä ovat uusia toimintamuotoja ja toiminta-alueita. Ainakaan rahasta tämä ei saa olla kiinni. Siellähän on myös henkilöpulaa alueilla, ja se ei ole pelkästään taloudellinen ongelma. Myös Medi-Heli on saanut osansa, ja se on oikeansuuntainen toimenpide, mutta tämä lopullinen ratkaisu, millä tavoin helikopteritoiminta, pelastustoiminta, hoidetaan, olisi saatava valtion budjettiin tulevina vuosina eikä pidä olla niin, että on aina uusia työryhmiä ja vuodesta toiseen mietitään, millä tavoin tämä pelastustoiminta rahoitetaan.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Edessämme on hallituksen varsin onnistunut esitys toiseksi lisätalousarvioksi. Se on tietysti seurausta onnistuneesta talouspolitiikasta. Opposition taholta tietysti helposti sanotaan, että kansainväliset suhdanteet ovat pääasiallinen syy siihen, minkä takia Suomessa menee hyvin. Varmasti ne ovat osatekijä, mutta kyllä maan oma talouspolitiikka on varmasti yhtä tärkeä kuin kansainvälisten suhdanteiden kehittyminen. Tässä lyhyessä yleisperustelussa kuvataan myös aika hyvin tätä kansainvälistä tilannetta, joka sitten tosiaan ainakin osaksi vaikuttaa meidänkin tilanteeseemme. Ehkä pari sanaa on paikallaan tästä yleisestä talouspolitiikasta koko maailmassa kuitenkin, kun se tässä taustalla on.

Usein täällä Suomessa erityisesti oikeistopuolueet kehuvat Amerikan dynaamista taloutta, ja kun suomalaiset taloustoimittajatkin puhuvat, niin aina puhutaan, kuinka Amerikan talous on dynaamista. Olen monta kertaa sanonut sen, että jos me käyttäisimme Suomessa tai yleensä EU-maissa 6—7 prosentin budjettialijäämää ja 6—7 prosentin vaihtotaseen alijäämää, niin kyllä mekin saisimme aikamoisen kasvun aikaan, ainakin tilapäisesti, mutta velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa, ja me tiedämme, että oikeastaan koko maailman talous tällä hetkellä vähän haukkoo henkeä sen suhteen, mitä tulee erityisesti Amerikan dollarille tapahtumaan. On kai niin, että kauhun tasapaino pitää Amerikan dollarin jotenkin kurissa niin, ettei se pääse romahtamaan.

Tätä kauhun tasapainoa tietysti lisää tai oikeastaan auttaa se, että Kiina noin 20-prosenttisesti rahoittaa tällä hetkellä Amerikan vaihtotaseen alijäämän. Olisi ollut aika mielenkiintoista ajatella, että 10 vuotta sitten joku meistä olisi uskaltanut sanoa, että kommunisti-Kiina rahoittaa 20-prosenttisesti Amerikan vaihtotaseen alijäämän. Kun sen lisäksi monet muut Aasian maat ovat mukana tätä vaihtotaseen alijäämää rahoittamassa, niin ollaan hyvin mielenkiintoisessa tilanteessa, mutta pitkällä tähtäimellä on aivan selvää, ettei markkinataloudessa ole mahdollista se, että Yhdysvallat säilyttää tällaisen vaihtotaseen vajeen, vaan jotain täytyy tapahtua. Kaikkihan tietysti odottavat, että se tapahtuu järjestyneesti, ei tapahdu mitään romahdusta Amerikan dollarissa, ja jos nyt sitten kuitenkin pahin skenaario toteutuisi, niin kyllähän se merkitsisi muun muassa meille suomalaisille aikamoista uhkaa koko meidän hyvinvointimme kehitykselle. Toivottavasti näin ei käy. Mutta kun katselee Amerikan vaihtotaseen kehitystä, niin esimerkiksi viime kuussa odotettiin, että vaihtotaseen vaje vähenisi, koska öljyn hinta oli jo alentunut, mutta päinvastoin kävi. Edelleen vaihtotaseen vaje syveni, vaikka öljyn hinta — amerikkalaisetkin ovat hyvin riippuvaisia öljyntuonnista — oli jo alentunut.

Suomessahan meillä on vaihtotase erinomaisessa kunnossa. Meillä on jatkuvasti ylijäämäinen vaihtotase. Meillä on inflaatio hallinnassa. Täällä Emu-alueella tietysti voidaan kysyä, onko hyvä vai huono, jos Suomi käyttää alempaa inflaatiota kuin muissa Emu-maissa. Sehän tarkoittaa meille sitten toisaalta useimmiten myöskin korkeampia reaalikorkoja.

Mitä sitten tulee työllisyyden kehitykseen, niin ei sitä voi sanoa, että se on yllätys, mutta se on myönteistä, että hallitus saavuttaa lähes täydelleen sen tavoitteen eli 100 000 työpaikkaa tämän vaalikauden aikana. Siinä jää ed. Zyskowiczillekin kyllä vielä sormien heristelyn paikkaa, jos muutama tuhat jääkin auki tästä 100 000:sta, mutta ed. Zyskowicz, uskon, että mennään yli 100 000:n. Miten sitten suu pannaan siinä tapauksessa?

Puhemies! Täällä, totta kai, kun Suomen talouskehitys on ollut myönteistä, se on tuonut meille arvonlisäverotuottoa, se on tuonut meille ansiotuloveroja lisää, ja tämä on antanut tietysti talouteen liikkumavaraa. Valtiovarainministeri äsken omassa puheenvuorossaan totesi ja se myöskin tässä yleisperustelussa todetaan, että tämän yleisperustelun mukaan arviota korkotuloista ja voiton tuloutuksesta ehdotetaan korotettavaksi 8 miljoonalla eurolla. Tässä ilmeisesti ei ollut silloin vielä tiedossa, että Kapiteeli myytiin kokonaisuudessaan viime viikolla 950 miljoonalla eurolla, ja ymmärsin valtiovarainministerin eräästä haastattelusta, että puolet käytetään velkoihin ja puolet sitten johonkin muuhun, jota siinä ei täsmällisemmin määritelty.

Voimme sanoa kuitenkin muutaman sanan myöskin tästä, miten me painotamme valtionvelkaa kontra sitten muita tarpeita. Me kansanedustajat tiedämme, että muita tarpeita on. Me tiedämme ne kaikki puheet täällä, jotka olemme puhuneet köyhyyspaketista, siitä, että me tarvitsemme lisää tukea pienituloisille, työttömille, eläkeläisille jne. Kaikki me tiedämme nämä tarpeet ja nämä tarpeet ovat todellisia. Sitten kuitenkin useimmiten, kun valtio saa esimerkiksi ylimääräisiä tuloja, niin noin puolet vähintään aina pannaan valtionvelan lyhentämiseen, mikä kieltämättä, niin kuin valtiovarainministeri sanoi, on kuin panostus tulevaisuuteen. Mutta siinäkin, kuten olen monta kertaa ennenkin täältä puhujakorokkeelta sanonut, jotenkin pitäisi se tasapaino löytää, kuinka paljon ja millä nopeudella valtionvelkaa lyhennetään ja kuinka paljon me yritämme hyvinvointia lisätä, mikä samalla lisäisi kysyntää ja samalla lisäisi kasvua. Kun esimerkiksi me olemme eräs niistä Emu-maista, joka noudattaa kaikkein tiukinta talouspolitiikkaa, meillä Emu-ylijäämä on varmaan parisen prosenttia tältäkin vuodelta, niin olen ymmärtänyt myöskin valtiovarainministeriön sekä virkamiesten että ministerin puhuvan siitä, että siitä voitaisiin jopa vaalikeskusteluissa keskustella, kuinka suureksi me tämän ylijäämän haluamme.

Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että ennen kuin tämmöiseen keskusteluun lähdetään, niin tehtäisiin myöskin laskelmia, ja uskon, että Suomen kansantaloustieteilijät sen pystyvät laskemaan, minkälainen talouskasvu saadaan esimerkiksi tasapainoisella budjetilla ja sillä, että työeläkerahastot olisivat tasapainossa. Jos olisi 2 prosentin ylijäämä, minkälainen on talouskasvu siinä tapauksessa, ja minkälainen talouskasvu, jos on 4 prosentin ylijäämä, tai jos me jopa käyttäisimme tietyssä tilanteessa alijäämää eli 1—2 prosentin alijäämää, mikä olisi tietysti Emu-sääntöjen mukaan myöskin täysin mahdollista.

Minun mielestäni tämä on semmoinen nuora, jolla tanssiminen kyllä on aika vaikeaa, eli mikä on se ylijäämätavoite, mikä on velan lyhentämistavoite, kontra se, kuinka paljon me menetämme kasvussa. Myöskin kannattaa muistaa se, että kun 30 vuoden tulevaisuudesta puhutaan ja sanotaan, että meidän pitää satsata lisää esimerkiksi työeläkerahoja, panostaa lisää tulevaisuuteen maksamalla lisää työeläkemaksuja ja muita maksuja, niin samanaikaisesti tietysti voidaan sanoa, että kaikki se, mikä on poissa kasvusta, se on myöskin meidän eläkemaksukyvystämme poissa. Tämä on minun mielestäni erittäin tärkeää muistaa. Eli meillä on ollut varsin tasapainoinen taloudellinen kehitys, mutta olen aina sanonut sen tässä, että jos itse olisin saanut päättää, niin olisin ehkä ollut kuitenkin hieman löysemmän talouspolitiikan kannalla, joka olisi merkinnyt suurempaa kasvua ja parempaa työllisyyttä, joka olisi myöskin tuonut rahoja.

Puhemies! Haluan myöskin todeta tässä yhteydessä myönteisenä lopuksi sen, että näihin tiehankkeisiin ollaan varaamassa lisää rahaa, Vihti—Pori-tiehankkeeseen 10 miljoonaa euroa, Tampereen läntisen kehätien määrärahaa nostetaan kahdella miljoonalla eurolla ja Rauman sataman yhteyteen annetaan 2,6 miljoonaa euroa. Yleensä en ole näistä maakunnallisista hankkeista niin kamalasti täällä puhunut, mutta minun mielestäni nämä ovat sellaisia, joista kannattaa antaa hallitukselle kiitos. Ne ovat olleet — väittäisin kyllä — aika kovan lobbauksen tuloksia, mutta kuitenkin tärkeitä ne ovat. (Ed. Laitinen: Se on hyvä perintö!). — Kyllä, kyllä. On tärkeä asia, että nämä asiat on saatu tähän budjettikirjaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin ed. Elo voin sanoa, että olen suhteellisen tyytyväinen hallituksen yleiseen talouspoliittiseen linjaan enkä ole vaatimassa sitä muutettavaksi löysempään suuntaan. Hyvä työllisyyskehitys on seurausta yhtäältä hyvästä yleisestä talouskehityksestä Euroopassa ja maailmalla, mutta toisaalta myös harjoitetusta järkevästä talouspoliittisesta linjasta täällä Suomessa.

Jos ajatellaan, mikä on tässä talouspoliittisessa linjassa se, johon hallitus ja eduskunta voivat vaikuttaa, se on tietysti budjetti- ja finanssipolitiikka, ja tältä osin keskeisin, ed. Elo, keskeisin hallituksen tekemä ratkaisu on ollut sen veronalennuslinjan jatkaminen, jota myös edelliset hallitukset ovat harjoittaneet. Tämän hyvän veronalennuslinjan jatkaminen on merkinnyt hyvää kasvua ja hyvää työllisyyskehitystä. Ja, ed. Elo, toisin kuin te siellä vasemmalla yleensä väitätte, se on samalla merkinnyt myös jopa verotuottojen kasvua. Kun katsotte tätä lisäbudjettia, näette, että ansiotuloverojen tuotot, arvonlisäverojen tuotot ovat kasvaneet, vaikka verotusta on kevennetty. Näin se toimii, kun järkevästi toimitaan.

Rosa Meriläinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen melko varma, että hyvään työllisyystulokseen olisi voitu päästä myös solidaarisemmalla politiikalla kuin minkä hallitus on valinnut. Hallituspuolueethan ennen vaaleja esittivät parempia palveluja ja enemmän veroja, ja varmasti tämänkin tyyppisellä lääkkeellä olisi voitu päästä hyviin tuloksiin, mikäli ne olisi kohdennettu oikein.

Lisäksi haluan todeta, kun ed. Elo nosti esiin nämä alueelliset tienpätkät, että kyllä minä toivoisin tällaisten alueellisten tienpätkien sijaan merkittäviä ja pitkäjänteisiä panostuksia joukkoliikenteeseen vaikka näiden Ilmavoimien turhanaikaisten ilmassa pörheltämisten sijaan, joihin tänne tulee taas lisärahoja.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pirkanmaalle ja koko Suomelle tärkeä asia on tämä Valtatie Kakkonen tai Valtatie 3:n Tampereen läntisen kehätien toisen vaiheen rakentaminen. Kun ed. Elo sen otti esille, niin voin sanoa, että se oli hyvä asia, että tämä 2 miljoonaa euroa tulee nyt tänä vuonna jo käyttöön, että ei keskeydy se työmaa. Tämä oli tärkeä asia. Voi sanoa tietysti, että tyylipisteitä siitä, miten tuli sinne budjettiin tämä kakkosvaihe, ei hirveästi voi jakaa, mutta hyvä, että se siellä on, ja todellakin uskon, että pitkällä tähtäimellä valtio säästi tässä asiassa.

Mitä tulee siihen kehätieasiaan, niin sanoisin ed. Meriläiselle, että ei se ole välttämättä vastakohta joukkoliikenteen kehittämiselle. Uskon, että Tampereenkin joukkoliikenne selviää paremmin nyt, kun tiedämme tulevaisuudessa, miten liikenne ohjautuu tämän kehätien kautta pois (Ed. Meriläinen: Tampereen joukkoliikenne on katastrofitilanteessa!) kapealta Tampereen kannakselta, mutta toivon mukaan se ei ainakaan ole siitä pois.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Zyskowicz, jota kovasti arvostan ja joka yleensä pysyy totuudessa, tässä hieman sitä kuitenkin oikaisi. Puhuin, ed. Zyskowicz, enemmänkin hienosäädöstä, en linjanmuutoksesta, vaan siitä, että hienosäätöä voitaisiin tehdä siinä, että me voisimme ehkä vähän luopua ylijäämästä ja käyttää sitä kulutukseen. Olen aivan samaa mieltä veronalennuksista. Veronalennukset ovat olleet oikeansuuntaisia, aivan oikea-aikaisia. Ne ovat parantaneet työllisyyttä, lisänneet kasvua. Se on tapahtunut oikeaan aikaan.

Mutta haluan vielä todeta sen, minkä ed. Zyskowicz ja muut edustajat tietävät: valtionvelka on suuri edelleenkin, 60 miljardia euroa, mutta meillä on työeläkerahastoissa, miettikää, 100 miljardia euroa. Jos puhutaan Emu-taloudesta, meidän Emu-taloutemme on todella hyvässä kunnossa.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta siitä, että se tässä lisätalousarviossa antaa rahaa öljyntorjuntavalmiuden kehittämiseksi, eli tässä öljyntorjuntavalmiuden parantamiseksi perustetaan öljyntorjuntakeskus, ja tämän keskuksen tarkoituksenahan on parantaa öljyntorjunnan kalustollista valmiutta. Tehtävänä on myös koordinoida öljyntorjunnan koulutusohjelmia ja harjoitustoimintaa lisäämällä ja kehittämällä eri toimijoiden yhteistyötä. Tätä öljyntorjuntakeskuksen perustamista on selvitetty monta monta vuotta, ja nyt vihdoin päästään varsinaiseen perustamiseen. Se on erinomainen asia. Myös se, että hallitus esittää lisämäärärahaa Rajavartiolaitoksen kahden valvontakoneen valvontalaitteiston uusimisesta aiheutuviin menoihin, on erittäin hyvä asia.

Eli on hienoa, että hallitus nyt panostaa Itämeren ja Suomenlahden tilaan sillä lailla, että pyritään näitä öljyvahinkoja, joita jatkuvasti siellä tapahtuu, vastaan toimimaan. Valitettavasti on tosiasia, että ennemmin tai myöhemmin sattuu myös ilmeisesti joku suurempi vahinko. Sen takia on hyvä, että monitoimialus on nyt rakenteilla ja myöskin sitten tämä öljyntorjuntakeskus perustetaan ja myöskin valvontaa tehostetaan entisestään. Tämä on tärkeää Itämeren ja Suomenlahden tulevaisuuden kannalta.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Elon suruksi minäkään en aio haukkua hallituksen talouspolitiikkaa, mitä ei ed. Zyskowiczkaan tehnyt. Mutta se on vaan niin, että talouspolitiikkaa ei tehdä tyhjiössä, vaan samaan aikaan tehdään myös ympäristöpolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa. Voi sanoa, että kun talouspolitiikka on aika onnistunutta, niin nämä kaksi muuta taas eivät ole onnistuneet, ei sosiaalipolitiikka eikä ympäristöpolitiikka. Niiden pitäisi kuitenkin kulkea kaikkien käsi kädessä eikä niin, että katsotaan jokaista lohkoa erikseen.

Täällä ministeri Heinäluoma sanoi, niin kuin hän on monta kertaa ennenkin sanonut — ja olen iloinen, että hän on tämän slogaanin nyt oppinut oikein ulkoa — että ei tule jättää velkoja tuleville sukupolville. Jos pohditaan rahaa, niin tämä linja on varmaan tavallaan ihan ollut nyt oikea, jos pohditaan pelkästään rahaa. Siis velkaahan voidaan jättää, taloudellista velkaa, rahaa, ja siinä ollaan näköjään aika yksimielisiä, että kannattaa vähentää ja maksimoida sitä velan poismaksua.

Mutta kun velkaa on myös toisenlaista: voidaan jättää sosiaalista velkaa ja ympäristövelkaa. Se on vähintään yhtä paha velka. Jos ei ilmastonmuutosta hoideta, jos ei Itämerta pelasteta ihan oikeasti pienen näpertelyn sijaan, niin meille jää tuleville sukupolville aikamoinen ympäristövelka, jota ei rahalla edes voi korvata. Vaikka haluaisi silloin tehdä jonkun muutoksen, niin se on liian myöhäistä. Elikkä sen takia ja jos meidän pitää priorisoida taloudellinen velka tässä ja nyt tai ympäristövelka, niin ei ole hirveän vaikeata tehdä valintaa. Toista ei voi maksaa takaisin sitten myöhemmin.

Sama on sosiaalinen velka. Jos nyt jätämme sellaisia pommeja kasvamaan yhteiskuntaamme ihan vaan meidän omien priorisointiemme takia, että meille on tulossa ihmisiä, jotka todella, todella ovat tämän yhteiskunnan ulkopuolella henkisesti ja fyysisesti eivätkä myöskään välitä meidän yhteisöstämme. Meillähän on ollut aika homogeeninen yhteiskunta, joka on ollut turvallinen, äärimmäisen turvallinen, niin turvallinen, että ihmettelen, että tällainen lintukoto voi olla vielä maailmassa. Mutta tämä on vähitellen särkymässä, jos tämä meidän sosiaalinen eriarvoisuutemme kasvaa, niin kuin se nyt vaikuttaa kasvavan, ja silloin tämä meidän erittäin suuri rikkautemme häviää. Sekin on sellainen velka, että en tiedä, kehtaako sitten katsoa lapsenlapsia silmiin, jos se on meidän aikanamme tullut tehdyksi.

Ylipäätään voi sanoa, että varmaan on nyt mukavampaa tehdä lisätalousarvioita ja ylipäätään budjetteja kuin niinä yli kymmenenä vuonna, kun olen tässä talossa ollut töissä. Näin paljon liikkumavaraa ja näin mukavaa aikaa ei ole taatusti ollut. On ollut aikoja, jolloin on vaan kiristetty vyötä eikä edes voitu pohtia, mihin halutaan satsata, vaan on pelkästään pohdittu, mikä on pienin paha, mistä leikataan. Elikkä nyt eletään aivan ihania aikoja niille, jotka ovat vallassa. Mutta silloin on vielä ehkä tärkeämpää pohtia, mihin satsataan.

Ärade talman! Jag går till en detalj här. Flygvapnet, överhuvudtaget militären, försvarsmakten, har skötts väldigt bra i finska regeringens budget och det beror mycket på försvarsminister Enestam som lyckades indexbinda försvarsministeriet. Ingen annan har det så bra som försvarsministeriet. Alltid när det har några utgifter som behöver täckas så sköts de automatiskt mer eller mindre. Men går vi till vilket annat ministerium som helst så får det kämpa och ha sig och det lyckas inte. Samma händer här nu igen.

Oljepriset stiger för alla, alla i samhället hamnar att betala dyrare utgifter för bensin. Men vem är det som ersätts, med 4 miljoner euro? Jo, flygvapnet så att man kan flyga mera. Det är säkert samma problem för alla som behöver olja, alla som kör ambulanser, kör bussar. Vad vi än gör i samhället där det behövs olja så har den blivit dyrare. Men vem ersätts ordentligt? Jo, flygvapnet.

Det finns också en annan liten ersättning här som är väldigt positiv och det är skärgårdens förbindelsetrafik som ersätts med 0,6 miljoner. Alltså, om vi jämför 4 miljoner för flygvapnet med 0,6 miljoner, så är det här ganska små summor, men skärgårdens förbindelsetrafik är faktiskt någonting som man inte kan leva utan.

Vi klarar oss bra kanske ett år om man inte tränar så mycket på att flyga, men människorna ute i skärgården kan inte leva utan förbindelsetrafiken. Det är precis detsamma som om vi skulle stänga av vägarna för människorna på landsbygden. Om man stoppar den här trafiken, tar ner den, så kan man inte ta sig fram. Och man kan inte jämföra ens flygvapnet och skärgårdens förbindelsetrafik för det handlar om vardagen. Varje dag skall de här människorna kunna leva och fungera i sina hem.

Överhuvudtaget om vi sedan tänker på att ta sig fram så är nog kollektivtrafiken en sak som vi faktiskt borde ta i här på riktigt och inte bara tala om. Jag vet att det inte kommer att hända någonting nu i den här tilläggsbudgeten men med tanke på följande budget. Här ropades redan idag att Tammerfors kollektivtrafik är i eländigt skick, Åbos är i förskräckligt skick, jag vet inte vilken som är värre men hemskt är det, alldeles hemskt är det. Då skulle vi kunna göra någonting här.

Om vi vill göra någonting för att stoppa klimatförändringen så är kollektivtrafiken faktiskt ett effektivt sätt. Och staten ger inte en cent åt de stora städerna som ändå har den största kollektivtrafiken. Nästan alla andra EU-länder stöder starkt sina stora städers kollektivtrafik men inte vi i Finland. Det är en sak som jag inte kan förstå.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Toinen lisätalousarvio on nyt lähdössä valtiovarainvaliokunnan käsittelyyn, ja on syytä todeta, että tämä on, kuten täällä edellä on tullut ilmi, voitu antaa suhteellisen hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Tänä päivänä olemme kuulleet, että työttömien määrä olisi 6,8 prosenttia ja se tavoite, minkä hallitus on asettanut, on pikkuhiljaa täyttymässä siinä, miten työttömyyttä voidaan tässä maassa vähentää.

Kyllä tässä on avoimesti annettava nyt — totta kai suhdanteetkin ovat suhteellisen hyvät — hallituksen määrätietoiselle talouspolitiikalle, mitä on Vanhasen—Heinäluoman hallitus tämän vaalikauden harjoittanut. Me voimme olla tyytyväisiä. Ennen kaikkea tämä lisäbudjettiesityskin lähtee, kuten ministeri täällä totesi, siitä, että tällä varaudutaan jo omalta osaltaan tulevaan. Ehkä näin hyvät ajat kuin nämä, mitä tänään eletään, eivät tulevaisuudessa ole olemassa. Todella tyytyväisenä lukee tätä lisäbudjettiesitystä. Täällä on monia tärkeitä asioita, niin kuin lisäbudjeteissa on tapana, nostettu esille.

Ehkä semmoinen puute, jonne olisi toivonut suurempana määrärahan olevan myöskin budjetissa, on kuntien harkinnanvarainen raha. Siihen esitetään 2 miljoonaa euroa lisäystä, ja me tiedämme kuntien tilanteen. Varsinkin nyt, kun tämä kunta- ja palvelurakenneuudistus on menossa, tässä vaiheessa — tulevaisuudessa toivottavasti ei enää tarvita lainkaan koko harkinnanvaraista, minusta tähän pitää pyrkiä — kun nyt elämme tämmöistä siirtymävaihetta, ehkä lisärahoitus edesauttaisi sitten osaltaan myöskin tätä kuntarakenteen uudistumista. Mutta toivottavasti tällä 2 miljoonallakin eurolla jotain saadaan.

Täällä myöskin sitten pelastustoimen osalta Hätäkeskuslaitokseen esitetään lisää rahaa. Se on varmasti tarpeellinen. Mutta sitten pelastustoimen erityismenoihin ehdotetaan 4,1 miljoonaa euroa, josta enintään 1,7 miljoonaa euroa Medi-Helin lääkärihelikopteritoimintaan. Se on perusteltu. Tämä maksetaan nyt jälkikäteen, niin kuin siitä on aikaisemmin sovittu. Mutta tässä yhteydessä haluan nostaa esille koko problematiikan tämän pelastushelikopteritoiminnan osalta. Kyllä on tavattoman tärkeää, että seuraavaan hallitusohjelmaan voidaan kirjata se, miten tämä järjestelmä toimii, ettei tämä ole rahoituksellisesti pelkästään vapaaehtoistoimintaa tukevan Raha-automaattiyhdistyksen rahojen varassa, vaan että tämä saisi nimenomaan valtion tuen ja kaikki pelastushelikopterit olisivat saman arvoisessa asemassa. Osa tästä varmasti käytetään muidenkin pelastushelikoptereiden rahoitukseen, ja pitää myöskin jaostossa tätä tarkkaan tutkia, mitä tässä on, mutta tämmöisenä viestinä: kyllä tämä asia ei ole kohdallaan. Tämä on ollut pallottelua vuodesta toiseen koko tämän vaalikauden. Minusta koko järjestelmä sinänsä on kuitenkin tärkeä asia.

Myönteistä on, herra puhemies, täällä se, että myöskin oppisopimuskoulutukseen esitetään lisää määrärahoja, samoin kuin erittäin tärkeä periaatteellinen raha on minusta tämä biopolttoaineiden tuotantoteknologian kehittämiseen ehdotettu 9 miljoonan euron rahoitus. Tämä on juuri sitä, mihin nyt pitää suomalaisessa energiapolitiikassa panostaa, ja tästä kyllä hallitus ja ennen kaikkea myöskin ministeri Pekkarinen ansaitsevat kiitoksen.

Tärkeä on myöskin tämä Nuuksion luontokeskus, joka on tänne kirjattu. Nämä ovat niitä hyviä, myönteisiä asioita.

Olisin todella toivonut tähän kuntien harkinnanvaraiseen enemmän, mutta ymmärrän kuitenkin, että tämä lisäbudjetti on kokonaisuus, ja varsinaisen budjetin käsittelyn yhteydessä pyrimme valtiovarainvaliokunnassa vielä tiettyjä muutoksia eräisiin pääluokkiin tekemään. Mutta uskon, että tämä lisäbudjetti voitaneen viedä perusteellisen kuulemisen jälkeen tällaisenaan läpi valtiovarainvaliokunnassa.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Maamme talouskasvu on hyvässä vauhdissa. Ymmärränkin sen, että opposition on vaikea kritisoida sellaista talouspolitiikkaa, joka tuottaa näin hyviä tuloksia. Yhdynkin niihin näkemyksiin, joiden mukaan hyvä talouskasvu on osoitus hallituksen onnistuneesta talouspolitiikasta.

Tässä talouskasvussa on erinomaista se, mikä on todettu kyllä yleisperusteluissakin, että se on laajalla pohjalla. Aiemmin me olimme aivan liiaksi kotimarkkinoiden kysynnän varassa, mutta tällä hetkellä myös vienti vetää, eikä mielestäni ainakaan lyhyellä aikavälillä ole näköpiirissä mikään, mikä vaimentaisi kotimaista kysyntää. Päinvastoin työllisyyden paraneminen ja ostovoiman hyvä kehitys tukevat kotimaista kysyntää. Mitä tulee ostovoimaan, niin viime päivinähän olemme saaneet lukea, että ainakin eräillä aloilla palkkakehitys on ollut huomattavasti parempaa, mitä odotettiin, kun tulopoliittista kokonaisratkaisua tehtiin.

Sitten muutamiin yksityiskohtiin:

Mielestäni on tärkeää, että Valtion Eläkerahastoa kartutetaan aikaisempaa enemmän. Uskon, että näille eläkevaroille on jatkossa taatusti käyttöä. Muutenkin on helppo yhtyä valtiovarainministeri Heinäluoman eläkepoliittisiin näkemyksiin.

Täällä on puututtu myöskin Hätäkeskuslaitoksen palvelukykyyn. Sinnehän on tulossa pieni lisämääräraha. Mielestäni on tärkeää, että tämä kansalaisten turvallisuuden kannalta merkittävä asia saadaan kuntoon. Ymmärtääkseni erityisesti juuri täällä Helsingin hätäkeskuslaitoksessa on ollut vaikea täyttää virkoja. Tämän takia on tarpeen, että koulutusta lisätään. Täytyy myös toivoa, että Hätäkeskuslaitoksen johtamisongelmat ovat pikkuhiljaa korjaantumassa äskettäin tehtyjen toimenpiteiden seurauksena.

Tierahojen osalta on helppo yhtyä ed. Elon hallitukselle antamiin kiitoksiin. Niin Valtatie 2, Rauman satamayhteys kuin Tampereen läntinen kehätiekin saavat lisärahoitusta. Nämä määrärahat mahdollistavat sen, että hankkeet voidaan toteuttaa riittävän laajasti ja laadukkaasti.

Erityisen hyvänä pidän sitä, että lisätalousarviossa panostetaan toisen sukupolven biopolttoaineiden teknologioiden kehittämiseen. Halvan öljyn aika on vääjäämättä ohi. Öljyä riittää ehkä vielä muutaman vuosikymmenen ajan. Me olemme nähneet, että pienetkin häiriöt öljyntuotannossa nostavat heti hintaa, ja kun Kiinan ja Intian kysyntä tulee lisääntymään, se edelleen vaikeuttaa tilannetta. Koska öljyä on ollut tähän asti saatavissa helposti ja halvalla, niin meillä vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittäminen on jäänyt taka-alalle, meillä ja itse asiassa globaalisti. Oikeastaan mitään mullistavaa kehitystä energiasektorilla ei ole tapahtunutkaan. Fuusioenergia on edelleen kehitteillä. Biopolttoaineita tuotetaan laajassa mittakaavassa lähinnä Brasiliassa.

Mielestäni Suomen on joka tapauksessa panostettava biopolttoaineisiin, ja on hyvä, että hallitus on tässä asiassa ottanut kunnianhimoiseksi tavoitteekseen hyötysuhteeltaan nykyisiä biodieseliä ja bioetanolia parempien toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämisen. Tässä mielessä tämä lisäbudjettiin sisältyvä 9 miljoonan euron määräraha on todella hyvä avaus. Meillä on tällä hetkellä kehitteillä muun muassa Fischer—Tropsch-menetelmä, jolla valmistetaan toisen sukupolven biopolttoaineita puuperäisestä synteesikaasusta. Tämän tapaisia innovaatioita me tarvitsemme lisää.

Arvoisa puhemies! On äärettömän tärkeää, että Suomi on eturintamassa, kun kehitetään bioenergiaa ja toisen sukupolven biopolttoaineita.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä ilolla todeta se, että taloudellinen tilanne Suomessa on parantunut koko ajan. Talouskasvu on vahvaa, niin kuin täällä on todettu, ja valtio saa lisää verotuloja. (Eduskunnasta: Kiitos hyvän hallituksen!) — Hallitus on tehnyt oikean suuntaista veropolitiikkaa, se on totta. Tästäkin olemme varmaan suurin osa ainakin paikalla olevista samaa mieltä.

Kun tuloveroarviota korotetaan noin 600 miljoonalla eurolla ja arvonlisäverotuottoja noin 100 miljoonalla eurolla, se on yhteensä noin 700 miljoonaa euroa lisää tähän vuoteen, elikkä kun se noin 700 miljoonaa euroa muutetaan vanhoiksi markoiksi, päästään yli 4 miljardin markan. Se on huikea luku. Se on hyvä asia.

Mutta niin kuin täällä myös ministeri Heinäluoma omassa puheessaan totesi, meillä on edelleen ongelmia työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa, se ei kaikilta osin kohtaa riittävällä tavalla, ja edelleenkin täytyy todeta, että työllisyysaste on alle 70 prosenttia, itse asiassa karvan alle 69 prosenttia, niin että kiirettä tulee tällä hallituksella tai sillä seuraavien vaalien jälkeen muodostettavalla hallituksella, jos aiotaan päästä siihen tavoitteeseen, että työllisyysaste vuonna 2010 olisi 75 prosenttia. 6 prosenttiyksikköä, aikaa neljä vuotta, 1,5 prosenttia vuodessa: kova tavoite. Toivottavasti siihen päästään, mutta se vaatii kyllä jonkinlaisia muita toimenpiteitä. Siinä mielessä olisi tietysti toivonut, että vaikka tässä lisäbudjetissa tai vielä ennen kuin eduskunta täältä lähtee vaalilomille vajaan puolen vuoden kuluttua jotain tehtäisiin, sen tyyppisiä toimenpiteitä, joilla työvoiman kysyntä ja tarjonta paremmin kohtaisivat toisiaan, saataisiin ihmisiä enemmän töihin ja sitä kautta myös heille parempi tilanne ja myös valtiolle lisää verotuloja. Tässä suhteessa, niin kuin täällä ministeri Heinäluoma totesi, että miten hallitaan kasvua, toivoisin aloitteellisuutta hallitukselta.

Kolmas asia, jonka haluan nostaa esille, on se, että täällä ministeri Heinäluoma puheessaan totesi, että tulevaisuudessa tarvitaan muitakin toimia kestävän eläkepolitiikan toteuttamiseksi. Suora lainaus hänen puheestaan: "Näihin liittyy välttämättömyys korottaa lähivuosina työeläkemaksuja noin 0,2 prosenttia vuodessa." Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että meidän ennestäänkin korkea ja suuri verokiila kasvaisi näitten nousujen myötä. Eli pakko on kysyä, että ei kai nyt vielä ole annettu periksi ja nosteta käsiä pystyyn. Vaikka tiedämme, minkälaisia paineita väestön ikääntymisen myötä tulee myös eläkemaksuihinkin, niin ei kai meidän pidä antaa periksi ja ilmoittaa jo välittömästi nyt, että lähivuosina näitä nostoja tullaan tekemään 0,2 prosenttia vuodessa eli siis viidessä vuodessa kokonainen 1 prosentti? Kyllä nyt pitää miettiä, onko joitain muita toimenpiteitä tehtävissä. Sen sijaan tästä puheesta ei kyllä käy ilmi se, että jos esimerkiksi nostettaisiin 0,2 prosentilla työeläkemaksuja, niin jakaantuisiko se tasan sekä työnantajien että työntekijöiden kesken vai mikä tässä olisi jakosuhde. Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että joitain muitakin toimenpiteitä pitää miettiä ja harkita eikä automaattisesti suoraan hypätä siihen, että lisätään vain työeläkemaksurasitusta. (Välihuuto) — Niin kuin sanoin, muitakin toimenpiteitä pitää tehdä.

Neljäntenä asiana liittyen myös näihin eläkeasioihin, että tässä lisätalousarviossa Valtion Eläkerahastosta ei tulouteta niin paljon tämän vuoden budjettiin kuin aiemmin arvioitiin, eli 930 miljoonaa euroa jätetään sinne Valtion Eläkerahastoon tulevien eläkevastuiden kattamiseen. Se on tietysti hyvä linjaus. Toinen vaihtoehtohan tähän tulevaisuuteen varautumiselle olisi ollut se, että maksettaisiin samalla summalla velkaa pois eli 930:tä miljoonaa euroa ei palautettaisikaan sinne rahastoon, vaan sillä maksettaisiin velkaa. Molemmat vaihtoehdot ovat varmaan hyviä. Kummallakin niistä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin ja rahoitusasioihin.

Toisaalta ymmärrän hyvin sen ja tiedän, että Valtion Eläkerahastossa ei ole niin paljon rahastoituna rahaa kuin mitä aikanaan on asetettu tavoitteeksi. Siinä mielessä voin kannattaa tätä rahastoimisasteen parantamista, mutta tietysti olisi mukava tietää, millä tavalla tätä Valtion Eläkerahastoa on hoidettu, minkälaista tuottoa sieltä näille pääomille on saatu, koska vaihtoehtona on silloin se, että maksamalla velkaa saadaan aina se keskimääräinen korkoprosentti. Elikkä paljonko säästettäisiin korkomenoja? Jos lasketaan, että vaikka keskimäärin 5 prosenttia valtio maksaa velastaan korkoa, niin tällä 930 miljoonalla eurolla säästettäisiin noin 50 miljoonaa euroa valtion korkomenoja. Mutta toivottavasti rahasto tuottaa paremmin kuin sen noin 5 prosenttia.

Herra puhemies! Lopuksi vielä pari pienempää asiaa. Täällä ed. Andersson puhui kovasti lentotoiminnasta. Puolustusvoimille lisätään 4 miljoonaa euroa määrärahoja sen takia, koska kerosiinin hinta on hirveästi kallistunut. Se on hyvä, että Puolustusvoimat saa lisää rahaa, että voivat harrastaa lentotoimintaa. Olisi aika nolo tilanne, jos Suomen ilmatilaa joku lentokone loukkaisi ja kaikki lentokoneet olisivat vaan tuolla lentokentällä ja kukaan ei lähtisi tarkistamaan, millä asioilla vieraan valtion tai joku muu kone siellä pyörii, kun ei olisi rahaa tankkaukseen. Kyllä Ilmavoimatkin tarvitsee oman osuutensa näistä rahoista.

Herra puhemies, vielä lopuksi: Täällä ed. Kallio puhui hyvin siitä, että meidän pitää panostaa tulevaisuudessa uusiin tuotantoteknologioihin energiassa ja erityisesti biopolttoaineissa. Täällä nyt on 9 miljoonan euron siirtomääräraha biopolttoaineiden uusien tuotantoteknologioiden kehittämiseen. Se on hyvä asia. Mutta kun lukee sitten, mihin tätä määrärahaa käytetään eli että määrärahaa saa käyttää yrityksille ja muille yhteisöille myönnettäviin avustuksiin, ostopalvelumenoihin, yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten organisaatioiden tutkimus-, selvitys- ja kehittämishankemenoihin, vähän EU-menoihinkin, ja lisäksi tällä voidaan tehdä uuden teknologian kehitystoimintaa ja pilot-laitosten rakentamista, eli puhutaan useimmista laitoksista, niin jää vaan miettimään sitä, mahtaakohan tuo 9 miljoonaa euroa riittää kaikkeen tuohon, mitä tässä mainitaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensimmäinen havainto on tietysti se, että jokainen meistä oman kokemusmaailmansa perusteella näkee erilaisia asioita niissä luvuissa, jotka hallitus on nyt lisäbudjettiinsa kirjannut. Tämä varmasti käy ilmi tästäkin puheenvuorosta.

Ensinnäkin palautan mieleen, mitä on tapahtunut 1980-luvun jälkipuolesta lähtien. Ensin oli kasinopelikausi. Se tuotti velkojen takaisinmaksun, korkean korkotason ja pankkikriisin. Siinä yhteydessä pestiin vanhoja rötöksiä valtava määrä. Siinä yhteydessä perustettiin Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal, joka on nyt tällä hetkellä selvitystilassa. Sitten hoidettiin valtavat kiinteistöomaisuudet Kapiteeliin. Nyt on myyty Kapiteeli Spondalle, josta valtio omistaa kolmanneksen. Se on mukavaa kaupantekoa muuten, että valtio myy itseltään itselle. Siinä on tietty turvallisuus aina mukana, ja osoittaa tämmöisiä parempia kaupantekokykyjäkin. Tässä yhteydessä ... (Ed. Laitinen: Oikea päätös!) — Anteeksi? (Ed. Laitinen: Oikea päätös!) — Joo, oikea päätös varmasti, se turvaa jonkunlaista suomalaista omistamista näissä asioissa. Olen edustajan kanssa aivan samaa mieltä tästä asiasta.

Mutta tähän asiaan liittyy paljon muutakin. Siihen liittyy myöskin valtion velkaantuminen, jonka hoidosta on nyt edellisissäkin puheenvuoroissa puhuttu. Tästä lisätalousarviosta käy ilmi, että näitten velanlyhennysten jälkeen, jotka nyt aiotaan tehdä ylijäämästä, valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta on 36 prosenttia. Mikä se olikaan silloin, kun kasinopelikauteen ryhdyttiin 1987? Se oli 14 prosenttia, ja se oli koko maapallolla silloisista valtioista toiseksi alin sadannes. Siis tämän seurauksia nyt hoidetaan. On syytä palauttaa tämä mieliin.

Mitä tämä prosessi on tuonut siinä oheisena tullessaan? Se on tuonut harmaan talouden ja mustan talouden elikkä talousrikollisuuden, kaksi taloussysteemiä, jotka ovat lähellä toisiaan, mutta joissa on kuitenkin tiettyjä eroja. Tämä tarkoittaa siis käytännössä sitä, että nyt aivan erikoisesti tarvittaisiin valppautta näissä asioissa, ja tällä hetkellä ollaan Euroopassa tilanteessa, että valtio toisensa jälkeen on näiden asioitten kanssa todellisessa pulassa. Kohta on käyty kaikki Euroopan valtiot läpi. Kaikissa jo läpikäyneissä ollaan tilanteessa, jossa jopa hallitukset ovat vaihtuneet vaalien tuloksena, kun ei ole pystytty valtiontalouksia hoitamaan.

Täällä on puhuttu Suomen lintukodosta. Se voi olla näennäisesti sitä, mutta pohjimmaltaan se ei näissä asioissa ole sitä. Nimittäin jos se 5 miljardia euroa, joka tänä vuonna jää valtiolta verotuloja saamatta, jos se olisi käytettävissä valtionvelan lyhentämiseen, niin tuo 36 prosenttia olisi vuodenvaihteessa kokonaan toista alaspäin. Siis niin vakavista asioista on kysymys. Jos toisinpäin ajatellaan, että jos se olisi käytettävissä valtion hyvien menojen, sosiaalisesti oikeudenmukaisten jnp. muitten menojen kattamiseen, niin sekin olisi äärimmäisen vaikuttavaa politiikantekoa. Näistä nyt vaietaan kokonaan. Siis merkityksellistähän on se, mikä merkitään ylös, ja se, mistä vaietaan. Tämähän on vanha kunnon totuus.

Tähän rahankäyttöön, yksityiskohtiin, otan kantaa muutamaan asiaan.

Rajavartiolaitos on Suomessa jännittävä laitos. Se toimii Euroopan unionin eräällä hyvin pitkällä rajalla itään päin, sosiaalisen kuilun partaalla ja korruptiomuurin äärellä. Millä tavalla hoidetaan Rajavartiolaitoksen rahoitusta? Jokainen tässä salissa nyt oleva tietää ja myös poissaolevat tietävät sen, että tätä hoidetaan joko sillä, että eduskunta lisää varsinaiseen budjettiin lisää rahaa, tai sillä, että lisäbudjetissa lisätään rahaa. Eihän tällä tavalla pitäisi voida olla asianlaita. Minä en ymmärrä, minkä takia asia on näin. Onko tässä sisäasiainministeriön sisällä tämä ongelma vai missä vai onko se valtiovarainministeriössä, se on minulle tuntematon asia, kun en valtiovarainvaliokunnassa ole ollut.

Tähän samaan kokonaisuuteen liittyy Virve elikkä viranomaisradioverkko. Sen alijäämän maksamiseen esitetään 2,17:ää miljoonaa euroa, pieni summa sinänsä rahaa, alijäämän kattamiseen huom., mutta hyvin merkityksellinen summa, kun palautetaan mieliin, mitä tässä järjestelyssä tapahtui aikoinaan. Olin silloin hallintovaliokunnassa. Tuotiin aivan paniikinomaisesti lisämäärärahatarpeita kerta toisensa jälkeen tämän Virve-verkon rakentamiseen. Siis se oli aivan hysteeristä toimeliaisuutta. Miljardi markkaa piti saada kasaan tämän verkon rakentamiseen. Nyt on pikkuhiljaa käymässä selville se, kuka oli tässä se, joka tarvitsi tätä verkkoa. Se oli Nokia-merkkinen firma, joka tutki tällaisia järjestelmiä, ja Suomen valtio maksoi siinäkin. Mutta se ei ollut mitenkään tavatonta, maksettiinhan muutoin näitä Tekes-rahoja puoli miljardia markkaa Nokialle kehitystyöhön. Mutta kannattaisi perusteellisesti selvittää tämä asia nyt, kun se on tullut esille, mutta valiokunnasta katsottuna se oli aika huikea homma. Siinä oli niin ulalla, että kun sadat miljoonat markat menivät nuin vaan ja hirmuinen kiire oli päällä. Mutta voi olla tietysti niin, että tässä on sellaisia asioita, joita ei missään nimessä saa julkisuuteen tullakaan, että on isänmaa vaarassa sen jälkeen, jos tulevat.

Sitten sotilaallisesta kriisinhallinnasta en voi olla käyttämättä jälleen puheenvuoroa, kun nyt tämän lisäbudjetin teksti vain tukee aikaisempia puheenvuorojani tässä asiassa. Siellä on taulukko aukeaman vasemmalla puolella, jossa hypätään siviilikriisinhallinnasta varsinaiseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja takaisin ja välillä yhteisistä menoista puhutaan. Siis kaikki on nyt sekoitettu niin varmasti sekaisin, että ei siinä enää mitään eroa ole, elikkä ilmeisestikin nyt on kysymys siitä, että nyt halutaan kerta kaikkiaan luoda sellainen kuva, että momentti 27.30.22 voi sisältää mitä tahansa sellaista menoerää, joka jollakin tavalla jonkun kriisin hallintaan soveltuu menoeräksi luettavaksi. Minusta tämä ei ole reilua. Minusta olisi paljon reilumpaa, että näissä olisi selvät pelit, nämä olisivat erillään omilla momenteillaan, ja sillä tavalla myöskin keskusteluun tulisi jäntevyyttä ja systematiikkaa.

Ja vielä yksi asia, ja se on nämä työttömyysluvut. Minä onnittelen hallitusta, että jotkin työllisyysluvut ovat hyviä ja niin sanottuja työpaikkoja syntyy. Mutta nyt olisi vihonviimeinen hetki syytä määritellä se, mikä on uusi työpaikka, kun siitä, että firma perustaa kuukaudeksi työtehtävän jotakin proggista varten, syntyy uusi työpaikka. Ei tässä ole mitään järkeä.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Hallituksen toinen lisätalousarvio on pääpiirteissään, ministeri Heinäluoma, positiivinen. Meillä on kokonaistuotannon kasvu ollut erittäin voimakasta. Tässä arvioidaan, että se tulee tänä vuonna olemaan noin 4,5 prosenttia, mutta jotkut tutkimuslaitokset ovat ennustaneet, että saatetaan mennä jopa päälle 5 prosentin. Tämmöiseen talouden kehitykseen ja kasvuun ei ole päästy sitten 90-luvun puolenvälin. Hyvä näin, hyvä näin. Euroalueen kasvuksi arvioidaan pikkuisen päälle 2:ta prosenttia tänä vuonna, joten Suomessa kasvu on huomattavasti voimakkaampaa.

Meillä Suomessa on, niin kuin täällä on käynyt ilmi, vaihtotase ollut hyvin ylijäämäinen jo pitkän aikaa. Inflaatio on hallinnassa, hyvä niin. Minusta huolestuttavaa on se, että kotitaloudet ja erityisesti nuoret perheet velkaantuvat aika kovaa vauhtia ja lähinnä tietenkin suurilla asuntolainoilla. Tämä on huolestuttava piirre. Yksityistä kulutusta, joka on ollut hyvin korkealla, tukevat kotitalouksien vahva luottamus työllisyyden kohenemiseen ja myöskin ostovoiman kasvu. Tässä suhteessa tehdyt työmarkkinaratkaisut ovat olleet positiivisia.

Työllisyyden kasvu jatkuu kuluvana vuonna, ja niin kuin täällä ministerin puheenvuorosta kävi ilmi, sen ennustetaan nousevan lähelle 69:ää prosenttia tänä vuonna. Totta on se, mitä ed. Jari Koskinen täällä sanoi, että kun tavoitteeksi on asetettu 75 prosenttia vuonna 2010, se on kova tavoite, mutta pitää ollakin hyvin tavoitteellinen.

Työttömyysaste on alentunut, hyvä niin, mutta samalla on sanottava se, että meidän alueelliset työttömyyserot ovat erittäin kovia. Keski-Suomessa esimerkiksi työttömyys huitelee noin 14 prosentin kieppeillä. Meillä on erittäin vaikea rakennetyöttömyys, jota ei ole pystytty siinä määrin, kuin olisi haluttu, purkamaan pois. Pitkäaikaistyöttömiä on aivan liian paljon.

Minusta olisi kohtuullista se, että kun tiedetään, että meillä on tämä rakennetyöttömyys, ja kun tiedetään, että huomattavan paljon rakennetyöttömyyden osalta on sellaisia pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät tule työllistymään millään keinoin, ei koulutuksella, ei kuntoutuksella, ei millään sijoittamistoimenpiteillä, niin tätä Lex Taipale -mallia käytettäisiin laajemmin. Nyt sen järjestelmän puitteissa on noin 5 000 ihmistä päässyt eläkkeelle. Minusta olisi ihmisarvoista se, että näitten ihmisten toimeentulo turvattaisiin sen työkyvyttömyyseläkkeen kautta eikä niin, että heidän pitäisi käydä, niin kuin nyt käyvät, työvoimatoimistossa silloin tällöin ilmoittautumassa työttömäksi työnhakijaksi, ilman että saavat työpaikkaa. Tämä on yksi keskeisimpiä, vakavimpia yhteiskunnallisia ongelmia, ja tämä talo voi siihen puuttua ja hallitus.

Myöskin nuorisotyöttömyyden osalta olen huolissani. Sosialidemokraattien tavoitteestahan on ajettu sisään nuorten, alle 25-vuotiaitten, yhteiskuntatakuu, elikkä järjestetään joko koulutuspaikka, työharjoittelupaikka tai työpaikka. Tämä pitää saada laajapohjaisesti voimaan.

Veropolitiikasta.

Täällä hallituksen toisen lisätalousarvion yleisperusteluissa todetaan, että verojen ja veronluonteisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi aiemmin budjetoidusta nettomääräisesti 762 miljoonalla eurolla, hyvä niin. Veropohja on kasvanut nopeammin kuin on ennustettu. Tulo- ja varallisuusveron tuottoarviota korotetaan lähes 600 miljoonalla eurolla, hyvä niin.

Olemme tehneet erittäin massiivisia veroratkaisuja tällä vaalikaudella. Jos verrataan menneiden hallitusten tekemiin veroratkaisuihin, niin erittäin paljon on käytetty euroja, noin 3,5 miljardin verran, verojen keventämiseen. No, voidaan kysyä, ovatko kaikki nämä ratkaisut olleet oikeudenmukaisia. Eivät ole olleet. Positiivista on se, että ansiotulojen verotusta on alennettu huomattavasti. Se näkyy palkansaajien pussissa. Ostovoima on kasvanut, ja se on osa meidän työmarkkinaratkaisua ollut. Kolmikantaisesti siitä on sovittu, hyvä näin. Palkansaajaperheen ostovoima on voimakkaasti kasvanut. Tässä suhteessa kolmikanta on toiminut erittäin hyvin. Yritysveroa on uudistettu. Varallisuusvero poistuu, varallisuusvero poistuu.

Olemme hyvin usein todenneet sen, että Suomi on vauraampi kuin koskaan. Meidän bruttokansantuote on noin 158 miljardia euroa. Rikkaitten ja varakkaitten varallisuus on lisääntynyt. Mutta: tässä on pakko todeta se, että samanaikaisesti on kuitenkin käynyt niin, että niiden, jotka ovat olleet niukalla tulolla, asema on pahentunut, elikkä köyhyys ja syrjäytyneisyys on Suomessa lisääntynyt. Kyllä täytyy olla niin, että tämän hallituksen ja eduskunnan loppusuoralla täytyy näitten ihmisten asioitten hoitamisen ja kuntoon saattamisen olla se keskeisin tehtävä. Ei voi olla niin, että suomalaisessa yhteiskunnassa on näin paljon köyhyyttä ja syrjäytyneitä ihmisiä.

Mielestäni niiden eläkkeensaajien verotusta on korjattava, jotka maksavat tänä päivänä samasta tulosta enemmän veroa kuin palkansaajat. Eihän se voi olla oikein. Valtionverotuksen alinta tulorajaa, joka on muistaakseni, en tarkistanut sitä, 12 800 euroa vuodessa, tulisi nostaa — sitä on tehty tässä vuosien saatossa muutaman kerran, hyvä niin — sitä tulisi edelleen nostaa niin, että kaikkein pienituloisimmat vapautuisivat valtionverotuksesta.

Luulen niin, että köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäistäisiin parhaiten, kun työmarkkinatuki tehtäisiin verottomaksi. Nythän siitä menee veroa noin 22 prosenttia. Meidän rikkaampien ihmisten, joilla on pääomatuloja ja muitakin tuloja, veroaste on alle 40 prosentin. Tämä 20—22 veroprosentti on kohtuuttoman korkea. Tämän korjaus tarkoittaa myöskin sitä, että kun nämä työmarkkinatuella olevat ihmiset nyt joutuvat käymään kuntien toimeentulotuen luukulla, toimeentulotukiasiakkaitten määrä laskisi. Tämän täytyy olla yhtenä asiana mielestäni esillä, kun näitten heikommassa asemassa olevien ihmisten asioita kuntoon laitetaan.

Minusta on hyvä se, että Valtion Eläkerahastoa nyt korotetaan tällä 930 miljoonalla eurolla. Nimittäin jos tieto on oikea, niin tällä hetkellä tuolla rahastossa on pääomia vain noin 9 miljardia euroa ja vastuut liikkuvat kaiken kaikkiaan jossain 75 miljardin euron tasolla. Tavoitehan on ollut se, että vastuista vähintään yksi neljännes, 18—19 miljardia euroa, pystyttäisiin kattamaan.

Kapiteelin osalta täällä todetaan se, että arviota korkotulosta ja voiton tuloutuksesta ehdotetaan korotettavaksi 200 miljoonalla eurolla Kapiteeli Oyj:n hotellikiinteistöjen myynnistä kertyneiden tulojen osinkotuloutuksen seurauksena, hyvä näin. Tässä ei ole tietenkään huomioitu sitä, että Kapiteeli on myyty Spondalle. Oikeastaan lopetan tämän puheenvuoroni siihen kysymykseen, että nyt, kun tästä on noussut aikamoinen kohu, toivoisin, että ministeri Heinäluoma voisi vähän eduskunnalle kertoa, mistä on kysymys, kun Islannista päin on kuulunut nurinaa ja narinaa, että tässä on valtio nyt toiminut väärin ja sivuuttanut edullisemman tarjouksen, kun on myynyt Kapiteelin osakkeita Spondalle.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Laitinen puheenvuorossaan suhtautui osin kriittisesti hallituksen harjoittamaan veropolitiikkaan ja siinä samassa yhteydessä puhui siitä, että riittävästi ei ole tehty köyhyyden torjumiseksi ja poistamiseksi. Oliko tarkoitus näiden asioiden samassa yhteydessä käsittelemisellä viitata siihen retoriikkaan, jota sekä vasemmalla että myös keskustassa harjoitettiin ennen vaaleja, eli että veronkevennyspolitiikka johtaa siihen, ettei ole riittävää mahdollisuutta huolehtia hyvinvointipalveluista ja tarvittavista tulonsiirroista? Näinhän todellakin ennen vaaleja sekä kepussa että demareissa, tietysti vasemmistoliiton ja vihreiden lisäksi, väitettiin.

Luullaanko sielläpäin salia todellakin, että jos tällä vaalikaudella olisi kiristetty palkansaajien verotusta, yleistä tuloverotusta, meillä olisi enemmän varoja palvelujen järjestämiseen ja tulonsiirtojen toteuttamiseen? Näinhän ei olisi käynyt. Päinvastoin, järkevällä veronkevennyslinjalla on edesautettu talouden kasvua, työllisyyden kehittymistä, ja sitä kautta, kuten tämäkin lisäbudjetti osoittaa, (Puhemies koputtaa) on tullut lisää varoja käytettäväksi hyviin tarkoituksiin.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On tietysti niin, että veropolitiikan on liikuttava suhdanteiden mukaan ja näin hallitus on reagoinut, ja se on erittäin hyvä asia. Näin on muun muassa tehty kotimarkkinoille ostovoimaa ja myös tulonsiirtoja lisäämällä on tehty ostovoimaa. Se on tuottanut tätä hyvää tulosta, joka on sekä työllisyyttä että taloutta hoitanut.

Mutta mielestäni myös ed. Laitinen puuttui täällä erittäin tärkeisiin kysymyksiin: rakennetyöttömyyteen ja työmarkkinatuen verottomuuteen. Se on asia, jonka pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen tavoite, että meillä pitäisi olla vähintään se kansaneläkkeen kokoinen veroton osuus, ja tämän tavoitteen, hallituksesta riippumatta, tulisi olla ehdoton ykköstavoite.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuului vähän huonosti. — Ed. Laitinen arvosteli hallituksen veropolitiikkaa, jota taas ed. Zyskowicz kovasti kehui. Tämä tietysti todistaa siitä, että ihan hyvällä omallatunnolla demareissa ei veropolitiikkaan ole suhtauduttu, ja taas toisaalta kertoo siitä, että hallitus on noudattanut hyvin tarkoin kokoomuslaista veropolitiikkaa.

Ed. Lindqvist taas puhui ostovoiman lisäämisestä, ja täytyy kyllä todeta, että noin miljoona ihmistä Suomessa on jäänyt likipitäen kokonaan ostovoiman lisäyksestä osattomaksi tällä vaalikaudella ja osittain jo aikaisemmallakin vaalikaudella. Tämä on se suuri kipeä kohta, jonka ed. Laitinen kyllä toi ihan hyvin esille.

Olisiko sitten toisenlaisella veropolitiikalla saatu parempi tulos? Minä uskon, että olisi saatu. Oikeudenmukaisempi ja työllisyyttä paremmin lisäävä ja myös verotuloja vähintään yhtä hyvin tuottava malli olisi ollut käytettävissä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille ja samalla ed. Laitisellekin kommenttina vaan se, että se nollaruutu puuttuu, että olisi menetelty toisin. Siis toisin sanoen vastakkain olivat tämä nykyinen kokoomuslainen politiikka ja se, että ne olisi pidetty suurin piirtein ennallaan. Korkeintaan inflaatiojärjestelyillä nämä taulukot olisi hoidettu, ja siinä kaikki. Mutta sitä nollaruutua nyt ei ole olemassa, siitä on ihan turha puhua.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Enemmänkin kyseenalaistin veropolitiikan oikeudenmukaisuutta, ovatko veronkevennykset kohdistuneet oikein. Tämä linja, jota hallitus on toteuttanut, on ollut oikean suuntainen. Sanoin puheenvuorossani myöskin sen, että kun ansiotuloverotusta on voimakkaasti alennettu, se on lisännyt palkansaajaperheitten ostovoimaa — se on kiistaton tosiasia — ja se on tehty järkevästi niin, että on kytketty työmarkkinaratkaisuun nämä veronkevennykset.

Mutta en ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että esimerkiksi varallisuusveron poisto oli oikea ja järkevä toimenpide. Enemmänkin ajattelen niin, että olisi pitänyt keskustella perintöveron epäoikeudenmukaisuuden korjaamisesta. Toisaalta kiistatta on niin, että kyllä on väestöryhmiä, jotka eivät ole hyötyneet näistä veronalennuksista, ja kritiikkini kohdistui tähän.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On ihan selvää, että verotuksen yksityiskohdista on aiheellista keskustella, ja olen samaa mieltä esimerkiksi ed. Laitisen kanssa siitä, että ei ole oikein, että osa työeläkeläisistä maksaa kovempaa veroa kuin saman tulotason palkansaajat, ja se on ehdottomasti sellainen epäkohta, joka tulee korjata. Samoin olen samaa mieltä siitä, että perintöverotuksessa on paljon korjattavaa.

Mutta hyvin vakuuttunut, herra puhemies, olen siitä, että kun hallitus on jatkanut edellisten hallitusten, siis Lipposen hallitusten, veropolitiikan linjaa eli alentanut tuntuvasti työnteon verotusta, niin sillä tavoin on vaikutettu myönteisesti talouden, siis tämän maan talouden, kehitykseen, on vaikutettu kansalaisten ostovoimaan, on vaikutettu myönteisesti kansalaisten luottamukseen talouteen, ja sen seurauksena nyt tässäkin lisäbudjetissa sadoilla miljoonilla euroilla korotetaan verotuottoja verrattuna siihen, mitä varsinaisessa budjetissa arvioitiin.

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veropolitiikkaa näin lisäbudjetin yhteydessä voidaan tietysti arvioida, onko tehty oikein vai väärin, mutta joka tapauksessa tuloksethan kertovat sen, että on onnistuttu sekä veropolitiikassa että niissä toimissa, joilla on talouskasvua ja työllisyyttä parannettu ja ylläpidetty. Minusta se on pääasia. Näitten laajempien veropoliittisten linjanvetojen aika on ensi vaalikauden alussa ja hallitusohjelmassa. Silloin varmasti nousee sitten perintö- ja lahjaverokysymys esille. Se vaatii tietysti epäkohtien korjaamista, mutta nyt sanoisin, että talouspolitiikka hallituksella on ollut erinomaisen onnistunutta.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietysti voidaan kiistellä siitä, mitä olisi tapahtunut, jos ei olisi tehty tai olisi tehty jotain. Kärsin nyt sen verran keynesiläisestä hapatuksesta, että uskon sinänsä, että varmasti veronkevennyksillä on dynaamisia vaikutuksia talouteen, mutta kannattaa nyt muistaa, että se kansantulo kuitenkin koostuu paitsi yksityisestä kulutuksesta ja investoinneista ja viennistä myöskin julkisesta kulutuksesta eli siitä g:stä.

On selvää, että tällä politiikalla, jossa veroja on voimakkaasti kevennetty, julkinen talous on kärsinyt. Julkinen talous työllistää kuitenkin Suomessa runsaasti ihmisiä, ja siitä nyt kunnissa ja varmasti osittain myöskin valtiolla kärsitään. Mikä on se kokonaisvaikutus, siitä voidaan toki käydä laajaa keskustelua. Tietysti voidaan ihan yhtä hyvin kysyä, että jos nyt eläisimme matalasuhdanteen aikaa tämän erittäin voimakkaan korkeasuhdanteen sijasta, miltä tämä talous nyt sitten näyttäisi. On vaikea mennä sanomaan, (Puhemies koputtaa) kuinka oikeassa on oltu. Sen tulevaisuus todennäköisesti näyttää.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ihan turha puhua minun mielestäni tämän hallituksen osalta kokoomuslaisesta veropolitiikasta. (Ed. Zyskowiczin välihuuto) — Ed. Zyskowicz, kokoomuksella oli aikansa tehdä talouspolitiikkaa sen mallin mukaan, jonka mukaisesti sitä nyt on tehty. Sen sijaan teidän aikananne muun muassa yritysveroja ei alennettu, vaan nostettiin, ja sillä oli tuhoisia vaikutuksia. Tämä hallitus sentään on tehnyt aivan ajassa olevaa veropolitiikkaa ja talouspolitiikkaa, ja nyt ne tulokset näkyvät, joita on esiteltävänä. Ihan turha puhua, että tämä olisi kokoomuslaista; te ette saaneet vain omana aikananne sitä tehdyksi.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kannan huolta hivenen toisesta asiasta, Puolustusvoimien polttoainekuluista, joista ennenkin olen valtiovarainministeriltä täällä kysynyt. Nimittäin nämä vuosien 2006 ja 2009 kehyspäätökset aiheuttavat sen, että vuosille 2006 ja 2007 ei tehdä lainkaan hinta- ja kustannustason tarkistuksia. Nyt valiokunnassa meille on kerrottu, että Ilmavoimat tarvitsevat ensi vuodeksi lisää rahaa 7,7 miljoonaa pelkästään lentobensaan, jotta nykyinen toimintataso säilyisi; Maavoimat 2,5; Merivoimat 1,9. Se tekee yhteensä 12,1 miljoonaa. Tässä lisätalousarviossa on ainoastaan 4 miljoonaa, ja kun 8 miljoonaa jää jäljelle, joita ei ole myöskään ensi vuoden budjetissa, tästä tulee ihan mahdoton yhtälö, kun siihen otetaan mukaan vielä kiinteistöjen 4 miljoonan tarve. Minä pyytäisin, että valtiovarainministeri kommentoisi tätä jotenkin puheenvuorossaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Lepälle totean ensinnäkin, että Lipposen hallitusten veropolitiikka ei ollut tuhoisaa, päinvastoin: satojatuhansia uusia työpaikkoja luotiin ja taloudessa ja maassa mentiin eteenpäin. Hyvä, että tämä hallitus on jatkanut sitä veropoliittista linjaa.

Mitä tulee siihen, onko harjoitettu veropolitiikka ollut kokoomuslaista vai kepulaista, totta kai se on ollut kepulaista sen määritelmän valossa, että kepu sitä nyt toteuttaa, mutta aivan yhtä selvästi se on ollut kokoomuslaista sen määritelmän varassa, että se on ollut sitä veropolitiikkaa, jota kokoomus tälle vaalikaudelle esitti ja jota kepu tälle vaalikaudelle torjui. Minulla on tässä, niin kuin tunnetusti tiedetään, lukuisa joukko erilaisia keskustan vaaliohjelmia, puheenjohtaja Jäätteenmäen haastatteluja, Hokkasen liirumlaarumkirjoituksia. Näiden kaikkien punainen lanka on se, että ainakaan sitä veropolitiikkaa, jota kokoomus esittää, että tällä vaalikaudella 2—3 miljardia alennetaan tuloverotusta ja muuta verotusta yhteensä, ei kepun pidä toteuttaa, koska se tuhoaa tämän maan palvelut. Tämä oli teidän linjanne ennen vaaleja.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Talous- ja veropolitiikkaa tulee tietenkin tehdä suunnitellusti ajassa. On ihan kiistaton tosiasia se, että veronkevennyksillä on ollut dynaaminen vaikutus meidän talouteen ja työllisyyteen. Näin on. Minä olen huolissani myöskin siitä, miten me pitkällä aikavälillä pystymme sitten turvaamaan meidän julkiset palvelut, miten näitten julkisten palvelujen rahoitus pystytään turvaamaan. Onko Suomella varaa toteuttaa näin massiivisia verojenkevennyksiä tulevina vuosina kuin tähän mennessä on tehty. (Ed. Zyskowicz: Onko varaa olla toteuttamatta?)

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Laitinen puhui tuossa vakavasta nuorten perheiden velkaantumisesta. Poikani on kiinteistönvälittäjä, ja hänkin nuorena, ennakkoluulottomana ihmisenä haukkoo henkeään, kun nuoret ottavat euromääräisinä nyt sellaisia lainoja kuin muutama vuosi sitten otettiin markkamääräisinä. Toivottavasti ei tule rumihia tässä touhussa.

Mutta muutamia huomioita itse toisesta lisätalousarviosta. Uusien toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen varataan lisäbudjetissa 9 miljoonan euron määräraha, ja se on tärkeä panostus monessa mielessä. Siitä tulevat hyötymään toivottavasti Suomen maaseutu, autoilijat ja ympäristö. Autoverotustahan tullaan uudistamaan ensi eduskuntakaudella, hyvä näin, mennään hankintahinnasta tuonne käytön verotukseen, päästään uudempaan autokantaan. Mutta on ihmisiä, jotka ajavat todella vanhoilla autoilla, 10—15 vuotta vanhoilla autoilla, ja heillä se harppaus ihan täysin uuteen autoon voi olla aika vaikea. Tässä kiinnittäisin huomiota yhteen ongelmaan: meillä on ihan liian suuri käytettyjen autojen verotus. Se on todella hankala ongelma. Sitten jos käyttömaksu tulee olemaan kova, niin onhan se aika kohtuutonta, että se on kovempi kuin auton arvo joissain tapauksissa. Tämä on asia, johon pitää kyllä kiinnittää tulevaisuudessa huomiota. Tästä on myös yleisöltä tullut paljon palautetta.

Kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen on tulossa koko maassa 2 miljoonaa euroa lisää. Se kohdennetaan ensisijaisesti rakennemuutoksesta kärsiville kunnille. Meillähän Pirkanmaalla on Viiala—Toijala—Valkeakosken alue sellainen, myös Parkano sekä Mänttä—Vilppulan alue. Varsinaisessa vuoden 2006 valtion talousarviossa harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen on osoitettu 26,5 miljoonaa euroa. Tämä on tärkeä lisäys, vaikkakin pieni. Vaikka kuinka oltaisiin tekemässä kunta- ja palvelurakenneuudistusta, pitkällä tähtäimellä ihmisten tarpeet ovat kuitenkin tässä päivässä, ja ne eivät voi odottaa esimerkiksi sairaiden, vanhusten ja lasten osalta. Harkinnanvaraisten tukien jakaminen on kunnille monesti viimeinen oljenkorsi. Sellaista viestiä on tullut noista monista kunnista. Mikään kunta ei näitä huvikseen ota; kyllä kunnat haluaisivat myös suojella imagoaan, eivät ne halua olla välttämättä kriisikuntia.

Vuonna 2007 voimaan tulevien kuntajaon muutosten investointi- ja kehittämishankkeiden tuen myöntämisvaltuutta korotetaan koko maassa 3 miljoonasta eurosta lähes 12 miljoonaan euroon, sitoudutaan tuen myöntämiseen 14:ään kuntajaon muutokseen, joista viisi muuten toteutuu Pirkanmaalla. Siihen on arvioitu menevän valtion menoja 6 miljoonaa euroa ensi vuonna ja toiset 6 miljoonaa vuonna 2008. Nämä ovat silti pieniä porkkanarahoja, kun hyötyjä haetaan pidemmällä aikajänteellä. Nythän on käynyt erilaisista tiedoista julki se, että monet kuntaihmiset ovat jo asennoitumassa näihin kuntaliitoksiin terveellä tavalla, ei sillä tavalla, että pakotetaan, mutta kuitenkin se välttämättömyys tulee ehkä sieltä jossain vaiheessa esille.

Budjettikeskusteluissa minäkin vaadin osaltani oppisopimuskoulutukseen lisää varoja. Tämä on nyt toteutumassa. Sen koulutuksen tehokkuuden me tiedämme, se ei ole tempputyöllistämistä. Oppisopimuskoulutuksen valtionosuuteen esitetään koko maassa lisäystä yli 5 miljoonaa euroa. Lisäksi oppisopimuskoulutuksena järjestettävän peruskoulutuksen opiskelijamäärän arviota lisätään samasta lisämäärärahasta 500 opiskelijalla. Kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa oppisopimuskoulutukseen on osoitettu 101,7 miljoonan euron määräraha.

Tänään olin muuten puhumassa erittäin miellyttävälle yleisölle tuolla Finlandia-talolla, sadalle naisyrittäjälle. Todellakin kyse oli Sipa-järjestelmästä; siitä, miten mikroyrittäjät kouluttavat itselleen sijaisia sairauden, loman tai muun vapaa-ajan varalle. Tämäkin on eräänlaista oppisopimustyötä, tärkeää sellaista, ja työpaikkoja syntyy oikeasti. Kaiken lisäksi tämän sijaispalvelun kautta monista sijaisista tulee myös itse jatkossa yrittäjiä. Suomihan tarvitsee lisää hoitoyrittäjiä. Esimerkiksi tämä tilaaja—tuottaja-malli tulee varmasti hoiva- ja hoitoalalla tarvitsemaan yrittäjiä, ja näin nämä työpaikat pysyvät kyllä Suomessa.

Eilen olin myös tuolla omaishoitajien tilaisuudessa Tampereella. Siellä kävi selväksi se omaisten uupuminen, omaishoitajien uupuminen. Siellä tarvitaan nimenomaan apua myös yrittäjiltä, jotka tulevat helpottamaan, ja totta kai myös julkisen palvelun kotisairaanhoitajat jne. voisivat auttaa tässä omaishoitajien uupumisessa.

En voi olla mainitsematta kuitenkaan meille pirkanmaalaisille tärkeää Läntisen kehätien toisen vaiheen aikaistamista niin, että seuraavilta vuosilta otetaan 2 miljoonan euron määräraha käytettäväksi jo kuluvana vuonna. Näin työmaa jatkuu. Tämä on järkevää politiikkaa. Näin pitää toimia, koska ei ole mitään järkeä siinä, että pillarit lähtevät pois sieltä välillä. Vaikka tästä nyt on ollut kritiikkiä, oliko se tyylikkäästi hoidettu, tämä hankkeen jatkaminen ohi erilaisten infrakorien, olen erittäin tyytyväinen, että tämä toteutettiin. Pitkällä tähtäimellä säästettiin myös yhteiskunnan varoja.

Valtatien 2 — Vihti—Punkalaidun—Pori — sopimusvaltuutta ollaan lisäämässä 10 miljoonalla eurolla. Senhän tuolla keskustan kesäko-kouksessakin kuulimme terveisinä sieltä länsirannikon kuntapäättäjiltä, että tosiaan näin aina vaan nämä urakat tahtovat kallistua ja tiehankkeen kokonaisrahoitustarve nousee 55 miljoonaan euroon. Tämä on meille tietysti Pirkanmaalla sillä tavalla merkittävää, että Punkalaidun on uusi kunta Pirkanmaan maakunnassa ja pätkä tiestä kuuluu myös meidän maakuntaamme.

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen ei lisäbudjetissa suoranaisesti osoiteta lisärahaa, mutta myöntämisvaltuutta lisätään 4 miljoonaa euroa. Se on tarkoitettu työpaikkoja luovien yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen nimenomaan rakennemuutoksesta kärsivillä paikkakunnilla ja liikennekäyttöön tarkoitettujen biopolttoaineiden teolliseen tuotantoon liittyviin investointihankkeisiin. Tämä on hyvä asia, jos siellä etenee tuo biopolttoaineiden kehittäminen.

Todellakin kun aikoinaan ihan tavallisena kansalaisena olen haukkonut henkeä Suomen valtionvelalle, silloin kai oltiin yli 60 miljardin velassa; nyt ollaan 36 miljardissa ja korkomenotkin ovat pienemmät. Näin on jäänyt pelivaraa myös lisäbudjettiin. Mutta aina kun me puhumme täällä eduskunnassa, me mielellään puhumme makrotasosta, ja nämä valtiomiehet, pääministeri ja ministerit, puhuvat makrotasosta, mutta totta kai tavalliset ihmiset elävät mikrotasolla. Eilenkin sain jälleen kuulla tuolla Eläkeliiton tilaisuudessa, että kyllä he kokevat erittäin epäoikeudenmukaisena sen, että osa eläkeläisistä maksaa korkeampia veroja kuin palkansaajat. Tässä meillä on lisäsavottaa vielä seuraavallekin eduskunnalle.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Täällä käytiin tässä jokin aika sitten välikysymyskeskusteluja vanhustenhuollosta ja siihen liittyen eläkepolitiikastakin ja viimeksi lapsiköyhyydestä, jonka yhteydessä todettiin, että meillä on yli 100 000 köyhyydessä elävää lasta. Noissa välikysymyskeskustelujen ryhmäpuheenvuoroissa hallituspuolueittenkin edustajat näkivät nämä ongelmat varsin vakavina ja syvinä ja vaativat kiireellisiä toimenpiteitä. Nyt katsoin tätä toista lisätalousarvioehdotusta ja ikävä on todeta, että näihin koko eduskunnan vaatimiin kohteisiin ei täältä löydy mitään merkittävää panostusta, vaikka valtiontaloudessa nyt olisi ehkä siihen varaa. Myöskään ensi vuoden varsinainen talousarvioesitys ei sisällä sellaisia muutoksia, että tämän hallituksen jäljiltä tilanne olisi edes hieman parempi kuin se nyt tällä hetkellä on. Tilannehan on esimerkiksi lapsiköyhyyden osalta vain vaikeutunut, ja se on vakava, kauaskantoinen asia.

Täällä on mainittu kotitalouksien velkaantuminen, josta puhuin itse varsinaisen talousarvioehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Siellähän isossa budjetissa on luvut: Kun vuonna 2002 kotitalouksien velkaantumisaste oli 73,4 prosenttia, niin budjettiesityksen mukaan se on ensi vuonna 99,5 prosenttia, eli kotitalouksien käytettävissä olevat varat suhteessa velkoihin tai päinvastoin ovat kasvamassa, eivät varat ole kasvamassa velkoihin nähden vaan velat varoihin nähden, huikeaa vauhtia tällä hallituskaudella runsaasta 70:stä lähelle 100 prosenttia. Tämä kehitys kyllä on sellainen, joka pitää erittäin vakavasti ottaa, ja odottaisin, että ministeri Heinäluoma hieman kertoisi, miten hallitus aikoo tähän haasteeseen tarttua. Se on iso ja vakava kysymys, varsinkin jos korot uhkaavat nousta edelleen, niin kuin nyt on jo tapahtunut jossakin määrin.

Arvoisa puhemies! Ed. Laitinen nosti esille myös Keski-Suomen osalta erityisesti tämän työttömyyskysymyksen. Se on todella iso ja vakava kysymys meillä maakunnassa. Vaikka meillä monelta osin menee kohtalaisen hyvin, niin työttömyys on selvästi maan keskitason yläpuolella ja näkymät ovat siinä suhteessa hyvin hankalat. Eilen viimeksi tuli tieto Keuruulta, että lastulevytehdas ajaa alas tuotantonsa ja siirtää sen Kiteelle ja, oliko se, 65 työpaikkaa menee Keuruulta. Se on vakava viesti. (Ed. Pulliainen: Eikö Oinonen ole hoitanut hommia?) — Me yritämme ed. Oinosen, ed. Laitisen ja kaikkien muiden kanssa tehdä asialle jotakin, mutta haastamme kyllä, että hallituksen pitäisi etsiä keinoja vielä tehokkaampaan toimintaan, niin että tällaista ei tapahtuisi, mutta tämä raaka markkinatalous johtaa tähän keskittymiseen ja ankariin seurauksiin meidän maassamme. — Kaiken kaikkiaan siis Keski-Suomen työttömyys edellyttäisi kohdennettuja panostuksia merkittävästi lisää.

Arvoisa puhemies! Varsinainen asia nousee esille tästä kuntataloudesta. Niin kuin äsken kuulimme, hallitus esittää harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin 2 miljoonan euron lisäystä tässä lisätalousarviossa, eli 26,5 miljoonan euron summa nousisi 28,5 miljoonaan euroon tänä vuonna. Viime vuonna sitä jaettiin 40 miljoonaa euroa ja sitä edellisenä vuonna 48 miljoonaa ja vähän päälle. Eli hallitus on ankaralla kädellä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kuntia rokottamassa tänä vuonna harkinnanvaraisten rahoitusavustusten leikkauksella. Onko sitten kuntien talous parantunut niin, että tällaiseen on mahdollista? Ei ole, sen voin aivan selkeästi sanoa.

Otan esimerkin oman maakunnan kunnista. Esimerkiksi Hankasalmi ja Karstula, kohtalaisen kokoisia kuntia, molemmat ovat lakkauttamassa kyläkouluja, likipitäen kaikkia kyläkouluja. Karstula selvittää kaikkien jäljellä olevien kyläkoulujen lakkauttamista paraikaa, ja Hankasalmella oli neljän kyläkoulun lakkauttaminen, kaksi tai kolmeko sinne jäisi. No, luopuivat yhdestä ja kolme aika isoa kyläkoulua ollaan lakkauttamassa, koska rahat eivät riitä.

Miksi sitten tähän tilanteeseen on ajauduttu? Tämä hallituksen täällä eduskunnassa käsittelyssä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva puitelaki ja erityisesti sen 9 §, Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat, on se tekijä, joka ajaa nyt kuntia jopa paniikinomaiseen päätöksentekoon muun muassa kyläkoulujen suhteen. Osatekijä tietysti oli se edesvastuuton toimenpide, jonka hallitus teki tämän vuoden alusta, kun kouluverkkokerrointa heikennettiin ja näin annettiin ikään kuin kuoliniskun ensimmäinen osa kuntien kylille ja kyläkouluille. Se oli katkera virhe, jota maakunnissa kovasti moititaan. Mutta tämä 9 § tässä puitelaissa antaa sellaisen varoituksen nyt näille kunnille, tällaisille suhteellisen kookkaillekin ja laaja-alaisille kunnille, joissa on kuitenkin useita tuhansia ihmisiä. Täällä nimittäin todetaan ensin, että jos on kahtena vuonna peräkkäin nämä keskeiset kunnan talouden rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut valtakunnan keskitasoa heikommat ja alittaneet kahtena vuonna peräkkäin valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot, niin silloin edellytetään tiukkoja toimenpiteitä. Sitten jos ei siihen aiota päästä, niin asetetaan sisäasiainministeriön määräyksestä tämä arviointiryhmä, joka tekee ehdotukset, ja jos niidenkään pohjalta ei päästä eteenpäin, niin sitten sisäasiainministeriö tekee ratkaisun kuntajaotuksen muuttamisen tarpeellisuudesta ja lopulta vuoden 2009 alussa antaa lakiesityksen, jolla nämä kunnat tapetaan.

Tätä luetaan nyt, niin kuin se on tänne kirjoitettu. Perustuslakiasiantuntijat ovat kyllä aika lailla eri mieltä tämän pykälän perusteluista, mutta näin hallituksen suunnitelmissa on. Tämä johtaa nyt siihen, että kunnat pelkäävät, että niiden tulevaisuus on Vanhasen hallituksen, jos se jatkaa, toimesta loppumassa parin kolmen vuoden tähtäyksellä, ja se johtaa paniikkireaktioihin. Nyt leikataan palveluja ankaralla kädellä. Yli 30:n, 40:nkin oppilaan kouluja lakkautetaan, missä ei paljon järkeä ole, koska kuljetuskustannukset kuitenkin tulevat olemaan aika suuret, ja kylille muuttaneet ihmiset joutuvat erityisesti kokemaan pettymyksen.

Tämä tilanne, ja varsinkin kun nyt ei ole riittävää selkeyttä siitä, mitä vaalien jälkeen muodostettava hallitus tekee tämän 9 §:n pohjalta, on johtanut päättäjät kunnissa erittäin vakavan ja hankalan tilanteen eteen. Omassa kunnassani oli eilen illalla kunnanhallitus tekemässä ensi vuoden talousarviota, ja samoja ongelmia. Meillä on tilanne hieman parempi, kun meillä on varoja, mutta tulot eivät riitä menojen kattamiseen pitemmällä aikavälillä, ja se johtaa siihen, että muun muassa kouluverkkoa, joka on kylien viimeinen palvelumuoto kyläläisille ja lapsille ja on tulevaisuudesta siinä mielessä kysymys, ollaan karsimassa. Tämä on nyt keskustajohtoisen hallituksen aikana tapahtuvaa kunta- ja maaseutupolitiikkaa, ja tätä ei voi kyllä käsittää. Tämä on täysin käsittämätöntä, että näin voidaan edetä.

Mutta, niin kuin ensi vuoden budjettikirjakin ja tämä lisätalousarvio osoittavat, niin kaikkia maaseudun kannalta tärkeitä määrärahoja ollaan nyt leikkaamassa, aivan kaikkia, ja se on maaseudun alasajoa, palveluiden alasajoa, ja sitten on tämmöiset lakihankkeet, joille on tietysti hyvät perustelut sinänsä mutta jotka luovat tämmöisen valtavan epävarmuuden tuolla kentällä. Näihin kysymyksiin toivoisin hieman vastauksia ja selvennyksiä. Varmasti istuvat edustajat joutuvat vaalikentillä vastaamaan näihin kysymyksiin.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Muutama kommentti käytettyjen puheenvuorojen johdosta. Ensinnäkin pyydän lämpimästi saada yhtyä edustajien Vihriälä ja Kallio arvioon siitä, miten taloustilanne nyt kulkee, ja myös arvioon siitä, mikä vaikutus hallituksen talouspolitiikalla on tähän kehitykseen ollut. Kiistatonta on se, että me olemme Suomessa onnistuneet talouspolitiikan perusvirityksessä, ja siitä tietenkin kertoo myös kansainvälinen vertailu. Meidän kasvulukumme ovat tällä hetkellä kaksinkertaiset euroalueen kasvuun nähden, joten on turha puhua, että tämä kehitys selittyisi kansainvälisellä vetoavulla.

Sinä aikana kun Euroopassa meni erittäin huonosti ja oltiin tätä heikommissa kasvulukemissa, me kykenimme kohtuulliseen suoritukseen, ja nyt tässä tilanteessa olemme siis kaksinkertaisissa lukemissa siinäkin olosuhteessa, että euroalue on myös kyennyt vahvistamaan kasvuansa yli 2 prosentin lukemin, joten on aiheellista todeta, että perusratkaisut ovat nyt osuneet oikeaan ja uusia työpaikkoja syntyy. Todellakin työllisyyden kasvu 80 000:lla vaalikauden alusta tähän päivään on erittäin huomattava saavutus, ja jos katsotaan itse asiassa kehitystä lyhyemmällä aikaa, runsaan kahden vuoden ajanjaksolla, niin ollaan lähempänä 100 000:n nettotyöllisyyden kasvua, koska alkuvaiheessa työpaikkakehitys oli miinusmerkkinen.

Sitten ed. Akaan-Penttilä kysyi tästä Ilmavoimien lentokonekerosiinitilanteesta, ja tätä on hyvässä yhteistyössä puolustusministeriön kanssa hoidettu, ja siltä pohjalta näkyvät ehdotukset myös tässä lisäbudjetissa. Tarkoituksena on, että tätä samaa yhteistyötä jatketaan ministeri Kääriäisen kanssa myös ensi vuoden puolella ja haetaan ratkaisua, jolla ensi vuoden ja tulevienkin vuosien osalta voidaan riittävät lentotuntimäärät turvata.

Ed. Alatalo pohti tätä valtionvelan määrää. On kuitenkin syytä huomauttaa, että se on edelleenkin 60 miljardia eikä ole tässä valtiovarainministerin esittelypuheenvuoron ja ed. Alatalon puheenvuoron välissä tippunut 35 miljardiin, niin että meillä ei ole vielä aihetta huokaista helpotuksesta. Olisin tosi tyytyväinen, jos voisin esitellä ennen vaalikauden loppua 35 miljardin suuruisen velan määrän valtiolle, mutta ikävä kyllä tätä vielä löytyy tuo 60 miljardia. Ilmeisesti kyseessä oli todellakin velka-aste kansantuotteesta, ja tuo velka-astehan on laskemassa 36 prosenttiin ja ensi vuonna toivottavasti vielä siitä hiukan alaspäin.

Sitten ed. Kankaanniemi puhui tästä kotitalouksien velkaantumisongelmasta. Se on aito ongelma, ja uskon kuitenkin, että korkojen nyt noustua lisääntyy myös tarkkuus velanotossa. (Ed. Pulliainen: Ei lisäänny!) Kotitaloudet sopeuttavat myös omaa toimintaansa nouseviin korkoihin ja korkomenoihin. Ensimmäiset merkit tästä ovat näkyvissä, ja tähän tietenkin tähtää myös valtio omilla toimillaan: myös valtion omien lainatakausten merkeissä on menty vähän kiristyneempään käytäntöön.

Ed. Koskinen kysyi eläkepolitiikan perään. Kyllä se vaan niin on, että jos eläkeläisille annetut lupaukset halutaan pitää, täytyy olla myös valmis maksamaan eläkemaksuja. Tämä on hyvin yksinkertainen tosiasia. Maksuilla ja eduilla on yhteys, ja jotta me voimme turvata nykyiset eläkkeet ja pitää kiinni annetuista eläkelupauksista, on oltava valmiita nostamaan työeläkemaksuja. Tämä nousu on tehtävä asteittain ja maltillisesti: 0,2 prosenttia vuodessa riittää. Se tarkoittaa 0,1 prosenttia työnantajille, 0,1 prosenttia työntekijöille. On tähdellistä sanoa tämä ääneen, koska tässä testataan se, olemmeko me tosissamme näiden lupausten kanssa. Mielestäni nämä lupaukset pitää ottaa tosissaan.

Valtion Eläkerahaston tuotosta ed. Koskinen kysyi. Se on viime vuosina ollut tällä vuosikymmenellä keskimäärin 7,6 prosenttia, joten erittäin hyvää luokkaa. Toivotaan, että näin voi jatkua myös tulevaisuudessa.

Lopuksi ed. Elo pohti talouspolitiikan yleisempää linjaa, olisiko syytä löysentää linjaa. Sanoisin, että koskaan ei ole semmoista tilannetta, että voitaisiin sanoa, että löysä talouspolitiikka tai budjettipolitiikka olisi lähtökohtaisesti perusteltua. Erityisesti tässä tilanteessa, kun taloudessa menee hyvin, ei ole mitään syytä laittaa lisää rahaa, kuumentaa tätä tilannetta, vaan totta kai pitää tehdä järkevää suhdannepolitiikkaa. Siinä tilanteessa, kun talous itsessään kulkee kohtuullisen hyvin, on syytä olla tarkka menojen hallinnassa, ja luotan siihen, että tämä sitoumus, joka eduskunnassa on kehysmenettelyn yhteydessä kehittynyt hyvin vahvasti, tulee jatkumaan.

Ei myöskään ole mitään syytä semmoiseen löysyyteen, jonka huomasin, että opposition budjettiehdotuksista — yllättävää kyllä — oikealta laidalta ensi vuodeksi tulee: nyt viimeisenä vuotena menee hermo ja sitten esitetään, että kehys pannaan roskikseen ja ryhdytään lisäämään valtion menoja siitä, mitä viime keväänä yhdessä hyväksytyssä kehyslinjauksessa lukee. Vielä keväällähän kokoomuskin oli tämän kehysbudjetointilinjauksen kannalla, mutta nyt näyttää siltä, että hermo on mennyt ja valtiontalouden tasapainoa ollaan heikentämässä 300 miljoonaa euroa. Tämä on aika huonoa suhdannepolitiikkaa, ja pahaa pelkään, että Luxemburgissa eräs pankinjohtaja nukkuu yönsä aika huonosti, kun hän katsoo, miten hänen perintönsä tällä hetkellä makaa hänen entisessä puolueessaan.

Kaikkein huonointa rahoitusta on sellainen, että eduskunta ryhtyisi korjaamaan itse arvioimallaan pohjalla tuloarvioita ylöspäin ja niin rahoittaisi valtion menoja. Kyllä lähtökohdan täytyy olla se, että tehdään normaali arvio ja poliitikot eivät ryhdy tekemään tuloarvioita vakiintuneen virkamieskäytännön ohitse. Meillä on tiedossa, että me olemme kohtuullisen hyvin eri vuosina osuneet oikeaan, mitä tulee tämän vuosituhannen tilanteeseen. Meillä on siellä sekä yli menneitä arvioita että ali menneitä arvioita verotuottojen kehityksen osalta ja sitten on täsmälleen osuneita. Meillä on kolme kertaa verotuotot arvioitu vähän alakanttiin, kaksi kertaa aika lailla nappiin ja yhden kerran sitten vastaavasti yläkanttiin. Tyypillinen tilanne on se, että silloin kun talous menee näin hyvin, niin kuin nyt menee — poikkeuksellisen hyvin — niin se tuottaa parempia verotuloja, ja kun tämä ilmiö nähdään, niin ne korjataan täällä, mutta ei etukäteen, niin että rakennettaisiin tuulentupia näiden korjattujen verotuottoarvioiden varaan.

Joten toivon, että myös tässä suhteessa maltti säilyy ja se linjaus, joka meillä eduskunnassa viime keväänä kuitenkin kohtuullisen yksimielisesti oli olemassa, voisi olla todellisuutta, kun tätäkin lisäbudjettia käsitellään.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti kommenttina arvoisan valtiovarainministerin äskeiseen puheenvuoroon ensinnäkin, mikä koskee näitä verotuottoarvioita. Jos hatussa olisivat laput 3, 2 ja 1 ja nostettaisiin, niin se antaisi suurin piirtein tuon todennäköisen tuloksen. Tämän takia kansanedustajat eivät näitä teekään, he haluavat ilotella niitten tulosten avulla, mitkä virkamiehiltä jäävät aina meille "hattuun" sitten tilinpäätösvaiheessa.

Mikä koskee budjettipolitiikkaa yleensä, niin ei kai kukaan ole sellaista politiikkaa hahmottanut, jota vastaan te nyt tällä hetkellä taistelette. Kaikki pyrkivät tasapainoiseen politiikkaan, koska se on ainut oikea.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksella on mielestäni ansionsa siinä hyvässä talouskehityksessä ja työllisyyskehityksessä, joka on nähty. Se osin perustuu kansainvälisiin tapahtumiin maailmalla ja Euroopassa mutta osin hallituksen hyvään talouspolitiikan yleislinjaan. Tällä en tarkoita niinkään näitä niin sanottuja työllistämistemppuja työllisyyskehityksen turvaajana, vaan sitä yleistä talouspolitiikkaa, jonka keskeinen elementti on finanssi- ja veropolitiikka, jossa hallitus on toteuttanut, kuten täällä aikaisemmin todettiin, kokoomuslaista veropolitiikkaa.

Täällä ed. Leppä aikaisemmin halusi antaa sille nimityksen kepulainen veropolitiikka, koska kepu on sitä toteuttanut, ja silloin varallisuusveron poistaminen olisi samalla logiikalla demareitten veropolitiikkaa, ja samalla logiikalla esimerkiksi elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen ei ole kepulaista veropolitiikkaa, koska kepu ei ole sitä toteuttanut. Voi sen näinkin määritellä.

Mitä eläkepolitiikkaan tulee, niin toivoisin valtiovarainministerin sen sijaan, että hän liputtaa jo tässä vaiheessa eläkemaksujen korottamisen puolesta, liputtavan sellaisten esimerkiksi työssä jaksamista edistävien uudistusten puolesta, joilla tosiasiallista eläköitymisikää voitaisiin edelleen nostaa ja sitä kautta vähentää painetta työeläkemaksuun.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kumminkin nyt on viimeinen tilaisuus mielestäni antaa myös niille ihmisille — noin miljoona pienituloista — jotka ovat jääneet näitä miljardeja ilman, joita nyt on jaettu eri tahoille, ainakin nyt jos ei muuta niin se, että tämä varallisuusvero pitäisi palauttaa takaisin.

Kerroitte, että työllisyys on kohentunut. No, näinhän se on, mutta tehdyt työtunnit ovat melkein samat, ne ovat näitä pätkätyöntekijöitä; vuonna 95:kö niitä tuli 13 500 ja nyt niitä on jo 350 000 Suomessa. Se on vähän, en sanoisi, että tempputyöllistämistä, mutta ei niillä tuloilla tahdo itseään ja perhettään elättää, jostakin muualta täytyy hakea lisää rahaa.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Heinäluoman kanssa olen täysin samaa mieltä siitä, että verotuloarviot on otettava virkamiestyönä rehellisten laskelmien pohjalta, muu on itsensä pettämistä. Tässä onkin se mielenkiintoinen kysymys. Viime kaudella oli tämä eräs puolue oppositiossa ja aina arvioi ne dynaamiset vaikutukset menolisäysten kautta ja sitä kautta rahoitti tällaisilla virtuaalituloilla budjettiansa, ja nyt kokoomus tekee samalla tavalla vaihtoehtobudjetissaan, ja se on kyllä pohjatonta vaalipropagandaa, melkeinpä sanoisin.

Meillä kristillisdemokraateilla on oma vaihtoehtobudjetti, ja olemme nostaneet esille verotuloperusteet. Me haluamme laajentaa veropohjaa ja sitä kautta ja muun muassa alkoholiverotuksen kiristämisellä ja todellakin lyhytaikaisen omistuksen keinotekoisen tulon lisäverotuksella haluamme lisää tuloja. Näin saadaan niitä varoja, joilla voidaan hoitaa niille miljoonalle ihmisille, joita tämän hallituksen politiikka on täysin syrjinyt, myös kohtuullinen asema tässä tulonjaossa.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Myöskin minä, ministeri Heinäluoma, totesin puheenvuorossani sen, että hallitus on toteuttanut erittäin järkevää talous- ja työllisyyspolitiikkaa ja tulokset näkyvät. Todennäköisesti pääsemme siihen hallitusohjelmaan kirjattuun tavoitteeseen, että maahan syntyy tällä vaalikaudella noin 100 000 uutta työpaikkaa, ja se on varmasti meidän kaikkien tavoite.

Sovitusta eläkepolitiikasta — kun te puhuitte siitä, pidetäänkö siitä kiinni vai eikö pidetä kiinni — täytyy pitää kiinni. Me olemme juuri uudistaneet työeläkejärjestelmää sillä tavalla, että on yhteensovitettu julkisen sektorin ja yksityissektorin työeläkejärjestelmät, ja on vähintäänkin kohtuullista, että ihmiset voivat luottaa niihin päätöksiin ja siihen lainsäädäntöön, mitä me täällä olemme tehneet. Se, joudutaanko työeläkemaksuja sitten korottamaan vai ei, on toinen juttu. Todennäköisesti joudutaan sille tielle, että sekä työntekijöiden että työnantajan työeläkemaksuja joudutaan korottamaan, jotta eläkemaksut pystytään tulevaisuudessa maksamaan. (Puhemies koputtaa)

Olisin toivonut, että ministeri olisi käsitellyt tätä Kapiteeli—Sponda-kysymystä, vaikkei se suoranaisesti liitykään tähän kysymykseen. (Puhemies koputtaa) Joka tapauksessa siitä nyt julkisuudessa paljon puhutaan.

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Useat kansanedustajat ovat ottaneet täällä lähetekeskustelussa esille tuon kuntien taloustilanteen ja ennen kaikkea sen, että tuo harkinnanvarainen rahoitusavustus on vähäinen. Mehän kaikki tiedämme tuon kuntien taloustilanteen ja ennen kaikkea sen, että paperiteollisuuden työmarkkinahäiriö vielä toi lisää rakennemuutospaikkakunnille talousongelmia. Minä ymmärrän, että valtiovarainministeri on halunnut pitää kiinni kehyksestä ja toisaalta siitä, että myöskin lisäbudjetin jälkeen jää jakamatonta varaa, mutta jos jotakin tässä lisäbudjetissa voisi arvioida vielä uudelleen, se olisi juuri tuon harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen nostaminen ehkä noin 30 miljoonaan, ja toisaalta sitten kun puhutaan uusista työpaikoista ja aluekehityksestä, niin voisi tuo investointitukimomenttikin hiukan olla myönteisempi.

Mutta kuten totesin, talouspolitiikan perusta on kestävä. Tämä luo työllisyyttä ja talouskasvua ja siinä mielessä tämä on välttämättömyydet huomioon ottava lisäbudjetti ja sillä lailla täyttää hyvin vakaan talouden perustan.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässäkin keskustelussa taas on kovasti kehuskeltu, että talouspolitiikka on hoidettu hyvin, mutta minä olisin vähän eri mieltä. Ei tässä ministeri Heinäluomankaan kannata henkseleitä paukutella, kun toisaalta hän äskenkin puheenvuorossaan toi esille, että niin voimakas talouskasvun aika on tässä eletty, on takanapäin, ja kuitenkin, kuten nämä tässäkin lisäbudjetissa olevat luvut kertovat, ne ovat karua kertomaa siitä, että tällä tulorahoituksella valtio ei kuitenkaan pysty, vaikka onkin niin voimakas talouskasvun aika, velkojaan lyhentämään juuri lainkaan. Tällä tahdilla kestää lähes 200 vuotta maksaa nämä velat pois. Sanon vaan, että entäs sitten, ministeri Heinäluoma, kun tulee lama, mitenkäs sitten hoidetaan nämä palvelut ja hoidetaan velat?

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ministeri Heinäluoma kuulee varmaan hyvin erilaisia opastuksia täältä salista. Ed. Hemmilä on sitä mieltä, että voimakkaalla velanmaksulla me pääsisimme paljon parempiin tuloksiin. Henkilökohtaisesti olen esittänyt täällä monta kertaa sen ajatuksen, että päinvastoin, kun me vedämme erittäin tiukkaa talouspolitiikkaa, sillä on merkitystä sitten kasvuun ja työllisyyteen. Jos nyt sitten ajatellaan, että me tämän kasvun virittäisimme mahdollisimman korkealle, niin kuin amerikkalaiset tekevät, niin mehän tekisimme niin kuin amerikkalaiset tekevät, mutta, ed. Hemmilä, me emme tee niin. Minun mielestäni on kysymys hienosäädöstä. Olen puhunut siitä aikaisemminkin. Oma käsitykseni on, että seuraavalle eduskunnalle pitäisi tehdä laskelmia siitä, minkälaisella Emu-ylijäämällä saamme minkinlaisen kasvun, koska sillä kasvulla on erittäin suuri merkitys siinä, minkälainen kansallisvaranto on 30 vuoden kuluttua. Jos me säästämme, niin kuin Ceausescu säästi, (Puhemies koputtaa) siitähän seuraa kuolema, ed. Hemmilä.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä tähän kuntatalouteen on puututtukin. Valtio maksaa velkoja pois, kun on hyvä taloustilanne. Se on tietenkin toisaalta hyvä asia, mutta kunnat ottavat uutta velkaa ja sitä kautta julkinen talous taas toisaalta velkaantuu. Elikkä tässä on ihan selvästi tällainen valinta tehty: kunnat ottavat lisää velkaa, joutuvat erittäin koville säästökuureille, ja säästökuuri merkitsee sitä, että kunnallisia palveluja ja niiden laatua heikennetään, määrää vähennetään, ja sitä kautta se kohdistuu sitten kaikista kipeimmin pienituloisille kansalaisille. On muistettava, että kunta- ja palvelurakenneuudistus ei vähennä yhtään lasten päivähoidon tarvetta, ei terveydenhoidon tarvetta, ei vanhustenhuollon tarpeita. Rahaa tarvittaisiin lisää, arvoisa ministeri Heinäluoma.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puuttuisin siihen, kun ministeri Heinäluoma totesi, että eräs pankinjohtaja Luxemburgissa nukkuu huonosti sen vuoksi, kun hän seuraa, miten kokoomus hänen perintöään käyttää. Minä sanoisin, että hän on nukkunut siellä erittäin hyvin juuri sen vuoksi, että edellisten hallitusten ja hänen aikansa seurauksena tämä hallitus sai todella hyvän perinnön. Se on ensinnäkin yksi syy, miksi hän puolet yöstään nukkuu hyvin, ja toisen puolen hän nukkuu hyvin sen takia, että tämä hallitus on harjoittanut hänen aloittamaansa talouspolitiikkaa.

Sitten toiseksi sanoisin, kun ed. Leppä arvosteli aikaisempia hallituksia, pääministeri Lipposen hallituksia ja niiden aikaansaannoksia, että kyllähän tosiasia on se, että silloin Suomea nostettiin paljon, paljon nopeampaa vauhtia ylös työllisyyden osalta, kuin mihin tämä hallitus on pystynyt, 300 000 uutta työpaikkaa. On selvästi ollut havaittavissa, että tämä hallitus puhuu mieluummin vain työpaikoista, mutta ei puhu siitä, että on edelleenkin yli 300 000 työtöntä.

Yhdyn lämpimästi niihin puheenvuoroihin, (Puhemies koputtaa) että eläkeläisten asiat olisi saatava jo vihdoin kuntoon.

Jari Leppä /kesk (vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Hallitus lisäbudjetissaan merkittävästi lisäpanostaa biopolttoaineiden tutkimukseen ja kehitykseen. Se on hyvä asia. Muutenkin tämän päivän listalla on taas joukko erittäin tärkeitä energia-asioita. Hyvä niin.

Eräs asia, ministeri Heinäluoma, kuitenkin ihmetyttää. Te otitte aika rapsakan kielteisen kannan vesivoiman rakentamiseen. Oliko se nyt ihan oikea ja harkittu ajankohta, kun mietitään sitä, että lisävesivoimaa me tarvitsemme, pidimme ydinvoimasta tai emme, säätövoimaa tarvitaan aina lisää, tulvavahinkoja pienennetään? Se on kaikkein saasteettomin, kaikkein vähäpäästöisin energiantuotantomuoto. Kyllä aika järkevää olisi miettiä ja pohtia sen lisärakentamisen mahdollisuudet siinä hyvässä järjestyksessä tietysti, mitä me kaikki edellytämme, ei suin päin, mutta järkevissä mitoissa.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin puheenvuorossani jo sanoin, olen ymmärtänyt, että lisätalousarvio rakennetaan juuri sitä varten, että siihen sisällytetään myös uusia, yllättäviä asioita, joita ei ole vielä budjettivaiheessa voitu pohtia. Yksi asia, jonka nostin esiin, oli tämä Huhtiniemen joukkohaudat. Se on meidän alueellamme todella merkittävä kysymys. Kaikki lehdet, kaikki kansalaiset puhuvat siitä ja se on myös hyvin kipeä asia. Se ei koske ainoastaan meidän aluettamme Lappeenrantaa vaan koko maata. Nyt toivoisin, että ministeri antaisi joitakin ajatuksia siitä, onko asiaa mahdollisuus hoitaa eteenpäin niin, että valtiolta tulisi siihen rahoitusta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisalle ministerille, kun äsken vielä jälleen mainostitte näitä uusia työpaikkoja, totean, että muistakaa nyt toki se, että jotta teidän yhtälönne saattoi olla teoriassa mahdollinen, niin kun hallituskautenne alkoi, piti olla valmiina tuotantorakenteet, valmiina koulutetut työntekijät ja valmiina kapitaalia, pääomaa siihen koko hommaan, ja se saattoi olla Lipposen hallituksen ajalta valmiina teitä varten. Mutta tärkeintä on, arvoisa ministeri, se, että määrittelette nyt vihdoinkin — kun kohta otatte sen puheenvuoronne — määritelkää, mikä on uusi työpaikka, niin että me puhumme samasta asiasta.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä Suomessa talouspolitiikkaa on harjoitettu verraten hyvin, niin kuin on kaikissa muissakin Pohjoismaissa. Jos väitetään, että täällä on mennyt talouspolitiikka pieleen, niin silloin kaikki muutkin asiat ovat kyllä menneet pieleen. Minun mielestäni lisätalousarviossa pitäisi korjata ja paikata niitä epäkohtia, joita varsinaisessa talousarviossa on, ja viittaan rintamaveteraanien kuntoutukseen. On valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2004, että jokaiselle veteraanille annetaan kuntoutusta kerran vuodessa. Totuus on kuitenkin se, että kaikki eivät pääse, ja vastaus on: rahat ovat loppuneet. Jos valtioneuvosto on tällaisen päätöksen tehnyt, niin kyllä minusta valtioneuvoston on tässä pysyttävä, ja luotan siihen, että valtiovarainministeri Heinäluoma korjaa tämän epäkohdan niin, että jokainen veteraani pääsee kerran vuodessa kuntoutukseen.

Sitten toinen asia. (Puhemies koputtaa) Kyllähän veroja voidaan alentaa ja nostaa ja onhan meillä erilaisia vaihtoehtoja siihenkin.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhteen asiaan nyt, kun valtiovarainministeri itse on paikalla, kiinnittäisin huomiota. Tämä asia saattaa olla valtiovarainministeriön näkökulmasta pieni, mutta näin kansanedustajana katson, että on sopimatonta, että Nuuksion luontokeskuksen rakentamishanke aloitetaan, ikään kuin sen rahoitus tuodaan valtion lisätalousarvioon. Se on kuitenkin 6,5 miljoonaa euroa ja monissa muissa kohteissa taas tämä 6,5 miljoonaa euroa on iso raha. Miten tämmöinen, herra valtiovarainministeri, on päässyt tapahtumaan, että lisätalousarviolla ikään kuin hyväksytään tällaisen hankkeen aloittaminen?

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä nappasi oikeastaan ajatuksen, josta keskusteltiin. Minäkin ihmettelen. En arvostele yleensä Nuuksion luontokeskusta, koska tunnen Nuuksion alueen jo 60-luvulta paljon siellä liikkuneena ja suunnistaneena. Hankkeena varmasti hyvä, mutta miksi lisätalousarviossa?

Sitten on totta juuri se, minkä ed. Kallis nosti esiin, että veteraanikuntoutukseen eivät pääse suinkaan kaikki tänäkään vuonna eivätkä tule ensi vuonnakaan pääsemään. Tietääkseni ed. Heinäluoma on veteraanijärjestöjen neuvottelukunnalle sanonut, kun sen jäsenet totesivat, että rahat eivät riitä, että jos näin on, niin sitten lisätään rahoja. Missä ne nyt ovat? Lisätalousarviossa ei ole yhtään rahoja veteraanikuntoutukseen, ja tiedetään, että ne eivät tule riittämään, eivät tule tänä eivätkä ensi vuonnakaan.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Leppä kertoi, että biopolttoaineita tulee edistää ja hallitus edistää. Se on ihan hyvä, mutta se tietää myös, että puun polttoa edistetään. Tässä kerrottiin, että Puhos Board lopettaa lastulevyn teon Keuruulla, 65 ihmistä joutuu työttömiksi. Lastulevyteollisuus kilpailee siitä raaka-aineesta, joka menee voimalaitoksille, ja niin kilpailee myös Suomen kuitulevyteollisuus. Nyt, jos ruvetaan sitä puuta polttamaan voimalaitoksissa, se tietää, että joudutaan ajamaan alas Suomen kuitulevyteollisuus ja lastulevyteollisuus.

Tällaisiakin päätelmiä pitää nyt sitten ruveta hallituksenkin miettimään, ajetaanko nämä teollisuudenalat alas Suomessa ja tuodaan ne tuotteet. Puhos Boardin toimitusjohtaja kertoi, että nyt on markkinatilanne muuttunut ja tilanne Suomessa on muuttunut. Varmaan näin on tämän raaka-aineen osalta, koska he käyttävät tätä, ei nyt jätepuuta mutta kumminkin puuta, joka ei mene sellunkeittoon, vaan nyt kilpailee sitten (Puhemies koputtaa) voimalaitosten kanssa. Tässä olisi mietittävää hallitukselle myös, (Puhemies koputtaa) halutaanko nämä teollisuudenalat täällä säilyttää.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ed. Kuoppa puhui tästä kuntatalouden tilanteesta ja sanoi, että rahaa tarvitaan. Ja se on ihan totta, rahaa tarvitaan. Juuri sen takia hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä on enemmän rahaa kuntatalouteen kuin kertaakaan yli 15 vuoteen, enemmän rahaa valtion toimenpiteiden perusteella kuin yli 15 vuoteen, eli valtio laittaa ensi vuonna kuntatalouteen rahaa, mutta sen lisäksi tarvitaan uudistuksia.

Ei hoidu pelkällä rahalla, vaan tarvitaan uudistuksia, jotta saadaan menokehitys hallintaan. Molemmat ovat välttämättömiä, ja näissä uudistuksissa tarvitaan eduskunnalta selvä merkki hyväksymällä puitelaki, antamalla siinä osviitta kunnissa tehtäville ratkaisuille, ja sitten tarvitaan kuntapäättäjiltä kykyä viedä asiat eteenpäin. Tämä koskee sekä terveydenhuoltoa että muita keskeisiä alueita, joten nämä ratkaisut kulkevat käsi kädessä. Ja ensi vuoden osalta voi sanoa, että valtion puolelta rahamäärä on sellainen, että se pärjää vertailussa, niin kuin sanoin 15 vuoden aikaisempien satsausten kanssa.

Sitten ed. Laitinen kysyi tätä Sponda-kauppaa. Siinä on toimittu valtion kokonaisedun mukaisesti jokaisessa vaiheessa, niin että valtion saanti tulee tässä mahdollisimman suureksi ja turvatulla tavalla hoidettua. Se on ollut valtioneuvottelijoita ohjaava lähtökohta, ja tämä on huolella valmisteltu. Olemme käyttäneet myös ulkopuolista asiantuntijaa ja arvioitsijaa. Sen lisäksi tämä on ollut omistajaohjauksen johtoryhmässä, jossa on eri ministeriöiden valtion omistajaohjausta tekevät virkamiehet mukana arvioinnissa, talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja viime vaiheessa valtioneuvostossa, ja kaikkialla lopputulokseksi on tullut, että on valtion kokonaisedun ja kokonaissaannin kannalta edullisinta myydä Spondalle. Usein näissä ratkaisuissa käy sitten niin, että tulee jälkipurinoita, kun tehdään isoja kauppoja. On oma taiteenlajinsa osata hävitä tyylikkäällä tavalla. (Eduskunnasta: Se oli järkevä kauppa!)

Sitten ed. Hurskainen kysyi Huhtiniemen selvitystä. Tämä on kipeä asia meidän lähihistoriassa. Se on syytä selvittää. Tämä kiinnostaa varmasti muitakin ihmisiä kuin lappeenrantalaisia ja Etelä-Karjalan ihmisiä. Kaikki suomalaiset haluavat tähän selvyyden. Odotamme nyt, mitä tämä nyt käynnissä oleva selvitystyö ja kuolemansyytutkimus tuottaa. Omalta puoleltani olen valmis viemään tarpeellisia määrärahaesityksiä eteenpäin siltä pohjalta, että tämä asia tulee selvitettyä. Tällä hetkellä kuitenkaan ei ole olemassa valtiovarainministeriössä mitään konkreettista ehdotusta tähän liittyvistä määrärahatarpeista. Mutta pidän tärkeänä, että tämä hoidetaan asiallisella tavalla. Se on osa meidän historiankirjoitusta ja myös liittyy varmaan monien mahdollisten omaistenkin tunteidenkin huomioimiseen, mutta tärkeintä on, että se tehdään rauhallisesti ja viisaalla tavalla, ja nyt odotetaan, mitä tämä kuolemansyytutkimus tässä tuottaa.

Ed. Zyskowicz puhui eläkemaksuista, ja täällä joku toinenkin viittasi eläkemaksupuoleen. Mehän tiedämme jo nyt, että meillä on noin 5 prosenttiyksikön tarve nostaa työeläkemaksuja pitkällä aikavälillä. Se johtuu kerta kaikkiaan vain siitä, että meillä on suurempi määrä ihmisiä eläkkeellä ja pienempi työelämässä, ja tämä ikäprofiili on ollut tiedossa jo pitkän aikaa. Nämä laskelmat on aikoja sitten tehty. Ei tässä ole mitään yllättävää. Jotta päästään maltilliseen lisäykseen, lähelle 5:tä prosenttia, niin sen ehto on se, että meillä on hyvä työllisyyskehitys ja pidämme siitä huolta, että työyhteisöt kehittyvät niin, että työelämässä voidaan olla aikaisempaa pidempään. Yhdyn tässä täysin ed. Zyskowiczin arvioon. Työyhteisöjen pitää myös kehittyä niin, että ne pystyvät paremmin käyttämään hyväkseen ikääntyvien ihmisten osaamista. Tässä tietysti katseet suuntautuvat työmarkkinoille ja myös työnantajien toimintaan.

Mutta tämä positiivisessakin ... (Ed. Elo: Se riippuu myös talouskasvusta!) — Tämä riippuu talouskasvusta keskeisessä määrin. — Mutta kaikissa vaihtoehdoissa edessä on työeläkemaksujen nosto, ja on tähdellistä, että me rohkenemme sanoa tämän ääneen, että me vastaamme niistä lupauksista, joita täällä on eläkeläisille annettu, ja se edellyttää sitä, että asteittain ja maltillisesti nostetaan työeläkemaksuja.

Sitten täytyy sanoa, että kerta kerralta, kun kuuntelen kristillisdemokraattien puheenvuoroja, niin arvostan enemmän tätä oppositiopolitiikan linjaa, mitä kristillisdemokraatit edustavat. Kun viimeksi kuuntelin Bjarnen puheenvuoron, niin täytyy sanoa, että teillä on rohkeutta myös sanoa, että kun te laitatte lisää rahaa (Puhemies koputtaa) vaikkapa tiettyihin sosiaaliturvaetuuksiin, (Puhemies: Anteeksi, ministeri!) niin olette valmiit myös nostamaan niiden edellyttämiä veroja.

Kyllä, ed. Kallista tarkoitin. Kiitoksia. — Eli tämä lisää poliittisen keskustelun tasoa, että sanotaan, että me laitamme lisää rahaa sotaveteraaneille tai lapsiperheiden olosuhteiden parantamiseen ja sitten teemme tietyt veronkorotukset. Mutta tämä on pohjaton tie, että virtuaalirahan kehittämiseen lähdetään ja muka rahoitetaan sillä, että lisätään verotuottoja siitä, mitä ne ovat hallituksen esityksessä. Näin helppoa politiikan tekeminen ei kuitenkaan voi olla.

Kun kuuntelin ed. Hemmilän vastuullista puheenvuoroa, jossa oli paljon järkeä tuossa peruslähtökohdassa, (Ed. Hemmilä: Ja ovat myös omat ehdotukset järkeviä!) niin totean, että nyt tästä asiasta kannattaa keskustella ei hallituksen kanssa vaan oman eduskuntaryhmän johdon kanssa. Jos ed. Hemmilä on huolissaan siitä, pystymmekö me maksamaan velkaa takaisin, niin kokoomuksen ryhmäaloitteet — en tiedä, onko ed. Hemmilän nimi siellä alla, toivon, ettei ole — kokoomuksen ryhmäaloitteet tarkoittavat sitä, että 300 miljoonaa euroa budjettitalouden tasapainoa painetaan kielteiseen suuntaan eli sen verran tehdään lisää velkaa tai vähennetään velanhoitokykyä. 300 miljoonaa euroa on nyt se teidän loppusummanne, joka on tasapainossa huonompaan suuntaan, ja sen verran lyhennetään sitten vähemmän velkaa. Totta kai voi ajatella, että tehdään jotain muutakin, mutta sen verran on tämä teidän velkatasapainonne heikolla tolalla, joten nyt olisi sisäisen opintopiirikeskustelun aika kyllä kokoomuksessa siitä, kummalle linjalle te asetutte. Toivon, että ed. Hemmilän linja voittaa tämän. Toivon lämpimästi menestystä.

Kun ed. Zyskowicz kävi keskustelua siitä, miten tätä linjaa pitää kuvata, niin totean veropolitiikasta, että hallitus on tehnyt veroratkaisunsa painottaen pieni- ja keskituloisia. Se on sosiaalisesti oikeudenmukaista ratkaisua. Ja jos sille tulee tukea kokoomuksesta, se on hieno asia. Minusta ei kannata keskustella siitä, miksi tätä linjaa kutsutaan. Riittää, kun todetaan, että kokoomus tukee hallituksen vero- ja talouspoliittista linjaa. Jos te sen olette valmis sanomaan, niin se on iso asia, ja hallitus ottaa tämän kannatuksen mielellään vastaan, toivoo vaan, että se näkyisi myös sitten syksyn budjettikäsittelyssä.

Sitten Nuuksio-kysymykseen. Nuuksion ratkaisu on erittäin tärkeä Etelä-Suomen ja Pääkaupunkiseudun luontokohteiden kehittymisen kannalta. Se on merkittävä ratkaisu tällä alueella, jotta myös täällä palvelut kehittyvät. Ja miksi se tulee lisäbudjettiin, johtuu siitä, että sitä on yritetty saada valmiiksi useaan kertaan myös tämän vuoden budjettiin, mutta neuvottelut kuntien kanssa eivät ole edenneet riittävän pitkälle. Nyt, kun ympäristöministeriön ehdotusta tältä osin käytiin valtiovarainministeriössä lävitse, osoittautui, että kuntien kanssa oli päästy yhteiseen sopimukseen siitä, miten Nuuksion ohjelma toteutetaan, ja kun tämmöinen esitys tulee, niin siihen on syytä suhtautua sillä vakavuudella, että se pannaan eteenpäin. Uskon, että tätä tulevat myös jälkipolvet kiittämään, tämän esityksen eteenpäinvientiä, ja aivan erityisesti Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan ihmiset, jotka ovat tässä suhteessa olleet heikommassa asemassa kuin mitä monessa muussa osassa maata tilanne on.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kokoomuksen vaihtoehdoista: Olemme todenneet, että meidän ryhmäaloitteet ja aikanaan valtiovarainvaliokunnan mietintöön jätettävä budjettivastalause muodostavat kokonaisuuden ja siinä yhteydessä tämä tasapainokysymys tulee myös tarkasteltavaksi. Mitä sitten tulee harjoitettuun veropolitiikkaan, meillä on ilmeisesti hienon hieno ero ministeri Heinäluoman kanssa tässä määrittelyssä. Oliko se näin, että siis riittää, kun hallitus tukee kokoomuksen veropoliittista linjaa? Tämä on todellakin myönteinen asia, koska näin on käynyt, mutta jos emme kumpikaan tässä isyyttä pysty itsellemme omaksumaan, niin otetaan sitten Raimo Sailas tässä esiin.

Tämä veropolitiikka, mitä tämä hallitus on noudattanut ja mitä kokoomus siis vaaleissa ilmoitti noudattavansa, sehän perustuu pitkälle Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmän työhön. Ja kun tämä työryhmä jätti mietintönsä, niin silloinen kepujohtaja Jäätteenmäki ilmoitti, että se on yksi työryhmämietintö muiden joukossa, sille ei pidä antaa mitään erityistä arvoa. Ministeri Tuomioja ilmoitti, että se veroehdotuksiltaan vastaa kokoomuksen oikeistosiiven veropolitiikkaa ja joutaa romukoppaan, ja ellen väärin muista, niin nykyinen ministeri Heinäluoma otti valtiosihteeri Sailaksen kanssa tiukasti yhteen television, olikohan, A-talk-ohjelmassa, jossa Sailas puolusti näitä veroehdotuksia ja nykyinen ministeri Heinäluoma niitä voimakkaasti epäili vähintään.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Nyt pahaa pelkään, että on vaihtunut tämä sitaattikirjanpitäjä, niin että ed. Zyskowiczilla on tältä osin väärät tiedot, eli nämä tiedot eivät siis pidä paikkaansa, mitä ed. Zyskowicz äsken sanoi.

Mitä veropolitiikkaan tulee, niin on aihe sanoa, että katsotaan Saksaa ja Suomea: Molemmat maat tekivät veronkevennyksiä, ed. Zyskowicz. Saksassa ei tullut näitä positiivisia vaikutuksia. Miksi ei tullut? Koska eivät veronkevennykset ole se automaatti, joka automaattisesti tuo positiivisen talouskasvun. Ei ollut uskoa kotimarkkinoilla, ei ollut uskoa huomiseen, luottamus puuttui. Miksi täällä on menestytty? Sen takia, että hallitus on tehnyt järkevää työmarkkinayhteistyötä, sovittanut veroratkaisut yhteen tulopolitiikan kanssa, saanut aikaan vakauden ja ennustettavuuden.

On vastuutonta antaa verolupauksia irrallaan siitä, mitä työmarkkinoilla ja mitä koko maan taloudessa tapahtuu. Teidän politiikkanne, jossa annetaan vastuuttomia verolupauksia, on vaaraksi vakaudelle, koska te menette takuuseen semmoisista lupauksista, joista teillä ei ole todellisuudessa tietoa, onko niihin mahdollisuuksia. Ja lisäksi on syytä sanoa, mitä tulee veroratkaisuihin, että hallituksen linjahan on sopeutunut hyvin suhdanteisiin. Me olemme kyenneet saamaan aikaan nousun siitä kuopasta, missä oltiin alkuvaiheessa. Työmarkkinayhteistyö oli tässä aivan ratkaisevassa asemassa.

Hallituksen politiikka oli, että se teki ensin alkuun päätöksen välttämättömistä hyvinvointiyhteiskunnan pohjaa tukevista määrärahalisäyksistä. Niihin liittyivät työllisyyspanostukset, mutta myös palveluihin ja sosiaaliturvaan tehdyt parannukset. Sen jälkeen hallitus sovelsi veropolitiikan näihin ratkaisuihin ja työmarkkinayhteistyöhön. Kaksi kertaa enemmän tämä hallitus laittoi hyvinvointiyhteiskuntaan, kuin mihin te olitte omassa vaaliohjelmassanne valmiita, kaksi kertaa enemmän. Se on kylmä tosiasia, ja se löytyy tänäkin päivänä teidän vaaliohjelmasta ja onneksi kokoomuksen nettisivuilta. Toivon, että sitä vaaliohjelmaa ei poisteta sieltä myöskään, kun ensi vaalit lähestyvät, jotta voidaan nähdä, että hallituksen panostukset hyvinvointiyhteiskuntaan ovat kaksinkertaiset siihen nähden, mitä te olitte valmiit tekemään.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ehkä tätä historiakeskustelua on todella aiheellista jatkaa muilla foorumeilla, mutta jos kuitenkin saan sen todeta, että ensinnäkin jos muistin väärin tämän televisiokeskustelun toisen osapuolen — että se ei ollut ministeri Heinäluoma, vaan ilmeisesti silloinen ministeri Tuomioja — niin pahoittelen tätä väärinmuistamista. Joka tapauksessa Sailas puolusti työryhmänsä veropolitiikkaa, ja johtava sosialidemokraatti, jonka nimeä en nyt varmaksi muista, Tuomioja tai joku muu, muistaakseni kuitenkin sitten Tuomioja, ellei Heinäluoma, ankarasti vastusti Sailaksen työryhmän esittämiä veroratkaisuja.

Mitä sitten tulee siihen, oliko vastuutonta meidän esittää vero-ohjelma, jossa tietyillä olettamuksilla päädyimme yli 2 miljardin euron veronkevennyksiin tällä vaalikaudella, se oli hyvin vastuullista. Sen sijaan vastuutonta oli silloisen puoluesihteeri Heinäluoman pelottelu äänestäjille siitä, että kokoomuksen vero-ohjelma johtaa hyvinvointipalveluiden rapautumiseen. Näin ei ole käynyt. Hallitus on noudattanut sitä vero-ohjelmaa suunnilleen, ja sillä on voitu tukea talouskasvua ja työllisyyttä, jonka yksi (Puhemies koputtaa) edellytys on ollut hyvä luottamus vahvaan talouteen myös kotitalouksien omalla kohdalla, ja se on myös toteutunut.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, kun käytitte Saksa-esimerkkiä, niin se oli kyllä aika kehnosti valittu, vertaaminen tähän pieneen saarivaltio Suomeen tuossa tilanteessa, maahan, joka nimenomaan retkahti harmaaseen talouteen, jossa tehtiin 5 miljardia euroa alijäämäinen budjetti sillä tavalla, että kuviteltiin, että harmaan talouden kuriin laittaminen tuo sen tuloksen, mutta epäonnistuttiin Itävallan takia täydellisesti. Elikkä tehkää nyt Suomelle ne kaikki harmaan talouden kuriinlaittamisjärjestelyt, kun käytätte tämmöistä vertailua.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Heinäluoma, olisin kyllä odottanut ainakin hivenen myötätuntoa veteraaneille. Kun veteraanijärjestöjen neuvottelukunta, jossa ovat kaikkien veteraanijärjestöjen puheenjohtajat, valitti, että eivät riitä kuntoutusmäärärahat, niin te totesitte, että jos näin on, niin lisätään.

Nyt ollaan lisäbudjetissa, jossa olisi ollut erittäin hyvä tilaisuus antaa rahaa, ja olisi vielä ehditty käyttääkin sitä loppuvuodesta tilanteessa, jossa eduskunta on edellyttänyt, että pääsee kuntoutukseen kerran vuodessa. Hallitus on tehnyt hyvän linjauksen, että näin tehdään, mutta siitä huolimatta rahaa vaan ei tule, vaan on vähennetty tänä vuonna 5 miljoonaa. Ensi vuoden esityksessäkin vähennetään 4 miljoonaa, ja kaikki eivät suinkaan pääse lähellekään tavoitetta.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Toivon, että verokeskustelussa sen ohella, että käydään tämä historiakeskustelu tarvittavasti täällä aina uudelleen ja uudelleen, ryhdytään katsomaan myös tätä edessä olevaa ajanjaksoa ja miettimään, mitä ratkaisuja siellä tehdään ja siitä lähtökohdasta, että me tunnustamme ne tarpeet, mitkä täälläkin ovat tulleet esille hyvinvointiyhteiskunnan perustarpeiden, palvelujen ja myös sosiaaliturvan, hoitamiseksi, ja tunnustamme myös ne tarpeet, jotka liittyvät vaikkapa sotaveteraanien kuntoutukseen. (Ed. Zyskowicz: Eivät ne ole ristiriidassa vallitsevan veropolitiikan kanssa!) — Ovat ne sikäli, että meidän täytyy tehdä ratkaisuja, joissa me pidämme siitä huolta, että tämä sukupolvi ei siirrä laskujaan tulevaisuuteen. Se ei ole oikein, että tämä sukupolvi laittaa laskunsa tulevien sukupolvien, lastemme ja lastenlastemme, maksettavaksi. Meidän täytyy olla valmiit maksamaan ne menot, jotka me itse omilla toimillamme aiheutamme, ja huolehtimaan myös eläkkeistä. Se edellyttää sitä, että olemme valmiit kantamaan vastuun myös eläkemaksuista.

Olen sillä kannalla, että hallitus pitää kiinni omasta lupauksestaan. Hallitus on sanonut, että sen toiminnan tavoitteiden mukaisesti veteraanit ovat oikeutettuja kerran vuodessa kuntoutukseen. (Ed. Nepponen: Mutta eivät pääse!) — Jos on näin, että tämä ei toteudu, siihen pitää puuttua. (Ed. Nepponen: Hyvä!) Se on minusta oikeata politiikkaa. (Eduskunnasta: Seuraava hallitus puuttuu!)

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tässä kuntien taloudellisesta tilanteesta ministeri Heinäluoma totesi, että hallitus antaa enemmän kuin koskaan ennen, ja se sinänsä pitää paikkansakin, mutta tosiasia on se, että esimerkiksi Kuntaliiton laskelmien mukaan valtio antaa 316 miljoonaa euroa rahaa ja nämä lisävelvoitteet aiheuttavat kunnille 439 miljoonan euron lisäkulut. Elikkä itse asiassa kunnat joutuvat joka tapauksessa panemaan huomattavasti enemmän omaa rahaa edelleenkin kiinni, elikkä valtionosuuksien kasvu ei korvaa kunnille aiheutuvia lisämenoja, elikkä kunnat edelleenkin joutuvat yhä suurempaan ahdinkoon.

Kuntien välillä on suuria eroja, ja nämä suuret erot merkitsevät myös sitä, että silloin kansalaisten välillä on suuria eroja, ja tätä ei voi pitää oikeana lähtökohtana. Senpä johdosta ihmettelen suuresti sitä, että valtion toisessa lisätalousarviossa tälle vuodelle esitetään vain 2 miljoonan euron lisämäärärahaa harkinnanvaraisiin valtionosuuksiin, kun näillä harkinnanvaraisilla valtionosuuksilla olisi nimenomaan voitu auttaa niitä heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia kuntia, jotta ne pystyisivät selviytymään peruspalvelujen tuottamisesta kuntalaisille ja sitä kautta takaamaan kansalaisille tasa-arvon siitä huolimatta, missä he asuvat.

On vedottu tähän kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistushan ei tuo yhtään lisää rahaa kuntatalouteen, vaan lähdetään siitä, että nämä uudistukset tehdään kustannusneutraalisti. Jonkin verran tietenkin kuntien johtavia virkamiehiä menettää virkansa viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen, ja sitä kautta tulee varmasti jonkin verran säästöjä, mutta kunta- ja palvelurakenneuudistus ei vähennä yhtään päivähoitoa tarvitsevien lasten määrää, se ei vähennä yhtään koululaisten määrää, peruskoululaisten määrää, se ei vähennä terveyspalvelujen kysynnän määrää, se ei vähennä vanhusten määrää. Elikkä nämä pysyvät kaikki vähintään saman suuruisina. Tämän johdosta, kun uutta rahaa ei tule, kuntatalous ei parane siitä millään tavalla olennaisesti, vaikka liitettäisiin kuinka paljon köyhiä kuntia yhteen. Niistä ei yleensä tule yhtä suurta rikasta kuntaa, vaan tulee suuri ja köyhä kunta, ja sitä kautta ei voida taata kuntien peruspalvelujen säilymistä.

Tätä taustaa vasten pidän todella ihmeellisenä sitä, että valtio näin hyvässä taloudellisessa tilanteessa, kuin valtiontalous on, vain 2 miljoonaa euroa esittää kuntien harkinnanvaraisiin valtionosuuksiin lisää, kun vuonna 2004 tilinpäätös osoitti, että siellä oli 48 miljoonaa euroa kuntien harkinnanvaraiseen, ja nyt tämän lisäyksenkin jälkeen tulee vain 28,5 miljoonaa euroa. Elikkä tässä kyllä kuntien ja erityisesti vaikeuksissa olevien kuntien asema ei tule parantumaan.

Täällä on puhuttu myöskin eläkeläisten asemasta, eläkeläiskeskustelua käyty. Täytyy todeta, että niissä eläkeläistilaisuuksissa, missä olen käynyt, eläkeläiset eivät tunne kyllä perustellusti luottamusta nykyisen hallituksen eläkepolitiikkaa kohtaan, eivätkä he ole tunteneet luottamusta myöskään edellisten hallitusten eläkepolitiikkaa kohtaan. On syytä muistaa, että eläkkeitä on leikattu usealla eri tavalla: on poistettu kansaneläkkeen pohjaosa, lisäksi on tehty taitettu eläkeindeksi työeläkkeisiin, ja kaiken huippuna on sitten eläkelakiin säädetty elinikäkerroin, joka sitten viimeistään tulee, jos ihmisten elinikä nousee odotettua enemmän, leikkaamaan eläkkeitä. Elikkä kyllä eläkeläiset perustellusti tuntevat epäluottamusta hallituksen politiikkaa kohtaan, kun muistetaan vielä se, että kansaneläkettähän korotettiin syyskuun alusta vain 5 eurolla. Se 5 euroa on todella riittämätön korotus. Eläkeläiset ovat pitäneet sitä lähinnä pilkantekona.

Pitkäaikaistyöttömien kohdalla tilanne on edelleenkin hyvin vaikea, vaikka työllisyystilanne maassa on jonkin verran parantunut. Ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät ovat kyllä vailla minkäänlaisia työllistymismahdollisuuksia siitä huolimatta, että heitä koulutetaan, he ovat erilaisilla kursseilla. Päälle 55-vuotiaitten tai lähes 60-vuotiaitten ihmisten työllistyminen on todella harvinaista. Erityisesti lähelle 60:tä ikävuotta olevat naiset kokevat aivan suoranaista ikäsyrjintää, kun hakevat työtä. Mielestäni nämä varat tulisi käyttää nuorten työllistämiseen ja nämä ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät tulisi siirtää heidän ansaitsemalleen eläkkeelle, säätää erityinen laki, millä he siirtyisivät eläkkeelle kunniakkaasti — useilla heillä on 30:n, joillakin lähes 40 vuoden työhistoria takana, ja se olisi kohtuullista — eikä hyppyyttää heitä erilaisilla työllistämiskursseilla, joista ei kumminkaan ole apua, että he työllistyisivät.

Täällä on myöskin puhuttu verotuksesta. Erityisen suuri epäkohta, jota tässäkään lisäbudjetissa ei millään tavalla korjata — yleensähän ne korjataan varsinaisissa budjeteissa, jos korjataan — on työmarkkinatuen verotus. Työmarkkinatuki on 505 euroa kuukaudessa, ja siitä pidätetään veroa 22 prosenttia. Todellinen vero sitten riippuu hiukan kunnallisveroprosentista. Tämän veron jälkeen jää noin 400 euroa käteen työttömälle työmarkkinatuen saajalle. Jokainen voi kuvitella, miten tällä 400 eurolla kuukaudessa yleensä tulee toimeen. Askeleet käyvät kunnallisen toimeentulotuen myöntämisluukulle. Tätä ei voi pitää millään tavalla oikeana. Ensinnäkin on kohtuutonta verottaa näin pientä tuloa, ja toiseksi on kohtuutonta, että ihminen joutuu monesta luukusta hakemaan toimeentulonsa, kun valtiovalta ei ole järjestänyt työtä.

Hallituksen lisäbudjetissa puhuttiin tästä Nuuksion kansallispuiston luontokeskuksen rakentamisesta, 6,5 miljoonasta eurosta. Minä pidän sitä erinomaisen hyvänä asiana, että tämä on saatu tänne lisäbudjettiin. Mielestäni sillä ei ole väliä, onko se lisäbudjetissa tai varsinaisessa budjetissa, mutta asia on erinomaisen hyvä. Samalla nostaisin esille, koska tulee Ruovedellä sijaitsevan Helvetinjärven kansallispuiston luontokeskuksen rakentamisen vuoro. Tähän Helvetinjärven kansallispuistoon on ostettu huomattavia lisämaa-alueita. Siellä on kymmeniätuhansia kävijöitä, mutta nämä luontokeskuspalvelut sieltä puuttuvat. Myöskin Pirkanmaan liitto on ollut ajamassa tätä asiaa, että tänne vihdoinkin saataisiin nämä luontokeskuspalvelut. Toivottavasti myöskin tämän Ruovedellä sijaitsevan Helvetinjärven kansallispuiston vuoro mahdollisimman pikaisesti tulee.

Lisäksi on syytä todeta, että Tampereen läntisen kehätien kakkosvaihe saa 2 miljoonaa euroa lisärahoitusta tämän vuoden puolelle. Se on hyvä asia, jotta työt voisivat jatkua yhtämittaisesti ensimmäisen vaiheen valmistumisen jälkeen, ja sitä kautta yhteiskunta tulee saamaan säästöjä eikä tule katkoja sitten tämän tien valmistumiseen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtion lisätalousarvion tarkoitus, kuten lisätalousarvioitten yleensäkin, on puuttua niihin asioihin, jotka ovat puutteita, epäkohtia tai äkillisesti muutoin tulleita meno- tai tulomuutoksia, jotenka suuren luokan kysymykset ilman muuta hoidetaan normaalien budjettien puitteissa.

Haluan kiinnittää ihan täällä sivulla 23 olevaan huomiota. Siellä on perintö- ja lahjavero tulopuolella, ja on todettu tässä tämän kertymän olevan suurempi kuin on ennakoitu, 45 miljoonaa euroa suurempi. Tämä osoittaa sen, että perintöveron perimistaulukot, prosentit, ovat jäljessä ajastaan ja asiat kaipaavat muutosta. Minusta kaikkein selkein muutos on perintö- ja lahjaveron poistaminen lähiomaisilta. Tämä havainto, jonka tein budjettikirjasta, osoittaa, että tuohon olisi todella aihetta.

Sitten täällä on viitattu moniin erityiskysymyksiin. Pidän hyvänä, että poliisi saa toimintamenoihinsa lisävoimavaroja. EU-puheenjohtajuus on aiheuttanut lisämenoja, ja olisi väärin, jos nämä olisivat sitten maan muusta poliisitoimesta pois. Samoin pelastustoimelle on osoitettu tarvittavat voimavarat muun muassa lääkintähelikopterien valmiuden ylläpitämiseen. Näin on oltu ajan hermolla siinä, missä on tarvetta.

Kuntien harkinnanvaraisiin valtion rahoitusavustuksiin olisin myös halunnut suuremman ja merkittävämmän summan.

Menen sitten joukkoliikenteen ostoihin. Eräs epäkohta on Haapamäeltä illalla katkennut junayhteys Keuruun ja Petäjäveden kautta Jyväskylään. Jos aikatauluteknisesti tätä ei nyt tällä aikataululla voida niin hoitaa, että junayhteys voisi palvella, niin silloin olisi paikallaan, että tämä hoidettaisiin liikenneministeriön joukkoliikenteen ostona, että edelleen Tampereelta Haapamäelle saapuvalta taajamajunalta olisi yhteys idän suuntaan vähintään Keuruun keskustaajamaan. Se palvelisi kokonaisuutta ja lisäisi tuon Tampere—Haapamäki-taajamajunan käyttöä. Nyt on perin ongelmallista, että tuo yhteys katkeaa kesken matkan.

Edelleen koen tarpeelliseksi, että muutamia keskeisiä tiehankkeita, jotka ovat pitkään olleet esillä, voitaisiin myös lisätalousarviolla vauhdittaa. Valtatie 18 Jyväskylä—Vaasa pätkii välillä Multia—Ähtäri. Toivon, että tuo tie saisi vaikka lisätalousarviossa suunnittelumäärärahaa, jotta tulevan vuoden budjetissa voitaisiin jo aloittaa taas tuon pätkivän osuuden rakentamista. Aivan vastaava yhteys koskee kahden maaseutukaupunki-seutukuntakeskuksen väliä välillä Keuruu—Ähtäri. Siinäkin olisi tarpeen saada tuo mutkainen, kapea soratie koko osuudeltaan peruskunnostettua ja päällystetyksi tieksi. Näitä tiekohteita löytyy muitakin. Suorin yhteys Turusta, Tampereelta Oulun seudulle kulkee Kantatie 58:tä myöten, mutta valitettavasti tuo Kantatie 58, joka tunnetaan Suomenselkätienä, ei täytä oikeastaan miltään osin niitä liikennöintiedellytyksiä, joita kantatiellä tarvitaan, elikkä kyse on Kangasala—Orivesi—Mänttä—Keuruu—Multia—Karstula—Kivijärvi—Kinnula—Lestijärvi—Reisjärvi—Haapajärvi-tieyhteydestä.

Arvoisa herra puhemies! Monia epäkohtia aina voidaan korjata lisätalousarviolla ja lisätalousarvioilla. On hyvä, että niihin epäkohtiin ja tarpeisiin, joita tässä nyt on tuotu, on voitu rahaa osoittaa, mutta tarvetta tulevillekin talousarvioille ja lisätalousarvioille jää runsaasti.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Juhannuksen alla kun linjattiin, että Medi-Heli pidetään ilmassa, tämä lisätalousarvio konkretisoi ne varat käytännössä, hyvä näin. Valtioneuvosto teki silloin myös linjaratkaisun toisaalta todetessaan sen, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta on yhteiskunnallisesti niin tärkeää, että jos Raha-automaattiyhdistyksen varoja taikka jostain muualta tulevia varoja ei siinä määrin saada käyttöön, niin valtio on tulossa apuun. Tämä koskee tällä hetkellä vain Medi-Helin osalta, mutta kuten ed. Vihriälä täällä totesi, on aivan olennaista, että kaikkien lääkäri- ja pelastushelikoptereiden osalta tarkastellaan tilanne niin nopeasti kuin mahdollista. Paraikaahan on valtiosihteeri Kari Salmen työryhmä tutkimassa asiaa, miten tällaisesta projektiluontoisesta rahoituksesta päästäisiin pysyväisempään rahoitusmalliin.

Samassa lisätalousarviossa Hätäkeskuslaitos saa lisävaroja, hyvä näin, etenkin kun huomioidaan ministeri Rajamäen myös tässä erinäisten ongelmien keskellä tekemät linjaukset käytännön toiminnan tasolla. Lisävaroja tarvitaan. Johtamista täytyy katsoa, että se menee kohdalleen, mutta myös käytännön toimet, resurssitarpeet, tulee kohdennettua mieluusti tarkoituksenmukaisella tavalla. Ihmiset eivät joudu turhaan hädässä kokemaan turvattomuutta, vaan nämä eri toimet tukevat sitä, että yhteiskunta koetaan turvalliseksi ja arjessa turva tulee mukaan.

Tätä samaa liikehdintää edustaa myös tämä saariston yhteysalusliikenne. Ihmiset, jotka asuvat saaristossa, heidän arkensa on täysin riippuvainen siitä, miten yhteysalusliikenne toimii, ja toivonkin, että se saa myös riittävästi resursseja.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Puutun tässä lyhyessä puheenvuorossani vain muutamaan lisätalousarvion kohtaan, ja ne koskevat ennen kaikkea ihmisten turvallisuutta.

Tehtyjen selvitysten mukaan suomalaiset pitävät nimittäin erityisen tärkeänä juuri omaa turvallisuuttaan. Siihen sisältyvät luonnollisesti hyvin keskeisinä työ ja toimeentulo, kunnon asunto-olosuhteet, peruspalvelut jne. Aivan oleellisen tärkeinä ihmiset pitävät kuitenkin sitä, että palo- ja pelastustoimi sekä poliisitoimi takaavat kansalaisten turvallisuuden.

Arvoisa puhemies! Edellä mainitsemani toimialojen määrärahavarausten tason tulee olla suuruudeltaan sellainen, että turvallisuudesta ei missään olosuhteissa tingitä. Tämä pätee toimintaan sekä kuntatasolla että valtion tasolla. Riman on siten oltava kansalaisten hyväksymällä korkeudella. Mielestäni edellä mainittujen määrärahavarausten osalta on maassamme eletty liian kädestä suuhun, ja tähän mennessä on ollut niin sanottuja vähältä piti -tilanteita jo useitakin, mutta onneksi mitään pahempaa ei ole päässyt tapahtumaan.

Toisaalta voi ihan tyydytyksellä todeta sen, että EU-puheenjohtajuuden aiheuttamat menot on pistetty tähän lisätalousarvioon ja menot, jotka aiheutuvat nimenomaan turvallisuuden varmistamisesta EU-puheenjohtajuuden aikana ja täällä olleiden kokousten aikana. Tällaisen riskinoton oikein mielelläni olen valmis hyväksymään vastaisuudessakin. Pidän kuitenkin oikeana budjetointipolitiikkana sitä, että varsinaisessa talousarviossa määrärahat ovat sellaisella tasolla, että ne tuon turvallisuusvaatimuksen takaavat. Tällainen budjetointi on myös oikeaa henkilöstöpolitiikkaa. Meillä oli juuri tänä päivänä hallintovaliokunnan edustajille informaatiotilaisuus eri puolilta Etelä-Suomea, jossa muun muassa juuri poliisitoimen osalta huolia meille kerrottiin, ja aivan selvästi oli havaittavissa se, että hallitukselta toivotaan panoksia lisää, niin että poliisitoimen organisaatio pidetään sellaisena, että henkilöstöpolitiikka on kunnollista ja turvallisuus kansalaisille pystytään takaamaan.

Arvoisa puhemies! Hätäkeskuslaitoksen ongelmat olivat ja ovat esimerkki siitä, että uudelleenorganisointia ei ollut suunniteltu riittävällä huolella. Palveluja varten tarvitaan aina organisaatioita, ja niitä varten tarvitaan sitten valtion budjetissa rahaa. Organisaatio ja raha olivat selvästikin väärin mitoitettuja hätäkeskusongelmavyyhdin taustaa ajatellen. Näin ei saa jatkossa tapahtua. Muutoin kansalaisten luottamus turvallisuudesta vastaaviin organisaatioihin horjuu, ja se on pahinta, mitä meille näissä korkean elintason olosuhteissa voi tapahtua.

Arvoisa puhemies! Erityisen huolestunut olen kuitenkin työttömyydestä ja keskisuomalaisena kansanedustajana luonnollisesti aivan erityisesti huolestunut Keski-Suomen työttömyydestä, joka on maamme keskitason huonommalla puolella. Pahimmillaan oli Jyväskylän kaupungissa alueita, joilla työttömyysaste oli yhtä korkea kuin kaatuneessa Itä-Saksassa. Toivoisin hallitukselta ripeämpiä positiivisia otteita ja toimenpiteitä juuri niille alueille, joilla työttömyystilanne maassamme on pahinta, eräänlaisia täsmätoimenpiteitä. Tällöin tulisi muistaa se, että parhaat mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja on sittenkin maassamme pk-yrityksillä. Meidän tulee muistaa, että työllistäjiä ovat valtio, kunnat ja elinkeinoelämä. Valtio ja kunnat eivät lisää sanottavasti työpaikkoja, jopa vähentävät, ja elinkeinoelämän piirissä pk-yritykset ovat niitä, joiden varaan me tulevaisuuttamme voimme työllistämismielessä rakentaa, ja tietysti pitää muistaa, että jokainen itsensä työllistävä ihminen on kullan arvoinen — sellainen eräänlainen pohjanmaalainen periaate, ed. Vihriälä.

Sitten lopuksi, arvoisa puhemies: Tässä keskustelussa on aivan aiheellisesti nostettu esille veteraanien kuntoutus ja eläkeläisten kohtelu tämän päivän korkean elintason maassamme. Me saimme ministeri Heinäluomalta lupauksen siitä, että veteraanien vuosittaiseen kuntoutukseen tullaan esittämään tarvittava lisämääräraha, ja tätä lupausta me tulemme tämän päivän jälkeen hyvin tarkkaan seuraamaan. On erittäin toivottavaa, että nyt kun käsitellään valiokunnissa vuoden 2007 budjettia, niin siinä budjetin yhteydessä jo vihdoin viimein voidaan korjata ne epäoikeudenmukaisuudet, joita eläkeläisiä kohtaan tällä hetkellä on, eli eläkeläisten ostovoiman ja toimeentulon turvaaminen palkansaajiin nähden, verotuksen korjaaminen, tason nostaminen jnp.

Kun, arvoisa puhemies, hallitus tekee riuskalla periaatteella positiivisia toimenpiteitä työllisyysrintamalla, se tarkoittaa sitä, että pyörä alkaa pyöriä oikein päin, tulee verotuloja, sosiaalimenot pienenevät, ja kun tulee enemmän verotuloja, niin niitä voidaan nimenomaan panostaa sitten heikoimmille ja tässä tapauksessa, niin kuin kerroin, muun muassa veteraaneille ja eläkeläisille.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lisätalousarviokeskustelu ajoittuu päivään ja aikaan, jolloin uutiset kertovat työllisyyskehityksen jatkuvan myönteisenä ja talouden näkymien muutenkin olevan valoisia. Lisäbudjetti kasvattaa määrärahojen muodossa valtion menoja 46 miljoonalla eurolla ja valtionvelan vähennys on 14,7 miljoonaa euroa.

Hyvin akuuttiin tarpeeseen tulee lisäbudjetissa oleva 9 miljoonan euron määräraha biopolttoaineiden tuotantoteknologian kehittämiseen. Myös yritystukivaltuutta lisätään ja sitä voidaan käyttää biopolttoainehankkeiden ja rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen. Tämä määräraha on 4 miljoonaa euroa.

Biopolttoaineisiin liittyen hallitus on antanut viime viikolla esityksensä biopolttoaineiden edistämisestä liikenteessä. Tällä esityksellä pannaan täytäntöön EU:n biopolttoainedirektiiviä. Biopolttoaineiden käyttöönotolla pyritään parantamaan polttoaineomavaraisuutta ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Maaseudun kehittämisen näkökulmasta liikenteen biopolttoainetuotanto tuo peltokasveille uusia käyttökohteita. Tuotantoteknologiaa pitää ehdottomasti kehittää.

Arvoisa puhemies! Oppisopimuskoulutus on toinen asia, jonka otan tässä esille. Oppisopimuskoulutukseen on tulossa 5,2 miljoonaa euroa lisää rahaa. Oppisopimusta toteutetaan lisäkoulutuksena entisten lisäksi yli 900 opiskelijalle. Tätä koulutusta ovat toteuttaneet erityisesti yksityiset koulutuksen järjestäjät. Peruskoulutuksenakin opiskelijamäärät kasvavat 500 opiskelijalla. Tämä oppisopimuskoulutus on koulutusmuoto, joka hyvin soveltuu tähän aikaan. Työn ohessa voidaan päivittää tietoja alasta ja tarvittaessa suorittaa näyttötutkintojen kautta ammatillisia tutkintoja.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarviokeskustelu näyttää tuovan varsin paljon uusia näkökulmia ja näyttää siltä, että myös opposition taholta on haluttu antaa tunnustusta eräille toimenpiteille, joita hallitus edistää. Näinhän varmasti on tilanteessa, jossa talouskasvu on maassa myönteistä ja työllisyys kehittyy niin ikään myönteisesti.

Toisaalta, kun täälläkin on keskusteltu siitä, mikä on hallituksen osuus, mikä on elinkeinoelämän osuus, mikä on kansallisen ja kansainvälisen talouspoliittisen ilmaston osuus Suomen asioiden edistämisessä, on todettava, että varsin keskeisesti kansantalouteemme vaikuttavat euroalueen ja sitten myös euroalueen ulkopuolella Yhdysvaltojen sekä toisaalta Kauko-Aasian, Kiinan, Intian talouksien toiminta.

Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että kansainvälisessä taloudessa epävarmuus on etenkin alkuvuodesta lisääntynyt ja tällainen kehitys, jos se ulottuu Eurooppaan, saattaa hyvinkin aiheuttaa poliittisten jännitteiden lisääntymistä. Öljyn hinta on korkealla eikä sen odoteta juurikaan alenevan, kuluttajahinnat ovat kohonneet niin Yhdysvalloissa kuin myöskin Suomessa ja euroalueella jonkin verran. Toisaalta sitten tämän lisätalousarvion keskusteluun ajoittuvat Yhdysvaltojen rahapolitiikan toimenpiteet toisella tavalla kuin siinä vaiheessa, jolloin alkuvuodesta tarkastelimme ensi vuoden budjettikehystä. Yhdysvalloissa on selvästi kiristetty, tiukennettu rahapolitiikkaa.

Kuten valtiovarainministeri totesi omassa puheenvuorossaan, Suomessa talouskasvu on suhdannekiertonsa nopeimmassa vaiheessa. Kokonaistuotannon kasvu on arvioiden mukaan alkuvuodesta 3 prosentin luokkaa, tänään tiedämme, että ennuste ensi vuodelle, jopa tämän vuoden loppupuolelle, on 4,5 prosentin luokkaa.

Hallituksen talouspoliittisessa linjassa on ymmärrettävää se, että myönteisen talouskasvun olosuhteissa lyhennetään valtionvelkaa etenkin, kun korkotilanne on velan lyhentämiselle myös edullinen, eli korot ovat alhaalla. Toisaalta on kuitenkin korostettava sitä, että myönteisen talouskasvun aikana on perusteltua ikään kuin tehdä suhdannevarauksia, koska tiedämme, että nämä makrosyklit kansantalouksissa vaihtelevat ja myönteinen kasvukehitys ei voi jatkua loputtomiin.

Arvoisa puhemies! Arvioni mukaan hallituksen tässäkin lisätalousarviossa korostama tavoite, työllisyyden lisääminen, on oikea toimenpide. Kun tätä tavoitetta perustellaan väestön ikääntymiseen liittyvän menotalouden kasvupaineilla, on tuo perustelu tältäkin osin ymmärrettävä. Mutta samalla tarvitaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistoimintaa aivan siten kuin täällä edustajien puheenvuoroissa on tullut esiin, viittaukset kolmikantayhteistyöhön ja sen merkitykseen Suomen kansantalouden ja hyvinvoinnin kehittämisessä.

Verotulot ovat lisääntyneet, mutta toisaalta valtiovarainministeri ja hallitus ovat kyenneet pitämään menokurin hallinnassa. Muistelen eri hallinnonalojen kasvun pysyneen runsaan prosentin, 1,2 prosentin, tasossa. Verotulojen lisäämisellä sekä valtion omaisuuden myynnillä on sitten voitu myöskin tätä valtion tulorahoitusta parantaa.

Arvoisa puhemies! Täällä on myös useissa puheenvuoroissa viitattu kuntien talouspaineisiin ja varmasti ne pitävät paikkansa, kuten esimerkiksi ed. Kankaanniemi huolestuneena kertoi Keski-Suomen eräiden pienten kuntien koulupiirien tilanteesta ja kyläkouluja uhkaavista lakkauttamisista. Toisaalta voidaan kysyä, olemmeko tässä asiassa jo myöhässä vai olisiko kuitenkin parempi huolehtia siitä, että lasten oikeus koulutukseen taataan kaikissa olosuhteissa ja se taataan myöskin lakiin perustuvien kuljetusmekanismien avulla. Eli tuo ajoitus on tärkeä kuntatasolla etenkin nyt, kun valtio on ensi vuoden talousarviossaan palauttamassa kunnille sen niin sanotun pakkolainansa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan työttömyydestä myöskin kertoa mielipiteeni. Täällä on edustajien puheenvuoroissa oikein korostettu työttömyyden poistamisen tärkeyttä sekä ed. Laitisen, ed. Kuopan ja, muistelen, ed. Kankaan puheenvuoroissa sitä tärkeätä asiaa, että niiden henkilöiden osalta, jotka ovat olleet pitkäaikaistyöttömänä vuosia, jopa vuosikymmenen, jopa toista vuosikymmentä, jotka ovat menettäneet työkykynsä ja joiden kohdalla myöskään sitä ammattitaitoa, joka aikanaan on hankittu, ei enää työmarkkinoille välttämättä löydy, oikea toimenpide on se, että heille myönnetään heidän ansaitsemansa eläke tai siirtovaiheena tämä asia hoidetaan samalla tavalla. Osaltani tuen siis näitä puheenvuoroja.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Ihan muutama asia liittyen hallituksen esitykseen toiseksi lisätalousarvioksi sen ohella, mitä varsinaisessa, pitemmässä puheenvuorossani esille nostin.

Täällä todellakin esitetään kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin 2 miljoonan euron lisäystä ja erityisesti rakennemuutoksista kärsiville heikon talouden kunnille. Jos en väärin muista, niin talousarvioesityksessä harkinnanvaraista valtionosuutta esitetään 26,5 miljoonaa euroa. Se on alhaisempi taso kuin tänä vuonna. Siinä suhteessa tämä hallituksen esitys nyt lisätalousarvion kautta lisätä tätä määrärahaa on paikallaan. Toisaalta tässä on muistettava se, että ensi vuoden talousarvioehdotuksessa on rakennemuutosalueiden tukemiseen esitetty 30 miljoonaa euroa, ja on lähdettävä siitä, että nämä rahat käytetään todellakin rakennemuutosalueiden ongelmien korjaamiseen ja näitten alueiden talouden ja työllisyyden kehittämiseen.

Kyllä on tunnustettava se, että vaikka meillä keskimääräisesti kuntatalous on heikolla tolalla edelleenkin, niin ensi vuoden talousarviossa kuitenkin kuntatalouden edellytykset vahvistua ovat olemassa, nimittäin ensi vuoden talousarviossa esitetään noin 430 miljoonaa euroa kuntatalouteen lisää rahaa. Tämä ei tietenkään poista niitä ongelmia, joita siellä on. Keski-Suomessakin on hyvin monta sellaista kuntaa, jotka ovat todella suurissa vaikeuksissa. Sen takia me tarvitsemme myöskin tämän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen järkevällä tavalla toteutettuna. Toivon mukaan tuo puitelaki antaa siihen mahdollisuuden.

Toinen asia, jonka haluan nostaa esille, on oppisopimuskoulutus. On hyvä, että nyt lisätään määrärahoja oppisopimusmuotoisen perus- ja lisäkoulutuksen antamismahdollisuuksien parantamiseen 5,2 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että noin 1 000 opiskelijaa pääsee tämän määrärahan turvin oppisopimuskoulutukseen. Tässä on muistettava se, että ensi vuoden talousarviossahan esitetään niin paljon määrärahoja lisää, että se mahdollistaa kaiken kaikkiaan noin 3 000 lisäoppisopimuskoulutuspaikan avaamisen. Tämä on järkevä koulutusmuoto ja siihen pitää ilman muuta panostaa. Se mahdollistaa ihmisille, niin nuorille kuin muillekin oppisopimuskoulutuksessa oleville, kouluttautumisen erittäin hyvin ammattiin.

Kolmas asia, jonka tässä lopuksi haluan nostaa esille, on uusien, toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoteknologioiden kehittäminen, ja siihen ehdotetaan nyt sitten 9 miljoonan euron lisämäärärahaa. No, kun näitä hankkeita nyt sitten on tavattoman paljon olemassa, hyvä niin, niin tuskin tällä määrärahalla kaikkia niitä pystytään rahoittamaan. On kuitenkin todettava se, että myöskin yritystukivaltuutta ollaan lisätalousarviossa lisäämässä 4 miljoonalla eurolla, mikä on käytettävissä muun muassa biopolttoainehankkeiden ja rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen. Tämä täytyy myöskin huomioida.

Mutta kaiken kaikkiaan satsaaminen biopolttoaineisiin, järkevä satsaaminen, on hyvin perusteltua. Siinäkään ei kyllä pidä hurahtaa. Tässä ajassa tuntuu siltä, että esitetään jopa sellaisia näkemyksiä ja toiveita, miten voitaisiin edistää biopolttoaineiden käyttöä, joilla ei ole mitään realistisia edellytyksiä toteutua.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täytyy tulla korokkeelle, ettei aika lopu kesken. No, loppuu se täältäkin kesken, jos liian pitkään puhuu.

Täällä valtiovarainministeri Heinäluoma kertoi, että veronkevennykset on kohdistettu pieni- ja keskituloisille palkansaajille, mutta kyllä minun mielestäni jyväskyläläinen metallimies saa paljon vähemmän kuin jyväskyläläinen toimitusjohtaja, heillä on kumminkin palkoissa aika iso ero, joten ei millään laskuopilla voi sanoa, että se metallimies saa nyt enemmän verohelpotusta kuin toimitusjohtaja tai vastaava.

Täällä korostetaan, että valtio palauttaa pakkolainan kunnille. Sehän ei ole koskaan valtion rahaa ollut, vaan se on kuntien rahaa ollut ja se nyt ei kovin maineikas teko ole, että varastettiin kunnilta ja pakotettiin kunnat antamaan rahaa ja sitten kerrotaan, että ollaan hyväntekijöitä, kun palautetaan se takaisin. Se on ollut kuntien rahaa.

Täällä on kerrottu, että kunnilla menee paremmin, ensi vuoden budjetissa tulee rahaa enemmän. Ainakin Keski-Suomen kaikki kunnat leikkaavat entistä enemmän: Kouluja lopetetaan, päiväkoteja lopetetaan, kirjastoja lopetetaan ja ulkoistetaan ja tehdään kaikkea sellaista. En tiedä, missä se näkyy. Vähän ihmetytti, kun ed. Nousiainen, joka on kuntajohtaja, kertoi, että hallituksella on ollut oikean suuntainen politiikka tässä kunta-asiassa, kun kumminkin Kuntaliitto antaa aivan päinvastaisia lausuntoja.

Valtionvelan osalta, tietenkin se on hyve, että ihmisellä on vähän velkaa ja niin on valtiollakin, mutta kunnat edelleen velkaantuvat. Väitän, että monia asioita ja investointeja Suomessa suoritettaisiin, muun muassa rata- ja tieinvestoinnit tuottaisivat enemmän kuin tuottaa se, kun maksetaan Euroopan alueen pienintä valtionvelkaa pois.

Kun pohditaan, pystytäänkö iäkkäitten ihmisten ja eläkeläisten eläkkeet maksamaan tulevaisuudessa, niin kun kuuntelee eläkelaitosten edustajia ja muun muassa sellaista arvostettua tutkijaa kuin Pekka Parkkista, he kertovat, että sellaista pommia ei ole tulossa, vaan Parkkinenkin sanoo, että sellaista aina kerrotaan, kun halutaan leikata hyvinvointiyhteiskuntaa ja etuja, kerrotaan, että ei tämä nyt voi olla näin, lapsenlapset joutuvat vielä maksamaan, ja vähän tuntui ilkeältä, kun kerrottiin, että veteraaneille ei voitaisi antaa, kun lastenlasten tulevaisuus vaarantuu. Ne eivät ole vastakkain pistettäviä asioita. Mitä veteraanit ovat tälle maalle tehneet, niitä ei pidä asettaa kenenkään kanssa vastakkain, ne velvoitteet pitää hoitaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vakaa pyrkimykseni oli pysyä poissa tämän asian käsittelyn osalta täältä, mutta täällä näytän olevan.

Ensiksi on todettava, että nyt tätä keskustelua kuunnellessa on välillä tuntunut siltä, että toisinaan on mukavampi kuunnella valtiovarainministeriön virkamiehiä kuin arvoisia edustajia ja erityisesti hallituspuolueiden edustajia täällä. Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat siinä erityisessä asemassa, että he voivat puhua suoraan ja rehellisesti. Viittaan tässä nyt siihen, mihin täällä on aiemminkin viitattu, eli kuntien kohteluun tässä budjetissa. Minä ja monet muut opposition edustajat ja olettaakseni myöskin hallituksen edustajat olemme saaneet valtiovarainministeriön erään sektorivirkamiehen laskelman siitä, miten tämä budjetti aivan oikeasti kohtelee kuntia. Sinne toki tulee se 430 miljoonaa, mutta siitä valtaosa on rahaa, jonka olisi todella pitänyt tulla kunnille jo vuosia sitten, ja nettovaikutus valtiovarainministeriön oman laskelman mukaan on 19 miljoonaa euroa ensi vuonna. No, onhan sekin enemmän kuin ei mitään, mutta 450 kunnalle jaettuna se on tietysti aika vähän.

Suomi on tänään vauraampi ja hyvinvoivempi maa keskimäärin kuin koskaan aiemmin. Erilaisten tunnuslukujen keskiarvot kohoavat ilahduttavasti — ei siinä mitään. Työttömyys on vähentynyt, tulot kasvavat, erilaiset tunnusluvut saavat parempia arvoja, mutta tilastotieteen harrastajat tietävät, että keskilukujen lisäksi tunnuslukuihin kuuluvat myöskin hajontaluvut, ja ne eivät ole yhtä myönteistä luettavaa.

Samalla kun Suomi on vaurastunut, se on myöskin eriarvoistunut voimakkaasti. Ehkä näitten keskihajontojen ja varianssien numeerisen kasvun voisi kiteyttää sillä tavalla, että kun Suomi keskilukujen valossa on rikkaampi ja hyvinvoivempi maa, niin keskihajontalukujen valossa se on kenties julmempi maa kuin koskaan ennen. Osa suomalaisista uhkaa pudota kelkasta kenties lopullisesti.

Tähän liittyy tietysti se keskustelu tästä verotuksesta, jota täällä on käyty. Verot ovat se apparaatti, jolla yhteiskunnallinen tasaus tässä maassa toteutetaan, tai se on toinen osa niistä. Se toinen osa on tietenkin niillä verorahoilla tuotettavat palvelut. Suomalaisen perinteen mukaisesti rikkailta kerätään enemmän veroja kuin köyhiltä ja niillä rahoilla sitten tuotetaan universaaleja julkisia hyvinvointipalveluita, joita ilmaiseksi tai korkeintaan vähin maksuin jaetaan käyttäjille tasapuolisesti, ja sillä tavalla turvataan se, että niilläkin, joilla ei ole varaa koulutukseen tai sydänleikkaukseen tai johonkin muuhun ihmisen elämän kannalta välttämättömään, on mahdollisuus saada se muuhunkin kuin markkinahintaan.

Siksi verotuksesta tietysti pitää puhua, ja se, mikä minua on tietysti verotuksessa huolestuttanut, on, että kun verotusta on kevennetty, samalla näitten julkisten hyvinvointipalveluitten tuottajien eli kuntien liikkumavaraa on pienennetty ja sitä kautta julkisten palveluitten yhteiskunnallisia eroja tasaava vaikutus on heikentynyt. Se on se politiikan suunta, joka minua arveluttaa.

Tätä on perusteltu tässä jo ainakin 15 viime vuoden aikana epävarmuudella, johon meidän tulee varautua. Erityisestihän epävarmuuteen varauduttiin juuri silloin, kun tämä lama pyyhälsi päällemme kaikkein voimakkaimmin, ja jälkikäteen useat suomalaisetkin taloustutkijat ovat päätyneet siihen, että tämä varautuminen tulevaisuuteen, joka merkitsi finanssipolitiikan voimakasta supistavaa vaikutusta, oli virhe, jonka seurauksia edelleen maksamme työttömyyden jälkilaskuna ja sitä kautta juuri tämän kuvaamani suomalaisen eriarvoistumisen ikään kuin pohjana. Ja tavallaan, jos vertaa muihin Pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin, niin ero on siinä, että Suomessa ei haluttu rakentaa tällaista elvyttävää keynesiläistä siltaa yli sen laman mustan virran, toisin kuin Ruotsissa. Muistan itsekin, kuinka ruotsalaisia arvosteltiin typeryydestä, kun julkisia varoja lamankin kestäessä laitettiin hyvinvointipalveluihin ja sillä tavalla näitä laman vaikutuksia heikennettiin, ja itse asiassa jälkikäteen tarkastellen Ruotsi selvisi paljon vähemmällä kuin Suomi.

Aivan samalla tavalla voi tietysti kysyä, onko tämän tyyppinen suhtautuminen valtiovarainministeriön yleinen ja tämmöinen perustavaa laatua oleva linja Suomessa, koska siltä ainakin minusta on vaikuttanut. Viimeksi tänään kysyin Tuomas Sukselaiselta tuolla valiokunnassa, kun siellä käsiteltiin perhevapaitten vaikutuksia ja hän varoitteli siitä, kuinka suuria kustannuksia tähän liittyi. Kysyin, ovatko valtiovarainministeriön virkamiehet koskaan olleet huolissaan siitä, että tällaiset sosiaalisen pääoman ja inhimillisen pääoman lisäykset olisivatkin liian pieniä. Hän väitti, että kyllä aina toisinaan, mutta useammin ollaan kuitenkin huolissaan tästä talouden liikkumavaran riittävyydestä, ja ehkä tässä on tämä suomalaisen politiikan kaksijakoisuuden dilemma, että me koko ajan keskitymme ennen kaikkea taloudellisen liikkumavaran riippuvuuteen, ja siitä seuraa sitten se, että sosiaaliset ja alueelliset erot ovat kasvaneet talouden murroksen myötä ja osin myöskin siksi, että on harjoitettu tietynlaista sosiaalipolitiikkaa, siis sellaista sosiaalipolitiikkaa, joka ei ole perinteistä pohjoismaisen mallin mukaista sosiaalipolitiikkaa, vaan sanoisinko tällaista hieman uusliberaalimpaa, ja siihen on liittynyt erityisesti hyvinvointierojen kasvu.

Hyvinvointierojen kasvu ei kuitenkaan mielestäni ole luonnonlaki, johon on pakko alistua. Kyllä verotusta ja tulonsiirtopolitiikkaa toisella tavalla järjestämällä myöskin tulos tältä osin voisi olla toisenlainen. Ainakin kaksi tällaista keskeistä hyvinvointipolitiikan kysymystä voi esittää. Niistä ensimmäinen on se, onko tämä nykyinen veropoliittinen linja pitkällä aikavälillä kestävä, kun tiedämme, että julkisen sektorin, siis tämän hyvinvointipalveluja tuottavan sektorin, sisäinen pelivara kuitenkin ratkaisevasti määräytyy verotulojen kertymän perusteella.

Toinen kysymys on se, onko tuloerojen kasvu työllisyyttä elvyttävän finanssipolitiikan välttämätön seuraus. Edellyttääkö palkkatyön kannustavuutta korostava politiikka perusturvan eli työmarkkinatuen, asumistuen, toimeentulotuen ja muitten tämän tyyppisten sosiaalietuuksien pitämistä sellaisella tasolla, joka jää alle köyhyysrajan? Köyhyydellä ja sosiaalisilla eroilla, suurilla tuloeroilla, on laajakantoisia sosiaalisia ja taloudellisia kerroinvaikutuksia, joitten hinta tulisi ottaa huomioon, kun näitä poliittisia päätöksiä tehdään. Tästä hinnasta minusta pitäisi keskustella, kun keskustellaan myöskin tämän hallituksen politiikasta.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Vaikka valtiovarainministeri oli täällä salissa kunnioitettavat kolmisen tuntia tämän lisätalousarviokeskustelun aluksi, nyt hän ei ole enää paikalla. Haluan kuitenkin tässä yhteydessä palata siihen debattiin, joka käytiin tuossa valtiovarainministerin kanssa Suomen talouden suunnasta ja eräistä määrärahoista ja niitten kohdentamisesta.

Nimittäin kuten valtiovarainministeri totesi, talouskasvu on ollut poikkeuksellisen voimakasta. Tämän vuoden aikana alkuperäisiä ministeriön kasvuennusteita on korjattu jo pariinkin kertaan, ja tällä hetkellä ministeriön kasvuennuste tälle vuodelle, talouskasvuennuste, on noin 4,5 prosenttia. Tämä on länsimaisessa vertailussakin erittäin kovaa tasoa.

Siitä huolimatta valtionvelkaa, sitä noin 56 miljardin euron pottia, ei kyetä tällä tulorahoituksella näinkään kovan kasvun aikana lyhentämään. Tämä on huolestuttavaa. Tämä huoleni on sitä luokkaa, että en tule tinkimään tästä mielipiteestäni, että talouspolitiikka ei ole ollut kovinkaan tulevaisuuteen tähtäävää ja tulevaisuuden haasteisiin varautuvaa. Näin se vaan on.

Meillä on tulevaisuudessa, kuten itse asiassa edellinen puhuja ed. Virtanenkin totesi, kovat haasteet edessä jo pelkästään eläköitymisen takia. Meillä on kova haaste myöskin varautua siihen lähivuosina tulevaan lamaan. Lamat vaan ovat aina sitten seuranneet näitä noususuhdanneaikoja, ja siihen meidän pitäisi myöskin varautua. Kun muistetaan edellisen laman aikaa, meillä valtiolla velkaa oli vain muutama kymmenen miljardia markkaa, se tarkoittaa muutamaa miljardia euroa, ja kun seuraava lama tulee, meillä on valmiiksi jo yli 50 miljardia euroa velkaa, korkomenot yli 2 miljardia euroa. Se korkomeno, yli 2 miljardia euroa, tarkoittaa samaa kuin neljä kertaa koko Suomen poliisin määrärahat taikka lähes neljä kertaa koko perustienpitoon varattu määräraha. Se on niin valtava se valtionvelan korko. Sitten jos tähän lisätään vielä se, että julkinen velka on kaiken aikaa vaan lisääntynyt — julkinen velka taitaa olla jo puolitoista sataa miljardia, se on niin valtava summa — niin seuraava lama kyllä pysäyttää Suomessa monta pyörää.

Mutta, arvoisa puhemies, tässä lisätalousarviossa, joka sinänsä loppusummaltaan ei ole niin kovin hirvittävän iso menojen osalta, on hyviä määrärahoja kuitenkin olemassa menojen lisäysten osalta. Yksi on se, että pelastushelikopteritoiminta voidaan jatkossakin varmistaa ja Medi-Helikin niin sanotusti pystytään pitämään ilmassa. Tämä Medi-Heli-toimintahan on ollut suuren julkisen, merkittävän kohunkin aihe, mutta se onneksi nyt pystytään sitten ainakin toistaiseksi turvaamaan.

Toinen, mikä hieman ilahdutti, on se, että poliisin määrärahoja hivenen ollaan lisäämässä. Mutta kuitenkaan ei niin hyvää ettei jotain huonoa: poliisitoimeen ei nytkään saada riittävästi määrärahoja, jotta avoinna olevat virat voitaisiin kihlakunnissa täyttää. Vieläkään ei määrärahoja riitä kihlakunnissa avoimien virkojen täyttämiseen. Monta kertaa kun täällä salissakin olemme ministeri Rajamäen kanssa tästä asiasta keskustelleet, niin ministeri Rajamäellä on ollut käsitys, että poliisikoulun käynyttä, poliisikoulutuksen saanutta henkilöstöä ei olisi kovinkaan merkittävää määrää työttömänä. Näin varmaan onkin, ettei poliisikoulutuksen saaneita ole työttöminä, mutta ovatko he sijoittuneet työelämään nimenomaan koulutustaan vastaavasti? Eivät ole. Siis poliisikoulutuksen saaneita on huomattava joukko muissa tehtävissä kuin koulutusta vastaavissa poliisitehtävissä. Sen vuoksi, kun kihlakunnissa on vajausta työvoimasta ja samanaikaisesti on lähes kaikissa Suomen kihlakunnissa useita virkoja täyttämättä, poliisin määrärahavajaukseen pitäisi saada lisää noin 5 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt tähän lisätalousarvioon kolme aloitetta, joista kaksi on määrärahalisäyksiä, elikkä tämä poliisimääräraha on toinen ja perustienpitoon myöskin on määrärahalisäys, mutta vastuullisena kansanedustajana tietysti olen myöskin tehnyt määrärahavähennyksen toisaalta, ja se määrärahavähennys koskee työllisyyskurssitoimintaa ja eräitä siihen liittyviä toimenpiteitä nimenomaan työvoimahallinnossa. Perusteluna tälle 15 miljoonan määrärahavähennykselle, jonka olen tehnyt työvoimakoulutukseen, katson, että noin 100 000 työttömän väheneminen vuoden aikana on myöskin vähentänyt näitten koulutusmäärärahojen tarvetta, työvoimapoliittisten koulutusmäärärahojen tarvetta enemmän kuin nyt hallitus arvioi. Hallitushan on näistä määrärahoista myöskin tinkinyt, ja toivon, että ensi vuoden 2007 budjettia täällä eduskunnassa nyt valmisteltaessa oltaisiin pikkaisen tarkempia kuin tänä vuonna on oltu.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi täytyy sanoa, että tekisi mieli kannattaa ja tulenkin äänestyksessä kannattamaan, jos niin pitkälle mennään, ed. Hemmilän puheenvuoroa. Siellä oli kyllä todella ne oikeat kipukohdat löydetty, jotka tästä lisätalousarviosta jäävät puuttumaan. Poliisin osaltahan tilanne on silläkin tavalla hyvin epätasapainoinen, että niissä kihlakunnissa, joissa ei ole eläkkeelle jäämisiä ollut, on suhteellisesti paremmat resurssit kuin niissä, joissa on ollut eläkkeelle jäämisiä, koska niitä eläkkeelle jäävien virkoja ei pysty täyttämään. Tämä tilanne on kyllä esimerkiksi Pirkanmaalla niin Tampereella, Vammalassa kuin kaikissa niissä kihlakunnissa, joissa ei ole pystytty paikkoja täyttämään, todella huolestuttava, ja se ei voi olla näkymättä sitten kansalaisten turvallisuudessa.

Arvoisa puhemies! Haluaisin sen verran myöskin kommentoida ed. Virtasen sinänsä ansiokasta puheenvuoroa, kun hän viittasi tuonne lama-ajan aikoihin ja vaati sitä, että olisi pitänyt keynesiläisin opein mennä siihen aikaan. En ole ollut silloin poliittisia päätöksiä tekemässä, mutta sen verran olen niitä asioita lukenut ja myöskin oman graduni siltä ajalta tehnyt, että en voi olla kommentoimatta kyllä niin, että en tiedä, mitä ed. Virtanen siinä tarkoitti, koska silloin kyllä hetkessä satoja miljardeja markkoja lainattiin maailmalta ja kyllä sellaista aikalaista elvytyspolitiikkaa silloin tehtiin, että ylipäätään selvittiin vaikeimman yli, ja kovasti kyllä luulen niin, että ei olisi enempää rahaa oikein maailmalta edes saatu, niin että ei siinä kovin paljon ollut pelimahdollisuutta sitten toisenlaista vaihtoehtoa tilata. Ruotsi oli lähtökohtaisesti paremmassa asemassa, ja sillä oli enemmän mahdollisuuksia valita omaa tietänsä.

Sinänsä kyllä viittaus tänne lama-ajan aikoihin on kyllä sikäli osuva, että valitettavasti on niin, että osa silloin työttömäksi jääneistä on edelleen työttömänä ja on myöskin syrjäytymässä tämän yhteiskunnan ulkopuolelle. Tässä tilanteessa, kun ollaan menossa kohti työvoimapulaa, se on erittäin huono asia. Esimerkiksi Tampereella on 12 000 työtöntä, mutta 26 prosentilla yrityksistä on rekrytointivaikeuksia, ja nämä rekrytointivaikeudet heijastuvat jo siihen, että talouskasvu alkaa hiipua. Kun myöskin valtiovarainministeri Heinäluoma katsoo puheessaan vähän pidemmälle, niin on aika hätkähdyttäviä lukuja, että vuosikymmenen lopussa talouskasvu hyytyy kahteen prosenttiin, ja kun samaan aikaan tiedetään väestön ikääntymiskehitys ja tiedetään se, ettei olla vielä lähelläkään sitä 75 prosentin työllisyysastetta, joka on välttämätön, jotta pystytään tämä nykyinen palvelutaso kansalaisille tarjoamaan, niin kyllä tässä aika vaikeita aikoja on vielä edessä, vaikka se ei tällä hetkellä välttämättä siltä näytä. Kaikkein hankalintahan onkin se — viittaan samaan kuin ed. Hemmilä — että pitäisi varautua niihin vaikeisiin aikoihin silloin, kun ajat ovat hyvät, ja se on usein erittäin hankalaa.

Arvoisa puhemies! Muutamalla sanalla haluaisin kommentoida eräitä kohtia, joihin tähän lisäbudjettiin määrärahalisäyksiä on esitetty.

Ensinnäkin tästä biopolttoaineiden tuotantoteknologian kehittämisestä: Siinähän tärkeintä olisi se, että löytyisi sellainen toimiva kotimainen malli. Varmaankaan me emme halua mennä brasilialaisen etanolin varaan, joka ei ole todellakaan kovin ympäristöystävällinenkään tuotanto ja jota missään nimessä ei tuoteta tavalla, jolla työntekijöiden oikeuksia kunnioitettaisiin alkuunkaan. Eli on kyllä ihan välttämätöntä, että tähän löytyy kotimainen vaihtoehto, joka työllistää suomalaisia täällä Suomessa, ja sitä kautta pystymme tätä ongelmaa ratkaisemaan. Sen takia on hyvä, että teknologioiden kehittämiseen annetaan lisää rahaa.

Erittäin iloinen olen siitä, että oppisopimuskoulutukseen esitetään 5,2 miljoonaa euroa ja seuraavan vuoden budjettiin tulee sitten lisää oppisopimuskoulutuspaikkoja 3 000:lla. Tässä on tapahtunut merkittävä asennemuutos, ja olen erittäin tyytyväinen siitä, että jopa SAK:lainen ammattiyhdistysliike on nyt ymmärtänyt sen, että tämä oppisopimuskoulutus on oikea tapa kouluttaa ihmisiä työelämään ja siihen kannattaa satsata. Aikaisemmin se ei nimittäin ole ollut näin, vaan se on ollut vaan niin, että täältä istuntosalin oikealta laidalta on yritetty esittää lisää rahaa tänne oppisopimuskoulutukseen, mutta nyt onneksi läpi laajan kentän on tämä ymmärretty, ja se on erittäin positiivinen uudistus.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu pelastushelikopteritoiminnasta. On ihan hyvä, että tämä Medi-Heli saa tässä tämmöisen hätärahoituksen. Toivoa sopii, että jos tämä toiminta jossain vaiheessa valtion rahoitettavaksi kokonaan muuttuu, siinä yhteydessä myös tarkasteltaisiin sitä verkkoa. On aikamoinen puute se, että Pirkanmaalla ei ole olemassa sitä omaa helikopteria ollenkaan, kun tiedetään kuitenkin, kuinka iso osa kansalaisista asuu sen toiminta-alueella.

Täällä esitetään myöskin sopimusvaltuuksien lisäämistä Vihti—Pori-tiehankkeelle. Tämähän on hyvin ruuhkainen tieosuus, ja sikäli sen parantamista voi tervehtiä ilolla. Toivoa sopii, että samassa yhteydessä rahaa riittää myöskin perus-tienpidon puolelle, jotta voidaan näitä sisääntuloväyliä myöskin parantaa. Siellä on esimerkiksi tämä Murtoharju—Punkaharju—Vammala-väylä, joka on pitkään odottanut parannuksia ja rahoituksia. Nyt, kun se Kakkostie tulee kehittymään, olisi hyvä vaihe jo saada tämäkin asia eteenpäin.

Tampereen läntisen kehätien osalta se, että sitä vauhditetaan, on myöskin erittäin hyvä asia. Tampereen seutu on Suomen nopeimmin kasvava alue tällä hetkellä, ja pitäisi olla itsestäänselvää, että resursseja suunnataan sinne, missä myöskin on erittäin suuri tarve ja missä liikennemäärät kasvavat todella nopeasti ja missä on jo näillä nykyisilläkin päätöksillä vaikea pysyä siinä kehityksessä mukana, joten on ihan hyvä, että sitä asiaa vauhditetaan. Toivottavasti sitä voisi vauhdittaa vielä lisää.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ihan muutamia hajahuomioita kuluvan vuoden toiseen lisätalousarvioon.

Ensinnäkin pidän erittäin myönteisenä sitä, että vuoden 2006 toisessa lisätalousarvioesityksessä on ehdotettu Valtatien 2 osalta välillä Pori—Vihti sopimusvaltuuden nostamisesta siten, että hanke voidaan toteuttaa sen alkuperäisessä laajuudessa. Odotettua suuremmasta kustannustason noususta johtuen urakkakilpailussa saadut tarjoushinnat ylittivät noin 10 miljoonalla eurolla käytettävissä olevan 45 miljoonan euron rahoituksen. Tilausvaltuuden lisääminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä alkuperäisen laajuisenakin hankkeen toimenpiteiden vaikutukset kattavat normaalia lyhyemmän ajanjakson, noin 10—15 vuotta. Tämä tiehanke on erittäin tärkeä Satakunnalle mutta samalla muillekin Kakkostien piirissä oleville maakunnille. Se on yksi merkittävin valtaväylä. Lisäksi se toimii vaikutusalueensa yhteytenä Helsingin, Porin ja Rauman satamiin. Pidän kuitenkin erittäin valitettavana puutteena sitä, että Kakkostie on jätetty valtakunnallisen runkoverkkosuunnitelman ulkopuolelle. Toivottavasti ministeri Huovisella on valmiutta korjata tämä puute siinä vaiheessa, kun se tulee päätöksenteon alle.

Satakunnan näkökulmasta myönteistä on myös Rauman satamayhteyden parantamiseen ehdotettu 2,6 miljoonan euron määräraha sekä Valtatie 3:n Tampereen läntisen kehätien kakkosvaiheen määräraha. Porin ja Rauman satamat ovat hyvin keskeisiä länsirannikon logistiikan kannalta, ja ne ovat erittäin keskeisessä merkityksessä, kun ajatellaan teollisuuden kuljetuksia. Siksi toivonkin, että jossakin vaiheessa, mahdollisimman nopeastikin, myös Porin ja Rauman satamahankkeet voisivat saada valtion rahoitusta.

Huomionarvioista ehkä on myös se, että lukuisat perustienpidon hankkeet uhkaavat jäädä vaille riittävää rahoitusta. Perustienpidon määrärahat ovat jo pitkään olleet täysin puutteelliset, ja onkin syytä muistuttaa siitä, että myös näiden investointien ja myös tienhoidon osalta on erittäin keskeistä, että ihmiset pääsevät liikkumaan ja kulkemaan ja tiestö on myös turvallista.

Pidän myös tärkeänä sitä, että Hätäkeskuslaitoksen palvelukyvyn ja toiminnan turvaamiseen on kiinnitetty huomiota. Julkisuudessa olleet Hätäkeskuslaitoksen ongelmatilanteet ovat olleet erittäin huolestuttavia, ja tilanteen parantamiseen on kiinnitettävä aivan erityistä huomiota. Kansalaisten perusturvallisuuden kannalta on olennaista, että Hätäkeskuslaitoksen ja alueellisten hätäkeskusten toiminta on luotettavaa ja apu lähtee paikalle ilman turhia viivytyksiä. Jokaisella on oikeus olettaa, että hätäpuheluun vastaa asiantunteva ja ammattitaitoinen päivystäjä ja puheluun vastataan ilman ylimääräisiä viiveitä. Toivottavasti lisätalousarvion panostuksilla on myönteisiä vaikutuksia tähän asiaan. On aivan selvää, että henkilöratkaisut ovat erittäin merkittävä ja tärkeä osa toimivuutta ja myös sijaisjärjestely, sijaisten riittävyys ja asiantuntevien sijaisten saaminen, on ensiarvoisen tärkeä asia ja se on myös turvattava.

Myönteisenä on myös pidettävä sitä, että ammatilliseen oppisopimusmuotoiseen perus- ja lisäkoulutukseen ehdotetaan yhteensä 5,2 miljoonan euron määrärahalisäystä. Lisäyksellä on tarkoitus rahoittaa muun muassa oppisopimusmuotoisen lisäkoulutuksen laajentamista 915 opiskelijalla. Oppisopimuskoulutus on eräs kaikkein tehokkaimpia työllistämistoimia, ja siihen onkin syytä panostaa. Kaiken kaikkiaan oppisopimuskoulutus on myös erittäin hyvä ratkaisu niille nuorille, jotka ovat syrjäytymisuhan alla. Kun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa pystytään puuttumaan syrjäytymiskehitykseen ja ohjaamaan nuori mukaan työelämään ja oppisopimuksen kautta pääsemään siihen kiinni, on silloin myös mahdollisuus pitää hänet ikään kuin kaidalla tiellä ja saada mukaan työvoiman piiriin.

Monissa puheenvuoroissa on nostettu esille myös huoli rakennetyöttömyydestä. Yhtä suuressa määrin meidän tulisi olla kuitenkin huolissamme jatkuvasti pahenevasta työvoimapulasta. Monilla alueilla, kuten Satakunnassa, on samanaikaisesti sekä suuri rakennetyöttömyys että merkittävä työvoimapula. Tähän ongelmaan hallituksen on syytä löytää mitä pikimmin toimivia ratkaisuja, sillä meillä ei todellakaan ole varaa menettää yrityksiä maamme rajojen ulkopuolelle sen vuoksi, että Suomessa ei ole saatavilla asiantuntevaa ja ammattitaitoista työvoimaa.

Myös eräs merkittävä asia, johon jo tulevan vuoden talousarviossa onkin jonkun verran esityksiä, on työvoiman alueellinen liikkuvuus, mitä on syytä parantaa. Tuleva esitys muuttoavustuksesta tuskin vaikuttaa tähän merkittävän paljon, mutta on kuitenkin oikean suuntainen toimi siltä osin, että alueellista liikkuvuutta kannustetaan ja haetaan niitä ratkaisuja, joilla sitä voidaan käytännössä myös parantaa.

Tulevaisuudessa on syytä löytää myös uusia verotukseen liittyviä ratkaisuja. On erittäin hyvä, että työmatkakustannusten verovähennysoikeutta tullaan laajentamaan. Toinen erittäin tärkeä kysymys, johon pitäisi mahdollisimman nopeasti myös pureutua, on kahdella paikkakunnalla asumisesta aiheutuvien kulujen ja kustannusten verovähennysoikeus niille perheellisille, jotka joutuvat asumaan kahdella paikkakunnalla yhtä aikaa.

Lisätalousarviossa satsataan myös biopolttoaineiden kehittämiseen. Uusien toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoteknologioiden kehittämiseen ehdotetaan 9 miljoonan euron määrärahaa. Tämä on tulevaisuuden kannalta hyvä asia, sillä energiaomavaraisuus tulee olemaan keskeisessä roolissa. Öljyn kestämättömät hinnannousut ovat johtaneet siihen, että biopolttoaineiden kehittäminen ja käyttöönotto on muodostunut entistä varteenotettavammaksi vaihtoehdoksi. Tätä puoltavat myös monet ympäristö- ja aluepoliittiset näkökohdat. Kuten oikeastaan ed. Satonen jo omassa puheenvuorossaan totesi, suuri haaste meille on se, miten pystymme Suomessa tuottamaan biopolttoaineita kilpailukykyiseen hintaan. Kaikki biopolttoaineet eivät myöskään vähennä päästöjä, vaan toiset jopa lisäävät niitä. Tutkimus- ja kehitystyö on kuitenkin tällä saralla varsin kannatettavaa. Tulevaisuuden energiaratkaisut vaativat vielä runsaasti työtä, jotta ne ovat laajemmassa mittakaavassa käyttöön otettavissa. Satakunta on myös erittäin merkittävä energiamaakunta, ja uskon, että meillä on hyvin paljon valmiuksia olla sitä biopolttoaineiden osalta myös tulevaisuudessa.

Suomen talouden kehitys on tällä hetkellä varsin hyvä, niin kuin useissa puheenvuoroissa onkin jo todettu. Tätä osoittaa muun muassa se, että lisätalousarviossa ehdotetaan verotuloarvioita korotettavaksi peräti 762 miljoonalla eurolla. Tästä tulo- ja varallisuusveron osuus on 597 miljoonaa, perintö- ja lahjaveron 45 miljoonaa ja arvonlisäveron peräti 107 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa verotuksen alentamiseen tai pikemminkin kohtuullistamiseen on kiinnitettävä edelleen huomiota. Ansiotulojen verotusta tulee edelleen keventää, samoin perintö- ja lahjaverotus kaipaa perusteellista remonttia. Meillä on monenlaisia veropoliittisia haasteita edessämme.

Myös eläkeläisten toimeentulon turvaaminen edellyttää tulevaisuudessa meiltä ratkaisuja. Ensimmäiseksi tuleekin huolehtia siitä, että eläkeläiset eivät joudu maksamaan korkeampaa verotaakkaa kuin vastaavassa tuloluokassa olevat palkansaajat.

Ministeri Heinäluoma nosti jälleen esille työeläkemaksujen nousupaineet. On aivan totta, että eläkekysymyksissä sekä hallituksen että eduskunnan on noudatettava sellaista linjaa, jonka avulla pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa maksuun lankeavat eläkkeet. Työn sivukulujen osalta on noudatettava erittäin suurta pidättyväisyyttä, ja tässä asiassa on kiinnitettävä huomiota ennen muuta kokonaisuuteen. Verokiila on edelleenkin kohtuullisen suuri, ja sitä ei tule kasvattaa. Vaikka työllisyyskehitys onkin ollut suotuisaa, merkittävä kysymys tulevaisuudessa on Suomen ja suomalaisen työn kilpailukyky maailmalla.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Anne Holmlundin juuri äsken käyttämässä puheenvuorossa tuli esille asioita, joista on hyvä jatkaa.

Perintö- ja lahjavero lähiomaisilta tulisi yksinkertaisesti poistaa, koska on kyse yhteiseksi koetusta omaisuudesta, jota on myös yhteisesti hankittu, yhteisesti säästetty ja yhteisesti vaalittu. Perintövero tästä on täysin kohtuuton. Siksi korjaus tässä asiassa olisi perintö- ja lahjaveron poistaminen lähiomaisilta.

Edelleen ed. Anne Holmlund toi täällä esille työllisyyteen liittyviä kysymyksiä. Kuten tässäkin salissa tiedetään, Keuruun kaupungissa on yksityisellä elinkeinoelämän sektorilla uhkakuvia työpaikkojen menetyksistä. Eräs Suomen tunnetuimmista lastulevyn valmistajista ja lastulevyteollisuuden uranuurtajista Tiwi, joka nyt on Puhos Boardin omistama, on aikeissa tulevaan kesään mennessä lopettaa Keuruun-tuotantolaitoksen toiminnot. Tiwihän oli aikanaan uranuurtaja nimenomaan pienpuusta valmistettavan lastulevyn tuottamisessa. Iskulause oli tunnettu mainoslause "Tiwi, puuta parhaimmillaan". Jos tuo tuotantolaitos loppuu, niin se on välittömästi 65 työpaikan menetys, millä on heijastevaikutuksia, koska aikoinaan 150 hengen tuotantolaitos on ulkoistanut työpaikkoja ja on ymmärrettävää, että silloin nämä ulkoistetut työpaikatkin ovat vaarassa, jos itse lastulevytuotanto loppuu. Tosin tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että Tiwin teollisuusalue ei jää autioksi. Siellä jatkaa Mahoganyn viiluteollisuus, siellä jatkaa myös Puhos Boardin komponenttituotanto, ja se osaltaan jopa kehittyy. Mutta nimenomaan lastulevytuotannon osalta on tällainen uhkakuva, ja 65 työpaikkaa menetettynä Keuruunkin kokoisessa seutukuntakeskuskunnassa on aikamoinen menetys.

Kun tähän liittyy vielä metalliteollisuusalan uhkakuvia, niin tämä on tilanne, jossa on kiinnitettävä kaikki huomio elinkeinoelämän edellytysten luomiseen, mutta myös siihen, että ihmisiä voidaan työllistää, ja erityisesti siihen tilanteeseen, jos kävisi niin onnettomasti, että mainitut työpaikat menetettäisiin; silloin on kipeä kysymys, mistä saadaan uusia työpaikkoja. Mutta elätän vielä optimistisia odotuksia siitä, että nämä molemmat mainitut yritykset joko yritysjärjestelyin, yrityskaupoin tai muuten voisivat vielä antaa ne työpaikat ja ehkä lisätäkin siitä, mitä tällä hetkellä on.

Mutta menen sitten lisätalousarvion kohtaan Avustukset kunnille. Kunnat todella kaipaisivat harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia. Perin synkän esityksen valmistelujen pohjaksi antoi kotikaupunkini valtuustoseminaari eilen illalla, kun se esitti, että kaupunginhallitus ryhtyy aloittamaan Haapamäen lukion lakkauttamistoimia. Tämä on kielteinen kehitys yhdyskunnalle. Tulisi kehittää koulua lakkauttamisen asemasta ja nimenomaan selvittää kaksoistutkinnon suorittamismahdollisuudet, jolloin suoritettaisiin lukio ja ammatillinen tutkinto. Tämä esimerkkinä siitä, että lakkauttamisten ja supistamisten asemesta pitäisi selvittää ratkaisut, joilla luodaan uutta, kehitetään uutta ja sillä tavalla rakennetaan tulevaisuutta. Tähän tulisi luoda myös osaltaan lisätalousarviolla edellytykset.

Koska täällä ovat myös liikenneministeriön monet momentit auki, olen osaltani tehnyt myöskin niihin liittyviä aloitteita, mutta tuollaisena suuremman luokan liikennepoliittisena kysymyksenä kiinnittäisin huomiota maan poikittaiseen liikenneverkostoon ja liikenteen sujumiseen. Lentoliikenteessähän poikittaisliikenne lähes tykkänään puuttuu. Linja-autoliikenteessä sitä osaltaan on, mutta pitkille matkaosuuksille sitä ei aina ole liikenteen käyttäjän helppo löytää, vaatii paljon ponnisteluja. Tässä olisi junaliikenteelle erinomainen mahdollisuus. Siksi näkisin tulevaisuudessa välttämättömäksi, että poikkirata Vaasa—Seinäjoki—Haapamäki—Jyväskylä sähköistettäisiin. Se on sähköistetty jo nyt Ten-ratana Jyväskylästä Pieksämäelle, mutta harkittaisiin sähköistystä edelleen Savonlinnan kautta Parikkalaan ja sieltä mahdollisesti rajan ylitys Venäjän liikenneverkostoon, samoin kuin myös olisi harkittava sähköistämistä Pieksämäeltä Joensuuhun. Olisi mielekästä liikennekapasiteettien kannalta erityisesti tavaraliikenteessä hyödyntää lyhimpiä reittejä, ja samalla se antaisi myös henkilöliikenteelle yhtenäisen matkustamisen kehittämismahdollisuuden.

Samalla näkisin, että niin sanottu vanha Pohjanmaan rata Tampere—Orivesi—Haapamäki—Seinäjoki tulisi myös samassa yhteydessä sähköistää. Se on nyt jo sähköistetty välille Tampere—Orivesi osana Ten-rataverkkoa. Siitä sitä olisi hyvä jatkaa Vilppulaan ja edelleen Haapamäelle, ja jos äsken mainittu poikkirata sähköistettäisiin, siinä olisi koko rataverkko sähköistettynä. Tämä niin sanottu vanha Pohjanmaan rata on vain noin 74 kilometriä pitempi kuin Parkanon oikorata, joten sitä aivan hyvin voitaisiin käyttää liikenneruuhkan purkamiseen, ja samalla se olisi kätevä vaihtoehto myös, jos pääradalla tapahtuisi häiriöitä.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän vielä kahteen asiaan huomiota.

Ensimmäinen on tämä oppisopimuskoulutus, jota täällä on monessa puheenvuorossa kiitelty ja on aihettakin kiittää. Nimittäin tämä oppisopimuskoulutus tarjoaa monelle nuorelle nykyaikana mahdollisuuden päästä työelämään. Kiinnitti vain huomiota tässä lisätalousarvioesityksessä ne summat. Nimittäin vuoden 2004 tilinpäätöksen mukaan oppisopimuskoulutukseen on käytetty 107 miljoonaa euroa, ja 2005 se on noussut noin 2,5 miljoonalla 110 miljoonaan euroon. Mutta todellakin tälle vuodelle, 2006, oli ehdotettu vain vajaata 102:ta miljoonaa, ja nyt tämä viiden miljoonan euron lisäys siihen on todella tervetullut ja paikallaan.

Toinen asia on, arvoisa puhemies, veteraanien kuntoutus, mihin jo hallituksen ministereitten monissa puheenvuoroissa on lupauksia annettu, että niihin lisämäärärahoja tulisi, jotta kaikki veteraanit, jotka haluavat kuntoutukseen, myös pääsisivät. Oli hyvin merkillepantavaa, ja haluan sen tässä puheenvuorossani nyt tuoda esille, tänään ministeri Heinäluoman lupaus, että mikäli näin on, että rahaa lisää tarvitaan, niin sitten se rahoitus pitää hoitaa. Tämä oli erittäin merkittävä tässä salissa, ministeri Heinäluoman lupaus. Siis veteraanien kuntoutusasia on varmasti tästä eteenpäin sitten järjestyksessä.