Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessähän ehdotetaan muutettaviksi rataverkon käyttösopimusta, liikenteenohjausta, osajärjestelmän käyttöönottoluvan myöntämistä, kuntoyksikköjen käyttöönottoa ja poikkeusoloihin varautumista, onnettomuuksista ilmoittamista sekä muutoksenhakua koskevia rautatielain säännöksiä.

Herra puhemies! Näihin poikkeusoloihin ja ylipäätään rataverkkoon haluan kiinnittää erityistä huomiota. Kun puhutaan poikkeusolotilanteista, silloin on yleensä jonkinnäköinen luonnonkatastrofi, kriisi tai vastaava ja silloin on äärimmäisen tärkeätä, että meidän infra toimii tässä maassa. Jotta se voi toimia tehokkaasti ja toimia niin, että me saamme rataverkkoa käytettyä, niin sen pitää olla myöskin kunnossa, sen pitää olla koko maata kattava.

Minä haluaisin muutamaan rataosuuteen kiinnittää erityisesti huomiota tähän liittyen. Meillä on tietenkin nämä pääradat olemassa mutta sitten niihin liittyviä liitännäisratoja sekä myös Suomen poikittaisyhteyksiä. Pohjanmaan suunnalla on Suupohjan rata, joka on paininut jo pitkään rahoituksen ja peruskorjaustarpeen suhteen. Siellä tällä hetkellä ruvetaan investoimaan muun muassa Kaskisissa uuteen logistiikkakeskukseen. Tämä rata merkitsee erityisen paljon, ja sillä on erityisesti tähän huoltovarmuuteen ja poikkeusoloihinkin liittyviä tekijöitä, jotta päästään sinne rannikon satamiin myös tuossa keskisessä Suomessa kuljetuksia tekemään. Toinen on tämä Seinäjoen ja Jyväskylän välinen ratayhteys eli Haapamäen rata, siis Seinäjoelta Haapamäen kautta menevä ratayhteys. Se on äärimmäisen tärkeä ratapari tälle Pohjanmaan radalle, että on näitä vaihtoehtoisia reittejä niin kuljetuksiin kuin sitten myös ihmiskuljetuksiin, henkilökuljetuksiin, olemassa. Haluan kiinnittää näihin kyllä erityisen suurta huomiota raideliikenteen kokonaisuuden kannalta ja näihin poikkeusoloihin varautumisenkin kannalta.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Savola tässä kuvasi hyvin tätä lakiesitystä. Kun tässä on kysymys myös tosiaan rautateiden huoltovarmuuteen ja poikkeusoloihin varautumiseen liittyvistä asioista ja täällä on paikalla liikennevaliokunnan puheenjohtaja ja lukuisia liikennevaliokunnan jäseniä, niin haluan vain todeta myös tässä yhteydessä sen, että koko maan huoltovarmuutta parantaisi huomattavasti se, että rataverkkoa aktiivisesti edelleen kehitettäisiin niin, että yhteys Jäämeren jäästä vapaisiin satamiin saataisiin aikaan. Kun jatkuvasti olen kuullut puheenvuoroja muun muassa Norjan suunnasta siitä, että heillä olisi kiinnostusta tätä rataverkon kehittämisyhteistyötä Suomen kanssa tehdä mutta Suomesta ei riittävän aktiivisesti näitä avauksia tule, niin toivon, että liikennevaliokunnan jäsenet, ei ehkä välttämättä juuri tämän lain yhteydessä mutta aktiivisesti omassa työssään, tätä asiaa pitäisivät esillä, että Suomessa tähän asiaan kiinnostusta on ja kiinnostusta löytää kansainvälistä yhteistyötä Norjan, Ruotsin ja totta kai myös Venäjän kanssa niin, että näitä uusia yhteyksiä pystytään rautateitse luomaan ja sitä kautta uusia talouden kasvumahdollisuuksia Suomelle.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä tosiaan on nyt kysymys huoltovarmuudesta ja rataverkon käytöstä poikkeusolojen aikana. Ne ovat tietysti tilanteita, joissa tämä infra pitää mahdollisimman tarkoituksenmukaisimmalla keinolla saada hyödynnettyä ja liikenne hoidettua. Mutta yleisesti tästä rautatieverkon kehittämisestä: Nämä keskustelut rautatieyhteyden luomisesta Jäämerelle ovat erittäin tärkeitä pohjoisen elinkeinojen kehittämisen kannalta, ja niitä eri vaihtoehtoja luonnollisesti jatkossa tutkitaan. Myös edustaja Savolan esille ottama Pohjanmaan radan kunnostuksen loppuun saattaminen on tärkeä rataverkon läpäisykyvyn ja toimivuuden kannalta.

Yksi näkökulma, joka näiden pitkän matkan ratahankkeiden ulkopuolelle tai alle usein jää, on se, mitä itse olen pitänyt esillä, että nykyinen rataverkko pitäisi hyödyntää maksimaalisella tavalla. On tehty investointeja ratoihin ja erityisesti henkilöliikenteen osalta täällä Ruuhka-Suomessa voitaisiin edelleen hyödyntää rataverkkoa perustamalla seisakkeita ja asemia niihin paikkoihin, joissa siihen mahdollisuus on. Sitten tätä kehitystä pitäisi tukea maankäytön, asumisen ja liikenteen muun suunnittelun kaavoituksessa niin, että saataisiin isoja joukkoja rautatieliikenteen pariin. Tästä nyt muutamia hankkeita, positiivisia hankkeita, on tulossa, ja niistä mainitsen esimerkiksi tuolla Orimattilan alueella Hennan seisakkeen hankkeen, joka sijoittuu tuolle Kerava—Lahti-oikoradalle, jota ei ole millään lailla sen valmistumisen jälkeen hyödynnetty. Kun nämä isot investoinnit tehdään, niin ne täytyy myös maksimaalisesti hyödyntää.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt kun liikennevaliokunnan puheenjohtaja on täällä paikalla, haluan kyllä kysyä tähän liittyen.

Nämä pääradathan meillä, aivan niin kuin kuvasitte, ovat niitä, mitä kunnostetaan, ja ne ovat suhteellisen hyvässäkin kunnossa tällä hetkellä. Mutta sitten on näitä hiljaisemmin liikennöityjä reittejä, joita tällä hetkellä tuetaan, jotta niillä pystyy liikenne kulkemaan. Valitettavasti monelta osin nämä hiljaiset liikennemäärät johtuvat siitä, että junavuoroja ei niillä myöskään tarpeeksi ole. Tämä on vähän semmoinen muna—kana-ilmiö: Kun ei ole liikennevuoroja, niin ei ole matkustajia. Kun ei ole matkustajia, niin ei lisätä liikennevuoroja.

Huoltovarmuudenkin kannalta on äärimmäisen tärkeää, että näitä vaihtoehtoisreittejä on. Ne lisäksi myös palvelevat ihmisiä hyvin monelta osin, niin että sieltä maaseudultakin, esimerkiksi Haapamäen radan varrelta, pystyvät kulkemaan myös sellaiset ihmiset, keillä ei sitä omaa autoa käytettävissä ole.

Kysymykseni lähinnä tähän kuuluukin, kuinka näitä poikittaisyhteyksiä, kuinka näitä hiljaisemmin liikennöityjä ratayhteyksiä aiotaan liikennevaliokunnan puitteissa kehittää. Onko teillä tällaista keskustelua ollut, ja aiotaanko minkäännäköisiä kehittämisprojekteja tähän suunnitella?

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Liikennevaliokunnan puheenjohtaja toi hyvin esille täällä raideliikenteen kehittämistarpeet, ja erityisen tärkeää se on Suomessa. Kun me lähdemme arvioimaan lentoliikennestrategiaa ja lentokenttien toimivuutta eri puolilla Suomea, niin sitä ei voi tehdä yksinään, ellei siihen samalla ota raideliikenteen kehittämisstrategiaa mukaan ainakin jollakin tavalla, koska me joudumme sitten arvioimaan, mitä liikennemuotoa missäkin osassa maata kehitetään. Raideliikenne on aivan erinomainen muoto liikuttaa nopeasti ja tehokkaasti ja ilman päästöjä ihmisiä, ja sen takia lentoliikennestrategia ja raideliikennestrategia pitäisi periaatteessa aika pitkälle samalla kertaa käsitellä.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Savola toi esille vähäliikenteiset reitit raideliikenteessä, ja ongelmahan tosiaan on siinä, että jos se matkustajavolyymi ei ole riittävä, niin silloin ostoliikenteenkään käyttäminen ei siellä ole pidemmän päälle järkevää.

Mutta aivan kuten edustaja Eestilä äskeisessä puheenvuorossaan totesi, tällä hetkellä liikenteen järjestämisessä suunnitellaan matkaketjuja niin, että tämän maan jokainen alue olisi saavutettavissa matkaketjujen myötä niin, että siinä voidaan käyttää eri liikennemuotoja. Täytyy aika tarkkaan tutkia, miten ne liikennevirrat kantavat minkäkin liikennemuodon osalta. Ei voida ajatella niin, esimerkiksi kun lentoliikennestrategiaa kehitetään, että sitä kehitetään yksistään lentoliikenteen näkökulmasta, vaan eri liikennemuotojen — yksityisautoilu, joukkoliikenne bussien muodossa, raideliikenne ja lentoliikenne — pitää muodostaa sujuva liikenteen verkko. Erityisen tärkeätä on näiden liittymäkohtien toimivuus, jotta silloin, kun vaihdetaan liikennemuodosta toiseen, se on nopeaa ja sujuvaa. Se on tärkeää, että siinä kohtaa ei kestä liian kauan eikä laskutus ole vaikeata. Tähän liittyy myös tämä kansallinen joukkoliikennelipun kehittäminen niin, että yhdellä joukkoliikennelipulla voisi matkustaa eri liikennemuodoissa. Näiltä osin liikennevaliokunta kyllä pyrkii viemään eteenpäin tätä joukkoliikenteen kehitystä.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Jokinen sanoi, on erittäin tärkeää, että meillä olisi yhteinen lippu, joka käy joukkoliikenteessä. Sen sijaan lentoliikenteestä toteaisin sen, että se koetaan kuitenkin erittäin tärkeänä monessa maakunnassa. Elinkeinoelämä sitä puolustaa. Voin sanoa, että vaikka me tuolla Pirkanmaalla olemme aika lyhyen junamatkan päässä Helsinki-Vantaasta, niin kuitenkin siellä nähdään erittäin suuri itseisarvo sillä, että Pirkkalassa on lentokenttä ja meillä on myös kansainvälistä liikennettä. Siinä mielessä oli tärkeää, että myös tuossa lisäbudjetissa oli määräraha edelleen voimassa, EU-kilpailulainsäädännön vaikeuksista huolimatta, että Pirkkalan kakkosterminaalia kehitetään.

Olen samaa mieltä siitä, että täytyy olla näitä liikenneketjuja, joissa voidaan käyttää eri kulkuvälineitä, ja kaikkien maakuntien täytyy olla saavutettavissa ja sieltä täytyy päästä myös pääkaupunkiseudulle. Joka tapauksessa näkisin kuitenkin, että ennen kuin lähdetään kovin suuresti lahtaamaan tätä lentokenttäverkkoa, pitää hyvin tarkkaan miettiä, mitkä pidetään. Esimerkiksi Pirkanmaan kentän suhteen voin sanoa sen, että sinne voidaan tulla sitten Satakunnan suunnasta tai Pohjanmaaltakin päin asiakkaiksi.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt jos minäkin hiukan voin poiketa tästä asiasta ja tuoda esiin tämän globaaliyhteyden, sillä jo Venäjällä tsaarin aikana tsaari suunnitteli tätä poikittaisliikennettä Moskovasta aina läntiseen Poriin, ja tästähän on keskusteltu. Niin kuin puhemies oikein sanoi, nämä asiat eivät varmaan nyt liity tähän, mutta ehkä on sitten hyvä muistuttaa, että tästä poikittaisratakeskustelusta käydään keskustelua ja ennen kaikkea tavaraliikenteen osalta, että tämähän olisi se kansainvälinen liikenteen valtaväylä. Mutta ei tästä nyt tämän enempää.