Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Tuo tekniikka toimii näköjään pienellä viiveellä, mutta kiitos siitä, että muutaman ajatuksen tästä esillä olevasta laista voi sanoa.

Tämä alkuperäinen lakihan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta astui voimaan 1.5.99. Jo silloin tällä kotouttamislailla asetettiin tavoitteeksi se, että pyrittiin tehostamaan maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, koska nopea ja joustava integroituminen elikkä tämä kotoutuminen oli asetettu maahanmuuttopolitiikan perustavoitteeksi jo vuonna 97 annetussa hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisessa ohjelmassa.

Tämän esityksen, mikä on käsillä, keskeinen tavoite on turvata maahanmuuttajille, joilla on oikeus kotouttamissuunnitelmaan, tosiasiallinen mahdollisuus saada suomen tai ruotsin kielen opetusta ja perehdytystä suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen toimintaan sekä erityisesti parantaa valmiuksia päästä työmarkkinoille. Täällä on monissa eri yhteyksissä tullut esille se, kuinka todellakin niin tämä kielikoulutus kuin myöskin ammatillinen pätevyys ja sen pätevyyden sertifikointi täällä Suomessa ovat ihan niitä keskeisimpiä asioita, jotta maahanmuuttajalla on mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Tällä hallituksen esityksellä pyritään myöskin siihen, että eri viranomaisten, eri toimijoiden, työnjakoa selkiytetään ja kunnan tällaista yleis- ja yhteensovittamisvastuuta tarkennetaan koskemaan myös maahanmuuttajien kotouttamista ja kehittämistä ja suunnittelua ja seurantaa.

Se, mikä on tärkeää, on se, että tässä velvoite koskee myös kaikkia kunnassa asuvia maahanmuuttajia ja heidän tilanteittensa huomioimista ja kunnan alueella asuvien maahanmuuttajien etnisen yhdenvertaisuuden edistämistä.

Täällä, tässä salissa ja myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, varmasti myös monissa muissakin valiokunnissa, kun on käsitelty maahanmuuttajien asemaa, on erityisesti nostettu maahanmuuttajanaisten asema esille, jotka monta kertaa ovat jääneet pienten lasten hoitamisen takia kotiin, ja heidän integroitumisensa tähän suomalaiseen yhteiskuntaan on entisestään viivästynyt, ja kuitenkin heillä sitten seuraavan sukupolven kasvattajana on äärimmäisen tärkeä rooli siinä, kuinka he esimerkiksi pystyvät auttamaan jälkikasvuaan läksyjen teossa ja kannustamaan kielten opiskelussa. Sen tähden on hyvin tärkeää, että myöskin tämä tällainen huomioon ottaminen muittenkin kuin ainoastaan kotouttamislain piiriin oikeutettujen ihmisten kohdalla asetetaan kunnalle velvoitteeksi.

Tämä maahanmuuttajien kotouttamislaki on tuonut maahanmuuttajille oikeuden yksilölliseen kotouttamissuunnitelmaan. Tässä laissa sitä entisestään tarkennetaan, tuodaan selkeä luettelo siitä, mitä tällaisessa kotouttamissuunnitelmassa on vähintäänkin otettava huomioon. Suunnitelmaan on oikeutettu sellainen maahanmuuttaja, joka on työtön työnhakija tai joka saa toimeentulotukea. Tässä hallituksen esityksessä on haluttu myös ottaa huomioon se, että myös alle 18-vuotiaalla on oikeus tähän kotouttamissuunnitelmaan, mikäli hän tai hänen vanhempansa sitä vaativat. Elikkä tällaista joustavuutta ja harkintaa on haluttu tässä laajentaa ja myöskin nämä työmarkkinoitten ulkopuolella olevat henkilöt on haluttu huomioida.

Oikeus tähän suunnitelmaan kestää kolme vuotta. Tässä käsillä olevassa esityksessä on tarkoitus laajentaa sitä tarpeen mukaan jopa viiteen vuoteen, mikäli esimerkiksi kielen opiskelu ei ole sujunut sillä tavalla kuin ehkä alun perin on ajateltu. Tänä aikana maahanmuuttajan toimeentulo turvataan kotoutumistuella. Tähän kotoutumistukiasiaan tässä hallituksen esityksessä ei sinällänsä oteta kantaa, vaan se säilyy ihan entisenlaisena.

Silloinkin aikanaan, kun tämä maahanmuuttajien kotoutumislaki tuli, tämä kotoutumistuki ei sinällänsä ollut mikään aivan uusi etuus, vaan se muodostettiin silloin työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta, ja kotoutumistuen saaminen edellytti myös silloin tätä henkilökohtaista suunnitelmaa ja sovittuihin toimenpiteisiin osallistumista.

Nämä toimenpiteet suunnitellaan aina yksilöllisten edellytysten ja tarpeiden mukaan, mikä on tietysti äärimmäisen tärkeää, jotta näissä kotouttamistoimenpiteissä onnistutaan. Maahanmuuttajat ovat hyvin, hyvin heterogeeninen ryhmä. Meille tulee henkilöitä, joilla saattaa olla omalla äidinkielellään luku- ja kirjoitustaito hakusessaan, ja toisaalta meille tulee korkeakoulututkinnon suorittaneita ihmisiä, ja tuntuu siltä, että meillä on ollut tämä kotouttaminen, noin ehkä vähän yleistettynä voisi sanoa, ikään kuin kaikille sama, aivan kuin kaikki olisivat yhdestä puusta veistettyjä, ja sen tähden voi hyvin ymmärtää sen, että näitten toimenpiteitten vaikuttavuus ei varmasti ole ollut paras mahdollinen.

Myöskin maahanmuuttajalta odotetaan aktiivisuutta ja vastuuta tästä omasta kotoutumisestaan, ja maahanmuuttajilla on mahdollisuus ennen tämän suunnitelman laatimista lukea tästä suunnitelmasta hyvin tämmöinen käytännönläheinen tiedote, mikä on laadittu. Sitä on saatavilla useilla kielillä, ihan näitten, voisiko sanoa, eurooppalaisten kielten lisäksi myöskin arabiaksi, kurdiksi, persiaksi, serbokroaatiksi ja somaliaksi, elikkä tällä tavalla jo heti tässä, voisiko sanoa, kotouttamisen ensi vaiheessa ihmiselle halutaan tehdä selväksi hänen oikeutensa.

Yhteiskunta on puolestaan velvollinen huolehtimaan kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja voimavarojen järjestämisestä, ja kunta-, työvoimaviranomaiset ja myöskin muut viranomaiset laativat yhdessä sitten tämän paikallisen kotouttamisohjelman. Kunnalle tässäkin hallituksen esityksessä tuodaan tätä vastuuta, ei sinällänsä millään kustannuksia lisäävällä tavalla, mutta tätä velvoitetta halutaan erityisesti alleviivata. Toivotaan, että kun kunta laatii tätä kotouttamisohjelmaa, niin siinä otettaisiin mukaan myöskin nämä eri maahanmuuttajaryhmät ja erilaiset kansalaisjärjestöt, jotka edustavat näitä maahanmuuttajia, jotta saataisiin se todellinen ruohonjuuritason käytännönläheinen tieto näihin ohjelmiin, ettei niistä ohjelmista tulisi mitään teoreettisia asiapapereita. Kunnan on tähänkin saakka pitänyt olla aloitteentekijä tässä asiassa, joten sinällänsä mitään muutosta ei siihen ole tulossa.

Meillä on viime aikoinakin Suomessa ollut havaittavissa, että aika ajoin ja ehkä vähän paikkakuntakohtaisesti meillä on ikävä kyllä tällaisia rasistisia ilmaisuja maahanmuuttajia kohtaan, myöskin ihan avointa väkivaltaa, joten tällaista yhteistyötä kaikkien viranomaisten kesken, jossa myös esimerkiksi poliisi on mukana ja myöskin media tiedottamisvastuussaan, tulisi entisestään lisätä, jotta yhteiskuntaan luotaisiin sellainen ilmapiiri, missä ei kerta kaikkiaan hyväksytä minkäänlaista syrjivää ja rasistista suhtautumista.

Haluaisin myöskin tuoda esille tässä yhteydessä sen, että suomalaisen yhteiskunnan tulisi lisätä tietämystään erilaisista uskonnollisista yhteisöistä ja niitten ideologioista, koska kuitenkin tällainen uskonnollinen identiteetti on ihmiselle äärimmäisen tärkeä ja siitä kumpuavan maailmankatsomuksen ymmärtäminen varmasti myöskin näissä kotouttamisasioitten kanssa tekemisissä oleville ihmisille olisi hyvin hyödyllistä tietoa. Yhteiskunnan vastuu sisältää myös tämän kulttuurisesti moniarvoisen ja etnisesti tasa-arvoisen, vastavuoroisen ja suvaitsevan yhteiskunnan kehittämisen.

Vuonna 2004 Suomessa tehtiin noin 7 000 kotouttamissuunnitelmaa. Yleisille työmarkkinoille suunnitelman tehneistä siirtyi 17 prosenttia, työvoimakoulutukseen tai muuhun koulutukseen siirtyi 32 prosenttia, joten näyttää siltä, että nämä kotouttamissuunnitelmat ovat olleet kohtuullisen tehokkaita. Varmasti vielä parantamisen varaa on, ja siihenhän tällä käsillä olevalla hallituksen esitykselläkin pyritään.

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä todeta sen, että on selvää, että syntyperäiseen kansalaiseen verrattuna maahanmuuttajien kokemien ongelmien voisi ehkä noin yleisesti sanoa olevan kaksinkertaisia. Kotoutuminen elikkä integroituminen tähän yhteiskuntaan on usein huomattavasti pitkäkestoisempi prosessi kuin vain jokin kolmi- taikka viisivuotinen suunnitelma, mihin tässäkin nyt sitten luodaan edellytyksiä. Sen tähden on erittäin tärkeää, että hallitus edelleenkin ponnistelee sen eteen, että meille Suomeen tulevat maahanmuuttajat todellakin pystyisivät kokemaan Suomen kotimaanaan ja sellaisena yhteiskuntana, jota he haluavat omalla työpanoksellaan olla kehittämässä ja edistämässä.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta esitetään todella, että vastuita, työnjakoa, viranomaisten kesken selkiinnytetään kaikilla hallinnonaloilla ja saadaan tätä kotouttamista ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa joustavammaksi ja tehokkaammaksi. Nämä ovat todella odotettuja ja hyviä asioita. Tässä esitetään myös, että valtion keskushallinnon tasolle asetettaisiin kotouttamis- ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunta työministeriön yhteyteen ja että perustettaisiin maahanmuuttoasiain toimikuntia työvoima- ja elinkeinokeskuksen tueksi ja alueellisen yhteistyön tehostamiseksi. Nämä ovat varmasti hyviä asioita, jotta toimintaa voidaan kehittää.

Aloitimme tästä tämmöisen ennakkokäsittelyn työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, ja tätähän olemme aikaisemminkin käsitelleet työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, minkälaisia kysymyksiä nimenomaan sosiaalipolitiikan ja työvoimapolitiikan ja ulkomaalaispolitiikan kohdalla kaiken kaikkiaan eri hallinnonalojen sisällä on maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden osalta. Tästä esittelystä, perusteluista, ei löydy sitä, miten tulisi nimenomaan selkiinnyttää tätä sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön ja työvoimaministeriön tehtäväaluetta, mutta se lienee sitten valiokunnan tehtävä.