Täysistunnon pöytäkirja 108/2005 vp

PTK 108/2005 vp

108. TORSTAINA 20. LOKAKUUTA 2005 kello 16.30 (16.34)

Tarkistettu versio 2.0

Kuolan ydinjätteet

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeri Enestam on osallistunut tällä viikolla Rovaniemellä pidettyyn Barentsin euroarktiseen neuvostoon, ja siellä on tiettävästi keskusteltu Venäjän ja Kuolan niemimaan ydinjäteongelmista. Erityisesti Venäjän edustajat ovat antaneet ilmeisen rauhoittavia tietoja siitä, että nämä lukuisat eri sukellusveneisiin jätetyt reaktorit olisivat jotenkin niin sanotusti neutraloituja, että niistä ei olisi enää vaaraa. Ympäristöministeri Enestam on kuitenkin varmaankin aiheesta epäillyt, että näin ei olisi tapahtunut.

Voisiko ministeri Enestam vähän kertoa, mikä tämä tilanne siellä Kuolan niemimaalla näiden ydinjätteiden ja käytettyjen ydinpolttoaineiden suhteen on ja mitkä ovat teidän suunnitelmanne tämän ilmeisen mittavan ympäristö- ja terveysongelman ratkaisemiseksi.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa herra puhemies! Itse Barentsin euroarktisessa kokouksessa tästä asiasta ei keskusteltu ollenkaan, vaan lehdistötilaisuudessa kollega sai kysymyksen, johon hän vastasi suurin piirtein näin, että tilanne hänen käsityksensä mukaan on hallinnassa. Minä en kommentoinut tätä mitenkään, koska tällä hetkellä minulla ei ole riittävästi tietoa koko asiasta enkä ole tämän päivän aikana vielä ehtinyt sitä myöskään saada. Mutta tiedän, että tässä yhteistyössä yksi painopistealue on hoitaa tämä asia ja tähän on panostettu erittäinkin paljon. Yleensä ongelma on ollut, sikäli kuin tätä ydinjätettä on pystytty hoitamaan, välivarastoissa, ja en ole ihan varma, onko se tällä hetkellä niin hyvin hoidettu kuin pitäisi, mutta asia on omalta osaltani selvityksessä.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että ympäristöministeri selvittää tätä asiaa, koska tällaiseen rauhallisuuteen ei varmaankaan ole nyt aihetta. Kysyisinkin:

Mitkä nyt olisivat nämä tärkeimmät kanavat, jotka Suomella ja Suomen hallituksella ja ympäristöministeriöllä olisivat käytössään tässä asiassa, ja aiotaanko tämä ydinjäteongelma nostaa joillakin kansainvälisillä foorumeilla lähiaikoina ihan virallisesti esiin? Nythän kävi ilmi, että tämä on todella tullut vähän noin tiskin alta lehdistötilaisuudessa puheeksi, ja parempi sekin kuin ei mitään.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa herra puhemies! On tietenkin vähän ennenaikaista sanoa, ennen kuin selvitys on saatu, mihin toimenpiteisiin on pakko ryhtyä, mutta tiedän, että esimerkiksi Nefcon toimesta tähän on panostettu erittäin paljon ja pohjoismainen yhteistyö tässä toimii hyvin. Jos syytä on sitten nostaa asiaa laajemminkin keskusteluun, niin olen siihenkin valmis.

Astrid Thors /r:

Värderade talman! Värderade ministrar! Den här frågan har redan under ett flertal år varit aktuell, till exempel inom ramen för Ebrd och den nordliga dimensionen. Egentligen vill jag ställa en fråga till finansministern:

Har ni i era diskussioner med de europeiska finansieringsinstitutionerna efterlyst en sådan här master plan, där man skull slå fast var lagringen skall ske och enligt vilka principer och vilken instans skall vara den auktoriserade organisationen?

Monta vuotta on jo pohjoisen ulottuvuuden piirissä keskusteltu siitä, että puuttuu tällainen master plan tämän jätteen osalta. Suomi on pohjoisessa ulottuvuudessa ehkä kiinnittänyt enemmän Pietariin huomiota, norjalaiset taas tähän ydinjätteeseen, ja on pyydetty tällaista master plania.

Onko valtiovarainministeriö valmis ollessaan yhteydessä näihin eurooppalaisiin rahoituslaitoksiin ottamaan tätä esiin ja vaatimaan tällaista master plania?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Sinä aikana, kun olen valtiovarainministerin tehtävää hoitanut, tämä asia ei ole ollut esillä. Voi kuitenkin sanoa, että pohjoisen ulottuvuuden edistäminen kuuluu koko hallituksen työn painopisteisiin ja olemme johdonmukaisesti tehneet työtä myös sen puolesta, että Euroopan investointipankki omassa rahoituskehyksessään käyttää riittävästi rahaa pohjoisen ulottuvuuden eri toimintaohjelmien rahoittamiseen. Tarkoituksenani on aivan lähiaikoina tavata Euroopan investointipankin johtoa puhuakseni koko investointipankin toiminnasta ja siihen liittyvistä työn painopisteistä. Muutoinhan nämä investointipankkiin liittyvät asiat ovat varsinaisesti ministeri Wideroosin vastuulla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Heidi Hautalan kysymys käsittelee lähialueella olevaa ydinjäteongelmaa. Kysyisin Sosnovyi Borista arvoisalta ministeriltä. Nyt pitkään on ollut tietoja siitä, että Venäjä valmistautuu ydinjätteen vastaanottamiseen Suomenlahden etelärannalla Sosnovyi Borin alueella ja siellä olisi välivarastoja. Mahdollisesti sitten jatkokäsittely tapahtuisi muualla. Kuitenkin tieto valmiudesta Venäjän suunnalla tähän vastaanottoon on ollut aika pitkään keskustelussa. Kysyisin arvoisalta ministeriltä: Onko teillä tästä asiasta tietoa?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Ollessani lähialueministerinä kävin Sosnovyi Borissa suomalaisten asiantuntijoitten kanssa. Heidän arvionsa silloin oli se, että itse laitosreaktori on tällä hetkellä niin turvallinen kuin tuon kaltainen reaktori ylipäätänsä voi olla ja niitä standardeja, mitä myöskin Suomessa edellytetään, sovelletaan. Silloin todettiin, että välivarastointi on edelleen ongelmallista. Nyt eilisen keskustelun jälkeen liittyen ydinsukellusveneisiin olen pyytänyt myöskin tältä osin lisää selvitystä, mitä minulla ei vielä ole.

Markku  Laukkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä alkuperäinen kysymyshän oli erittäin tärkeä ja erittäin vakava. Sehän tarkoittaa sitä, että Kuolan niemimaa on käytännössä Suomen lähialuetta ja siellä on todennettavissa oleva ydinjäteongelma, joka pitää mahdollisimman nopealla tavalla ratkaista. Kun me tiedämme vielä Venäjän tavan suhtautua aikamoisella välinpitämättömyydellä tämänkin mittaluokan ongelmiin, se on monessa paikassa nähty, niin on täysin selvää, ministeri Enestam, että nyt tarvitaan hyvin monenlaisia toimia mielestäni niin EU-tasolla — te vastaatte myös pohjoismaisesta yhteistyöstä — kuin kenties pohjoismaisena yhteisesiintymisenä, mikä koskee myös Norjaa, muita Pohjoismaita, jotta tähän saadaan varmuus ja vastaus, että ryhdytään todella toimiin.

Kysynkin vielä, ministeri Enestam, paitsi sitä, miten aiotte nyt jatkaa, myös sitä, onko Venäjän ja Suomen ja sen kautta Venäjän ja EU:n välillä tällainen neuvottelumekanismi olemassa, sellainen elin, jonka puitteissa tällaista nopeata reaktiota tämän kaltaisiin syntyneisiin ongelmatilanteisiin (Puhemies koputtaa) voidaan käyttää.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Ehkä on syytä kuitenkin todeta, että nimenomaan tämän Barentsin euroarktisen yhteistyön puitteissa on jo ryhdytty toimenpiteisiin näitten hot spot -kartoitusten myötä ja erityisesti pohjoismainen instituutio Nefco on tähän panostanut ja bilateraaliyhteistyössä meillä on mahdollisuus näihin asioihin vaikuttaa.

Tavoitteena on nyt järjestää EU:n ja Venäjän yhteistyön puitteissa ympäristöministeritapaaminen mahdollisesti jo Itävallan puheenjohtajuuskauden aikana, jolloin laajemmin näistä asioista voitaisiin keskustella. Tällainen hanke on valmisteilla, ja tähän on Venäjän taholta suhtauduttu myönteisesti. Tämä on yksi tapa edetä.

Ilkka Taipale /sd:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri juuri toi koko tämän pohjoisen ulottuvuuden esiin. Kiinnitän yhteen asiaan huomion ja kysyisinkin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mari Kiviniemeltä:

Kun lähialuerahoja ei saa käyttää Suomessa pohjoisen ulottuvuuden ja lähialuetyön hyväksi toisin kuin kehitysyhteistyövaroja ja kehitysyhteistyötiedotusvaroja, niin tämä estää tavattomasti kenttätason yhteistoiminnan Kaliningradista Arkangeliin. Tunnen tämän erittäin hyvin sekä nahoissani että lompakossani ollessani ainoan Suomen Itämerikeskuksen puheenjohtaja. Toivoisinkin, että näitä lähialuerahoja hiukan valutettaisiin tänne kansalaisjärjestöpuolelle ja Suomessa käytettäväksi, jotta voimme kutsua erilaisia tulevia yhteistoimintatahoja tännekin. Mitä mieltä te olette?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tietenkin, kun puhutaan näistä lähialueyhteistyörahoista ja kehitysyhteistyövaroista, niin puhutaan ihan eri kokoluokan summista. Tiedän tämän ongelman, tästä on ennenkin ollut ed. Taipaleen kanssa puhetta, mutta meillä ei ministeriössä ole suunnitteilla muutoksia tähän nykykäytäntöön.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Rovaniemen Barents-kokoukseen päättyi Suomen kaksivuotinen puheenjohtajuuskausi. Kun nyt on asia noussut täällä keskusteluun, niin kysyn ministeri Enestamilta, kun tämähän on hyvä foorumi kiteyttää: Mitkä olivat Suomen mielestäni hyvin hoidetun puheenjohtajuuskauden tulokset, ja onko mahdollisesti odotettavissa, että nämä teemat jatkuvat sitten uuden puheenjohtajuuskauden aikana?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Tuolla kollega Trutnevhan vakuutti, että tällä valitulla linjalla on hyvä jatkaa. Ongelmat ovat vielä muun muassa näiden hot spotien osalta pitkälti ratkaisematta, seitsemän niistä on nyt erityisselvityksessä, ja ainakin tämän hänen vakuutuksensa perusteella, jos siihen on luottamista, levollisin mielin voi lähteä siitä, että meidän alulle panemamme hyvä työ siellä jatkuu. Meillä on tietenkin tässä yhteinen vastuu ja yhteinen intressi kannustaa venäläisiä jatkamaan tätä työtä.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä mielelläni kuulisin hallitukselta terveisiä, ehkä ulkoministeriön puolelta, mitä pohjoiselle ulottuvuudelle kuuluu, kun eduskunta teki suuren, suuren työn keväällä, aktiivisesti lausui, suuri valiokunta kokosi yhteen eri valiokuntien käsityksiä ja kannusti hallitusta jatkamaan. Nyt kun käsittelimme muun muassa budjettia, niin kävimme aika tarkkaan tuota kirjaa läpi ja sieltä tätä sanaakaan ei vielä löydy, vaan nämä hankerahat tulevat eri momenteilta. Ja kun sitten ympäristöpuolella viitataan lähialuetyörahoihin, niin myös sieltä on vedetty rahatasoa alemmaksi.

Kun kuuntelemme sitten viestejä kentällä toimijoilta, niin semmoista tietoa on saatu, että nyt on käynnissä uusi rahoituksen kerääminen, jossa Suomen pitäisi aktiivisesti näyttää myös esimerkkiä, koska ainakin tämän talon saamien tietojen mukaan tämä vipuefektivaikutus on niin suuri ja arvokas, että siinä Suomen kannattaisi ponnistella ja sitä myös rahoituksellisesti jatkaa. Se kohdistuisi juuri Luoteis-Venäjään, Kuolan niemimaalle ja ihan meidän lähellemme Itämereen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ulkoministeri voi jatkaa sitten. Pohjoisen ulottuvuuden toinen toimintaohjelma on tulossa päätökseen vuoteen 2007 mennessä. Pohjoisen ulottuvuuden tähänastisessa historiassa on myös näiden vipuvaikutusten ansiosta saatu aikaan jo yli 2 miljardin euron arvoiset investoinnit, jotka ovat pitkälti kohdistuneet ympäristönsuojeluun ja myös ydinturvallisuuden parantamiseen. Eli vaikka nämä rahat tässä rahoitusmekanismissa juuri oikeastaan tarkoituksella hankitaan eri lähteistä, se on samalla antanut mahdollisuuden siihen, että on pystytty juoksemaan kasaan tällaiset hankkeet, jotka on juostu.

Suomen puheenjohtajakaudella pohjoinen ulottuvuus tulee olemaan meidän puheenjohtajuusohjelmamme yksi selkeistä painopisteistä, jossa tavoitteenamme on saada ratkaisuja siitä, miten näiden toimintaohjelmien jälkeen tullaan jatkamaan vuodesta 2007 eteenpäin pohjoista ulottuvuutta, millä tavalla mahdollisesti olisi nykyisten terveysalan ja ympäristökumppanuuksien rinnalle löydettävissä joku kolmas kumppanuus ja lisättävissä konkretiaa pohjoiseen ulottuvuuteen.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun EU ja Venäjä ja Suomi neuvottelevat Venäjän ydinjätteitten loppusijoituspaikasta, niin onko suuri vaara, että Venäjän ydinjätteitten välivarastot siirtyvät jatkossa Olkiluotoon maan alle?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti sanottuna: siihen ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia.

Edustajat Suvi Lindén ja Satu Taiveaho merkitään läsnä oleviksi.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Ed. Laukkanen kysyi äsken niistä mekanismeista Suomen ja Venäjän välillä, mitkä tässä mahdollisesti voisivat tulla kysymykseen. Mielestäni ministeri vastasi kyllä erinomaisesti, mutta juuri tähän kysymyksen osaan hän ei oikein ottanut kantaa. Onko olemassa sellaista järjestelmää, jolla me voimme operoida?

Ja sitten jatkoksi siihen: Tässähän on myöskin kansainvälinen paine olemassa. En osaa nyt kohdistaa tätä kenellekään erityisesti, mutta tämä kansainvälinen paine on ihan totista totta. Siis meihin suuntautuu katseita muualta maailmasta nimenomaan tässä ydinjäteasiassa, ja mikä on meidän vastauksemme maailmalle suhteestamme Venäjään?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Ehkä ymmärsin tämän kysymyksen pikkuisen väärin, mutta erityisesti täällä meillä Säteilyturvakeskuksella on vastuu ja sitä kautta on mahdollista operoida EU:n sisällä ja myöskin sitten EU:n kautta Venäjään päin. Jos tarve vaatii, niin asia nostetaan sitten myöskin poliittiselle agendalle.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.