Jyrki Kasvi /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa ollaan huolissaan siitä, että Suomeen ei synny tarpeeksi lapsia. Eikä mikään ihme, sillä Suomen järjestelmähän kannustaa tekemään mahdollisimman vähän lapsia, mahdollisimman pitkin väliajoin ja mahdollisimman myöhäisessä elämänvaiheessa. Tämän pitkään johdonmukaisesti harjoitetun politiikan tuloksena Suomi on nyt sitten ajautumassa huoltosuhdekriisiin, kun suuret ikäluokat eläköityvät eivätkä heidän lapsensa suostu tekemään lapsia, jotka maksaisivat heidän eläkkeensä ja hoitonsa. Yksi keskeinen syy siihen, miksi nuoret parit lykkäävät lasten hankkimista, on äitiyspäivärahan suuruus — tai siis sen pienuus. Jotta nuori perhe ei joudu ahdinkoon, äidin pitää ensin hankkia itselleen koulutus ja sitten koulutuksen jälkeen työpaikka ja olla työssä useampi vuosi, ennen kuin hän hankkii lapsen. Ilman ansiosidonnaista äitiyspäivärahaa, siis perusäitiyspäivärahalla kun ei yksinkertaisesti elä. Sama ahdinko on edessä, jos erehtyy hankkimaan useamman lapsen putkeen. Tällaista tukipolitiikkaa yleensä suositellaankin liian nopeasta väestönkasvusta kärsiville maille, ei Suomen kaltaisille lapsipulakansakunnille. Sinänsähän mitään synnytyspakkoa vihreät eivät kannata, mutta huoltosuhteen korjaamiseksi ensimmäisten lasten saaminen jo nuoremmalla iällä olisi suotavaa. Näin ollen on erittäin perusteltua korottaa vähimmäisäitiys-, vanhempain- ja näin miesten puolesta tietysti myös isyyspäivärahaa.

Tässä lakialoitteessa ehdotetaan, että vähimmäistaso korotettaisiin 23,14 euroon päivältä. Tämä vastaisi yleisesti minimitoimeentulon rajana pidettyä työttömyysvähimmäispäivärahaa. Kun näin suuri korotus saataisiin aikaiseksi, edellä kuvaamani ongelmat pienenisivät tai poistuisivat kokonaan ja kysymys siitä, missä vaiheessa pariskunta haluaa lapsen, olisi enemmän tahtoon liittyvä kysymys eikä niinkään taloudellinen kysymys.

Arvoisa puhemies! On erittäin valitettavaa, että tätä ongelmaa ei ole haluttu poistaa tai pienentää. Vuonna 95 lamatalkoissa näitä päivärahoja leikattiin ja vuonna 2003 tuli pieni korotus, 1,36 euroa päivältä. Mutta ottaen huomioon sen, että tänä aikana inflaatio on laukannut, tuo korotus ei ole edes vastannut inflaation nousua. Vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa suoritetaan noin 25 prosentille äideistä ja 3 prosentille isistä. Arvion mukaan uudistus koskisi kaikkiaan siis noin 23 000:ta vanhempainpäivärahan saajaa ja 12 000:ta sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan saajaa. Vanhempainpäivärahojen määräytymisperusteiden muutos parantaisi arviolta yli 3 500:n sellaisen perheen taloudellista asemaa, jotka siirtyvät työttömyysetuuden piiristä vanhempainpäivärahajärjestelmän piiriin.

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että hallitus pureutuisi tähän ongelmaan, koska nimenomaan äitiyspäivärahakysymys on hyvin keskeinen, jos halutaan vaikuttaa Suomen väestöpolitiikkaan ja siihen, että lapsia hankittaisiin jo nuoremmalla iällä, jos ja kun siihen halua on.

Anni Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kysymys siitä, minkä takia alin äitiyspäiväraha, isyyspäiväraha ja vanhempainpäiväraha ovat huomattavasti alempia kuin työttömän peruspäiväraha, herättää usein ihmisissä ihmetystä. Monet lukevat sen signaalina siitä, että yhteiskunta arvostaa äitiyttä ja isyyttä vähemmän kuin työttömyyttä. Tälle erolle on varmaan järjestelmien erilaisuudesta johtuvat historialliset syynsä, mutta mielestäni on syytä päästä siihen tilanteeseen, jossa tämä pienin äitiyspäiväraha ei todellakaan olisi alempi kuin peruspäiväraha. Tämä esitys kuuluu myös niihin kysymyksiin, jotka vaikuttavat lapsiperheiden köyhyysongelmiin, koska, kuten varmasti itsestäänselvää on, nimenomaan tämän minimipäivärahan saajaperheet eivät ole siitä varakkaimmasta päästä.

Tässä yhteydessä haluaisin kuitenkin myös kiittää hallitusta siitä uudistuksesta, että kun tekee kaksi lasta peräjälkeen, säilyy samalla ansiosidonnaisella päivärahalla. Tämä on mielestäni hyvä asia. Toivottavasti vielä tälle korotusesityksellekin löytyy kannatusta.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitushan tosiaan esittää uudistuksia ja päivärahan nostamista. Sinällään olisi varmasti tosi kivaa, jos tätä rahaa saataisiin lisää. Mutta — ja tämä nyt ei ole faktaa — en kyllä millään kerta kaikkiaan usko, että raha motivoi ketään lapsia tekemään. Sitä pitäisi olla kyllä aika rutkasti, ehkä joku sitten innostuisi. Kyllä siinä muut syyt on.

Siis enemmänkin kantaisin huolta nyt tässä kohtaa siitä, vähättelemättä tätä perusongelmaa, josta aloite on tehty, että kyllä pitkään kestävä opiskelu ja sitten se, että sen jälkeen on tarjolla vain epämääräisiä pätkätyösuhteita, niin että ihmiset eivät uskalla aloittaa sitä elämäänsä, ovat kyllä aika iso kanto kaskessa. Totta kai vaikuttaa myös esimerkiksi se, että monet haluavat tavallaan sen rankan opiskeluvaiheen jälkeen vielä vähän aikaa olla, ennen kuin lapset tulevat siihen. Mutta todellakin se, että olisi näitä töitä sillä tavalla, etteivät työt olisi pätkissä ja tulevaisuus hirveän epävarma, varmasti parantaisi tilannetta. Unohtaa ei sovi sitä, että suomalaisten syntyvyys ja sikiävyyshän ovat ihan Euroopan huipputasoa, oliko se 1,7 tämä määrä. Meillä palvelut tukevat työntekoa sillä tavalla, että koulutettujen naistenkin kannattaa jäädä sinne työelämään, jos he niin haluavat.

Mutta kun äsken ed. Kasvin perusteluissa mainittiin tämä rahan korotus ja sen motivoiva vaikutus lapsentekoon, niin eipä varmaan, ihan jonkun kohdalla kenties, mutta yleisesti ottaen en kyllä jaksa siihen uskoa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tuossa Lipposen kakkoshallituksen aikanahan lähdettiin korottamaan tätä päivärahaa, ja nyt tämä Matti Vanhasen hallitus korottaa edelleen. Muistan hyvin kyllä sen ajan, kun nyt suuren hallituspuolueen edustajat tehtailivat tästä aiheesta aloitteita ihan riittävästi. Uskon, että demarit eivät tule laittamaan vastaan, ja siinä mielessä tässä voisi olla aika otollinen maaperä tälle, jotta tämähän korjataan ilman muuta, koska kyllä tämä sinällään on ihan oikeasti ongelma. On nimittäin aika hävytön homma, jos ihmisellä, joka odottaa lasta ja on ollut työttömyysturvalla, sitten ykskaks, kun jää äitiysrahalle, tipahtaa se tulo. Eihän siinä ole minkään näköistä logiikkaa olemassa. Sen takia minusta tämä pitäisi ehdottomasti korjata.

Niin kuin totesin, toivon mukaan nyt tämän hallituskauden aikaan, jos ei ensi vuoden budjettiin saada, mutta tämän hallituskauden aikaan suurimman hallituspuolueen ministeri, joka on lupaillut muitakin, hoitaisi tämän nyt kuntoon, koska me ainakin ed. Karhun kanssa olemme olleet myötämielisiä tämmöiseen hyvin aikaisin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Karhulle, kun hän äsken pohdiskeli sitä, mitä tuosta ed. Kasvin puheenvuorosta äsken jäi ikään kuin puuttumaan näitä elämän suuria totuuksia: siellä nimenomaan kaikki, mitä ed. Karhu luetteli, olivat tämmöisiä rahariippuvaisia asioita kuitenkin. Tämän vuoksi muistutan ed. Karhua siitä, että meidän budjettiehdotuksemme on tasapainotettu.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Karhulle haluan todeta, että raha ei varmasti motivoi, ja todella toivon, ettei motivoi, ketään hankkimaan lapsia, sillä se on kyllä äärimmäisen huono motiivi, mutta sen puute kyllä pelottaa ja etenkin, niin kuin tässä jo puhuimme aikaisemmin, opiskelevia ihmisiä, jotka nykyään ovat jo aika vanhoja, kun se opiskelu kestää aika pitkään. Heitä kyllä pelottaa erittäin paljon se rahanpuute ja se ahdinko ja epävarmuus, ja jos vielä joutuu yksinhuoltajaksi — niin kuin totesin, että kaikkein köyhin on se yksinhuoltajaäiti-opiskelija — niin kyllä uskon, että silloin pelottaa aika lailla. Minusta ei ole mitään väärää siinä, että ihminen hankkisi lapsia myös opiskeluaikanaan. Se ei todellakaan ole mikään väärä teko, ja ei pidä millään lailla pelotella rahan puutteella, mutta näin me nyt teemme. On äärimmäisen pelottava ajatus monelle opiskelijalle tulla raskaaksi ja pohtia, miten saa perheen hoidettua.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan olisin vielä yhden elementin ottanut tähän keskustelun lopuksi mukaan, semmoisen kuin meidän eteläinen naapurikansamme virolaiset: Siellä on ihan toisenlainen trendi kuin täällä, elikkä siellä tehdään lapset todella nuorina. Kukaan ei voi ainakaan sanoa, että syynä siellä olisivat tulonsiirrot. Nythän niitä on parannettu, mutta tämä trendi on ollut jo pidemmän aikaa, että siellä tehdään lapset todella nuorina meidän näkökulmastamme. Olisiko yksi mahdollisuus myös se, että se ei ole pelkästään rahasta kiinni, vaan että meillä on muotoutunut semmoinen, että me haluamme viettää nuoruusaikaa ja sitten vasta? Elikkä hyvin harva ihan oikeasti Suomessa suunnittelee esimerkiksi 18-vuotiaana lapsentekoa, mikä on esimerkiksi Virossa trendinä. Tytöt tekevät siellä lapset hyvin nuorina. Ihan tämmöinen loppuheitto tähän.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! En ehkä ole oikea henkilö neuvomaan ihmisiä siinä, kuinka nuorena lapsia pitää tehdä. Mutta kun täällä aikaisemmin kiihkeästi peräänkuulutin tutkimustiedon hyväksikäyttöä poliittisissa keskusteluissa, niin sen verran ehkä tästä rahan motivoivasta vaikutuksesta, että käsittääkseni ensimmäisen lapsen tekemisessä kysymys etuuksien, erilaisten äitiys- tai vanhempainetuuksien, tasosta ei niinkään ole suuri kysymys, mutta sen sijaan se on fakta, että suomalaisista perheistä hyvin moni ilmoittaa, että haluaisi saada kolmannen lapsen, mutta tätä kolmatta lasta hyvin harvoin tehdään. Tässä kohtaa taloudelliset tekijätkin näyttävät vaikuttavan siihen ihmisten, perheiden ratkaisuun, ja silloin tietenkin on kysymys myös hyvin paljon asumisen kustannuksista, eli siellä kohdassa kyllä sitten ehkä asuntopolitiikalla voisimme korjata asioita.

Virossahan tämä vauvabuumi on ollut aika iso. Siihen näyttää kyllä vaikuttaneen myös etuisuuksien taso, koska Virossahan on tällä hetkellä vuoden ajan palkan suuruinen äitiyspäiväraha. Eli se on itse asiassa edullisempi kuin meillä. Se on ollut siellä voimassa vaan muutaman vuoden, mutta sinä aikana kyllä lapsiakin on syntynyt paljon.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikan osalta asia varmaan on juuri niin, kuin ed. Sinnemäki äsken sanoi. Ehkä asuntopolitiikalle voisi kuitenkin tehdä sen, että muistettaisiin myöskin vuokralla asumista, koska se on keskeistä nimenomaan nuorten perheitten osalta. Asian kanssa jonkin verran tekemisissä olleena minusta näyttää kuitenkin siltä, että silloin kun Suomessa ollaan puhuvinaan asuntopolitiikasta, niin puhutaan vain omistusasumisesta. No, ei siinä sinänsä mitään pahaa ole, kyllä siitäkin pitää puhua.

Korjaisin myös ed. Karhun näkemystä siitä, että Suomessa syntyvyys olisi eurooppalaista keskimääräistä tasoa korkeampi. Ei se sitä varsinaisesti ole. Suomessahan tilanne on se, kuten hyvin tiedämme, että tästä syntyvyyden riittämättömyydestä johtuu, että Suomen kansa tässä pikkuhiljaa alkaa vähentyä. Jos asuntokuntien keskikoko menee alle kahden, kuten nyt on jo isoissa kaupungeissa käymässä, niin siitähän väistämättä seuraakin tällainen kehitys. Jos yhdessä asunnossa asuu alle kaksi henkilöä, lisääntyminen voi tapahtua vain neitseellisesti tai vieraissa käyden.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä kun on ihan perustellusti edustajakollega Sinnemäki pyytänyt faktatietojen käyttöä eikä mututuntumaa, niin nyt olisin kyllä ed. Virtaselta kysynyt, mihin tieto siitä, että Suomen syntyvyys olisi Euroopan tasolla jotenkin alakantissa, perustuu, koska kyllä kaikki semmoinen tieto, mitä kirjallisesti tulee, kehuu esimerkiksi Suomen päivähoitojärjestelmää ja muuta lainsäädäntöä ja siinä todetaan, että meillä syntyvyys on korkea, koska esimerkiksi kouluttautuneet naiset voivat mennä takaisin työelämään johtuen palveluista, joita meillä on, ja verrataan sitä esimerkiksi joihinkin Etelä-Euroopan maihin, joissa syntyvyys on vielä alhaisempaa kuin meillä.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Vastauksena ed. Karhulle: Ei minullakaan ole tieteellistä näyttöä siitä. En ihan tarkkaan muista yksittäisiä keskiarvoja, mutta väitän silti, että se ei ainakaan ylitä runsaasti eurooppalaista keskiarvoa. (Ed. Karhu: Ylittää!) — No, hyvä, se varmaan pitää tarkistaa. — Mutta jos se ei ylitä, niin se ei minun mielestäni johdu niinkään siitä, että etuisuudet olisivat paremmat, vaan siitä, että Etelä-Euroopan maissa kulttuurierot ja muun muassa uskonto aiheuttavat sen, että siellä tämä syntyvyys on keskimäärin korkeampi kuin täällä kylmässä, karussa Pohjolassa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Joskus muutama vuosi sitten eduskunnan auditoriossa oli seminaari, jossa — mahtoikohan olla Väestöliitto ja tilastotieteilijöitä ja kaikkia paikalla — todisteltiin eri maiden syntyvyyslukuja. Silloin tuli hyvin siellä esille näiden niin sanottujen asiantuntijoiden — ainahan voidaan olla eri mieltä asiantuntijoista — suusta, jotta välttämättä eivät rahalliset etuudet hirveän paljon heidän mielestään vaikuttaneet siihen syntyvyyteen, koska siinä katsottiin ihan pitkällä aikavälillä ja katsottiin tätä viime aikaa ja katsottiin eri maita. Vaikka siellä oli hyvin erilaisia lapsipoliittisia etuja ja vanhempainetuja, siitä huolimatta ne eivät suoraan johtaneet siihen, jotta lapsia olisi enemmän syntynyt. Se lienee vähän semmoinen jokaisen päässä oleva kysymys ja asennekysymys. Kyllä siinä yleinen asenne yhteiskunnassa, minkä tyyppinen lapsiystävällisyys on olemassa kaiken kaikkiaan, vaikuttaa kai tähän enemmän kuin joku raha, mutta rahakin on aika tärkeä, kun mennään kauppaan ostamaan ruokaa tai vaatteita.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä jutusta ei nyt kyllä näytä syntyvän valmista, koska meillä pitäisi olla täällä Stakesin vuosikirja mukana. Mutta jos nyt ihan mutumuistitietoa sanon, niin Suomessa tämä syntyvyysluku on niin, että kun kaksi ihmistä tuottaa, niin tulee 1,7, ja Etelä-Euroopassa kaksi ihmistä tuottaa sanonko 1,3, niin menee kenties jonkin verran pieleen. Siellä nimenomaan tämän järjestelmän, että isoäidit hoitavat, ja jos teet lapsia ja isoäiti ei hoida, niin nainen jää kotiin, sanotaan vaikuttavan siihen, että koulutetut nuoret naiset eivät välttämättä niin innokkaasti sitten enää tuota. Nämä ovat todella muistitietoja, ja näinpäin täytyy sanoa, että tämä meidän hyvä palvelujärjestelmämme, päivähoitojärjestelmä, on ollut tässä asiassa erittäin hyvä.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Haluan siirtää tämän keskustelun vähän takaisin siihen, että mielestäni tärkein tavoite nyt ei ole määrä vaan myös laatu. Siinä mielessä jos ajatellaan, mikä on se tilanne, kun on pienet lapset, niin me tiedämme, että pienten lasten isät tekevät kaikkein eniten ylitöitä, ja juuri silloin luultavasti yleensä elämässä kaikki stressaa ja rahahuolet painavat, on paljon paljon epävarmuustekijöitä, ja silloin se rahan pienuus kyllä tekee ristiriitaa perheessä. Kuulemma yksi suurimmista riidanaiheista nuorissa perheissä on raha ja toinen se, kuka siivoaa. Itse tiedän, että kun on oikein pienet lapset, niin se siivoaminen tuntuu paljon hankalammalta ja raskaammalta, ja jos silloin olisi varaa vaikkapa palkata kotiin siivooja, niin ehkä se parisuhdekin voisi hieman paremmin. Minun mielestäni sitten, kun lapset ovat jo vähän vanhempia ja rahatilanne ehkä vähän parempi, silloin se ei merkkaa niin paljon, mutta juuri silloin merkkaa äärimmäisen paljon, mikä on se elämänlaatu siellä perheessä, onko isällä ja äidillä aikaa nauttia vauvasta ja pienistä lapsista yhdessä vai onko elämä yhtä ainoaa stressiä ja hampaiden kiristämistä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Harkitsin pitkään, vastaisinko, kun olen jo kerran aiemmin käyttänyt tästä samasta aiheesta puheenvuoron tässä salissa, mutta totean — tämä on vain tietenkin yksilökokemus eikä sitä voi yleistää tieteellisesti päteväksi — että kun itse ilman mitään erityistä tukea olen 31 vuotta siivonnut perheessäni ja kun se ei ole johtanut suurempaan aviokriisiin eikä muihinkaan erityisiin ongelmiin, niin vaikka sinänsä olen tietysti sitä mieltä, että lapsiperheille pitää antaa kaikki mahdollinen tuki, pelkillä yksittäisillä asioilla, kuten esimerkiksi siivouksella, tämä ongelma ei kuitenkaan poistu.

Janina Andersson /vihr:

Herra puhemies! On vain pakko sanoa, että jos sinä olet siivonnut, niin sitten minä uskon, että teillä ei ole perhekriisejä. Mutta se tulee yleensä juuri siitä, että yleensä nuori nainen ja mies Suomessa voivat olla aika tasa-arvoisia yhdessä, kunnes tulee se lapsi. Silloin se äiti huomaa, että hänen päälleen kaatuu aika paljon enemmän. Mutta jos sinä olet siivonnut, niin olen ihan varma, että se on se syy, miksi teillä menee hyvin.