Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Kello on aika paljon. On kysymys lakiesityksestä,
jonka pääasiallisen sisällön
eräissä muissa yhteyksissä olen täällä jo
kertonut. Siitä huolimatta muutama sana vielä nyt
tästä esityksestä.
Ajankohta tämän esittelyyn ensinnäkin
on erittäin mielenkiintoinen. Täällä on
tänään puolilta päivin alkanut
Euroopan unionin ja Yhdysvaltain ilmasto- ja energiaministereiden
yhteinen kokous, EU:n ja USA:n energia- ja ilmastoministereiden
yhteinen kokous. Se jatkuu huomenna. Meidän teemat ovat
käsitelleet paljolti ihan sitä samaa aihepiiriä,
mihinkä tämä hallituksen esitys istuu
hyvin.
Me olemme Euroopassa päättäneet muutamasta
asiasta, mekin Euroopassa, ja Yhdysvalloilla on vähän
samanlaiset tavoitteet ja ajatukset. Me olemme päättäneet,
että me haluamme olla maailman kilpailukykyisin talousalue
2010. Sitten me olemme tehneet erittäin vahvat ja voimakkaat
sitoumukset sen suhteen, että me tulemme vähentämään
CO2-taakkaa seuraavien vuosien aikaan aika runsaasti.
70,6 miljoonaa tonnia 2008—2012 on se määrä,
se velvoite, mihinkä meidän on päästävä.
Sitten samaan aikaan meidän kaikkien eurooppalaisten yhteinen
tavoite, myös Lahden kokouksessa julkilausuttu, on se, että meidän
yhteinen intressi on vähentää kaiken aikaa
riippuvuuttamme nimenomaan energian tuottajista, öljyn
ja muun energian tuottajamaista, ja ne keinot, joita tässä suhteessa
sitten tarvitaan käytettäväksi, ne sitten
vaihtelevat.
Uutena tällaisena aihealueena, jossa pyritään toimimaan
juuri näiden tavoitteiden mukaisesti, vähentämään
jossakin määrin CO2-taakkaa ja vähentämään
ennen kaikkea öljyriippuvuutta, liikenteen polttoaineissa
siirtyminen asteittain kohti biopohjaisia polttoaineita on tähän
liittyvä konkreetti toimenpide. Hallituksen esitys puolentoista
vuoden valmistelun jälkeen on nyt tässä eduskunnan
käsissä.
Jos joku tässä salissa sanoo, että tätähän
me olemme vaatineet vuosien ajan ... En usko, että sitä kukaan
sanoo, mutta ei sitä myöskään
vaadittu ole tässä muodossa. Se, että maailma
niin nopeasti muuttuu ympärillämme, oikeastaan
se, että sitä ei ole ääneen
selvästi sanottu, kertoo ... Tai se, että sitä ei
ole sanottu ääneen, on yksinkertaisesti todistuksena
siitä, että tämä on varsin nopeasti
tullut todellisuudeksi, tämän askeleen ottamisen
tärkeys. Me olemme Suomessa ajatelleet periaatteessa aikaisemmin,
että Suomen oloissa kustannustehokkain tapa käyttää sitä biopotentiaalia,
mikä meillä on, on tehdä siitä sähköä ja lämpöä,
ja periaatteessa edelleenkin on likimain niin asianlaita. Kuitenkin
sen seurauksena, että öljyn maailmanmarkkinahinta
on tuntuvasti noussut, on tultu tilanteeseen, jossa ollaan likimain
siinä tilanteessa, että lähes yhtä kustannustehokasta
on tehdä siitä biopotentiaalista sähköä, lämpöä ja
liikenteen biopolttoainetta. Mutta kun sitten Euroopan unionikin
on asettanut tavoitteeksi, että meillä unionissa
pitää päästä 2010 mennessä siihen,
että biokomponentin osuus on 5,75, niin vaikka edelleenkin
kenties olisi kustannustehokkain tapa valmistaa Suomen biopotentiaalista
sähköä ja lämpöä,
niin jo moraalinen velvoite kohdistuu meillä siihen, että mekin
lähdemme mukaan, ja tästä syystä tämä valmistelutyö on
tapahtunut puolentoista vuoden aikana, ja nyt esitys on tässä.
Esityksen ydinsisältö on siirtyä siis
asteittain lakisääteisen velvoitteen kautta kohti
biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä ja
muissa työvempaimissa. Vuonna 2008 järjestelmä alkaa,
2 prosenttia; 2009 velvoite on 4 prosenttia; ja 2010 vähimmäisvaade
5,75 sillä ehdolla, että Euroopan unioni siihen
mennessä muuttaa liikennepolttoaineen laatudirektiiviä.
Nykyisellään, mikäli laatudirektiiviä toteutetaan
ja noudatetaan, ei voida etanolia käyttää energiasisällön
osalta 5,75:tä. Komissio on kertonut, että se
tulee muuttamaan laatudirektiiviä ja huolehtimaan, että se ei
ole jäsenmaissa esteenä sille, että nämä saavuttavat myös
etanolin käytössä tämän
5,75 prosenttia.
Ensimmäinen varapuhemies:
Ministeri Pekkarinen, ollaanko nyt 17) asiassa vai ollaanko
jo 18) asiassa?
Arvoisa puhemies! Kovasti pyydän anteeksi.
Ensimmäinen varapuhemies:
Ei mitään. Minä nuijin tämän
kiinni, niin sitten jatketaan 18) asialla ihan hetken kuluttua,
jos ei tähän tule puheenvuoroja.
Keskustelu päättyy.