Herra puhemies! Jälleen viime päivinä olemme saaneet tiedotusvälineistä seurata huolestuttavia uutisia Talvivaaran kaivoksen mittavista jätevesivuodoista. Lähialueen vesistöihin on vuotanut jätevettä, joka sisältää malmien erotuksessa käytettäviä kemikaaleja ja myös metalleja, joista monet ovat haitallisia sekä ihmisille että ympäristölle. Jopa uraania on päässyt luontoon hallitsemattomasti ennennäkemättömiä määriä. Mitä tästä kaikesta ajattelee ympäristöministeri Niinistö?

Ja edelleen: Suomen valtio on Solidiumin kautta toiseksi suurin yksittäinen omistaja Sotkamossa sijaitsevassa Talvivaaran kaivosyhtiössä. Kysynkin omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Hautalalta: aiotteko omistajan edustajan ominaisuudessa puuttua jo nyt toistuviin Talvivaaran kaivoksen päästöongelmiin?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Tulin juuri puoli tuntia sitten Talvivaarasta. Olin paikan päällä itse katsastamassa tilannetta.

Monilla suomalaisilla on tällä hetkellä tunne, että jo riittää Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmien suhteen, ja itselläni on sama tunne. Tämän tein myös yhtiölle hyvin selväksi. Tämä vuosien kierre siitä, että eri ympäristöongelmat toistuvat tässä kaivosyhtiön toiminnassa, on kestämätön, ja tällaista ei tulisi Suomessa sallia.

Kun katsastimme tilannetta, niin tällä hetkellä tämän ajankohtaisen jätevesivuodon osalta tilanne on se, että yhtiö on viranomaisten valvonnassa ja avustamana pystynyt rajaamaan varoaltaisiin kaivosalueen sisälle valtaosan siitä vuodosta, mitä kipsisakka-altaasta on tullut. Noin 600 000 kuutiometriä jätevettä on varastoitunut yhtiön alueelle väliaikaisiin varastoihin, joissa vettä ei voi pysyvästi säilyttää. Mutta pohjoisen suuntaan on päässyt noin 20 000 kuutiometriä Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan vettä, jota on kyllä sitten pohjoisen suuntaan pyritty kalkitsemaan ja siten saamaan sen pitoisuuksia paremmiksi. Tämän päästön osalta on jatkuva seuranta Säteilyturvakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja eri viranomaisten kesken.

Ylipäätään koko jätevesiongelmassa on kysymys vakavasta ympäristökysymyksestä, jonka hallintaan Kainuun ely-keskus on myös pyytänyt virka-apua tarvittaessa kaikilta muilta viranomaisilta, jotka voivat tässä tilanteessa auttaa. On selvää, että tällä hetkellä kaivoksen metallitehtaan toiminta on keskeytetty, kaivostoiminta on myös keskeytetty, ja ne eivät tule jatkumaan, ennen kuin on saatu varmuus siitä, että tämä jätevesipäästö saadaan kuriin.

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Pitää paikkansa, että valtio Solidiumin kautta omistaa 9 prosenttia Talvivaaran osakekannasta.

Olen viime päivinä peräänkuuluttanut myös pääomistajan ja hallituksen puheenjohtajan Pekka Perän vastuuta tästä tilanteesta. Olen saanut aikaan sen, että viime kesänä teetettiin perinpohjainen selvitys ulkopuolisella konsultilla siitä, miten Talvivaaran ongelmat itse asiassa ovat syntyneet, ja nyt tiedän, että ympäristöministeri vastaa täysin ja todellakin tekee kaikkensa näiden ikään kuin säätelyyn liittyvien ympäristöongelmien kanssa. Olen tullut siihen tulokseen, että yhtiössä on erittäin vakava johtamisvaje, joka on ollut pitkäaikainen ongelma. Siellä on ollut uusi toimitusjohtaja viime huhtikuusta, ja edelleen uskon, että hän on mies paikallaan, mutta se, että hallituksen puheenjohtaja Pekka Perä tässä asiassa ei ole nyt suostunut kertomaan, miten itse asiassa tämä yhtiö on voitu rakentaa sillä tavalla, että se riskienhallinta ja johtaminen on niin puutteellista kuin se on vuosia ollut. Mielestäni valtion Solidiumin kautta kannattaisi nyt tiedostaa se tilanne, että tästä saattaa tulla yhtiölle erittäin isoja korvaus- ja ennallistamisvelvollisuuksia, ja tämä toki vaikuttaa myös yhtiön talouteen.

Tilanne on siis äärimmäisen kriittinen, äärimmäisen vakava. Olen todella harmissani ja pahoillani siitä, että nimenomaan se yhtiö, jota valtio Solidiumin kautta omistaa, on nyt itse asiassa pilaamassa melkein koko kaivosalan maineen, ja tämähän on herättänyt viime päivinä suurta huolta myös niissä kaivosalan toimijoissa, jotka ovat pyrkineet kantamaan vastuutaan.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että Talvivaaran kaivoksen vaarallisista jätevesipäästöistä voi muodostua Suomen suurin ympäristökatastrofi kautta aikojen. Mielestäni hallitus vastuuministereineen on ollut asiassa vaitonainen ja vastuuta on vieritetty paikalliselle ely-keskukselle. Tämän mittaluokan asiassa hallitus ja ministerit eivät voi vetäytyä paikallisviranomaisen selän taakse.

Kysynkin pääministeri Kataiselta, ympäristöministeri Niinistöltä ja koko hallitukselta: Aikooko hallitus todella puuttua asiaan ja antaa eduskunnalle pikaisesti tarvittavat lakiesitykset, jotta tällaisiin katastrofeihin voitaisiin puuttua välittömästi ja tehokkaasti? Ja aikooko valtioneuvosto asettaa pikaisesti asiaa selvittämään suuronnettomuuksien tutkintalautakunnan, koska suuronnettomuuden vaara on ollut mitä ilmeisin ja on edelleenkin?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeri kertoo yksityiskohtaisesti, mitä tähän mennessä on tehty. Itse asiassa nyt ei ole kysymys siitä, että hallitus vyöryttäisi ely-keskukselle jotakin itselleen kuuluvaa valtaa, vaan me joudumme noudattamaan ja saamme noudattaa Suomen lakeja. Hallinnolliset pakkotoimet ja viranomaispäätökset tämänkaltaisis-sa asioissa tekee ely-keskus Suomen lain mukaan. Jos hallitus toimisi jotenkin muuten, niin sitten hallitus rikkoisi lakia. Eli tämä on tietoinen ratkaisu ollut aikoinaan, kun lainsäädäntöä on tehty, ja se toimii ihan hyvin.

Mutta se, mitä valtakunnan tasolla on tehty, on Suomen ympäristökeskuksen erityistilanneryhmän muodostaminen, jonka tehtävänä on tilannekuvan päivitys, koska tässä vastuukysymykset on hyvin monella sektoriviranomaisella, ei vain yhdellä, vaan hyvin monella. Esimerkiksi ely-keskus pitää tietysti omaa tilannekuvaansa yllä, mutta sitten Säteilyturvakeskus on vastuussa radioaktiivisen materiaalin tilannekuvasta, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Tukes vastaavat kukin omalta osaltaan kemikaaliturvallisuudesta jnp.

Eli meillä tämä kriisijohtaminen on kohtuullisen hyvin onnistunut, tai voisiko sanoa, että hyvin onnistunut. Meidän jokainen sektori, niiden osaaminen, on otettu yhteen, ja me tiedämme tasan tarkkaan, mitä siellä tapahtuu. — Mutta jos puhemies vielä sallii, niin ympäristöministeri voisi tästä jatkaa.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä kysymys, ja kiitän edustaja Kettusta siitä vakavasta huolesta, minkä tälle asialle kohdistatte. Minä olen tyytyväinen, jos eduskunta antaa tukensa sille, että kaikki ne uudistukset, mitä ympäristöministeriö on jo toteuttanut ja jatkossa toteuttaa ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä, tulevat hyväksytyiksi eduskunnassa, koska niissä puututaan juuri näihin ongelmiin.

Olemme myös päivittäneet valvontaohjetta, joka juuri eilen lopullisesti tuli ulos. Sen sisältö oli aluehallintovirastojen tiedossa. Siinä on siirrytty sellaiseen menettelyyn, että nykyistä ympäristönsuojelulakiakin pitää tulkita aluehallintovirastoissa niin, että jatkuvien huomautusten ja kehotusten kierteen sijaan toistuvissa ympäristöongelmissa on otettava käyttöön hallintopakkokeinot ja oikeudelliset uhkakeinot toiminnan keskeyttämisellä uhkaamisella tai uhkasakolla uh-kaamisella riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta yritystoimijat tiedostavat, että lakia ei saa rikkoa, siitä joutuu nopeasti vastuuseen ja nämä asiat pitää ennalta ehkäisevästi hoitaa kuntoon.

Me olemme korjanneet myös ympäristövaikutusten arviointiprosessia ja tulemme korjaamaan ympäristönsuojelulakia niin, että jatkossa näin ei enää voi tapahtua. Minä voin jo nyt todeta, että nykykäytännöillä eivät enää menisi läpi ne tekniset ratkaisut, mitä valitettavasti aikanaan Talvivaaran kohdalla on toteutettu.

Iso osa vastuuta kuuluu kuitenkin myös yrityksille. Tässä tapauksessa täytyy sanoa, että yritys on itse rikkonut niitä velvoitteita ja ilmoituksia, mitkä se on ympäristöluvassaan antanut, toiminut luvan vastaisesti, lainsäädännön vastaisesti. Siitä joutuu oikeudelliseen vastuuseen, ja siitä on omat prosessinsa. Ja kansalaiset voivat tehdä valituksia ja vahingonkorvaushakemuksia.

Arvoisa herra puhemies! Matkailualan yrittäjät ovat markkinoineet vuosikymmenten ajan Suomea tuhansien järvien maana. Meillä on puhtaita vesistöjä, puhdasta luontoa, ja sen varaan ovat lukuisat matkailualan yrittäjät investoineet suuria summia: hotelleihin ja niihin liittyviin palveluihin. Samaten kun ajatellaan tätä Talvivaaran aluetta ja niitä vesistöjä, joita siinä lähiseuduilla on, siellä on hyvin paljon omistusasuntoja, kesämökkejä, joiden arvot tulevat romahtamaan tämän katastrofin vuoksi. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: onko pohdittu sitä, kuinka näille kansalaisille ja yrittäjille korvataan se, että heidän omaisuutensa on menettänyt suuren osan arvostaan?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! On mahdollista hakea rikoslain mukaisesti ympäristörikoksissa korvausta tietysti oikeuslaitoksen kautta ja vesilain mukaisesti voi hakea korvauksia aluehallintovirastosta niistä vahingoista, joita on aiheutunut ympäristön pilaantumisen vuoksi vesistöille ja näiden alueiden omistajille. Tämä on selkeästi asia, josta aion käydä jatkossa keskustelua oikeusministerin ja muiden relevanttien ministerien kanssa, että miten kansalaisten oikeusturva voidaan taata tilanteessa, jossa suuri yhtiö on toiminnallaan aiheuttanut vakavia kustannuksia tai tulonmenetyksiä kansalaisille ja pienemmille ryhmille. Se, että he joutuvat hankalasti yksittäisinä ihmisinä oikeusteitse hakemaan korvauksia ja oikeuksiaan, voi olla yksittäiselle ihmiselle aika raskas prosessi. Tämä on asia, minkä haluan käydä läpi. Haluan, että tämä arvioidaan.

Joka tapauksessa eri elinkeinoihin liittyvissä ympäristövaikutusten arvioinneissa ja muussa työssä tämä intressivertailu elinkeinojen välillä, alueen asukkaiden huomioiminen: näitä menetelmiä on huomattavasti parannettu ja jatkossa parannetaan yhä. Tätä yhteistyötä teen ministeri Häkämiehen ja muiden ministereiden kanssa.

Arvoisa puhemies! Luonnonvarojen hyödyntämisessä on tärkeä periaate, että yhden luonnonvaran hyödyntäminen ei saa johtaa toisen pilaantumiseen. Talvivaaran tapauksessa tämä periaate on aika räikeällä tavalla rikkoutunut, varsinkin kun kyseessä on ihmiskunnalle luonnonvaroista tärkein eli puhdas vesi, joka toiminnan seurauksena vaarantuu.

Luonnonvarojen niukkuus ja ympäristön pilaantuminen on kansainvälinen ongelma, joka uhkaa maailmantaloutta ja ihmiskunnan hyvinvointia. Sen vuoksi puolenkymmentä vuotta sitten perustettiin kansainvälinen luonnonvarapaneeli, joka tuottaa tutkimustietoa luonnonvarapolitiikan ohjaamiseksi ekologisesti kestävälle polulle.

Pääministeri Katainen, lähes ensimmäisenä työnään teidän hallituksenne lakkautti Suomesta luonnonvarainneuvoston, joka toimi Suomen kansallisena vastinparina kansainväliselle luonnonvarapaneelille. Minkä ministeriön alaisuudessa on kansainvälisen luonnonvarapolitiikan seuranta tällä hetkellä, vai eikö minkään?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Luonnonvarapolitiikka, kestävä luonnonvarojen käyttö, on tärkeä kysymys, jossa eri ministeriöt, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö, tekevät tiiviisti yhteistyötä eri kysymyksissä. Meidän ministeriömme saralla on pyritty yhä enemmän arvioimaan myös ekosysteemipalvelujen ja luonnon tarjoamien palvelujen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille siten, että voidaan arvioida myös sitä kautta tulevaa taloudellista hyötyä, ja tämä on osa sitä kokonaisarviointia. Kun tehdään maakuntakaavoja, kehitetään maaseudun elinkeinoja, niin arvioidaan muiden elinkeinojen — matkailun, porotalouden — mahdollisuuksia elää rinta rinnan kaivosteollisuuden kanssa, varmistetaan se, että luonnonsuojelualueita, niitten luontoarvoa, ei vaaranneta, ja esimerkiksi kaivostoiminnan osalta olen ministeri Häkämiehen ja ministeri Ihalaisen kanssa yhdessä toteuttamassa tällaista kestävän kaivostoiminnan hanketta, jossa yhdessä on sitouduttu luontoarvojen koskemattomuuteen ja kaivostoiminnan kestävyyden parantamiseen.

Muistutan edelleen, että nykykäytännöillä sentyyppistä prosessia ei enää pääse syntymään kuin Talvivaaran perustamisen yhteydessä on tapahtunut. Siinä ympäristövaikutusten arviointi oli suoraan sanottuna surkean puutteellinen. Siitä puuttuivat uraaniin liittyvät ongelmat, (Puhemies koputtaa) ja olen pitänyt sitä hyvin valitettavana.

Arvoisa puhemies! Arvostan ministerin vastausta. Se oli pitkä, mutta ei vastannut kysymykseen.

Tiedän, mikä on ympäristöministeriön rooli luonnonvarojen ohjauksessa. Se on ympäristönsuojelu. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii muun muassa turvaamaan puhtaan suomalaisen ruoan riittävyyden. Tiedän työvoima- ja elinkeinoministeriön roolin.

Siksi kysyinkin pääministeriltä, kuka teidän hallituksessanne vastaa kansainvälisen luonnonvarapolitiikan seuraamisesta, koska ensi töiksenne lakkautitte luonnonvarainneuvoston. Onko elintä, joka seuraa kansainvälisen luonnonvarapolitiikan kehittymistä, vai ajelehditteko te ihan jätevesivirtojen vietävänä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin ympäristöministeri tuossa totesi, kaikki kolme ministeriötä seuraavat luonnonvarapolitiikan toteutumista eri näkökulmasta. Mutta siihen en osaa vastata, kuka käy tässä paneelin kokouksessa, jonka mainitsitte. Nyt en juuri tiedä. Jos olisin tiennyt, että kysytte, olisin voinut sen selvittää, mutta nyt en osaa ulkoa tätä muistaa. (Ministeri Ville Niinistö: Se on ministeri Häkämies!) — Se on ministeri Häkämies, okei, se tuli nyt tässä. Eli vastaus kysymykseen: ministeri Häkämiehen alla on tämä luonnonvarapaneeliin osallistuminen.

Arvoisa puhemies! Talvivaara on suuri mahdollisuus, mutta samalla suuri mahdottomuus, ellei näitä ympäristöpäästöjä nyt saada kuriin. Sehän on eräänlainen suuri kemiallinen tehdas koko kaivos. Se on kemiallinen prosessi, jota sellaisenaan ei nikkelin tuotannossa ole missään muualla maailmassa.

Silloin kun aikanaan näitä ympäristölupia on ratkottu, niin varmaan se paras tietämys ei ole ollut silloin käytössä niillä, jotka näitä päätöksiä ovat tehneet. Nyt kysymys kuuluu, pääministeri vähän siihen aihealueeseen tässä jo tulikin: eikö tässä tilanteessa voitaisi muodostaa yli näitten hallintorajojen sellaista toimintaryhmää, johon koottaisiin paras ympäristöllinen asiantuntemus, paras rakentamiseen liittyvä asiantuntemus, paras geologiaan liittyvä asiantuntemus, joka yhdessä tuon yrityksen, Talvivaaran, johdon kanssa ottaisi tämän asian haltuun niin, että ensi tilassa voitaisiin päästöt ensi vaiheessa minimoida ja sitten lopettaa, ja joka tähtäisi myöskin siihen, että vesikierto tuolla alueella saataisiin suljetuksi niin nopeasti kuin suinkin mahdollista? Sehän on ehdoton edellytys (Puhemies koputtaa) pitkän päälle, että asia on kunnossa.

Ympäristöministeri  Ville  Niinistö

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä huomio, ja tosiaan tämä biokasaliuotusmenetelmä on hyvin raskas ja kuluttava, ja Talvivaaran toiminnan mittaluokka on niin suuri, että se on harvinainen kaivos Suomessa sen takia ja sen ongelmatkin ovat olleet poikkeuksellisia luonteeltaan.

Ympäristöministeriön johdolla eilen päätettiin perustaa erityinen työryhmä, johon tulee asiantuntemusta kaikilta olennaisilta ministeriöiltä ja viranomaisilta, jotka tekevät päätöksiä kaivokseen liittyvissä työterveyden, säteilyturvan, patoturvallisuuden ja ympäristönsuojelun kysymyksissä, ja me käymme tämän Talvivaaran tapauksen kautta läpi, mitä tehostettavaa on eri ministeriöiden alojen lainsäädännössä, ohjeistuksessa, valvonnassa. Osa ongelmasta on se, että osa tästä sääntelystä ei ole itse asiassa ympäristönsuojelusääntelyä, vaan muiden viranomaisten sääntelyä, ja näiden pitää puhua hyvin keskenään, jotta nämä prosessit saadaan hallintaan. Tämä työ on käynnissä.

Lisäksi tuon esille, että tänään päätimme ministeriössä erikseen perustaa erillisen selvitysryhmän arvioimaan Talvivaaraan liittyviä ympäristöongelmia kokonaisuudessaan ja viranomaisten toimintaa niihin puuttumisessa, koska kansalaisten taholta on tullut paljon palautetta siitä, että pitäisi arvioida kokonaisuudessaan, onko tässä kaikki mennyt oikein, ja sen selvitysryhmän tulosten pohjalta voidaan myös tehdä lisätoimenpiteitä, jos on tarvetta, ja kuten sanoin, niitä on jo toteutettu minun ministerikaudellani kyllä enemmän (Puhemies koputtaa) kaivostoiminnan ympäristöongelmien ratkaisemiseksi kuin ikinä aikaisemmin tässä maassa.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Haluaisin vain kiinnittää huomiota siihen, että pari kolme viikkoa sitten pidettiin erittäin merkittävä, eri toimijoita ja kestävän kaivostoiminnan kehittämistä koskeva tilaisuus täällä Helsingissä. Sitä edelsi tietysti se, että edellisen hallituksen aikanahan jo tehtiin tämmöinen mittava luonnonvarastrategia-asiakirja, joka muuten on erittäin hyvä ja käyttökelpoinen edelleenkin. Tässä tapaamisessa haluttiin viestittää neljää asiaa: yhtäältä sitä, että kaivostoiminnalla voisi olla myös tulevaisuudessa Suomessa mahdollisuuksia — 30 000 ihmistä on nyt jo töissä tässä klusterissa, joka liittyy kaivannaistoimintaan — mutta yhtä aikaa sitä, että meillä on kestävä ympäristönsuojelu ja luonnonvarojen järkevä käyttö ja suojelu, jonka pitää olla tehokkaampaa kuin nyt, ja kolmanneksi, että matkailuelinkeino voi toimia myös tässä rinnalla niin, että sen toimintaedellytyksiä ei vaaranneta, ja neljänneksi, että tämä kansalaishyväksyntä, yhteiskunnallinen sosiaalinen hyväksyntä kaivannaistoiminnalle, on varmistettu.

Se asia on siinä, miten me näitä neljää asiaa voimme viedä yhtä aikaa niin, että kaikki voivat toimia, ja tämä on minusta sellainen kestävän kaivostoiminnan iso strategia, ja näitten asioitten kanssa me haluamme tehdä nyt hyvää yhteistyötä eri toimijoitten kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Talvivaara on päästänyt, jos me katsomme aineitten kautta, nikkeliä noin 100 kiloa tunnissa, ja jos me katsomme tätä aikajanaa, mitä sunnuntaista tähän päivään on mennyt, niin melko monta tuntia on kulunut, ja koko sen kaivoksen päästömäärä saisi olla vuodessa 900 kiloa. Sieltä lähtee kymmeniä kiloja kadmiumia, joka on aivan hirveän myrkyllinen aine, sieltä lähtee uraania. Siis todella suuren luokan asia, voisi puhua jo katastrofista, ympäristökatastrofista. Tämä ei ole enää mitään muuta tällä hetkellä.

Sitten kun me katsomme sitä yhtiötä vähän pidemmällä aikajanalla, niin yhtiö on saanut 92 huomautusta kaikkiaan nyt tämän toimintansa aikana. Ja kun me katsomme, mihin ne vedet virtaavat, niin muun muassa kotikaupunkini Oulu ottaa juomaveden siitä Oulujoesta. Siellä on satojatuhansia ihmisiä sen joen juomaveden perässä, elikkä kyllä tämä on mittasuhteiltaan ihan valtavan iso asia, niin että tämä pitää muistaa tässä. Siitä syystä minä pääministeriltä haluan kysyä, että kun Obama antoi 15 minuuttia reagointiaikaa siihen, että kun valitetaan tästä katastrofista, joka heillä oli, niin eikö tämän poliittisen tahdon pidä myös välittyä. Minä olen samaa mieltä, että emme me voi mennä siihen virkakoneistoon, mutta poliittista tahtoa me voimme osoittaa niin edustajina kuin hallituksenakin. Kysyn: miksi hallitus ei ole sitä osoittanut?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kun on osoittanut. Eli kaikki se, mitä viranomaispuolella on voitu tehdä tähän mennessä, on tehty. Samoiten on muodostettu yhteistyöryhmiä, niin että eri viranomaiset pystyvät kollaamaan omaa tietämystään toistensa kanssa. Olen aivan samaa mieltä edustaja Korhosen kanssa, että nyt on tehtävä kaikki, millä tämä vahinko voidaan minimoida. Itse ajattelisin näin — vähän siinä hengessä, mitä edustaja Pekkarinen tuossa totesi — että ihan tämän päällä olevan ongelman ratkaisun ja tulevien, nimenomaan Talvivaaraan kytkeytyvien ongelmien, estämiseksi nyt olisi tärkeintä, että meidän eri viranomaiset plus yhtiön johto etsivät kaikki mahdolliset mutta myös mahdottomat riskit ja varautuvat niihin, koska näitä mahdottomia riskejä tuntuu nyt tulevan vähän liikaa. Eli tämä on yleisen uskottavuuden kannalta, yhtiön tulevaisuuden kannalta ja luonnollisesti ympäristönsuojelun ja turvallisuuden kannalta olennaista, että nyt varaudutaan myös niihin mahdottomiin, joihin tähän mennessä ei ole pystytty varautumaan.

Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on onneton tapahtumaketju. Meidän täällä eduskunnassa täytyy puolustaa nimenomaan Kainuun ympäristöä mutta myös asukkaita ja työtä. Se, että sieltä lähtee pohjoisen vesialueelle sinne Jormasjärvelle ja Nuaselle ja sitä kautta sitten Oulujärvelle päästöjä, on ympäristötapahtuma, joka on todella merkittävä. Itse olen ollut tänä päivänä yhteydessä myös Pekka Perään ja uskon, että tämän kalkitsemisen ansiosta metallit, varsinkin uraani ja nämä raskasmetallit, saadaan osittain sieltä saostettua alas, ettei niin onnetonta tapahtumaa synny kuin edustaja Martti Korhonen äsken kuvasi.

Mutta minä kysyisin asianomaiselta ministeriltä, mikä on viranomaisten vastuu tämmöisissä tapauksissa kuin esimerkiksi tätä kyseistä kipsisakka-allasta tehtäessä. Jo silloin kun sitä tehtiin, esiintyi lehdissä ja tällaisissa kysymyksiä, voiko tuollainen vähän yli millin paksuinen muovi kestää tämmöisessä asiassa, ja sen jälkeen nämä seuraavat altaat tehtiinkin jo paremmin.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Nämä olivat kaikki hyviä kysymyksiä nämä teknisiin ratkaisuihin liittyvät huolet. Täytyy sanoa itse asiaan perehtyneenä ja ely-keskuksen kanssa keskustelleena, että useissa osissa laitoksen toimintaa on kuitenkin käytetty hieman parempaa tekniikkaa kuin julkisuudessa on ollut. Eli kaikki tieto, mitä lehdissä on ollut, ei ole pitänyt paikkaansa näitten järjestelyjen osalta, mutta on selvä, että juuri tämä kipsisakka-allas oli itse asiassa sentyyppinen, joka olisi varmasti poistunut käytöstä uuden ympäristöluvan myötä, joka tulee tammikuussa. Se oli tekniikaltaan vanhentumassa, ja siinä oli tehty korjaustoimenpiteitä, jotka eivät olleet riittäneet.

Yksi osa tämän uuden selvitysryhmän arviointia on juuri arvioida myös viranomaisten toimintaa siinä, että onko se ollut riittävää. Itse haluan korostaa sitä, että myös valvontaviranomaisella on mahdollisuus ympäristöluvan lisäksi uusien kysymysten noustessa esille tehdä uusia vaatimuksia yhtiölle. Ja tämä on tärkeätä, että aluehallinto käy nyt tarkkaan läpi sen, että myös valvontaviranomaisella on mahdollisuus ympäristöluvan tosiasiallisen tilan ja yhtiön ilmoittamien velvoitteiden toteutumiseksi edellyttää myös luvan voimassaoloaikana uusia rajoituksia.

Aluehallintovirasto päättää uudesta ympäristöluvasta, joka tulee varmasti edellyttämään korkeaa ympäristönsuojelun tasoa Talvivaaran kaivoksessa, ja se lupa tulee näillä näkymin tammikuussa, jossa sitten määritellään näitten jokaisen teknisen ratkaisun (Puhemies koputtaa) tarkat edellytykset.

Arvoisa herra puhemies! Tämä Talvivaaran katastrofi on tietysti kaivosteollisuudelle imagotappio, mutta ennen kaikkea se on ympäristötappio alueen eläimille, luonnolle ja alueen ihmisille. Pitää kuitenkin muistaa, että ei ole syytä ylireagoida eli muun muassa suunnitella koko tuotannon lopettamista tai uhata sillä. On vain löydettävä, kuten ministeri Ihalainen äsken sanoi, vastuullinen tapa toimia, ja sitä pitää vaatia kaikilta osapuolilta nyt, jatkossa ja joka vaiheessa prosessia.

Kysynkin hallitukselta: voiko hallitus vakuuttaa, että tämän sinänsä ikävän ja turhan ympäristökatastrofin seurauksena kiinnitetään yhä parempaa huomiota kaivoshankkeiden jokaiseen vaiheeseen ja että Suomelle tärkeä teollisuuden ala saa jatkua Suomessa myös tulevaisuudessa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Virheistä pitää oppia. Hallituksella on tavoitteena se, mikä tuossa aiemmin jo tuli esille, että Suomi voisi olla edelläkävijä ympäristötehokkaan, kasvavan kaivostoiminnan maana, jossa työpaikkoja ja verotuloja voi tulla kaivannaisteollisuudesta, mutta se on tehokkain mahdollinen. Sen kaikki prosessit ovat siis tehokkaimpia mahdollisia, puhtaimpia mahdollisia. Tässä on ihan itsestään selvä intressi sekä ympäristön kestävyyden kannalta mutta myös sen takia, että tämmöinen kehitys voi olla meille piristysruiske puhtaiden teknologioiden kehittämisessä, joita viedään ympäri maailmaa. Näin ollen, kun tähän vielä lisätään matkailulliset intressit ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys eli sosiaalinen vastuu, niin tässä on se paketti, jota me nyt ajamme takaa, jota me nyt edistämme hyvin monella tavalla. Niin kuin ministeri Ihalainen totesi, meillä oli viime viikolla Helsingissä hyvin laaja-alainen, kaikki osapuolet yhteentuova seminaari tältä pohjalta. Nyt etsitään niitä keinoja, miten voitaisiin yhdistää nämä kaikki intressit, koska tässä on kysymys monimuotoisuuden edistämisestä, ympäristön kestävyydestä, uuden teknologian kehittämisestä, kasvavasta kaivostoiminnasta ja siitä, että kaikki tämä voi olla harmonisessa sopusoinnussa muiden meidän tarpeidemme kanssa, kuten matkailun kanssa.

Ympäristöministeri  Ville  Niinistö

Arvoisa puhemies! Haluan korostaa, että kun alan kanssa olen keskustellut, niin kyllä kaivannais-teollisuus itsekin on alkanut katsoa peiliin, ja niin on syytäkin. Eli monet alan toimijat sanovat, että myös prosessiteknisen hallinnan, sen tehokkaan vedenkierron kannalta, mistä edustaja Pekkarinen puhui, myös taloudellisen kannattavuuden kannalta on järkevää se, että ympäristötekniikka on alusta saakka ohjaamassa hankkeen suunnittelua. Minä olen itse korostanut yrityksille sitä, että hankkikaa itse se ympäristöosaaminen, älkää ulkoistako sitä. Ympäristögeologeja, ympäristö- insinöörejä pitää olla alusta saakka ohjaamassa teknisiä ratkaisuja. Se, miten ympäristöhallinnon ohjeistus ja käytännöt ovat viime vuosina, minun ministerikaudellani muuttuneet, on lähtenyt siitä, että ympäristövaikutusten arvioinnissa oikeasti edellytetään myös yhtiöiltä itseltään vahvaa sitoumusta ja osaamista niitten ratkaisujen toteuttamiseen, mitä yhtiöt sanovat. Tässä viranomaiset voivat toimia myös apuna.

Lopuksi haluaisin korostaa koskien sitä, mitä edustaja Korhonen sanoi. Siihen on syytä todeta, että toistaiseksi valtaosa näistä jätevesivuodoista, joiden mittaluokasta puhuitte, on edelleen kaivosalueella. Niiden hallinta on tärkeää, ja yhtiön pitää ne myös puhdistaa. Ne eivät saa päästä vesistöön, ja heillä ei ole oikeutta päästää niitä vesistöön.

Arvoisa puhemies! Kyllä kansalaiset ja monet meistä poliitikoistakin alkavat olla jo sitä mieltä, että jo riittää selvityksille, jo riittää työryhmille. Eikö olisi, ministeri Niinistö, ollut jo hallintopakon käytön aika, kun kaivosyhtiö ei ole toistuvista huomautuksista huolimatta ottanut opikseen?

Puhemies! Haluan palata vielä viime kauteen, jolloin tässä talossa vietiin läpi suuri aluehallinnon uudistus kovalla, kovalla kiireellä, monien virheiden saattelemana. Tuolloin eduskunnan ympäristövaliokunta, jota johdin, esitti monia erittäin perusteltuja huolenaiheita siitä, että tämä uudistus, jota, ministeri Niinistö, myös teidän puolueenne oli tekemässä, johtaa käytännössä siihen, että elyistä ympäristöosaaminen heikkenee ja jää elinkeinoelämän ja talouden jalkoihin. Onko nyt, ministeri Niinistö, tämä teidän uudistuksenne, viime kaudella tehty uudistus, vienyt tämän ympäristöosaamisen pois? Tähänhän viittaavat esimerkiksi ne tilastotiedot, joissa kerrotaan, että nimenomaan ympäristöpuolelta elyistä on viety enemmän henkilökuntaa kuin muilta alueilta.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Rehellinen vastaus rehelliseen kysymykseen: en ole ollenkaan tyytyväinen aluehallintouudistuksen lopputulokseen ympäristöhallinnon osalta. Kyllä olin jo viime hallituskaudella huolissani siitä. Tästä hallituksen sisällä silloin käytiin tiukkoja neuvotteluja. Esitys parani, mutta se ei ollut täydellinen.

Ympäristöhallinnolla on itsenäinen asema osana elyjä ja aveja. Ympäristölupapuolella on ollut vähemmän ongelmia, mutta joissain elyissä on ollut myös ympäristötehtävien priorisoinnissa ongelmia. Me olemme käynnistäneet osana elyjen uudistamista myös erillisen selvityshankkeen. Ympäristöministerin nimeämä selvityshenkilö on arvioimassa sitä, miten ympäristöhallinnon toiminnan tehokkuutta ja laatua ympäristön tilan vaalimiseksi voidaan parantaa nykyisen aluehallinnon puitteissa uudistamalla tehtävänjakoa, määrittämällä tehtäviä uudestaan tai ehkä myös arvioimalla joidenkin tehtävien valtakunnallistamista. Tässäkin tapauksessa yksi kysymys on se, että jos on hyvin suuria hankkeita ja niihin liittyvä valvonta on vaativaa, pitäisikö olla valtakunnallinen, suppea ympäristövirasto, jossa olisi vastuu hyvin vaikeista tapauksista, jolloin niistä ei päätettäisi maakunnallisella tasolla.

Minä olen valmis selvittämään kaikki mahdolliset keinot, joilla ympäristön tilaa turvaavan ympäristöhallinnon asema vahvistuu, ja hallituksessa yhdessä arvioidaan tätä kokonaisuutta aluehallinnon osalta.

Arvoisa herra puhemies! Aikaisemmin kansalaisten oikeusturvan vaarantuessa ympäristöuhkien tai ympäristöriitojen yhteydessä oikeusministeriölle on — siellä on oma budjettiluokkansa — lisäbudjetilla tai varsinaisessa budjetissa siihen olemassa oleville momenteille annettu erityinen määräraha kansalaisten oikeusturvan toteutumisen varmistamiseksi.

Aivan niin kuin edustaja Ruohonen-Lerner kertoi, on kysymys omaisuudesta, kesämökeistä, mutta ennen kaikkea on perustuslain säätämä oikeus meille jokaiselle Suomen kansalaiselle turvallisesta ympäristöstä. Jotta tämä oikeus toteutuu, niin siihen todennäköisesti pienempien, köyhempien, paikallisten ihmisten oikeusturvan kannalta tarvitaan myös poikkeuksellisia oikeusturvatoimia. Kysyisin oikeusministeriltä: oletteko käynnistänyt tämän jo olemassa olevan metodin käyttämisen ja sinne lisäbudjetilla rahan hankkimisen?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Varmasti edellinen oikeusministeri tuntee tämän kohdan paremmin kuin nykyinen ministeri tuntee, ja erittäin hyvä, että asia tuli esille. Teemme niin, että huomenna selvitetään asia ja palataan siihen.

Arvoisa herra puhemies! Kaivosteollisuus on kaikesta huolimatta tärkeä osa Suomessa tapahtuvaa yritystoimintaa, varsinkin kun monilla aloilla on menossa ankarat saneeraustoimet.

Eräät tahot ovat julkisuudessa esittäneet jopa Talvivaaran kaivostoiminnan sulkemista. Talvivaaran osalta ongelmien syytä on vieritetty ely-keskuksen suuntaan, johon se tietysti pääosin kuuluukin. Ihmetyttää, että kun ely-keskus on antanut 40 huomautusta ja myös muita huomautuksia on tullut, niin kuka tässä on oikein tehnyt sitä valvontaa tai onko tämä valvonta todella lapsenkengissä.

Varsinaisesti kysyn: onko tällä katastrofilla vaikutusta hallituksen haluun saattaa voimaan jonkinlainen kaivosvero, jolla voitaisiin korvata aiheutettuja ympäristövahinkoja?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tällä ei ole tähän asiaan merkitystä. Me arvioimme kaivosteollisuuden tulevaisuutta ihan muista lähtökohdista. Niin kaivosteollisuus kuin moni muukin teollisuudenala maksaa erilaisia lupamaksuja, mutta kyllähän lähtökohtana pitää olla se, että tämänkaltaisilta ongelmilta vältytään. Kun halutaan yhtäältä kasvavaa kaivostoimintaa ja toisaalta ympäristötehokkainta kaivostoimintaa, silloin kysymys on sääntelystä, nimenomaan ympäristötoiminnan sääntelystä, eikä siitä, että se toimintaympäristö tehdään taloudellisesti mahdollisimman kannattamattomaksi. Meidän pitää arvioida näitä erilaisia puolia, millä pystytään saamaan se ympäristötehokkuus ja sääntely parhaalle mahdolliselle tolalle ja samaan aikaan kaivosteollisuudelle kasvun edellytykset. Tämä on se lähtökohta, jota tässä pohditaan, mutta näihin vielä palataan useaan otteeseen.