Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Ärade talman, arvoisa puhemies! Nyt esillä oleva hallituksen esitys 240 on osa Suomen turvapaikkapolitiikkaa koskevan selvityshankkeen ehdotusten toteuttamista. Se on se osa, joka vaatii nimenomaan ulkomaalaislain muutoksia. Muutenhan selvityshanke sisälsi myöskin muun muassa turvapaikkaprosessin tehostamiseen liittyviä ehdotuksia, jotka eivät vaadi lainmuutoksia tai muita lakien muutoksia. Se prosessi on myös lähtenyt käyntiin.

Tällä esityksellä pyritään erityisesti perusteettomien hakemusten ja väärinkäytösten estämiseen, niin kuin tiedetään. Voi sanoa, että tärkeimpiä esityksiä tässä ovat toisaalta oikeuslääketieteellinen tutkimus iän selvittämiseksi, laintasoiset säädökset sen oikeusvaikutuksista, kysymys kasvattilasten asemasta samoin kuin se, miten väärien tietojen antaminen vaikuttaa perheenkokoajan oikeuksiin. Samalla määritellään myöskin, miten katsotaan lapsen alaikäisyys, samoin perheenyhdistämisessä jotkut asiat, jotka liittyvät toimeentuloedellytyksiin ja samoin työnteko-oikeuteen, joka turvapaikanhakijalla on, mikä ehkä on ollut tämä vaikeimmin muotoiltavissa oleva esitys.

Det här innehåller alltså stadganden om rättsmedicinsk bestämning av ålder. Vi börjar vara ett av de länder i Norden som är först med lagstadganden om det här. Lagförslaget innehåller också flera regler om familjeåterförening. Där kan man konstatera klargörande av ställningen för så kallade fosterbarn, följder av att man ger felaktiga uppgifter, vid vilken tidpunkt ett barn ska anses minderårigt, samt i vilka situationer man kan kräva så kallad försörjningsförutsättning för att få en familjeåterförening. Vidare innehåller också förslaget uttryckligen stadganden om asylsökandens rätt att arbeta.

Eli oikeuslääketieteellisen tutkimuksen osalta toteamme, että tässä voidaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus, jos se on tarpeen hakijan iästään antamien tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi. Se edellyttää hakijan ja hänen huoltajansa suostumusta, mutta jos kieltäytyy tutkimuksesta eikä ole hyväksyttävää syytä, hakijaa kohdellaan täysi-ikäisenä. Kuitenkaan tutkimuksesta kieltäytyminen ei voi olla yksinään peruste sille, että kansainvälistä suojelua koskeva hakemus hylätään.

Pyynnön tutkimuksen tekemiseksi voi tehdä poliisi, Rajavartiolaitos tai Maahanmuuttovirasto. Me tiedämme, että iän tutkimuksiin liittyy tällaista epävarmuusmarginaalia, joten on tärkeää, että kaksi asiantuntijaa allekirjoittaa tämän selvityksen, tutkimuksen, ja heistä toisen tulee aina olla Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen palveluksessa, ja heidän pitää olla siis yksimielisiä tästä.

Kasvattilapsien osalta edellytetään, että lapsen on oltava osa perhettä ja kasvattajien huollossa jo ennen Suomeen tuloa ja että aiemmat huoltajat ovat kuolleet tai kadoksissa. Tässä on tämä säädös todella, että "ennen Suomeen tuloa". Varmuuden vuoksi esitetään myöskin lainsäädäntöön selventäviä säännöksiä siitä, jos perheenkokoaja on antanut vääriä tietoja. Silloin voidaan myöhemmin evätä perheenyhdistämisoikeus. On tietenkin muita toimia, joihin voi tässä ryhtyä, mutta varmuuden vuoksi tämä on säädetty näin.

Toimeentuloedellytysten osalta todettakoon, että sitä voidaan edellyttää, jos perheenyhdistäminen tapahtuu niin, että henkilö, joka on saanut kansainvälistä tai tilapäistä suojelua, on perustanut perheensä vasta maahantulon jälkeen. Tässä kuitenkin on normaaleja poikkeamismahdollisuuksia, kuten lasten etu tai muu painava syy.

Lopuksi se, mikä on ehkä herättänyt paljon keskustelua, on työnteko-oikeuden rajoittaminen. Olemme tässä selvityksen mukaisesti yrittäneet saada aikaan sellaisen säädöksen, että hakijat kertoisivat oman henkilöllisyytensä heti hakiessaan täällä oleskelulupaa. Tämä rajaus ja tarkkarajaisuus, millä tavalla me tätä esitimme, vaatii aika paljon harkintaa, jotta ei synnytettäisi turhaa byrokratiaa, ja kuuden kuukauden raja on nyt se saavutettu kompromissi tässä. Todellakin tämä säännös on ollut pitkien keskustelujen tulos.

Arvoisat edustajat, todellakin tämä on siis tältä osin se, mitä selvitys vaati ulkomaalaislain muutoksia. Tätä on valmisteltu hyvässä yhteisymmärryksessä ja verrattain tiukalla aikataululla, niin kuin muun muassa eduskunnan hallintovaliokunta on toivonut.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Neljä vuotta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta edellisessä hallituksessa vastanneena ja myöskin sitten EU:n puheenjohtajakauden 2006 vetäneenä pyydän anteeksi, että muutamalla sanalla käyn läpi kyllä nyt sitä laajempaa kokonaisuutta, joka liian harvoin on meillä puhuttavana, eli maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kokonaisuutta.

Suomihan on ollut tähän asti, voi sanoa ennen tätä hallitusta, varsin sitoutunut EU:n peruslinjaan, että samalla kun tuetaan aktiivisempaa työperäistä maahanmuuttoa, on laitonta maahanmuuttoa ja siihen liittyvää ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa määrätietoisesti torjuttava. Ja myös linjauksena ministerineuvostoissa Suomen kanta oli aina se, että määrällinen ja laadullinen maahanmuutto on pidettävä kansallisissa käsissä ja kotouttamistoimet pitää turvata ja toisaalta laillista ja laitonta maahanmuuttoa on tarkasteltava erillisenä kysymyksenä.

Tältä osin Suomihan tuli jopa ennen perustajamaita mukaan Prümin sopimukseen, jolla vahvistettiin rajat ylittävän rikollisuuden, terrorismin ja laittoman muuttoliikkeen torjunta. Tämä ei ole ollut muotiasia nykyhallituksessa johtuen ministerien Thors ja Brax voimakkaasta vastustuksesta silloin täällä eduskunnassa. Mainittakoon, että oppositiosta kokoomus oli muun muassa vahvasti tukemassa tässä hankkeessa allekirjoittanutta.

Lissabonin sopimus, sen 63 a artikla, on vahvasti myös tätä kokonaisuutta käsittelemässä. Siinä todetaan: "Unioni kehittää yhteisen maahanmuuttopolitiikan, jolla pyritään kaikissa vaiheissa varmistamaan muuttovirtojen tehokas hallinta, jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu sekä laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ehkäiseminen ja tehostettu torjunta." Samoin siinä todetaan, miten "laiton maahanmuutto ja luvaton oleskelu, laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistaminen ja palauttaminen mukaan luettuna" on toimintamuoto ja "ihmiskaupan, erityisesti nais- ja lapsikaupan, torjunta". Tämä jälkimmäinen useasti tahdotaan unohtaa.

Tehokkaat palautukset ovat osa toimivan yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan onnistumista. Tältä osin olen hyvin surullisena katsonut kyllä tämän asian hallintaa lainsäädännön puolella siitä huolimatta, että Slovenia puheenjohtajakaudellaan samoin kuin Ranska hyvin vahvasti korostivat näitä samoja arvoja myös käytännön ministerineuvoston työssä. Korostettiin muun muassa sitä, että on hyvin tärkeätä katsoa ne periaatteet, joilla jäsenvaltiot eri perusteilla antavat oleskeluoikeuden, koska kyseessä on tietysti yhteisön politiikan osa.

Kun keväällä 2008 ministeri Thorsin johdolla hallitus antoi ulkomaalaislain muutoksen, se oli todella hälyttävää. Onneksi silloin lähetekeskustelussa 6.2.2008 käyttämäni puheenvuoro ja hallintovaliokunnan ja myös hallituspuolueiden hy-vä sisäinen prosessi johtivat siihen, että tältä osin vastuullisesti käytiin läpi tätä hallituksen esitystä. Voi sanoa, että hallintovaliokunnan mietintö kyllä muistutti enemmän lähetekeskustelun kritiikkipuheenvuoroa kuin hallituksen esitystä, ja hyvä näin. Hallintovaliokunta myöskin edellytti silloin näihin ikämääritystä ja perhesuhteita koskevien väärien tietojen ja kasvattilapsien ynnä muiden nimenomaan laittomaan maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöön liittyvien asioiden parempaa hallintaa.

On muistettava, että meidän tarvitsema työperäisen maahanmuuton hyväksyttävyys on myös siitä kiinni, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että turvapaikkajärjestelmä toimii hyvin ja ettei sitä voida käyttää väärin. Se on myöskin suojelua tarvitsevien ihmisten kannalta erittäin tärkeätä, että ratkaisut tehdään nopeasti ja että perusteltu suoja saadaan sitä tarvitseville. Tältä osin on ollut liian pitkä tämä käsittelyaika, kun se on venähtänyt edellisen hallituksen 3—4 kuukauden ajasta jopa kahteen vuoteen. Tämä on maksanut 70 miljoonaa euroa jo tälle vuodelle lisäarviossa ja ensi vuodelle lähes 80 miljoonaa euroa.

Samalla se synnyttää ja pahentaa nyt niitä signaaleja, joita hallituksen taholta annetaan myöskin kolmansiin maihin ja ulos. Tällä tarkoitan nyt nimenomaan sitä, että samalla kun nyt tehdään — kiitos tämän hyvän prosessin — korjauksia ulkomaalaislakiin, tähän jää kaksi erittäin vakavaa konkreettista väärää, totta kai poliittiseen tahtoon liittyvää signaalia. Pahimpana pidän tässä vakavassa tilanteessa, jossa pitäisi maahanmuuton hyväksyttävyys Suomessa varmistaa, sitä, että tämän mukaan turvapaikanhakija, mikäli hän näyttää mukana olevan passin, saa 3 kuukauden jälkeen työnteko-oikeuden. Eli hallitus tietoisesti on nyt lieventämässä saatavuusharkintaa eli työvoiman saatavuuteen liittyvää harkintaa. Ja lisäksi, jos hän ei näytä passiansa, jos hän tulee niin kuin suurin osa turvapaikanhakijoista nimettömänä, niin hän 6 kuukauden jälkeen saa uudella nimellä tämän oikeuden. Jos hänellä on oma passi tallessa, hänellä voi olla kaksi henkilöllisyyttä sen jälkeen.

Nämä ovat aika vakavia kysymyksiä myös tämän järjestelmän kannalta ja ilman muuta johtavat voimakkaaseen signaaliin, että ei tarvitse ulkomailta tulevan Suomen kaikkia työlupakäytäntöjen mukaisia menettelyjä kyllä ottaa huomioon, riittää kun ilmoittautuu täällä sopivassa paikassa ja ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa. Järjestelmä toimii sitten tämän mukaan. Minä vetoan nyt, että vaikka tässä näkyy varmaan se, että sinisilmäiset vihreät arvot ja kovat harmaat markkinavoimat ovat löytäneet toisensa halpatyömarkkinoiden rakentamisessa, niin hallituspuolueiden puolella tätä asiaa vielä käydään läpi.

Toinen asia on se, että ministeri Thors on onnistunut vetämään pois tiukennukset yhteisen eurooppalaisen perheenyhdistämisdirektiivin linjasta. Hän on ilmiselvästi tehnyt sellaisen manööverin, jota ei ole huomattu. Yhteinen eurooppalainen käytäntö turvapaikkapolitiikassa on, että ankkurilapsikysymykseen vastataan monella tavalla selvittämällä lasten matkat ja taustat, koska näihin liittyvät ne suurimmat riskit ihmiskaupasta, pahimmillaan elinkaupasta, joten näissä asioissa pitää viranomaisten olla hyvin herkkiä.

Nyt tältä osin on jätetty tilanne siksi, että alaikäinen lapsi kannattaa Suomeen lähettää ankkurilapseksi. Sehän näkyy viime vuoden tilastoissa. Kun aikoinaan oli noin 100 lasta, viime vuonna määrä oli yli 700 lasta Suomeen. Kun kuukauden, puolentoista kuukauden jälkeen jo tehdään perheenyhdistämisanomus, niin tämä toiminta on todella hallitsematonta, ja vetoan kyllä tässä nyt siihen, että ehdottomasti tältä osin tehdään korjaava toimenpide hallintovaliokunnan käsittelyssä. Erityisesti lasten ja alaikäisten osalta on tärkeätä, että se yhden vuoden aika otetaan huomioon. Käsittääkseni Tanskassa suunnitellaan jo integraatiotestiä muun muassa ylipäänsä näiden perheenyhdistämisasioiden osalta, puhumattakaan siitä, että Norjan, Hollannin ja monen muun maan käytännöt ovat todella sellaisia, että estetään paremmin väärinkäyttö perheenyhdistämis- ja turvapaikkajärjestelmässä.

Suomessa on nyt yli 500 oleskeluluvan saanutta vastaanottokeskuksessa odottamassa kuntapaikkaa. Pitäisi pikaisesti saada nämä käsittelyt nopeiksi ja tämä tilanne hallintaan. Kun tänä vuonna tuli 2 000 somalialaista, niin erityisesti tulee näkymään se, eikä ei tarvitse olla ennustaja, kun laskee, että näitten perheiden yhdistämiskuvion ja lasten, alaikäisten käytön kautta kahden vuoden päästä on 4 000 pääkaupunkiseudulla pelkästään Somaliasta tulevia.

Nyt tältä osin on erittäin tärkeätä, että käsittelyt siis nopeutetaan ja vielä käydään läpi nämä turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöön liittyvät mahdollisuudet. Kyllä minä vetoan, että palataan nyt EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan rakentamisen tielle. Katsotaan ministerineuvoston listat, mitä siellä on, mitä EU:n puheenjohtajat ovat ajamassa. Siellä ovat meidänkin puheenjohtajuusajan laajennetun yhteisvastuun periaatteet, joissa nimenomaan korostuu muun muassa laittoman maahanmuuton torjunta ja vedotaan jäsenvaltioiden toimintatapoihin, että noudatetaan EU:n menettelytapoja läpinäkyvästi rekisteröiden ja että sitten yhteisvastuullisesti myöskin osallistumme maahanmuuton kustannuksiin niiden maiden osalta, joihin kohdistuu kovempi paine. Tärkeintä on, että kolmansien maiden kanssa tehostetaan yhteistyötä sosiaalisten, taloudellisten ja oikeudellisten olojen parantamiseksi ja siviilikriisinhallinnan kautta vahvistetaan Suomen toimintaa.

Kiintiöpakolaisten osalta haluaisin, herra puhemies, vielä sanoa sen, että on vastuullista, että Suomi ottaessaan kiintiöpakolaisia varmistaa, että näiden suojelun tarpeessa olevien ihmisten osalta kotouttamistoimet voidaan hoitaa vastuullisesti ja oikein. Monessa tapauksessa on kidutuksen uhreja. Ei voida toimia niin, että otetaan maahan tietämättä sijoituspaikkaa ja kuntapaikkaa ja kotouttamistoimia. Nyt meillä on sillä tavalla, että ellei nyt eduskunta puutu, niin tämän hallituksen esityksen mukaan myöskin perheiden yhdistämistilanne tapahtuu niin, että henkilö, jolle ei ole mitään kotouttamistoimia tehty, on vastaanottokeskuksessa, jättää perheenyhdistämisanomuksen ja alkaa perheenyhdistäminen ilman, että on minkäänlaisia kotouttamistoimia tai kyseisen henkilön asemaan liittyviä ratkaisuja tehty.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen uutta esitystä laiksi ulkomaalaislaiksi on odotettu hiukan ristiriitaisin tuntein. Alun perin vuoden pituiseksi kaavailtu turvapaikanhakijoiden työntekokielto on hallituksen esityksessä korvattu kuuden kuukauden rajoituksella. Muutosesitysten perusteluina varsin pitkälle on ollut Suomeen tulemisen houkuttavuuden vähentäminen. Onko mitään todellista näyttöä siitä, että työnteko olisi ongelma maahanmuutta-jien tai turvapaikanhakijoiden osalta? Tällä hetkellä suomalaisessa elämänmenossa ongelmat EU-maista tulevan halpatyövoiman osalta on suuri epäkohta. Halpatyövoimalla keinotellaan ja pelataan kovaa peliä harmaan talouden seinien sisällä, ja me näytämme olevan sen todellisuuden edessä täysin rähmällämme.

En tiedä, kuinka moni teistä kuuli edustajakollega Yrttiahon kertomuksen, mitä tällä hetkellä kuuluu telakoille. Siellä pyöritetään täyttä höyryä viikoittain koulutuksia, joissa eri päivinä on virolaisia, venäläisiä ja puolalaisia koulutettavia koulutuksessa niihin tehtäviin, joista meidän suomalaiset työmiehemme on lomautettu tai irtisanottu, ja me annamme tämän tapahtua, ja monella keinoin nämä ongelmat kaatuvat koko meidän maahanmuuttopoliittisen keskustelumme päälle. Olisikohan tarvetta konkreettisesti tehdä jotain muutakin kuin muuttaa ulkomaalaislakia?

Työnteko-oikeudella on mahdollisuus ehkäistä harmaata taloutta ja nopeuttaa oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden osallistumista yhteiskuntaamme. Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta tarjoaisi työnteko-oikeuden ulkomaalaiselle, joka kansainvälistä suojelua hakiessaan ei ole antanut vääriä tietoja henkilöllisyydestään ja jonka henkilöllisyys on selvitetty tai jonka henkilöllisyyttä ei ole kyetty selvittämään hänestä riippumattomasta syystä. Muussa tapauksessa työnteko-oikeuden saisi vasta kuuden kuukauden jälkeen.

Voiko olla väärin, että turvapaikanhakija haluaisi elättää itsensä omalla työllään, varsinkin jos siihen olisi maassamme mahdollisuus? Yhteiskunnassamme näin siis vain lisätään vastakkainasettelua ja muukalaisvastaisuus saa uutta pontta, kun ei ole edes mahdollisuutta elää muutoin kuin sosiaalituella maassamme.

Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa on käynyt niin, että työnteko-oikeuden rajoittaminen on luonut maahan massiiviset paperittomien siirtolaisten halpatyömarkkinat. Tämäkö on meidänkin tavoitteenamme? Toivottavasti meidän hallituksemme ei ole tuomassa Suomeen uutta siirtolaisten halpatyömarkkinajoukkoa.

On vaikea nähdä, että henkilökohtaista vainoa kotimaassaan kokenut ihminen marssisi kotimaansa viranomaisten luo hakemaan henkilöllisyystodistusta voidakseen todistaa turvapaikanhakumaassa, kuka hän on. En tiedä, kuinka moni meistä hädän hetkellä olisi sellaiseen valmis. Kyllä siinä altistaa itsensä todennäköisesti teolle, joka poistaa henkilön lopullisesti kirjoilta.

Onko tämä ratkaisu? Onko tämä vastaus meidän maahanmuuttopoliittiseen keskusteluumme, perhekäsitykseemme? Vainon, sodan ynnä muiden konfliktitilanteiden vuoksi turvapaikkaa hakevien tilanteen osalta jatkossa on kysyttävä, mitä tulee tapahtumaan. Meidän maassamme on tälläkin hetkellä henkilöitä, jotka ovat tulleet sodan jaloista Irakista, Afganistanista, monista muista maista, ja joille tämä uusi ulkomaalaislaki on todella herkkä ja vaikea asia.

En suostu uskomaan, että kaikki maahamme pyrkijät ... Tietysti esimerkeistä olen saanut lukea, että myös niitä on joukossa, jotka eivät laillisesti ole maahamme pyrkineet, ja totta kai meidän täytyy yhdessä miettiä keinoja laittoman maahantulon ehkäisemiseksi. Mutta onko tavoitteena se, että torjutaan myös ne, joilla on todellinen hätä ja tarve saada apua, ja samalla tämän rinnalla jätämme, vaikka meillä olisi kaikki keinot käytettävissä, torjumatta todellisen uhkan, harmaan talouden ja halpatyömarkkinat?

Se, mikä on ehkä eniten nostanut hiuksiani pystyyn viime aikoina ja nyt tutustuessani tähän uuteen ulkomaalaislakiin, on se, että meillä on laillista pörssiyhtiön mukana tai pörssiyhtiön toimesta tuoda maahan filippiiniläisiä hoitajia, antaa heille kahden viikon perehdytys, jonka jälkeen he voivat toimia Suomessa hoitohenkilökuntana, ja kuitenkin, vaikka meillä on maassa laillisesti oleskelevia kansalaisia, jotka ovat tulleet tänne avioliiton kautta tai saaneet kansalaisuuden turvapaikanhakijana tai sen kokonaisprosessin jälkeen, niin he eivät pääse lähihoitajakoulutukseen, koska heillä ei ole riittävää kielitaitoa. Hiukan ristiriitaista.

Olen miettinyt tätä oikeusturvakysymyksenä, koska esityksessä on ehdotettu oleskeluluvan perhesiteen perusteella myönnettävän vain silloin, kun lapsi on edelleen alaikäinen hakemuksen ratkaisuhetkellä, ja kun meillä käsittelyajat pyörivät kolmesta kuukaudesta neljään vuoteen, niin voidaanko luvata, että jatkossa myös käsittelyajat ovat lyhyemmät, jos ajatellaan, että myöntöhetkellä henkilön on oltava alaikäinen?

Lisäksi pohdin ihan perustuslain näkökulmasta toista kysymystä, mutta ymmärsin tästä esityksestä, että sitäkin asiaa on pohdittu, ja se liittyy tähän maahantulosäännösten kiertämistä koskevaan ulkomaalaislain säädökseen, joka mahdollistaa sen, että perheenjäsenen oleskelulupahakemus voitaisiin hylätä, jos perheenkokoaja on antanut henkilöllisyyttään ja perhesuhteitaan koskevia vääriä tietoja, joiden perusteella hän on saanut oman oleskelulupansa Suomeen.

Esitän kysymyksen: Onko mietitty sitä, mikä vaikutus tällä on esimerkiksi sellaisen perheen kohtaloon, joka on tullut poliittisen tai jonkun muun vainon vuoksi hakemaan turvapaikkaa, oleskelulupa on myönnetty, mutta myöhemmin paljastuu, että on ollut väärät paperit tai jotakin muuta, ja henkilö saa jälkikäteen itselleen elinkautisen, totaalisen elinkautisen, joka evää häneltä perheenyhdistämisen lopuksi ikää. Tietenkin tässä on mahdollisuus. Kysyin tätä ministeriltä, että on mahdollisuus tähän sitten jonkun muun perustelun, turvatun toimeentulon tai jonkun muun perustelun, kautta hakea muutosta. Mutta mietin vaan sitä, että kun suomalaisessa oikeusjärjestelmässä totaalista elinkautista ei varsinaisesti näytä olevan, kun henkirikoksen tehneetkin vapautuvat yleensä 12 vuoden päästä tai osa aikaisemminkin, niin mahtaakohan näille henkilöille olla armahdusta Suomen laissa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Muutama sana vähän historiasta, kun on jonkun verran tilastoja tässä seurannut. Tuli mieleen entisen sisäasiainministeri Kari Rajamäen toimet ministerinä turvapaikka-asioitten osalta, koska hän piti varsin tiukkaa linjaa turvapaikkahakijoiden ja ankkurilasten suhteen. Kun nykyinen hallitus aloitti toimintansa ja maahanmuuttoasioista käsitykseni mukaan on vastannut ministeri Astrid Thors, turvapaikanhakijoitten ja ankkurilasten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 2007 turvapaikanhakijoita oli, jos olen ottanut tilastot oikein, noin 1 500. Vuonna 2008 heitä oli hieman yli 4 000, ja yleisesti on arvioitu, että kokonaismäärä tulee tänä vuonna nousemaan noin 5 000:een.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2007 ankkurilapsia oli 98 eli näitä yksin tulleita alaikäisiä tai alaikäisiksi itseään väittäviä henkilöitä. Vuonna 2008 näitä alaikäisiä ankkurilapsia oli 706, eli nousua oli siinä vuodessa tullut 620 prosenttia.

Herra puhemies! Oma valistumaton käsitykseni on se, että nykyisen hallituksen ainakin tähänastinen vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka ja täällä ed. Rajamäenkin mainitsema vapaamielinen ja ainakin minun mielestä kestämätön ulkomaalaislain muutosesitys oli kiirinyt ammattimaisesti ihmisiä välittävien tahojen tietoisuuteen. Nyt vastaanottokeskukset ovat täynnä, käsittelyajat ovat pitkittyneet. Hallitus on antanut pikkaisen lisäresursseja, mutta ne eivät ole oleellisesti tällä hetkellä ainakaan helpottaneet tilannetta. Minun mielestäni se ei ole kenenkään etu, ja lisäksi kotouttamisessa on suuria ongelmia. Kuvaavaa minun mielestäni on se, että jopa kokoomuksen puheenjohtaja totesi joitakin aikoja sitten, mikäli olen oikein merkinnyt hänen sanontansa eräästä puheesta, jossa hän totesi: "Oikein ei ole se, että ihmiset, jotka kokevat tai näkevät myös maahanmuuton kriittisiä seurauksia vaiennetaan tai heidät lytätään automaattisesti syrjään ja leimataan rasisteiksi." Tämän kohtalon olen itse saanut kokea.

Arvoisa puhemies! Minulla oli mahdollisuus poliisiasiain neuvottelukunnan mukana olla tutustumassa Europolin toimintaan Hollannin Haagissa. Meille esiteltiin mielenkiintoisella tavalla eurooppalaisen järjestäytyneen rikollisuuden uhkakuvia. Vaikka olen entisessä elämässäni ollut rikostutkija ja syyttäjä, kun kuunteli sitä alustusta, meinasi niskavillat nousta pystyyn, sen verran kovia uhkakuvia ammattimaisesta rikollisuudesta meillekin esiteltiin. (Ed. Rajamäki: Meille pitäisi puhua enemmän niistä!) Erityisen ansiokkaan esitelmän meille piti Europolissa yli kuusi vuotta työskennellyt suomalainen naishenkilö. Hänen käsityksensä mukaan kansallisen lainsäädännön ja lakien tulkintojen muutokset vaikuttavat lähes välittömästi rikollisuuden tuloon eli laittomaan maahanmuuttoon.

Kun olin kuuntelemassa sitä alustusta, mieleeni tuli Pohjalaisessa vähän sitä ennen ollut otsake, joka oli kirjattu: "17 000 dollarin pakomatka Irakista Pohjanmaalle". Siinä jutussa kerrottiin, kuinka esimerkiksi haastateltu, Irakissa poliisina työskennellyt, oli maksanut pakomatkastaan 12 000 dollaria ilmeisesti ihmissalakuljetuksiin erikoistuneille rikollisryhmille. Tällaisia samantapaisia juttujahan me olemme saaneet lukea lehdistä ja kuulla julkisista tiedotusvälineistä. Täytyy vain toivoa, että hallitus ei olisi tukemassa tällaista kansainvälistä rikollista toimintaa.

Mielenkiintoista se on, että tämä Suomen löysä linja on kiirinyt erityisesti Somaliaan ja Irakiin. Minun mielestäni hallituksen on tehtävä kaikkensa, että sen toiminta ei tue kansainvälisen ihmissalakuljettajarikollisjärjestön taloudellista menestystä. Nyt lähetekeskustelussa oleva hallituksen esitys toivottavasti hillitsee näitä kansainvälisiä ihmissalakuljettajarikollisjärjestöjä ja niitten toimintaa. Näinhän hallituksen esityksen johdanto-osassa minun ymmärtääkseni todetaan ja ainakin tavoitellaan, kun puhutaan, että halutaan karsia tiettyjä vetotekijöitä, jotta Suomi ei olisi muita Pohjoismaita ja EU-maita houkuttelevampi turvapaikkahakumaa.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tässä hallituksen esityksessä on hyviä elementtejä. Jos siitä alusta ottaa nimenomaan tämän iän selvittämisen oikeuslääketieteen tutkimuksen avulla, mikäli ymmärsin oikein, oikeuskansleri puuttui jossakin vaiheessa siihen, että meidän lainsäädäntömme ei ollut riittävällä tasolla. Tämä luvattu hallituksen esitys nyt on tässä esillä. Minun mielestäni tämä on välttämätön, koska en ole ainakaan usein havainnut, että meidän rippikoulupojilla olisi sellainen karhea parransänki, kuten näyttäisi usein ainakin joissakin tilanteissa näillä ankkurilapsilla olevan, jotka väittävät itseään alaikäiseksi, näin ainakin muutamien kuvien perusteella, joita on silmiini osunut. Itse jäin vaan pohtimaan sitä, kun tässä päiväjärjestyksen ensimmäisessä kohdassa oli maininta siitä, mikäli ymmärsin oikein, että näitä poistumis- ja noutokuljetuskustannuksiin liittyviä rahoja voidaan nyt käyttää näihin identifiointeihin. Ymmärsin näin, että se koskettaa myös tämän hallituksen esityksen nimenomaan tätä iän määrittelykohtaa.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni mielenkiintoinen suomenkielinen sana on "perheenkokoaja". Eli kun alaikäinen tulee tänne taikka yritetään saada tänne ja lähdetään hakemaan sitä perhettä, niin ihan kuvaava sana kyllä: "perheenkokoaja". (Ed. Ukkola: Lapsi!) — Lapsi, tietysti se voisi olla aikuinenkin.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti toteaisin sen, että olen hallituksen esityksen kanssa samaa mieltä siitä, että on otettava joku järki käteen näissä kasvattilapsikysymyksissä myös. Toivon mukaan tämä esitys edesauttaa sitä, että ei tule niin paljon niitä väärinkäytöksiä kuin tällä hetkellä on.

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä toteaisin yhteenvetona sen, että toivon mukaan tämä hallituksen esitys ainakin ensi vaiheessa tuo jonkinlaista järkeä siihen maahanmuuttopolitiikkaan, mitä Suomessa on tähän mennessä harjoitettu. Koska pelkään pahoin ja viitteitä on siitä, että silloin kun jollekin paikkakunnalle heitä tulee, heitä sijoitetaan vuokra-asuntoihin, kun vastaanottokeskukset on täynnä, hyviin hotelleihin ja sitten nämä nuoret henkilöt, useimmiten mieshenkilöt, maleksivat pitkin katuja siellä päivät pitkät. Se saattaa herättää kansalaisissa kielteisiä tunteita ja saattaa johtaa jopa rasistisiin ajatuksiin jos ei toivon mukaan tekoihin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Vistbacka toivoi, että tämä hallituksen esitys toisi, kuten hän sanoi, jonkinlaista järkeä hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan. Minun mielestäni on aivan selvää, että tämä hallituksen esitys tuo nykyiseen politiikkaan parannuksia. Oleellinen kysymys on se, tuoko tämä riittäviä parannuksia. Tässä mielessä oli rohkaisevaa ministeri Thorsin viittaus siihen, että hallinnossa selvitetään parhaillaan, mitä parannuksia meidän käytännön maahanmuuttopolitiikassa voitaisiin tehdä, jotta voisimme karsia perusteettomia hakemuksia, jotta voisimme nopeuttaa kaiken kaikkiaan hakemusten käsittelyä, mikä itse asiassa on mitä tehokkain keino karsia perusteettomia hakemuksia. Olisin omalta osaltani kannustanut ministeri Thorsia jatkamaan myös näitä muita valmisteluja, jotka tapahtuvat siis käytännön kehittämiseksi, ja myös hallintovaliokuntaa katsomaan, onko tässä tehty ne riittävät muutokset (Puhemies: Minuutti!) itse ulkomaalaislakiin.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toivon mukaan käy niin kuin ed. Zyskowicz totesi. Tärkeintä minun mielestäni on siinä se, että saadaan riittävät resurssit, koska käytäntö on osoittanut esimerkiksi Pohjanmaalla, kun Vaasaan siirrettiin turvapaikanhakijoita, meni viikkotolkulla, kuukausitolkulla, ennen kuin poliisi kävi ensi kertaa puhuttamassa, ottamassa selvää, onko kyse niin sanotusta Dublin-tapauksesta edes. Minun mielestäni täysin järjetöntä veronmaksajien rahojen kuluttamista.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi noihin vastauspuheenvuoroihin. Kyllä keskeinen sana on raha, resurssit, joilla tätä turvapaikkahakemusten käsittelyä voidaan tehostaa.

Puutun aivan muutamaan kohtaan, ensimmäisenä iän selvittämiseen oikeuslääketieteellisen tutkimuksen avulla. Erittäin hyvä, että tämä esitys nyt on tuotu tänne eduskuntaan, mutta niin kuin aiemmin täällä todettiin, niin vuonna 2007 näitä niin sanottuja ankkurilapsia, alaikäisiä henkilöitä, tuli vajaa 100 ja seuraavana vuonna noin 700 ja tänä vuonna maaliskuun alkuun mennessä vajaa 500. Käsittääkseni noin yhden kolmasosan osalta tänäkin vuonna saapuneista on osoittautunut jo, etteivät he ole alaikäisiä.

Mutta toisaalta olen huolestunut siitä, että kun vierailimme Maahanmuuttovirastossa, niin siellä ainakin sain sen käsityksen — korjatkoon arvoisa ministeri — että kun tämä poliisin arviomääräraha, maastapoistumis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot, sieltä olisi poistettu mahdollisuus käyttää tätä määrärahaa turvapaikanhakijoiden identiteetin varmistamisesta aiheutuviin menoihin. Kaiken kaikkiaan, kun niitä esityksiä siellä virastossa kuunteli, niin koko ajan tuli esille tämä, että rahoitusta tarvitaan, lisää tarvitaan ehdottomasti poliisille, Maahanmuuttovirastolle ja toki sitten Rajavartiolaitokselle.

Edelleen viime aikoina ja viime viikkoina on keskusteltu myös lehtienkin palstoilla pakolaisten kuntiin sijoittamisen tehostamisesta, ja onpa hallituksen taholta väläytelty kunnille myös pakkoa. Tässä talossahan — jos yleistän — hyvin helposti me kansanedustajat olemme kunnille uusia velvoitteita säätämässä, ja sitten kun siellä kuntapäättäjänä kunnissa toimimme, niin tosiasia on kuitenkin, että kaksi kolmasosaa menoista maksavat kunnat.

Mutta ihan tähän asiaan liittyen, niin nythän budjetissa on tämä 10 prosentin korotus laskennallisiin korvauksiin. Kun kysyin tätä virastosta, mikä tämän prosentin pitäisi olla, että oltaisiin sillä tasolla kuin vuonna 1993, jolloin näitä viimeksi korotettiin, niin tämän korotustason pitäisi olla 20 prosenttia. Mutta en ihmettele yhtään, kun kuntien taholta on toistettu sitä, että korvaukset ovat riittämättömät. On muistettava, että kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ovat nousseet vuodesta 1993 lähes 46 prosenttia. Siis todella kuntien rahallinen rasite erittäin voimakkaasti tässäkin on vuosien mittaan kasvanut.

Näistä riittämättömistä resursseista esimerkkinä sitten tällainen, että jos poliisi pystyisi yhtä kuukautta nopeammin turvapaikkatutkinnat tekemään 4 500 hakijan osalta, niin tämä vähentäisi vastaanoton kustannuksia arviolta 6 miljoonaa euroa. Siis 6 miljoonaa euroa. Eli näitäkin rahoja voitaisiin sitten käyttää mahdollisesti kotouttamiskorvauksiin. Nythän on näin, että näitä pilottihankkeita on ollut, ja tämä kotouttaminen on erittäin tärkeä, siinä nämä resurssit ovat joka tapauksessa olemattomat, ja nyt ensi vuoden osalta nämä pilottihankkeetkin päättyvät. Sisäasiainministeriö esitti Maahanmuuttovirastolle tämän 2 miljoonan euron lisäksi 4:ää miljoonaa turvapaikkapäätösten tekoon, ja tässäkään näihin pyyntöihin ei suostuttu eli näitä rahoja ei ole.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, vielä näistä talousarvion puutteista. Kunnille maksettaviin korvauksiin, yksin tulleiden pakolaisten, nuorten eli näitten alaikäisten — tai ainakin jotka ovat ilmoittaneet itsensä alaikäisiksi — jälkihoitoon, tähänkään pyynnöistä huolimatta rahaa ei ole osoitettu. Tosiasiassa kunnista on viestitetty, että näillä nuorilla on todella tarvetta monenlaisten erityispalveluiden saamiseen, mutta kuitenkin ne tarpeet jäävät sitten toteuttamatta, koska asianomaisia resursseja ei ole.

Arvoisa puhemies! Muuten näihin esityksiin en puutu, mutta muun muassa tämä perheenyhdistäminen, toivottavasti tämän lain kautta parannusta myös tähän tulee ja toivottavasti sitten tosiaan ei käytetä väärin tässäkään näitä Suomen lakeja, vaan tosiaan perheenyhdistäminen sitten tapahtuu oikeitten periaatteitten mukaisena.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kähkönen sanoi, että keskeinen sana on raha, resurssit. Minä sanon, että käytännössä mitkään ajateltavissa olevat resurssilisäykset eivät riitä, ellemme nosta tähän rinnalle toista sanaa, joka on vetotekijä. Jos Suomen turvapaikkapolitiikka on sellainen, että kannattaa mieluummin Suomeen lähettää näitä yksinäisiä lapsia salakuljettajien mukana sen sijaan, että jonnekin muualle, tai sen sijaan, että niitä ei lähetettäisi ollenkaan, niin kyllä sieltä, missä on satojatuhansia tai miljoonia pakolaisia, riittää näitä niin sanottuja ankkurilapsia. Jos Suomen käsittelyajat ja Suomen toimeentulotukinormit ovat sellaisia, että kannattaa taloudellisista syistä EU-maiden kansalaisten esimerkiksi Bulgariasta hakea Suomesta turvapaikkaa tai Dublin-tapausten tulla Suomeen hakemaan turvapaikkaa sen takia, että aikaa kuluu ja toimeentulotuki toimii, niin silloin mitkään resurssit eivät käytännössä riitä.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totesin, että jos rahaa on riittävästi, niin käsittelyaikoja voidaan merkittävästi nopeuttaa. Toki tätä kautta myös varmasti tieto kiirii, että täällä ei pysty, jos on aiheettomasti tullut, oleskelua pidentämään. Mutta toki myönnän sitten myös, että jos niin sanotut edut esimerkiksi toimeentulotuen kautta ovat merkittävästi paremmat kuin suurimmassa osassa Eurooppaa, niin toki tämä myös sitten houkuttelee yrittämään ja usein yrittämään yhä uudestaan.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella näin, että jos meillä sovelletaan liberaaleinta, vapaamielisintä tulkintaa ja löysintä tulkintaa, se on väärä vetovoima- ja signaalitekijä, niin kuin nyt selvästi on näkynyt. Mutta siinä ovat myös käsittelyajat, jotka toimivat tässä rinnalla. Kun ministeri Itälän jälkeen tulin tähän silloiseen tehtävään, niin silloin oli perusteettomien turvapaikkahakemusten käsittely jopa 2 vuotta eli olikin kotouttamisen vuoro ja sitten käynnistettiin hyvin nopeasti Ulkomaalaisviraston toiminnan tehostamisprojekti, jolla se saatiin 3—4 kuukauteen. Se vaikutti selvästi vähentävästi. Mutta tähän liittyy myöskin se, että EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan rinnalla on muutenkin hyvä elää. Onhan tämä nurja tilanne, että voidaan palauttaa jopa Irakiin ja Afganistaniin mutta EU:ssa ei voida palauttaa Euroopan unionin jäsenmaahan. Kyllähän tämä aika irvokas tilanne on, ja tästä on ministerineuvostossakin varmasti perustellusti kyselty.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kähkönen otti esiin myös tämän toimeentulotuen vetotekijänä. Jos tässä on mahdollista, niin olisinkin kysynyt ministeri Thorsilta, kun tämä toimeentulotuen merkitys vetotekijänä on ollut kuitenkin yhtenä selvitettävänä kysymyksenä tämänkin lakiuudistuksen osalta, niin miksi sitä ei ole tähän vielä otettu ja onko mahdollisesti tulossa joitain uudistuksia tämän osalta.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä voisin jatkaa ed. Mäkelän jälkeen samasta asiasta ja kysyä, maksetaanko muissa EU-maissa sama maan toimeentulotuki myös sinne tuleville vai onko se erilainen turvapaikanhakijoilla kuin esimerkiksi maassa vakituisesti asuvilla kansalaisilla.

Sitten toinen kysymys. Miksi EU, miksi me hyväksymme sen, että lapsia käytetään tällä tavalla hyväksi ankkurilapsina. Miksi Euroopan unioni, miksi Eurooppa hyväksyy tämän tyyppisen lapsen hyväksikäytön? Miksi sieltä ei voi tulla turvapaikkaa hakemaan se isä? Miksi perhe panee pienen lapsen tulemaan? Periaatteessa lapsen pitää olla pieni eikä 18-vuotias koltiainen, 20-vuotias koltiainen. Kun sitten tälle pienelle lapselle yhdistetään perhe — Helsingin Sanomathan ei ole jumalansana täällä eduskunnassa — (Puhemies: Minuutti!) niin samassa perheessä saattaa olla viisitoista ihmistä, isoäiti ja vanhemmat ja lapset ja vielä kasvattilapset. Eihän tästä tule yhtään mitään.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kähköselle vastaan, että en tietysti kiistä rahan merkitystä, ja jos sitä on todella riittävästi — yleensä sitä ei mihinkään ole riittävästi, niin kuin itse tiedämme — niin totta kai rahalla voidaan nopeuttaa näitä käsittelyjä. Mutta kyse on myös itse säädöksistä ja käytännöistä ja prosesseista. Esimerkiksi, jos Somaliasta kannattaa lapsi antaa ihmissalakuljettajille, jotka tuovat hänet Suomeen, ja sen jälkeen kun lapsi on täällä Suomessa, häntä ei palautetakaan hänen äitinsä ja isänsä ja sukunsa hoiviin sinne Somaliaan vaan se perhe ja hyvin laaja perhe pääseekin sieltä Somaliasta tulemaan Suomeen ja perhe yhdistetään tänne Suomeen, niin ei siinä mikään raha eikä käsittelyaikojen lyhentäminen tätä asiaa korjaa, vaan tässä asiaa korjaa se, että säädökset muutetaan sellaisiksi, että tämä lapsi palautetaan Somaliaan perheensä luokse, ja se on varmasti lasten etu, koska sen jälkeen niitä ei enää myydä näille ihmissalakuljettajille Suomeen tuotavaksi.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Me hallintovaliokuntana vierailimme sisäasiainministeriössä, ja siinä tuli juuri esille tämä seikka, että myös rahalla on merkitystä mutta myös sillä, että säädökset ovat sellaiset, että pystytään nopeuttamaan tätä käsittelyä. Ministerin alustuspuheenvuorossa tuli esille tämä, että tällä lailla on nyt nämä perusteettomat hakemukset ja väärinkäytökset tarkoitus karsia pois ja tietysti aitojen turvapaikan tarvitsijoiden tilanne pitää pystyä arvioimaan mahdollisimman nopeasti. Elikkä käsittelyaikoja tulee nopeuttaa.

Mutta yksi tässä on semmoinen kohta, joka vähän minuakin askarruttaa, eli jos voimassa olevan vaadittavan matkustusasiakirjan olemassaolo antaisi mahdollisuuden työntekoon 3 kuukauden maassa oleskelun jälkeen, ja sitten jos sitä ei ole, niin 6 kuukauden jälkeen. Tässä on olemassa tietty vaara. Nimenomaan täällä on tullut puheenvuoroissa esille tämä, ollaanko Suomeen luomaan nyt halpatyömarkkinoita. Eilen katselin televisiosta toisella silmällä, kun tuli jostakin satamasta ohjelmaa, niin siellä on laittomasti Suomeen tulleita kuljettajia, virolaisia ja muun maalaisia, ja he ajavat sitten semmoisilla vehkeillä, jotka eivät ole kunnossa, ja ilman muuta liikenneturvallisuus on silloin myös vaarassa.

Mutta vielä ministerille tästä, kun nyt näyttää hyvin vahvasti olevan tämä, että kunnat eivät ota vastaan, koska kunnat tietävät, että heille syntyy niistä kustannuksia (Puhemies: 2 minuuttia!) ja nimenomaan semmoisia kustannuksia, joita valtio ei kata tällä hetkellä. Miten olette ajatellut sijoittaa nämäkin 500, jotka tällä hetkellä odottavat?

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi on tarpeellinen. Se tuo maahanmuuttopolitiikkaan lainsäädännöllisiä parannuksia, ja erityisesti perusteettomat hakemukset ja väärinkäytökset saadaan mahdollisuuksien puitteissa karsittua.

Arvoisa puhemies! Esitys perustuu, ainakin oletan, siihen, että tehtiin selvitys pohjoismaisesta turvapaikkajärjestelmästä ja tämän jälkeen kävi ilmi, että ei ole olemassa pohjoismaista turvapaikkajärjestelmää mutta on selkeästi mahdollisuus vähentää Suomen houkuttelevuutta turvapaikanhakijoiden piirissä. Tällaiset tekijät on mahdollisuus lainsäädännöllisesti myöskin karsia, ja näihin tekijöiden karsimisiin nyt tällä ulkomaalaislain muuttamisella on lähdetty.

Arvoisa puhemies! Pidän kannatettavana esityksen pääasiallista sisältöä. Ensinnäkin ikätestit, joita ehdotetaan käyttöön otettavaksi, ovat mielestäni tarpeen. Oleskeluluvan hakijan iän selvittämiseksi tehtävillä oikeuslääketieteellisillä tutkimuksilla saadaan jatkossa selkeämmät tiedot hakijan iästä ja hänen tietojensa oikeellisuudesta. Jatkossa tämä tutkimus edellyttää kuitenkin hakijan suostumusta, mutta mielestäni on hyvä, että siihen on liitetty kuitenkin vaatimus siitä, että mikäli hakija kieltäytyy tutkimuksesta, häntä kohdellaan hakemuksen käsittelyssä täysi-ikäisenä hakijana. On kuitenkin tarpeen, kuten ministeri itsekin korosti, että tämä ei johda siihen, että turvapaikkahakemus tullaan kokonaan hylkäämään. Näin ollen pidän esitystä kannatettavana.

Lisäksi perheenyhdistämistä koskeviin pykäliin ollaan tekemässä muutoksia. Kasvattilasten osalta tullaan jatkossa siis esittämään luotettavaa selvitystä, jonka pohjalta voitaisiin todistaa, että tämä kasvattilapsi on ollut oikeassa huoltosuhteessa tähän niin sanottuun perheenkokoajaan. On tärkeää siis, että voimme varmistaa tehokkain eväin, että kasvattilapsen asemassa Suomeen tulevat lapset ovat tosiasiallisesti tämän muodostuvan perheen jäseniä. Näin ollen tätä perheenyhdistämistä voi pitää perusteellisena ja näin ollen myöskin kannatettavana. Tärkeää kuitenkin on, että näissä perheenyhdistämistilanteissa lapsen etu toteutuu. Onkin syytä valiokunnassa nyt tarkkaan tutkia, voiko syntyä tilanteita, joissa lapsen kohdalla perheenyhdistämisen epääminen johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin silloin, jos perusteena on esimerkiksi väärien tietojen antaminen.

Arvoisa puhemies! Tässä esitetään myös, että perhesiteen perusteella alaikäiselle lapselle myönnettyyn oleskelulupaan tehtäisiin muutoksia. Mielestäni on hyvä, että otetaan nyt käyttöön se, että oleskeluluvan myöntäminen alaikäiselle lapselle perhesuhteisiin vedoten edellyttäisi jatkossa sitä, että lapsi olisi alaikäinen sinä päivänä, kun tämä oleskelulupa tullaan ratkaisemaan, ja että tämä koskisi myös tilanteita, joissa perheenkokoaja on alaikäinen. Lisäksi ministerin tuomassa ehdotuksessa ehdotetaan, että oleskelulupa perhesiteen perusteella voitaisiin jättää myöntämättä, jos olisi aihetta epäillä, että tämä perustuu vääriin tietoihin tai epärehellisyyteen henkilön antamasta henkilöllisyydestä.

Arvoisa puhemies! Niin kuin aikaisemmin, meillä on ollut lainsäädäntö, jossa kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenyhdistäminen on tapahtunut toisella tavalla. Jatkossa esitetään, että näissä tilanteissa tarvittaisiin riittävä toimeentulo, jossa perhe on muodostettu, jos mennään tilanteeseen, jossa perhe on siis muodostettu vasta ulkomaalaisen Suomeen tulon jälkeen. Minusta on nyt hyvä, että valiokunnassa tätä harkitaan, ja tuntuu ainakin tässä tapauksessa, että vaikka aikaisempi lainsäädäntö lähti siitä, että annettiin poikkeus tämän toimeentulon suhteen kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavien osalta, niin ainakin tältä tuntumalta tuntuu, että tämä voisi olla mahdollista.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, viittaan siihen, että turvapaikanhakijan työnteko-oikeuteen on tulossa nyt tällä lainsäädännöllä rajoituksia. Pidän kyllä sitä sellaisena asiana, jota pitää valiokunnassa eritäin suurella huolella tutkia, onko todella niin, että kun nykyisin turvapaikanhakija saa työnteko-oikeuden 3 kuukauden oleskelun jälkeen, niin jatkossa työnteko-oikeus 3 kuukauden jälkeen olisi vain niillä hakijoilla, joilla on tämä rajanylitykseen oikeuttava asiakirja eli passi. Kyllä minusta olisi tärkeää, että tutkisimme nyt kuitenkin sen väitteen, joka on esitetty muun muassa vähemmistövaltuutetun taholta, että meidän kaikkien etu siis olisi, että turvapaikanhakija pääsee töihin mahdollisimman aikaisin. Vähemmistövaltuutettuhan on katsonut, että työnteko-oikeuden odotuttamisen pidentäminen niillä, joilla ei ole lähtömaan passia, ei ole perusteltua. Minusta siis tätä pitäisi vielä harkita valiokunnassa erittäin tarkkaan, että kummalle kannalle lähdetään.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän tätä lakiesitystä pitkälti onnistuneena, ja en oikeastaan muuta mieltä voisi ollakaan, koska tässä on hyvin paljon myöskin kokoomuksen esille tuomia näkemyksiä otettu huomioon. Jos tästä yleisestä tilanteesta sanoisin jonkun verran, niin tämän maahanmuuton hyväksyttävyys valtaväestön keskuudessa perustuu siihen, että järjestelmä toimii riittävän hyvin. Ongelmat eivät liity työperäiseen maahanmuuttoon, ne eivät liity myöskään pakolaispolitiikkaan, koska sen 700:n kiintiön pystymme kyllä täällä hallitsemaan, mutta ongelmat liittyvät siihen, että tämä turvapaikanhakijoiden määrä on hallitsemattomasti kasvanut.

Tämän lakiesityksen tavoitteena on se, että turvapaikanhakijoiden määrä saadaan alenemaan. Se on aivan välttämätön, koska meidän kotouttamisjärjestelmämme eivät pysy mukana eivätkä pysy myöskään nämä turvapaikanhakuprosessit mukana, kuten täällä on monessa puheenvuorossa todettu. Sitten siitä seuraa vaiheessa 2 se, että vastaanottokeskukset ovat täynnä väkeä.

Kun on puhuttu siitä, että vastaanottokeskuksista pitäisi väkeä siirtää kuntiin määräyksellä, sitä en missään nimessä pidä hyvänä, mutta ministeri on kyllä oikeassa siinä, että niille, jotka ovat jo saaneet oleskeluluvan, se vastaanottokeskus ei ole oikea paikka. Sen sijaan on hyvin tärkeää sen sijasta, että määrättäisiin kuntiin, että taloudelliset kannustimet ovat sellaiset, että ne kunnat ottavat, joilla on siihen halukkuus ja joissa on myöskin yleinen hyväksyttävyys sille asialle olemassa. Eli sen pitää mennä porkkanan, ei kepin, kautta, mutta vastaanottokeskukset eivät ole oikeita paikkoja niille, jotka ovat jo oleskelulupansa saavuttaneet.

Kaiken avainasia on tosiaan se, että näiden perusteettomien hakemusten määrää saadaan olennaisesti pienemmäksi ja ennen kaikkea että se liikenne, mikä tulee EU-alueen sisältä, saadaan kuriin. Siinä suhteessa tietysti on viisasta, että Euroopan unioni löytäisi tässä yhteiset pelisäännöt.

Aivan oma probleemansa on sitten ollut tämä Bulgarian romanien tilanne. Tältä osin toivon kyllä, että näitä toimeentulotukisäännöksiä muutetaan sillä tavalla, että ei ole Bulgarian roma-nien kannattavaa tulla tänne vähäksi aikaa, koska he eivät kuitenkaan voi saada tänne oleskelulupaa, koska he tulevat toisesta EU-maasta ja valtaosaltaan se on täysin mahdotonta. Tämä nykyinen toimeentulotukikäytäntö tekee kuitenkin sen, että helposti täällä 1,5—2 kuukautta tämä prosessi kestää. (Ed. Zyskowicz: Enemmän!) — Voi kestää enemmänkin, ja tämä ei ole kenenkään kannalta järkevä lopputulema. — Toivon, että siihen sitten muussa yhteydessä lainsäädäntöä uudistettaessa kiinnitetään huomiota.

Niitä hyviä asioita tässä lakiesitystä on muun muassa se, että tämä iänmääritysasia menee nyt eteenpäin, samaten se, että tämä kasvattilasten tilanne muuttuu olennaisesti niin, että heidän pitää osoittaa kuuluneensa siihen perheeseen jo aikaisemmin. Tämä tietysti tarkoittaa myöskin sitä, että kun on siihen perheeseen kuulunut, niin ei ole sitten enää oikeutta niitä omia, ikään kuin oikeita perheenjäseniä, erikseen tänne perheenyhdistämisen kautta tuoda. Tässä on ollut sellaisiakin tapauksia, että yhden henkilön kautta on ikään kuin tuotu 42 hengen porukka tänne, kun se on moninkertaisten erilaisten perheenyhdistämisten kautta lisääntynyt. Eli tämän tyyppiset ratkaisut saadaan nyt sitten niin sanotusti kuriin.

Arvoisa puhemies! Tästä työnteko-oikeudesta: Siinä olen kyllä eri linjoilla kuin ed. Rajamäki ja jonkun verran kyllä eri linjoilla kuin ed. Kiuru, vaikka he olivatkin keskenään aivan eri mieltä. (Naurua) Nimittäin näiden henkilöiden kannalta, jotka ovat täällä vastaanottokeskuksissa odottamassa päätöstä tai jotka ovat siellä saatuaan oleskeluluvan, se on kyllä tärkeää, että nopeasti pääsee työelämään kiinni. Se on ainoa keino integroitua tähän järjestelmään. Mutta on hyvä, että siellä on tämä 3 kuukauden ero niiden osalta, joilla on paperit, ja niiden osalta, joilla ei ole, koska ei meidän pidä tukea myöskään sitä, että ne paperit hävitetään matkalla, kuten aika usein tapahtuu. Eli on ihan hyvä, että siinä on tällainen porkkana. Varsinaisen saatavuusharkinnan poistamisen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä, ja kuten ed. Kiuru täällä totesi, niin nykyisinkin tämä 3 kuukauden sääntö on ollut voimassa. Eli tässä itse asiassa pikkaisen tiukennetaan sitä työnteko-oikeutta niiden osalta, joilla näitä papereita ei ole.

Arvoisa puhemies! Tämä ankkurilapsikysymys on sellainen, että täytyy hyvin perusteellisesti valiokuntakäsittelyssä harkita, mikä siihen on oikea linja. Missään nimessä ei ole viisasta, että Suomi tukee sellaista rikollista toimintaa, joka tähtää näiden lasten kuljettamiseen. Se ei missään suhteessa ole kannatettavaa. Se ei ole myöskään niiden lasten etu. Siinä puhutaan jo ihmisoikeuksien loukkaamisestakin, jos me kannustamme lähettämään näitä henkilöitä.

Toisaalta on tietysti niinkin, että silloin, kun täällä ollaan oikeasta syystä, niin siinäkin, että joutuu odottamaan tätä perheenyhdistämistä pitkään, on oma puolensa. Tämä on tarkkaan ottaen harkittava, mikä on se tapa, ja ennen kaikkea on seurattava sitä, millä tavalla nämä lainsäädäntömuutokset vaikuttavat näiden yksin tulleiden alaikäisten lasten määrään. Siitä on vedettävissä johtopäätöksiä sen suuntaan, millä tavalla pitää toimia. Mutta yhdyn niihin mielipiteisiin, että hallintovaliokunnan on tätä asiaa harkittava kovinkin syvällisesti ja mietittävä sitä, mikä tässä yksittäisessä kysymyksessä on kaikkein järkevin ratkaisu.

Arvoisia puhemies! Aivan lopuksi: On todella tärkeää, että nämä prosessit saadaan lyhyeksi. Kävin eilen vierailemassa Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa ja kävin siellä luokassa, jossa turvapaikkapäätöstä odottelevat nuoret, yksin Suomeen tulleet nuoret, opiskelivat suomea. Nythän tilanne on se, että kun päätökset venyvät, niin samanaikaisesti heille käynnistetään suomen kielen opetus. Se on tietysti viisasta silloin, jos he saavat oikeuden jäädä tänne: he ovat jo aloittaneet integroitumisensa. Jos he eivät saa oikeutta jäädä tänne, niin silloin tilanne on se, että heille on opetettu suomea varsin pitkään, mutta siitä ei ole vastaavaa hyötyä, koska he joutuvat lähtemään maasta. Jos taas koulutusta ei käynnistetä, ennen kuin saadaan turvapaikkapäätös, niin voidaan kuvitella, mitä ongelmia siitä seuraa, jos murrosikäisille nuorille ole mitään järkevää tekemistä sinä aikana, kun he odottavat turvapaikkapäätöstä.

Eli tämä yksittäinen esimerkki mielestäni kuvaa hyvin selvästi sitä, että tämä prosessi on saatava mahdollisimman nopeaksi. Sinnehän on nyt lisätty varoja, mutta koska samanaikaisesti myöskin hakijamäärät ovat kasvaneet, niin ei ole saatu sitä vastaavaa vaikutusta aikaan. Mutta se tulee olemaan sellainen kohta, niin kuin myöskin ed. Rajamäki täällä aikaisemmin sanoi, että aivan varmasti siihen prosessin alkupäähän satsaaminen maksaa kyllä takaisin sitten niissä vastaanottokeskusten menoissa. Ja se on myöskin nimenomaan niiden etu, jotka ovat tänne tulleet oikealla asialla elikkä joilla on oikeus tähän turvapaikkaan, että nopeasti selvitetään joukosta ne, joilla on oikeus jäädä maahan, niistä, joilla ei ole.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Satonen ansiokkaasti puhui nimenomaan työnteko-oikeudesta. Varmasti näin on ja näin pitää olla. Mutta valitettavasti käytännön elämässä ainakin tuolla meillä päin on ollut se ongelma, että vaikka on jopa koulutettu ammattiin, niin se työhalukkuus on hävinnyt, kun on aloitettu se työnteko, koska on huomattu, että tekemättä työtä toimeentulo on taattu. Tämä on yksi ongelma tässä, että se palkkataso, kun mennään töihin, he kokevat, että se on liian pieni se korvaus siitä annetusta työpanoksesta, että saadaan helpommin se toimeentulo. Tämä on eräs ongelma minun mielestäni tässä.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Satoselle jäi hiukan epäselväksi se, mitä tarkoitin tällä työnteko-oikeuden problemaattisuudella siinä suhteessa, kun siihen nyt esitetään muutoksia. Niin on selkeää, että kyllä meidän täytyy arvioida valiokuntakäsittelyssä se, mitä me tällä työnteko-oikeuden odotuttamisella todella tavoittelemme, ja kyllä meidän täytyy myös arvioida siitä saatavat hyödyt. Yritin problematisoida tätä toteamalla, että ainakin vähemmistövaltuutettu on jo katsonut, että tämä työnteko-oikeuden odotuttaminen ei ole järkevää, sillä on muitakin syitä kuin ed. Satosen mainitsemat syyt, passien hukkaaminen tarkoituksella jne. On siis olemassa useita itsestä riippumattomia syitä, joista syistä johtuen voi olla kohtuutonta, että asia sidotaan lähtömaan passiin. Mutta toisaalta tiedän, että tässä on myöskin positiivinen näkökulma, nimittäin että jos se sidotaan näin kuin on esitetty, ehkä silloin harmaa talous vähenee, ja se voi olla yhtä hyvä argumentti.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On juuri näin, että tämä hidas käsittely turvapaikanhakijapuolella johtaa tämän palautusten tehottomuuden kanssa kyllä siihen, että perusteettomia turvapaikanhakijoita kotoutetaan. Mutta ihmettelen, että heitä perehdytetään myös työelämään. Te haluatte tukea siis sitä, että saatavuusharkinta poistetaan ja henkilölle, joka ei saa turvapaikkaa, mahdollistetaan työmarkkinoille tulo tässä vakavassa tilanteessa, missä Suomi on. Ei tämä ole oikea signaali nyt.

Te myöskin vaikenette, myös ed. Zyskowicz, näistä harmaan talouden ja laittoman työvoiman valvontaan liittyvistä asioista, kun tämän hallituksen aikana, kun sisäministeriöhän jaettiin nyt kahteen puoleen — ennen tämä oli kokonaisuus — muun muassa laitonta työvoimaa käyttäviin työnantajiin ja työelämään kohdistuvaa valvontaa on Suomessa heikennetty. Tämä on myöskin erittäin vakava ihmisoikeuskysymys ja myös sisäiseen turvallisuuteen kielteisesti vaikuttava asia.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Minä jäin miettimään ed. Satosen puheen jälkeen sitä, voimmeko me tällä tavalla periaatteessa kieltää bulgarialaisilta ja romanialaisilta, jotka tänne tulevat, niin sanotun toimeentulotuen, jos he tulevat esimerkiksi hakemaan työtä. Mutta minun käsitykseni mukaan on aivan järjetöntä, että nämä bulgarialaiset ja romanialaiset tulevat Suomeen, toiseen EU-maahan, hakemaan turvapaikkaa. Tässähän ei ole mitään järkeä. EU:han on yhteisö, jossa ei pidä olla tällaisia kiistoja tai sotatilannetta, jonka vuoksi tänne Suomeen Bulgariasta pitäisi tulla. He ovat ihan selkeästi toimeentulotuen perässä tulevia. Minun mielestäni pitäisi lailla tietyllä tavalla estää, että ei toisen EU-maan kansalainen voi hakea turvapaikkaa toisesta EU-maasta. (Puhemies: Minuutti!) Silloin he hakisivat töitä, ja silloin, jos he eivät saa töitä, sitten he aivan normaalin lainsäädännön mukaan hakisivat toimeentulotukea. Mutta sitä ennen pitää hakea töitä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajamäelle: En vaikene harmaasta taloudesta ja harmaasta työnteosta. Vastustan sitä tiukasti ja kannatan erilaisia keinoja, joilla siihen voidaan puuttua. Rehelliset yrittäjät ja rehelliset työntekijät ovat ne, jotka veronsaajan ohella kärsivät tästä harmaasta taloudesta.

Ed. Ukkolalle vastaan, että sehän näiden bulgarialaisten osalta on tilanne, että he eivät ole täällä työnhakijoina, vaan he ovat täällä nimenomaan turvapaikanhakijoina. On aivan järjetöntä, että me käsittelemme heidän asiaansa ja annamme heidän olla Suomessa useampia viikkoja, maksamme siltä ajalta sellaista toimeentulotukea heille, joka kannustaa heitä vielä uudemmankin kerran toteuttamaan tämän saman operaation.

Sen sijaan on selvää, että meidän pitää kaikin tavoin unionin tasolla painostaa vahvasti Bulgarian hallitusta, että se takaisi oman maansa kansalaisille ja myös vähemmistöille, kuten romaneille, ihmisarvoisen elämän edellytykset siellä.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tähän työnteko-oikeuden aikarajoihin tulee, niin luulen, että hallituksen esitys on onnistunut tässä varsin hyvin, koska se aikaraja on nimittäin edustajien Rajamäki ja Kiuru välistä: Rajamäen mielestä se aika on liian lyhyt ja Kiurun mielestä liian pitkä.

Mitä näitten turvapaikanhakijoiden työntekoon tulee, niin en usko kyllä siihen, että ne muodostavat sellaista työvoimaa, joka merkittävästi kilpailee jossain kotimaisen työvoiman kanssa. Sitä en usko. Meillä on kyllä muilla sektoreilla tätä ulkomaista työvoimaa, joka kilpailee kotimaisen työvoiman kanssa, mutta se on vähän niin kuin eri kysymys.

Mutta en ole myöskään samaa mieltä ed. Kiurun kanssa siitä, että olisi aivan sama aika niillä, joilla on paperit, ja niillä, joilla ei ole. Kyllä jonkin näköinen pluspiste pitää antaa niille, joilla paperit ovat kunnossa.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tälle uudistukselle on ollut selkeästi tarve, ja siitä kiitos ministerille, että tämä uudistus on tullut ripeästi tänne käsittelyyn.

Se signaali, jonka Suomi antaa nyt ulospäin, se signaali, mikä meillä Suomessa on sallittua ja hyväksyttävää, on tarpeen ollut kirkastaa, ja Suomi ei voi olla maa, joka kannustaa väärinkäytöksiin tai houkuttelee jopa rikollisuuteen liittyvää ankkurilapsitoimintaa.

Näissä maahanmuuttokysymyksissä yksi suurimmista ongelmista on yleistäminen, ja tässä esityksessä pyritään kuitenkin vaikuttamaan erityistapauksiin, ja siinä mielessä on hyvä, että tässä on otettu erityisesti nämä muutamat selkeät vetotekijät, joihin on puututtu.

Suomen ei tule olla muita Pohjoismaita houkuttelevampi turvapaikanhakumaa, etenkään väärinkäytöksiä kannustavassa mielessä, ja tässä on jo ed. Satosen hyvässä puheenvuorossa käyty läpi nämä esityksen vaikutukset erittäin hyvin, joten en niihin mene sen enempää.

Se, mikä tässä on tullut esiin ed. Rajamäen puheenvuorossa, on varmasti syytä valiokunnassa tarkkaan pohtia eli tämä kysymys ankkurilapsista ja tästä vuoden ajanjaksosta. On syytä selvittää, onko tällä todella vaikutusta ja miten se heijastuu. Toivon ministeriltä, että jatkatte edelleen ponnisteluja näiden vetotekijöiden osalta, että myös pian päästään tähän toimeentulotukikysymykseen. Onhan todella erikoista, että meillä on kymmenkertainen määrä toimeentulotukea verrattuna muihin EU-maihin, ja tämä varmasti vaatii pian uudelleentarkastelua.

Tarpeen on myös parantaa tätä vastaanottoprosessia, kuten ed. Satosen puheenvuorosta kävi ilmi.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Ärade talman, arvoisa puhemies! On tietysti hyvä olla joitakin faktoja täällä, miten asiat ovat edenneet tänä vuonna. Todettakoon, että kun vuoden ensimmäisinä kuukausina maahan tuli alaikäisiä yli sata, niin viime kuukausina on ollut 20—30 alaikäistä turvapaikanhakijaa, joten määrä jäänee pienemmäksi tänä vuonna kuin viime vuonna elikkä se on vähentynyt noin viidennekseen.

Toistettakoon myös se, että irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä on myöskin vähentynyt huomattavasti, ja uskoisin, että se Migrin uusi linjaus, miten arvioitiin Irakin turvapaikkatilanne, vaikutti tähän kokonaistilanteeseen.

On erittäin tärkeää, että Suomessa toimitaan valppaasti ihmiskauppaa vastaan. Sen vuoksi olen iloinen, että tämä hallitus on myöskin pystynyt asettamaan niin sanotun itsenäisen raportoijan, joka selvittää niitä tilanteita, koska on ilmiselvää, että meidän viranomaisemme eivät huomaa kaikkia tapauksia. Olen myöskin nähnyt, että se, kun Norja on muuttanut seksikauppalainsäädäntöään, on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että tänne on hakeutunut prostituution kautta ihmiskaupan uhreja enemmän kuin aikaisemmin.

Mielenkiintoinen uusi trendi on myös se, että lokakuussa Venäjän federaatiosta tulleet turvapaikanhakijat olivat suurin turvapaikkahakijaryhmä. Tämä on tämän vuoden osalta uusi trendi.

Todettakoon myös, että jos me vertailemme tilannetta viimeinen syyskuuta, niin Sveitsiin haki 12 000 turvapaikanhakijaa, Puolaan 8 000, Norjaan ja Alankomaihin melkein 12 000 jne., kun Suomeen haki noin 4 000 turvapaikanhakijaa, ja Belgian ja Itävallan luvut olivat myöskin yli kaksinkertaiset meihin verrattuna. Tämä on siis melkein kaikissa Euroopan maissa tänä vuonna ollut kohoava linja.

On selvää, kun me katsomme, mikä on vaikuttanut meidän hakijalukuihimme, että on tärkeätä, että me saamme tämän ikätutkimuksen. Haluan todeta myöskin, että oikeusasiamies totesi, että tämä lainsäädäntö on suotavaa. Näin hän totesi. On tärkeää, ja me olemme yrittäneet valvoa sitä, että sekä poliisi että maahanmuuttoviranomaiset voivat tehdä aloitteen ja että heillä on käytännössä mahdollisuuksia tehtävänsä suorittaa, koska se vaikuttaa myös prosessin tehokkuuteen.

Hallitus on panostanut sekä poliisin että Migrin resursseihin. Kun turvapaikkapäätöksiä tehtiin vuonna 2008, eli viime vuonna, noin 2 000, niin me arvioimme, että tänä vuonna tehdään jo 4 500 päätöstä. On ollut kuukausia, jolloin on siis tehty enemmän päätöksiä kuin on tullut hakemuksia tämän vuoden osalta. Mutta on vähän niin kuin Valtimon kunnankin osalta, että voidaan tehdä asioita eri tavalla, ja olen huolestunut toisaalta, ovatko hallinnolliset järjestelyt sellaiset, että esimerkiksi palautukset toimivat niin tehokkaasti kuin mahdollista meidän viranomaisissamme. Toisaalta, niin kuin ed. Zyskowiczkin viittasi, voidaan myöskin nopeuttaa itse turvapaikkapäätöksentekoa, ja pilottihanke on lähtemässä, jolla Dublin-tapaukset otetaan jonosta nopeammin. Tällainen on yhteistyössä Helsingin ja Migrin kanssa lähtemässä liikkeelle. (Ed. Zyskowicz: Kuulostaa hyvältä!)

Mutta se, mikä on ongelma ja todellinen vaikea tilanne, on se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kieltänyt täytäntöönpanon melkein sadassa tapauksessa, ja ne koskevat palautuksia Italiaan, Kreikkaan ja Maltalle. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on meiltä ja muun muassa United Kingdomilta ja Hollannilta kieltänyt palautukset, koska katsoo, että niille ei ole edellytyksiä.

Tähän on jatkuvasti, ed. Rajamäki, kiinnitetty huomiota, että komissio suorittaa valvontatehtävänsä "as the guardian of the treaties" ja että suoritetaan Euroopan niin sanotuista Solid-rahastoista tukea näille maille muun muassa, että ne panevat vastaanottojärjestelmänsä kuriin.

Työnteko-oikeus on herättänyt runsaasti keskustelua. Arvoisat edustajat, kun siis nykylaissa turvapaikanhakijalla on työnteko-oikeus kolmen kuukauden täällä oleskelun jälkeen, niin siinä mielessä ihmettelen vähän ed. Rajamäen kritiikkiä. Siis nykyisessä, hänen esittämässään ulkomaalaislaissa on nykyisin tämä kolmen kuukauden työnteko-oikeus kaikissa tapauksissa, ja tulee kyllä mieleen edelleen toistamiseen ed. Tabermannin ajatus, että tekee mitä tahansa, niin turvapaikanhakija tekee aina väärin. Joko hän tekee työtä tai ei tee, mutta aina hän tekee väärin. Tämä oli todella mielenkiintoista.

Sitten tämän selvityksen taustallahan oli se, että katsomme, onko yhteneväistä linjaa. Työnteko-oikeuden tarkentamisessa oli yhtenäistä linjaa, mutta esimerkiksi perheenyhdistämisessä ei ole olemassa yhtenäistä, ei edes eurooppalaista linjaa, puhumattakaan sitten pohjoismaista linjaa. Mutta hyvät ystävät, älkäämme kuitenkaan menkö esimerkiksi Tanskan linjalle, jossa ei kunnioiteta kirkkorauhaa. Tämän toivon todella, että me muistamme.

Kuntasijoitukset. Kunnista ja kuntien asemasta on paljon keskusteltu. Muissakin Pohjoismaissa on tässä ongelmia. Ruotsin ministerikollega on juuri esittämässä enemmän pakkoa kunnille alaikäisten lasten osalta, ja meidän pitää muistaa, että se niin sanottu laskennallinen korvaus, jota nyt esitetään korotettavaksi 10 prosentilla, on kuitenkin vain osa tästä kuntien saamasta korvauksesta. On korvauksia, joissa kunnat saavat korvauksen todellisten kustannusten mukaan. On selvää, että meillä on ongelma, että vastaanottokeskuksissa on henkilöitä tällä hetkellä noin 400, joilla olisi oikeus jäädä maahan. Se on ongelmatilanne, koska silloin ei voida aloittaa kotouttamista. Meidän pitää tässä hätätilanteessa katsoa, miten me sen osalta toimimme.

Ed. Satonen, eikö ole hyväksi, että kaikesta huolimatta ollaan aktiivisia silloin, kun on vastaanotettu, on toimintaa tai koulutusta. Ehkä heistä tulee sitten sellaisia, että pitävät jonkin verran yhteyttä Suomeen, jos jotain on täällä opittu.

Ed. Kyllönen puuttui tähän alaikäisten oikeuteen, miten määritellään perheenyhdistämisoi-keus. On selvää, että käsittelyaikoja seurataan, eikä pelkästään seurata, koska mehän pyrimme niitä nopeuttamaan, ja niin kuin minä tässä totesin, niin tuloksia on jo saatu aikaan.

Sitten kysyttiin hyvin paljon toimeentulotuesta ja bulgarialaisten tilanteesta. Yritin esittelypuheenvuorossa sanoa, että toimeentulotukiasiaa ei säädellä tässä ulkomaalaislaissa, vaan alemman tasoisin säädöksin, ja asia on edennyt pitkälle selvittelyssä ja tarkastellaan tätä tilannetta. Me olemme kuitenkin saaneet vakavia huomautuksia siitä, että meidän yhdenvertaisuuslainsäädäntömme esittää myöskin tiettyjä rajaehtoja täällä, joten selvittely ja esitykset ovat tässä tärkeällä sijalla.

Mielenkiintoista on, ja meidän pitää muistaa, että romanien tilanne Euroopassa on erittäin vakava. Euroopan perusoikeusvirasto on monessa yhteydessä todennut, että he ovat Euroopan syrjityin vähemmistö. Meillä on raskas taakka kannettavana siitä yhdessä, mutta meidän pitää, olen aivan samaa mieltä, tehdä sosiaalityötä, pitää kannustaa maita edelleen tekemään enemmän, ja ehkä Ruotsin uusi komission jäsen Cecilia Malmström voi olla sellainen henkilö, joka esimerkiksi saa valvottavakseen myöskin komission puolelta perusoikeusasiat. Mahdollisesti voisi näin käydä. Mielenkiintoista on myös, että Romanian ja Bulgarian romanit käyttäytyvät ehkä vähän eri tavalla. Mutta tähän EU-kansalaisten tilanteeseen me tulemme kotimaisin säännöksin puuttumaan, kun vastaanottolainsäädäntöä muutetaan, elikkä EU-kansalaisen oikeuteen päästä vastaanottojärjestelmään. Sen voimme säätää omalla tavallamme.

Mitä tulee (Puhemies: 10 minuuttia!) lasten tilanteeseen, niin meidän pitää muistaa, että Somaliassa käydään sotaa ja meillä on turvapaikanhakijoita, jotka ovat päässeet tänne sen jälkeen, kun heitä on yritetty värvätä lapsisotilaiksi.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tähän eurooppalaiseen käytäntöön viittaan edelleen. Siis ennen päätöstä ei yleensä ole työoikeutta. Ja nyt kysymys on nimenomaan siitä, että myös väärää henkilöllisyyttä käyttämällä kuuden kuukauden jälkeen, se ei ole mikään raja, saa työoikeuden. Tämä on erittäin poikkeuksellista. Tätä pitäisi arvioida niin kuin monelta kannalta. Kiinnitän huomion myös siihen, että tätä on pitänyt erityisesti Rkp:n ohella vihreät nyt julkisuudessa suurena saavutuksenaan, ja myöskin tämän vuoden karenssin pois jäämistä perheenyhdistämispuolella, niin tätä on nimenomaan eurooppalaisen käytännön kannalta pidetty yhtenäisenä linjana. Nyt sitä, että sitä ei ole — haluan vaan pöytäkirjoihin — Rkp ja vihreät ovat pitäneet erityisenä saavutuksenaan. Mutta tämäkin olisi hallintovaliokunnan syytä käydä läpi.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri viittasi Romaniasta ja Bulgariasta tulleisiin henkilöihin. Olisin kiinnittänyt vaan ministerin huomiota siihen, että ne viestit, jotka itse olen saanut muun muassa Keski-Suomestakin tämän päivän aikana, niin viittaavat siihen, että he ovat kyllä aika onnettomassa tilanteessa, ainakin ne, jotka sitten lähtevät tuonne kadunvarsille kerjäämään, koska siellä on nyt ollut havaintoja siitä, että he ovat ikään kuin orjia. Siellä nahkatakkinen mies käy keräämässä kiposta rahat ja vielä potkaisee kylkeen lähtiessään, että enemmän pitäisi tulla. Tiedän, että on viranomaiselle vaikea tehtävä, mutta meillä pitäisi olla lainsäädäntö siihen, ettei se pääse käsistä ainakaan.

Tuulikki Ukkola /kok:

Herra puhemies! Ed. Vistbackan puheenvuoroon voisi sanoa, että lainsäädäntö voisi olla sellainen, että kerjääminen on Suomessa kielletty ja sillä siisti. Silloin tänne ei tulisi kerjäämään näitä isäntien ja rikollisten hyväkseenkäyttämiä ressukoita. Haluaisin sanoa ministeri Thorsille — kun jatkossa tätä turvapaikkalainsäädäntöä remontoidaan ja valiokuntakin siihen voisi ottaa jo kantaa käsittelyssä — että tämän lain pitäisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Euroopan unionin lainsäädännön kanssa. Mutta Euroopan unionissa ei ole yhtenäistä lainsäädäntöä.

Toivoisin, että Suomi olisi aktiivinen siinä suhteessa, että saataisiin yhteinen turvapaikkapolitiikka ja yhtenäinen turvapaikkalainsäädäntö ja yhtenäiset turvapaikkamenettelytavat. Näin me pääsisimme tästä ikuisesta kiistasta, onko meidän politiikkamme liian lepsua vai liian tiukkaa. Silloin kaikki pystyisivät hyväksymään sen, koska koko Euroopan unionin alueella on samanlainen tilanne.

Sitä ihmettelen kuitenkin, että on varmasti täytynyt jonkun viestin mennä jonnekin meidän vetovoimatilanteestamme. Vuonna 2007 tänne haki vain 98 alaikäistä lasta. Seuraavana vuonna eli 2008 haki 706 ja tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä on hakenut jo 450. Jokin tässä on tietenkin ollut, mikä on aiheuttanut näin nopean ja näin rajun alaikäisten ankkurilasten saapumisen tänne. (Puhemies: 2 minuuttia!) — Siirryn puhujakorokkeelle.

Arvoisa puhemies! En puhu pitkään, mutta säännöt ovat säännöt ja puhutaan sitten täältä.

Se, mitä haluaisin vielä sanoa, on se, että kun alaikäisen lapsen mukana tulee iso perhe, jossa 70 prosenttia perheenjäsenistä ei osaa lukea, niin kyllä Suomella on todella tehtävää siinä, miten tämmöinen perhe kotoutetaan meidän järjestelmäämme. Tässä on ehkä se syy justiin, minkä vuoksi kunnat eivät pysty ottamaan näin isoja perheitä. Sitäkin voisi valiokunta harkita, mikä on se perhekäsitys. Sehän on Suomessa erilainen kuin Somaliassa, missä isoäidit ja ehkä monet muutkin, joita me emme kutsu perheenjäseniksi, kuuluvat tähän joukkoon. En tiedä, onko mahdollista säätää, että me noudatamme suomalaista perhekäsitystä. Jos tämä tieto menisi perille, ehkä tässäkin tulisi jonkinlainen kohtuullinen käytäntö voimaan. Nythän näitä lapsiraukkoja käytetään tässä tilanteessa hyväksi.

Sitten minä kyllä sanoisin ministeri Thorsille, että eihän mikään yhdenvertaisuussääntö saa merkitä sitä, että Suomen on maksettava toimeentulotukea tietty määrä turvapaikanhakijalle. Jos tämmöinen mahdollistetaan, niin sitten me olemme niin vetovoimainen maa, että tänne on tulossa todella paljon ihmisiä. Ed. Mäkelä on jättänyt nimenomaan turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen tasosta kirjallisen kysymyksen. Sen mukaan todellakin EU-maissa maksetaan toimeentulotukea keskimäärin vain 40 euroa kuukaudessa. Muu tuki tulee vaatteina, ruokakuponkeina, kauppakuponkeina jne. Suomessa tuki on 400 euroa kuukaudessa. Kyllä tämä on ilman muuta vetovoimatekijä. Ministeri sanoi äsken puheessaan, että se ei liity tähän lainsäädäntöön. Mutta kyllä olisi hyvä kansanedustajankin tietää, mitä tässä nyt aiotaan tehdä. Eihän tällainen voi jatkua ikuisuuksia.

Mats Nylund /r:

Herr talman, arvoisa herra puhemies! Samaten kuin kollegat, olen sitä mieltä, että tämä on tervetullut ja hyvä lakiesitys. Se selkeyttää meidän nykyistä lainsäädäntöämme ja myös tiukentaa sitä, ja mainitsen nyt erityisesti perheenyhdistämispykälät. Se tavallaan harmonisoi myös lainsäädäntöä. Se on oikeastaan se ainoa tapa, ainoa kestävä tapa, ratkaista tilanne ja käytäntö Euroopan sisällä, niin kuin on tullut esille kollegojen puheenvuorossakin, esimerkiksi koskien Bulgariaa ja Romaniaa, mutta eroja tietenkin myös jää.

Sen lisäksi se oikeudenmukaistaa meidän käytäntöämme. Ne turvapaikkahakijat, jotka tulevat tänne väärällä perusteella, heidän on vaikeampi tulla toimeen nyt, ja tämä on erittäin hyvä. Oikeastaan tämän lainsäädännön tärkein sisältö on tietenkin antaa signaalia muille maille, että Suomessa me noudatamme lainsäädäntöä ja yritämme parhaalla mahdollisella tavalla toimia.

Viimeiseksi mainitsen, että ed. Rajamäki on useita kertoja nostanut esille, että Rkp ja vihreät ajavat löysää tai liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa. Huomautan vaan siitä, että nykyisen ulkomaalaislain perheenyhdistämispykälät ovat tällä hetkellä nimenomaan samat kuin edellisellä hallituskaudella ja silloinen ministeri Rajamäki toi ne pykälät tänne eduskuntaan.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edellisen ulkomaalaislain käsittely juontaa ministeri Itälän aikaan, jolloin 2002 edellinen eduskunta ei pystynyt käsittelemään sitä määräajassa. EU:n laajenemista ajatellen Suomi joutui siihen tilanteeseen ja sisäministeriössä tehtiin johdollani se linjaus, että laajan lausuntokierroksen sijasta viedään eduskunnalle se aikaisemmin lausuntakierroksella eduskunnassa kesken jäänyt kokonaisuus, jotta pystyttiin ennen EU:n itälaajenemista Suomen osalta tekemään ulkomaalaislakiin aivan välttämättömät korjaukset. Silloin tiedostin ja toin esille, ja useasti ministeriaikanani, nimenomaan nämä puutteet, joita nopeutetulla käsittelyllä saimme purettua aika voimakkaasti, kahden vuoden käsittelyt kolmeen kuukauteen, samoin toimimalla viranomaistoiminnassa tehokkaasti niin, ettei näitä signaaleja tullut. Kyllä nämä luvut tietysti varmasti kertovat nyt myöskin niistä seurauksista.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Puutun vain yhteen kohtaan, se koskee tätä työnteon rajoittamista. Pidän sitä problemaattisena, niin kuin vähemmistövaltuutettukin on pitänyt. Siihen sisältyy se ongelma, että onko se yhdenvertaista, että riippumatta siitä, minkä vuoksi asiakirjat eivät ole kunnossa, asetetaan maahanmuuttajat eriarvoiseen asemaan. Problemaattinen sen takia, että kyllä työ on kuitenkin tärkeää, että päästään integroitumaan ja kotoutumaan nimenomaan työnteon kautta. Ja pidän sitä problemaattisena sen takia, että itse asiassa tämän rajoitteen myötä sitten, kun niitä työhalukkaita maahanmuuttajia on, houkutus tulee mennä pimeille työmarkkinoille harmaaseen talouteen.

Kun puhutaan näistä vetovoimatekijöistä Euroopassa kaiken kaikkiaan, ei pelkästään Suomen osalta, vaan koko Euroopan osalta, niin ihmissalakuljettajilla ja heidän bisneksellään on niin kauan tulevaisuutta kuin Euroopassa on laajat, pimeät työmarkkinat. Niin kauan kerätään rahaa, niin kauan tuhannet ja tuhannet ihmiset vaarantavat henkensä ylittäessään Välimerta ja muuta kuin on työmarkkinat, joille he voivat maahan päästyään soluttautua ja olla harmailla työmarkkinoilla harmaan talouden piirissä.

Tämä on iso ongelma Espanjassa, Etelä-Euroopassa, ja voi melkein suoraan sanoa, että siellä varsinkaan, ei meilläkään tarpeeksi tähän puututa, mutta siellä puututaan vielä vähemmän, voi jopa sanoa, että niin kauan kuin korkeilla virkamiehillä ja poliitikoilla on puutarhureina ja autonkuljettajina pimeän työn tekijöitä noin kärjistäen, niin on turha luulla, että se vetovoimatekijä Euroopasta loppuu, ja niin kauan ihmissalakuljetus ja tämä rikollisuus tulee rehottamaan. Se sama ihmissalakuljetus, joka pitää sisällään tietenkin lasten salakuljetusta, prostituoitujen salakuljetusta ja sitten näille pimeille työmarkkinoille pyrkivien ihmisten salakuljettamista.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Uotila otti erittäin tärkeän asian esille. Niin kauan kuin ihmissalakuljetusta ja laitonta maahantuloa on siihen nimenomaan liittyy erittäin vakavia ihmisoikeus- ja turvallisuusriskejä, ja tämän takia on hyvä tuoda esille laitonta työvoimaa käyttäviin työnantajiin kohdistuvat sanktiot. Tämä tuotiin 2006 komissioon Franco Frattinin ja myöskin EU:n maahanmuuttoasioista vastaavan ministerineuvoston linjattavaksi, ja se eteni nyt Ranskan puheenjohtajuuskaudella aika pitkälle. Suomessahan taas hallitus rupesi miettimään, onko tämä Suomen oikeusjärjestelmän mukaista, voidaanko työnantajiin kohdistaa rikosoikeudellisia sanktioita. Tämä oli erikoinen näytelmä, että Suomen hallitus näki tässä suuria ongelmia. Mutta joka tapauksessa se on juuri näin, niin kuin ed. Uotila sanoi, että siitä vetovoimasta ja nimenomaan näistä turvallisuus- ja ihmisoikeusepäkohdista pitää lähteä purkamaan.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin arvioihin, mitä täällä on esitetty tämän lain uudistamisen harmonisoinnin ja kiristämisenkin tarpeista. Haluaisin kiinnittää huomiota osaltani yhteen seikkaan, siihen, että nämä turvapaikkakysymykset työllistävät paitsi Suomessa viranomaisia niin myöskin meidän suurlähetystöissämme eri puolilla maailmaa, ja painetta muun muassa tuolla Afrikan sarven suunnalla on aika paljon johtuen tästä Somalian läheisyydestä.

Siellä on myöskin muita kriisejä ja odottamassa on vaikkapa Sudanin kriisiytyvä tilanne, eli siinä mielessä meidän on saatava kyllä järjestelmämme tehokkaampaan ja toimivampaan kuntoon. Olisi myöskin hyvä, jos paikan päällä olisi kokeneita poliisimiehiä tai tällaisia seulojia, jotka ovat tottuneet näihin papereihin ja testeihin, joita siellä tehdään. Tässä mielessä esimerkiksi tämä esitetty Supon toiminnan laajentaminen näihin maihin tai eräisiin maihin kyllä palvelisi myöskin tätä turvapaikkatoimintaa, ja tässä mielessä se olisi nähtävänä konkreettisena toimena edistää tätä asiaa.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Puuttuen edelliseen puheenvuoroon täytyy kyllä todeta, että Supoa on kyllä turha lähettää ruskettumaan näihin Afrikan maihin vain sen takia, että se jollakin tavalla tätä meidän ulkomaalaislakiamme saisi pidettyä paremmin kuosissaan. Kyllä ne ovat poliisiviranomaiset ja muu viranomaisyhteistyö.

Arvoisa puhemies! Haluan nyt palata siihen, että ed. Satonen täällä yritti laittaa sanoja minun suuhuni jo aikaisemmin tämän keskustelun kuluessa. Totesin ihan suoraan, että maahanmuuttopolitiikkaan tehdyt lainsäädännölliset tarkennukset ovat erittäin tervetulleita ja niitä me toivomme. Mutta valiokuntakäsittelyssä on syytä arvioida näitä esitettyjä muutoksia nyt kahdesta näkökulmasta.

Ensinnäkin lapsen edun toteutumiseen perheenyhdistämistilanteissa saattaa liittyä sellaisia ongelmia, joita täytyy arvioida valiokuntakäsittelyssä vielä kertaalleen.

Toinen ongelma on se, että työnteko-oikeuden yhdistämiseen näihin matkustamisasiakirjoihin saattaa liittyä myös sellaisia ongelmia, joita pitää arvioida tässä valiokuntakäsittelyssä. En suinkaan sanonut, että tämä esitetty työnteko-oikeuden kiristäminen ei olisi hyvä asia, mutta se voi olla myös huono asia, ja minusta pitää arvioida nyt sitä, onko tämä vähemmistövaltuutetun kanta oikea vai onko se todella niin, että tässä tapauksessa olisi järkevää olla tämän hallituksen esityksen kannalla. Näin ollen minusta on tärkeää, että tämän työnteko-oikeuden arviointia tehdään myös valiokunnassa.

En halua itse ottaa kantaa nyt siihen, kumpi tässä olisi järkevämpää, olisiko syytä olla hallituksen esityksen kannalla vai vielä katsoa näitä asioita suurennuslasilla. Ja tätä minä, ed. Satonen, nyt tarkoitin aikaisemmalla puheellani, ettei jää kenellekään väärää käsitystä.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tuli selväksi, että kirkko on keskellä kylää ja vielä harkitaan, mihin suuntaan mennään, mutta toivottavasti en ymmärtänyt siinä kohtaa ed. Kiurua väärin, mikä oli teidän näkemyksenne siitä, miten järkevää Supon olisi toimia täällä ed. Kauniston mainitsemissa Sudanin ja Somalian alueilla. Siitä minun on pakko sanoa, että oma näkemykseni on kyllä täysin erilainen.

Kyllä on nimenomaan niin, että siellä alkulähteillä pitää pystyä näihin asioihin puuttumaan. Se on aivan avainasia. Silloin se tapahtuu kaikkein tehokkaimmin, kun saadaan niiden toimintaa, jotka välittävät ihmissalakuljetusta ja tekevät sitä omana liiketoimintanaan, jo alkuvaiheessa ehkäistyä. Se on kyllä todella tärkeää työtä. Sitä en osaa itse arvioida, kuinka paljon sitä pitää tehdä niin, että Supo sinne lähetetään. Varmasti pitää lähettää, kuinka paljon, sitä en osaa sanoa, mutta periaatteessa on aivan oikein, että näin tapahtuu.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Supon edustajan kannattaa siellä vähän vaikka ruskettuakin, jos niikseen on, koska on arvioitu, että yksi mahdollinen turvapaikanhakija laittomin perustein Suomessa tai muualla Euroopassa maksaa 40 000 euroa vuodessa, ja jos hän väärin perustein oleskelee esimerkiksi 3 vuotta täällä kohdemaassa, niin kuluja kyllä tulee. Siinä mielessä pieni ruskettuminenkin voi olla paikallaan.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä nyt on käsittämätöntä, että te kuvittelette, että neljän viiden supolaisen lähettäminen maailmalle ruskettumaan ratkaisisi jollakin tavalla ulkomaalaislain paremman toteutumisen. Tämä on kyllä käsittämätön ajatus. Myöntäkää nyt pois siellä kokoomuksessakin, että te haluatte supolaiset ruskettumaan Afrikkaan eikä sillä ole minkään näköistä tekemistä tämän käsittelyssä olevan asian kanssa.

Meillä on Suomen edustustoissa, hyvin lähellä Suomen edustustoja työskentelevät poliisiviranomaiset. Minä ehdotan, että laitamme ne neljä viisi ja vielä enemmänkin poliisiviranomaista hoitamaan näitä tehtäviä, joita Supolle on nyt tarjottu. On käsittämätöntä luoda kaksi päällekkäistä järjestelmää. Ja minun mielestäni tämä ei edes kuulu tämän illan asioihin.

Kari  Rajamäki  /sd (vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä on tietysti monta asiaa, jotka pitää ottaa. On olemassa ulkokehä, on olemassa suurlähetystöjen asiantuntemuksen vahvistaminen ja poliisiasiamies- ym. verkon vahvistaminen. Mutta kyllä keskeistä on esimerkiksi se, että me emme todella anna tulevalle turvapaikanhakijalle mahdollisuutta ohittaa kaikki työlupakäytännöt, jotka järjestelmät ovat olemassa, esimerkiksi että ulkomailta ei kannata hakea työlupaa Suomeen, vaan kannattaa tulla ilmoittautumaan turvapaikanhakijaksi. Tämä on aika iso kysymys, joka kannattaa miettiä. Tämä on suurin signaalivirhe, mikä voidaan nyt tehdä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tulen juuri Brysselistä. Siellä oli Tukholman-ohjelmaa koskeva keskustelu, ja siellä hallintovaliokunnan puheenjohtaja ed. Tölli käytti erittäin hyvän puheenvuoron, jossa korosti, että Suomi pyrkii siihen, että meillä pitäisi olla yhdenmukaiset säännöt turvapaikkapolitiikan osalta ja myöskin yhdenmukainen menettely. Täytyy sanoa, että Tukholman-ohjelmahan asettaa tältä osin hyvät lähtökohdat ja tavoitteet eli että mentäisiin yhdenmukaisiin prosesseihin ja myöskin siihen, että olisi yhteinen turvapaikkajärjestelmä. Sillä tavalla kaikki kansalaiset tulevat yhdenmukaisesti kohdelluiksi, jotka joutuvat tulemaan Euroopan unionin alueelle paetessaan epäinhimillisiä olosuhteita omassa maassaan.

Kuitenkin, arvoisa puhemies, täytyy sanoa, että se esitys, mikä meillä tänään on käsiteltävänä, on erittäin hyvä. On täysin selvää, että kun henkilö hakee turvapaikkaa Suomesta, hänen henkilöllisyytensä pitää pyrkiä vahvistamaan ja myöskin hänen henkilöönsä liittyvät seikat. Kun asiakirjoja hävitetään, niin täytyy olla mahdollisuuksia selvittää erilaisin keinoin, poliisiviranomaisen toimesta myöskin ulkomaitten lähetystöissä, henkilön henkilöllisyys, ja myöskin, koska ikä on ollut merkittävä tekijä, tältä osin voidaan hankkia, kun se on mahdollista hankkia, tieto siitä, mikä on henkilön oikea ikä, ja tällä tavalla voidaan tehdä oikea ja oikeudellisesti turvalli-nen ratkaisu.

Myöskin mielestäni se on erittäin hyvä, että tilanteessa, jossa annetaan vääriä tietoja, voidaan hylätä hakemus, jolla pyritään perhettä yhdistämään. Haluan tässä yhteydessä viitata siihen, että korkein oikeus antoi keväällä varsin erikoisen päätöksen — tosin se oli äänestyspäätös — jossa todettiin, että oli antanut vääriä tietoja ja perheenyhdistämisessä henkilö oli päässyt Suomeen, niin huolimatta näistä vääristä tiedoista sosiaaliturva maksettiin eikä väärien tietojen antaminen ollut peruste sille, että joutuisi palauttamaan sosiaaliturvan. Tältä osin täytyy sanoa, että kyllä jokaisen pitäisi jollakin vastata niistä toimenpiteistä ja päätöksistä, mitä omalta osaltaan tekee. Tältä osin täytyy toivoa, että korkein oi-keus kehittää oikeuskäytäntöä tältä osin parempaan suuntaan.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies, värderade talman! Haluan kiittää vilkkaasta ja asiantuntevasta keskustelusta, joka useimmiten oli myöskin eteenpäin katsovaa.

Niin kuin edustajat Sasi ja Ukkola toivoivat, niin todellakin meidän tavoitteenamme on ja on pitkään ollut, että Eurooppa saa yhtenäisen turvapaikkamenettelyn. Se tarkoittaa myöskin, että me arvioimme lähtömaita samalla tavalla, ja se tarkoittaa, että työnteko-oikeus säädetään saman tyyppisesti. Nyt esillä on muun muassa direktiiviehdotus, joka sisältää esimerkiksi työnteko-oikeuden turvapaikanhakijoille. Me olemme yrittäneet tässä todeta, että nykylaissa turvapaikanhakijalla on 3 kuukauden jälkeen työnteko-oikeus. Se siis rajattaisiin ehdotetulla tavalla.

Kiinnitettiin huomiota alaikäisten tilanteeseen. Tämän Tukholman-ohjelman jälkeen on tarkoitus Espanjan EU-puheenjohtajuuskaudella myöskin saada aikaan yhtenäiset toimintalinjat, mitä tulee alaikäisiin Euroopassa. He ovat jossain päin, niin kuin ed. Uotila sanoi, työntekijöitä, jossain päin he ovat turvapaikanhakijoita, mutta meidän pitää yhtenäistää tätä toimintaa koko EU:n piirissä. Tämä tulee keskusteluun Espanjan kaudella.

Ed. Ukkola ihmetteli myöskin yhdenvertaisuuslainsäädännön vaatimuksia. Totesin, että se asettaa joitakin rajoja sille, mitä me voimme tehdä. Tarkoitus on katsoa tilannetta muun muassa alemmantasoisin säädöksin, ja esimerkiksi asetuksella voidaan toimeentulotukeen myöskin puuttua. Jos näin ei ole, niin sitten on joitakin asioita, mitä vielä kotouttamislainsäädännön uudistamisen kautta voidaan tehdä, mutta varsinaisesti tätähän ei ole säädetty ulkomaalaislaissa.

Mitä ihmiskauppaan ja kerjäläisiin tulee, niin onneksi meidän viranomaisemme ovat myöskin puuttuneet siihen, että meillä on ollut kerjäämiseen liittyvää ihmiskauppaa. Häiritsevä kerjääminen on kielletty täällä, mutta on ollut siis ihmiskauppaa, joka on liittynyt tähän.

Vielä lopuksi täytyy todeta, että Ranskan niin sanottu maahanmuuttopakti lähti siitä, että on kolme kokonaisuutta, muun muassa torjutaan laitonta maahanmuuttoa, edistetään laillista ja annetaan suojaa sitä tarvitseville. Niin kauan kuin ei ole laillista maahanmuuttomahdollisuutta tai esimerkiksi kiertomuuttomahdollisuutta, niin kauan tulee esiintymään ihmissalakuljetusta ja epätoivoisia yrityksiä ylittää esimerkiksi Välimeri.

Mitä tulee toimintaan kaukana Suomesta, niin jatketaan sitä toimintaa, että meillä on poliisin ja Rajan yhdysmiehiä, jotka tarkastelevat tilannetta. Minulla kyllä on se käsitys, että nämä ovat kaikkein tehokkaimpia, kun he toimivat lähetystöjen yhteydessä. Meillä on jo siitä kokemusta joissakin lähetystöissä, että he toimivat läheisessä yhteistyössä lähetystöväen kanssa. Se on toista kuin tiedusteluihmiset.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt on mahdollisuus ja etuoikeus kiittää myös ministeriä, että hän on tänä iltana täällä ollut meidän kanssamme urhoollisesti ja puolustanut esitystä. Kiitokset myös työryhmälle, joka on varmasti tehnyt parhaansa tässä haastavassa tilanteessa.

Näen tärkeänä sen, mitä ministeri mainitsi, että seurantaa jatketaan, kiinnitetään huomiota ihmisoikeuksien, perusoikeuksien ja lasten oi-keuksien toteutumiseen. Toivoisin, että me tässä salissa pyrkisimme kuitenkin yhdessä vailla suuria intohimoja löytämään sellaiset pelisäännöt ja lainsäädännön, että emme sulje ovia ihmisiltä, jotka todella apua tarvitsevat, plus sitten se, että me kykenemme löytämään yhteiset pelisäännöt ja lait sille, että harmaa talous ja pimeä työvoima ei meidän maassamme jyllää ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja ihmiskaupalle laitetaan suitset.