Markku Koski /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys 119 lähtee siitä, että Suomi menisi mukaan tähän EU:n kokeiluun, joka kohdistuu lähinnä parturi- ja kampaamopalveluiden sekä pienten korjauspalveluiden yritysten arvonlisäveroprosenttiin, sen alentamiseen 22:sta 8 prosenttiin.

Valiokunta käsitteli tätä asiaa ja kuuli asiantuntijoita, ja tämän asian osalta ei tullut mitään ongelmia esille. Tämähän tähtää siihen, että näille pienimuotoisille yrityksille saataisiin aikaan työvoimakehitystä elikkä työllistävää vaikutusta. Vattin arvion mukaan tällä muutoksella voitaisiin saada aikaan noin 800 uutta työpaikkaa ja ne kohdistuisivat lähinnä parturialalle, 8 prosenttia, ja korjaamoalalle, 12 prosenttia. Tämän vaikutus bruttomääräisesti olisi veromenetyksinä noin 42,6 miljoonaa euroa, mutta kun otetaan huomioon tässä tapahtuvat kompensoivat toimenpiteet säästöjen muodossa, niin menetys olisi loppujen lopuksi noin 26,8 miljoonaa euroa.

Tässä lähinnä parturipuolen osalta keskusteltiin aika paljon siitä, millä tavalla parturin leikkaaman tukan ja taas parranleikkuun osalta meneteltäisiin, että pystytään erittelemään sitten tämä toiminta, että ei mennä kosmetologien tontille. Siinä oli oikeastaan yksi ainut epäkohta, joka herätti aika paljon keskustelua. Siinä lähdettiin siitä liikkeelle, että pitää pyrkiä kuitenkin rajaamaan se toiminta, ettei mennä sille puolelle, ettei käy niin, että parturi tekee kosmetologin töitä ja prosentti on erilainen kuin varsinaisesti tässä kosmetologipuolella.

Valtiovarainvaliokunta esittää, että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana. Samalla voin todeta, että asian osalta jätettiin myöskin vastalause, mutta vastalauseen allekirjoittajat todennäköisesti kertovat, mitä se sisältää.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi arvonlisäverolain 85 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta on pieni, positiivinen väliaikainen askel oikeaan suuntaan. Siinähän ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi väliaikaisesti siten, että parturi- ja kampaamopalveluiden sekä pienten korjauspalveluiden arvonlisäverokanta alennettaisiin 22 prosentista 8 prosenttiin ja pieniin korjauspalveluihin luettaisiin polkupyörien, kenkien, nahkatavaroiden sekä vaatteiden ja liinavaatteiden korjauspalvelut. Edellä mainitut askeleet ovat kuitenkin minun mielestäni aivan liian lyhyitä siihen verrattuna, mitä me kuulimme eduskuntavaalien alla muun muassa juuri keskustapuolueen ehdokkaitten ja silloisten kansanedustajien taholta.

Nyt on jälleen, vaalien alla, kuultu puheita arvonlisäveron alentamisesta muun muassa ruuan osalta, kun eduskuntavaalit ovat vajaan viiden kuukauden päässä. On aivan pakko kysyä, onko tämä ehdotus — sinänsä hyvä, mutta erittäin pieni askel — keskustapuolueen puheiden ja lupausten lunastamista. Itse asettaisin sen samaan lunastamattomien lupausten ryhmään, jossa päällimmäisenä on tällä hetkellä kuuluisa kansaneläkkeen korottaminen 300 eurolla.

Arvoisa puhemies! Aivan erityisen huolestunut olen siitä, että monet erinomaista vapaaehtoistyötä tekevät urheiluseurat joutuvat maksamaan talkootyöstään arvonlisäveroa. Meillä on muun muassa Keski-Suomessa tästä huolestuttavia esimerkkejä juuri tältä ajalta. Tämä on todella kohtuutonta, koska urheiluseurat tekevät erinomaista liikunta- ja kasvatustyötä, ja korostan, että tuo työ on omaa vapaa-aikaansa käyttävien ihmisten ansiota. Sen vuoksi, arvoisa puhemies, esitän ja toivon, että hallitus toisi meille vielä tämän vaalikauden aikana ehdotuksen arvonlisäveron poistamisesta urheiluseurojen tekemästä vapaaehtoistyöstä, jolla ne omaa toimintaansa pitävät ja ovat pitäneet yllä.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että Suomen päätös tähän kokeiluun mukaan menemisestä parturialan ja joidenkin korjaamotoimintojen osalta alennetun arvonlisäveron kokeiluun on syntynyt. Me muistamme hyvin, että kun tätä aikaisemmin yritettiin, niin kantona kaskessa oli erityisesti silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö, joka vastusti tätä hyvin lujasti ja päättäväisesti ja ilmoitti, että Suomi ei mene tällaisiin kokeiluihin mukaan. Nyt sitten tämä on mahdollistunut.

Varmasti tästä rajauksesta on käyty sekä valtiovarainvaliokunnassa että etenkin sen verojaostossa paljonkin keskusteluja, miksi kosmetologipalvelut ovat ulkopuolella ja missä kulkee parrankäsittelyn ja hiustenleikkuun ja sillä välillä olevan kasvojen osan raja jne. Mutta käsitykseni mukaan tässä voidaan käsitellä vain niitä asioita, jotka tämän kokeilun piiriin kuuluvat, ja tässä yhteydessä sen laajentaminen sellaisenaan tämän kokeilun osalta ei olisi ollut mahdollista.

Mutta tosiasiassa, kun tässä oli kysymys arvonlisäverokannoista ja niiden alentamisesta, vasemmistoliiton vastalause perustuu siihen, että tässä yhteydessä olisi pitänyt ottaa käsittelyyn myöskin ed. Sirnön tekemä lakialoite elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta. Tätä ei kuitenkaan valiokunnan enemmistö halunnut hyväksyä, ja sen vuoksi käsittelyyn ei otettu tätä lakialoitetta, eikä siitä näin ollen voida myöskään täällä salissa päästä äänestämään, lasketaanko tässä yhteydessä myöskin elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Se olisi perusteltua.

Äskettäin tehty laaja tutkimus osoittaa elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen tuovan hyötyä erityisesti pienituloisimmille. Sillä on merkittäviä työllisyysvaikutuksia koko elintarvikeketjussa jne. Uskon, että pelkoja, joita aiemmin on ollut, että hinnat eivät menisi hyllyille asti ja asiakkaiden hyväksi, vaan jäisivät kauppojen katteisiin ja keskusliikkeelle, varmaan on hälventänyt kiristynyt kilpailu vähittäiskaupassa ja ulkolaisetkin toimijat tällä alueella.

Toisaalta on esitetty väitteitä arvovaltaiseltakin taholta, että on paljon parempia keinoja auttaa pienituloisia ihmisiä kuin alentaa ruoan arvonlisäveroa. On toki, jos löytyisi poliittista tahtoa nostaa opintotukea tuntuvasti, nostaa pienimpiä eläkkeitä tuntuvasti, nostaa työttömyysturvan peruspäivärahaa tuntuvasti, nostaa työmarkkinatukea tuntuvasti jne. Se olisi tietenkin parasta ja kohdistuisi kaikista parhaiten pienituloisempiin, niihin ihmisiin, joiden määrän lisääntyminen on johtanut tuloerojen edelleen kasvamiseen ja suhteellisen köyhyyden lisääntymiseen tässä maassa, mutta tähän ei vasemmistoliiton hyvistä pyrkimyksistä huolimatta poliittista tahtoa tunnu löytyvän, ei ainakaan tämän hallituksen toimesta. Muutamat eurot kansaneläkkeen tasokorotuksiin ovat aika vaatimattomia suhteessa siihen tarpeeseen, joka pienituloisemmilla ihmisillä on tulojensa lisäämisen suhteen.

Sen vuoksi, kun ei tunnu etuisuuksien tasokorotuksien kautta tulevan ratkaisua, pitää olla valmiutta keskustella myöskin muista vaihtoehdoista, verotuksen rakenteeseen liittyvistä vaihtoehdoista. Vasemmistoliitolla on lakialoite etuisuustuloihin sovellettavasta eläketulovähennyksen kaltaisesta vähennysjärjestelmästä, se toisi etua verotuksen rakenteen kautta pienituloisemmille. Se olisi parempi keino kuin nykyinen veropolitiikka, jota hallitus on harrastanut, mutta elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen myöskin toisi positiivisia vaikutuksia tulonjakoon ja toisi köyhimmille ihmisille helpotusta heidän ahdinkoonsa. Sen vuoksi pahoittelen sitä, että valiokunnan enemmistö ei suostunut tämän esityksen yhteydessä käsittelemään kysymystä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tätä lakia kyllä voi tervehtiä ilolla. Tämän kokeilulain tuloksia tullaan taatusti vertaamaan ja seuraamaan hyvin tiiviisti. Ehkä yksi tärkeimmistä kysymyksistä on, miten tämä arvonlisäveron tason lasku vaikuttaa hintatasoon.

Valiokunnan mietinnössä todetaan, että parturikampaamojen keskusjärjestö on tehnyt vastikään päätöksen, jonka mukaan verokannan alennus kehotetaan siirtämään täysimääräisesti palveluiden hintoihin. Hyvä näin, mutta kannustankin keskusjärjestöä ankaraan työhön, koska itsekin olen tavannut alan yrittäjiä ja he hyvin usein sanovat, että hintataso on jo niin alhaalla, että hintoihin tätä ei tulla siirtämään. Juuri muutama päivä sitten haastattelin Helsingissä erästä yrittäjää tästä näkökulmasta. Toisaalta tämän alan yksi ehkä kipeimpiä asioita on se, että järjestäytymisaste on kovin alhainen, joten työtä ja tiedottamista tämän suhteen kyllä varmasti tarvitaan.

Se, mistä olen vakuuttunut, on, että tällä lailla kyllä tullaan saavuttamaan parempia työllisyyslukuja. Erityisesti parturikampaamoalalla on paljon yksinyrittäjiä, naisia, jotka eivät syystä tai toisesta uskalla ottaa ulkopuolista työvoimaa, ja tämä nimenomaan madaltaa tuota kynnystä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tietysti on hyvä, kun yritetään tukea pienyrittäjyyttä tällä tavalla, mutta aivan niin kuin ed. Moilanen-Savolainen totesi, ongelma voi olla juuri siinä, että on jo vedetty kilpailutilanne niin tiukaksi, että pienyrittäjät joutuvat tekemään erittäin heikoissa tuottavuusoloissa työtään. Jää nähtäväksi, miten tämä lopulta hintoihin vaikuttaa.

Mutta asia, mihinkä ed. Uotila kiinnitti aiheesta huomiota, nimenomaan kysymys arvonlisäveron alentamisesta elintarvikkeiden kohdalla, on kysymys, joka vaatisi ehdottomasti päätöksen. Ruuan arvonlisäveron alennus on sosiaalinen ratkaisu, joka helpottaisi ihmisten arkipäivää, nimenomaan niiden ihmisten arkipäivää, joilla on taloudellisia ongelmia, pienet tulot, ja jotka laskevat käytännössä jokaista euroa, mikä on kukkarossa ja millä sitten pitäisi tulla aina kuukausi toimeen. Tämän osuvuus eli se, mitä merkitsisi esimerkiksi 17 prosentin arvonlisäveron lasku 12 prosenttiin, siis miten osuvasti se sitten helpottaisi esimerkiksi elintarvikkeiden hankkimista, jäisi nähtäväksi. Mutta uudet tutkimukset ovat toki sen suuntaisia, että se todella toimisi.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallituksen esitys eräitten parturi- ja kampaamopalveluiden arvonlisäveron alentamisesta on oikea toimenpide — siihen kuuluu myös eräitä korjaustoimintoja — ja sitä kautta tietenkin osaltaan on tukemassa varmasti myöskin työllisyyskehitystä. Kuten ed. Uotila täällä totesi jo, tämä olisi tullut toteuttaa jo paljon aikaisemmin, mutta aikoinaan silloinen valtiovarainministeri Niinistö oli jyrkästi tätä alennusta vastaan.

Arvonlisäverohan on tasavero, joka rankaisee tietenkin pienituloisia ihmisiä enemmän, koska siitä käteen saatavasta tulosta joutuu maksamaan samansuuruisen veron kuin varakkaatkin, kun tuotteita ostaa. Vuoden 1995 kuluttajatutkimuksen mukaan elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista oli kaikilla 16 prosenttia, eläkeläisillä 22 prosenttia ja työttömillä 24 prosenttia. Valitettavasti vastaavia uudempia tietoja tällä tavalla tehdystä kuluttajatutkimuksesta ei ole, mutta kovin paljon varmasti ei tässä muutosta ole tapahtunut. Tämä mielestäni osoittaa selvästi sen, että nämä pienituloiset perheet hyötyisivät erityisesti ruuan arvonlisäveron alennuksesta.

Uusimman kulutustutkimuksen mukaan vuosina 2001 ja 2002 pienituloisin viidennes käytti elintarvikkeisiin 16,5 prosenttia kulutusmenoista ja suurituloisin viidennes 10,3 prosenttia. On selvää, että rikkaat käyttävät ruokaan enempi rahaa kuin pienituloiset, koska pienituloisilla ei ole kerta kaikkiaan niitä euroja, mitä he voisivat käyttää, niin paljon kuin mitä rikkaat käyttävät elintarvikkeitten ostamiseen. Myöskin tämä viimeinen kulutustutkimus, joka on jaettu siis tuloluokkien mukaan, osoittaa selvästi sen, että kaikista pienituloisin väestöryhmä hyötyisi ruuan arvonlisäveron alennuksesta. Ruuan arvohan tässä elinkustannusindeksissä, kuluttajahintaindeksissä, on 13,5 prosenttia.

Erityisesti jos katsotaan aikaisempaa kulutustutkimusta, jossa eläkeläisillä ruuan osuus oli 22 prosenttia ja työttömillä 24 prosenttia, se osoittaa sen, että nämä ryhmät erityisesti hyötyisivät 5 prosenttiyksikön ruuan arvonlisäveron alennuksesta. Näin ollen se olisi paljon sosiaalisempi veronalennusmuoto kuin ne, mitä hallitus on viime vuosina harjoittanut, näin ollen ruuan arvonlisäveron alennus pitäisi toteuttaa pikaisesti.

Erityisesti monilapsisille lapsiperheille ruuan arvonlisäveron alennus olisi parasta veropolitiikkaa. Tietenkin, kuten jo ed. Uotilakin täällä totesi, jos olisi poliittista tahtoa ja haluttaisiin tehdä esimerkiksi kunnollinen lapsilisän korotus, niin totta kai se olisi täsmätoimi ja se auttaisi nimenomaan pienituloisia lapsiperheitä. Mutta hallituksella ei ole sentinkään tasokorotusta lapsilisiin. Näin ollen, jos halutaan veropolitiikalla, kun veronalennuksia tehdään, vaikuttaa pienituloisten toimeentuloon ja heidän elinolosuhteidensa parantamiseen, niin silloin olisi tärkeää, että elintarvikkeitten elikkä ruuan arvonlisäveroa alennettaisiin 17 prosentista 12 prosenttiin.

Tämän johdosta olisi ollut tärkeää, että tämä ed. Sirnön aloite olisi otettu käsittelyyn ja eduskunta olisi voinut sanansa sanoa, mutta uskon, että tänä syksynä vielä tulee sellainenkin laki, jonka yhteydessä tämä ruuan arvonlisäveroasia voidaan täällä eduskunnassa käsittelyyn ottaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti tästä asiasta. Ensinnäkin hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että pyritään harmaata taloutta saamaan kuriin ja vähentämään. Hyvä, erittäin hyvä, pelkästään plussaa siitä!

Toinen asia: Ongelma on, tapahtuuko tässä siirtyminen hintoihin. Minulle on tullut tietoon tuttujen välityksellä täällä Pääkaupunkiseudulla, että täällä se ei kyllä taitaisi oikein helposti onnistua, vaikka järjestöt ovat ottaneet siinä positiivisen kannan. Se tarkoittaisi sitä, että nettomääräisesti täällä on sitten noin 27 miljoonan euron tulovaje näillä aloilla, jos siirtymistä hintoihin ei tapahdu.

Ihan lyhyesti, arvoisa puhemies: Pienet korjauspalvelut, jotka kohdistuvat polkurattaitten korjaamiseen? Sitä joudumme tässä selvittämään, onko semmoisia yrittäjiä olemassakaan, jotka täyttävät määritelmän ehdot, ja huhu kävi, että ei ole olemassa. On siis kyse tämmöisestä virtuaalipolkurattaan korjaamisesta, jossa on, niin kuin voi mielikuvituksessaan nähdä, erilaisia vikoja, ja sitten niitä voi yrittää korjailla.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Itse esityksestä: Se on esitys kokeiluksi, ja varmasti kaikki mielenkiinnolla odotamme kokeilun tuloksia. Toivottavasti ne ovat myönteisiä, ja toivottavasti tässä yhteydessä toteutuu se, että tällä olisi myönteisiä vaikutuksia näille aloille ja että toinen ala ei olisi virtuaalinen. Kampaamopalvelut varmasti ainakin ovat hyvin reaalisia.

Valiokunnassa käydyissä keskusteluissa tuli esiin, että tämän kokeilun toteuttamisessa on tärkeää, minkä esimerkiksi valiokunnan puheenjohtaja otti esiin, oikeudenmukaisuussyistä se, että kampaamot nykyään, kun monet liikkeet muuttuvat sellaisiksi, että ne tarjoavat moninaisia hoitoja ja kauneus- tai hyvän olon palveluita, eivät voi tämän kokeilun nojalla alemmalla arvonlisäverokannalla esimerkiksi antaa kosmetologipalveluita kuin sitten kosmetologit, jotka ovat pelkästään kosmetologeja, ja sen takia tässä melko tiukka rajaus on tarpeen, koska se olisi hyvin epäoikeudenmukaista niille yrittäjille, jotka toimivat kauneushoitolayrittäjinä. Tämä tuli selkeästi valiokunnassa esiin. Jotkut valiokunnan jäsenet käyttivät myös puheenvuoroja, että tähän olisi vain pitänyt ottaa mukaan esimerkiksi kosmetologit. Se olisi varmasti ollut hyvä, jos se olisi ollut mahdollista, mutta koska tätä kokeilua tehdään yhteisen EU-politiikan pohjalta, direktiivin pohjalta, niin tämä ei olisi ollut mahdollista.

Arvoisa puhemies! Omasta mielestäni oli aivan perusteltua, että ruoan arvonlisäveroa ei otettu tähän mukaan. Jos se on tärkeä keskustelunaihe, niin vaalikentillä varmasti vasemmistoliittolaiset voivat lämmitellä keskustapuolueen kanssa tätä keskustelua. Ehkä toinen kysymys on sitten, tuleeko tämä toteutumaan.

Jos puhutaan köyhyyspolitiikasta, niin kuten vasemmistoliiton edustajan puheenvuorosta tuli ilmi, todellista köyhyyspolitiikkaa tehdään kyllä aivan muulla tavalla. 10 prosenttia suomalaisista on köyhiä, 90 prosenttia ei ole. Ruoan arvonlisäveron alennuksesta 90 prosenttia tietenkin menisi niiden hyödyksi, jotka eivät ole köyhiä. Mutta tietenkin tätä asiaa voidaan tarkastella sitten erilaisia ehdotuksia vasten. Itse olen sitä mieltä, että köyhyyspolitiikkaa tulisi tehdä ennen kaikkea tulonsiirroilla, toiseksi mahdollisesti sitten katsoa sitä, minkälaista veroa maksetaan itse tulonsiirroista. Se varmasti olisi köyhyyspolitiikkaa. Jos taas halutaan puuttua pienituloisten verotukseen, niin silloin ehkä tulovero olisi kuitenkin kohdistetumpi ja tehokkaampi keino kuin ruoan arvonlisävero, mutta köyhyyspolitiikkana mielestäni tämä ei toimi. Sitten taas, jos katsotaan erilaisia veropolitiikan asioita rinnakkain, niin voidaan tulla hieman toiseen tulokseen, mutta osittain uutisointi ruoan arvonlisäveron alentamisen tehokkuudesta köyhyyden hoitona on ollut mielestäni virheellistä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tuossa paikallani mietin, ovatko, kun tämä laki tulee voimaan, jatkossa sitten ihmisten tukat lyhempiä Suomessa ja naisten hiukset kiharoilla useammin kuin näinä päivinä. (Ed. Pulliainen: Ei se karvan pituudesta ole ennenkään ollut kiinni!)

Sinällään, kun tätä miettii siltä pohjalta, miten tämä tulee vaikuttamaan työllisyyteen, ainakaan itse en osaa hahmottaa, että sillä hirveän isoja työllisyysvaikutuksia on. Vaikka tässä todetaan, että tulisi 800 uutta työpaikkaa, niin kyllä jostakin hatusta — tai tukasta — on tempaistu nyt tämä homma. (Ed. Uotila: Nimenomaan tukasta!) Se on arvio niin kuin monissa muissakin näissä asioissa. Mutta en sinällään vastusta tätä. Kokeillaan nyt tätä ja katsotaan, mitä tässä tulee tapahtumaan.

Mutta jos ajattelee tätä, niin suurin osahan näistä kuitenkin, joihin tämä kohdistuu, on pieniä yrityksiä. Kampaamoistakin suurin osa on aika pieniä, muutaman hengen yrityksiä, mahdollisesti jopa yhden hengen tuoli on siellä. Sitten polkupyöräkorjaamot ovat todella pieniä, ja voi olla, niin kuin ed. Pulliainen totesi, että niitä virtuaalikorjaamoja saattaa olla enemmän kuin oikeita korjaamoja. Mutta ymmärsin kyllä, että varuskunta on ulkoistanut kaikki jutut, ja jossakin pitää ne pyörät korjata, siellä saattaa olla jossakin korjaamo, uskoisi ainakin, koska omissa tiloissa ei kuulemma ole monessa paikassa. (Ed. Pulliainen: Se ei olekaan pieni silloin!) Sitten on kenkien, nahkatavaroiden, vaatteiden ja liinavaatteiden korjauspalvelut. Kyllä nekin ovat niin pikku putiikkeja, että ei niissä hirveän paljon mahda kyllä tapahtua liikevaihtoa. Se vielä, että vaikka se alentaa alvia, niin jos on yhden hengen yritys ja on tämä alvi, ei siihen toista kyllä työllistä. Silleen sen työllisyysvaikutus on jostakin tempaistu, on hyvää uskoa olemassa.

Mutta kun tämä on nyt kuitenkin sillä tavalla kokeilu, niin kokeilun tuloksista kun nähdään, mitä tapahtuu, niin sehän voidaan palauttaa, jos sitten nähdään, että sillä ei ole mitään merkitystä. Mutta tiedän senkin, jotta kun käydään nostamaan takaisin mahdollisesti, niin sitten on itku ja parku ja sitten uhotaan kaikki, jotta nyt tulee loppu ja maailma kaatuu. Siinä mielessä tässä on sekin näkökanta olemassa.

Mutta sitten tähän ruuan arvonlisäveron alentamiseen. Vasemmistoliiton edustajat ovat puhuneet siitä, ja minusta sille on ihan hyviä perusteluja, ei pelkästään se, jotta se ruoka halpenisi, vaan kyllä minä näen, että se vaikuttaisi mahdollisesti siihen, että siellä voisi syntyä jonkun verran uusia työpaikkoja ihan oikeasti. Sitten siinä tulisi se näkökanta, että tietysti, kun ruoka olisi halvempaa, sitä ei syötäisi todennäköisesti enempää mutta rahaa jäisi muuhun käyttöön vähän enemmän, jolloin se lisäisi mahdollisesti kulutusta, mikä tietyllä tavalla tietysti, jos se kulutus menee väärään paikkaan, ei ole oikein kestävän kehityksen mukaista. Mutta totta kai meillä semmoisia tuotteita ostettaisiin, mitkä ovat kestokulutushyödykkeitä ja ympäristölle parempia, ja vanhoja koneita pantaisiin romukoppaan, jotka vievät paljon sähköä ja ovat ympäristölle epäystävällisiä.

Sen takia minä uskon, että ruuan arvonlisäveron alennus voisi olla semmoinen myönteinen kuitenkin kaiken kaikkiaan. Kyllä siinä, vaikka menee hukkaankin, vähän rikkaillekin, kuitenkin köyhemmätkin hyötyisivät. Sen takia tästä vaalikentillä tullaan keskustelemaan, ja itse kyllä kannatan sitä mallia, että suoraan alennetaan eikä mitään muita temppuja siinä tehdä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Muistan hyvin, kun muutama vuosi sitten silloinen valtiovarainministeri Niinistö tuolta korokkeelta vakuutti, että tähän arvonlisäverokokeiluun Suomi ei mene, ja se oli silloin sana, joka piti hänen aikansa, (Ed. Pulliainen: Häneen voi luottaa!) ei menty. Hän piti tällaista asiaa näpertelynä ja merkityksettömänä, mutta nyt tilanne on muuttunut. Valtiovarainministeri on eri henkilö, ja hallitus on osin pohjaltaan vaihtunut, ja nyt meillä on esillä tämä hallituksen esitys arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja nimenomaan näitten pienten korjauspalvelujen ja parturikampaamoalan arvonlisäverokannan alentamisesta 22 prosentista 8 prosenttiin.

Kun nyt lukee tätä esitystä ja mietintöä, niin vähän joutuu miettimään, ettei se Niinistö nyt varmaan ihan täysin hakoteillä ollut, ainakaan jos perusteluiksi otetaan nämä tänne mietintöönkin kirjoitetut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen laskelmat. Täällä todetaan: "Kokeilun työllisyysvaikutus olisi - - enimmillään hieman yli 800 henkilötyövuotta. Työvoiman kasvun oletetaan olevan silloin parturi- ja kampaamoalalla noin 8 prosenttia ja korjaamopalvelualalla noin 12 prosenttia. Verotuottojen vähennykseksi on arvioitu vastaavasti bruttomääräisesti 42,6 milj. euroa ja nettomääräisesti veron menetystä kompensoivien säästöjen ja palvelujen lisäyksestä aiheutuvien arvonlisäverotulojen kasvun jälkeen 26,8 miljoonaa euroa." Eli noin 800 uutta työpaikkaa 26,8 miljoonalla eurolla. Laskin, mikäli nyt vanha matematiikka vielä on voimassa ja omat kyvyt laskea tämä, ja sain tulokseksi, että yksi työpaikka tällä lailla maksaa 33 500 euroa. Ja jos tätä summaa ajatellaan, niin kyllä ne ovat varsin kalliita työpaikkoja, jos syntyy siis nuo vain Vattin laskemat 800 työpaikkaa ja hinta on tuo 26,8 miljoonaa euroa. Eli kyllä tietysti kannattaa miettiä, onko tämä tuloksellista, järkevää työllistämistä, mutta en vastusta tätä enkä tule toisessakaan käsittelyssä esittämään tämän hylkäämistä, mutta kyllä nämä herättävät miettimään, onko menettely järkevä.

Arvoisa puhemies! Tähän sisältyy näitä ongelmia, joita on tullut esille kentällä asiasta käydyssä keskustelussa, nimenomaan parturikampaamojen osalta. Jos parturi leikkaa hiukset ja samalla tulee oikoneeksi kulmakarvoja niiltä, joilla ne ovat esimerkiksi vähän tuuheammat, niin se hiustenleikkaus kuuluu 8 prosentin arvonlisäveron alle, mutta siinä kulmakarvojen siistimisessä onkin kai 22 prosenttia arvonlisäveroa, ja siitä 20 euron tai 25 euron laskusta pitää eritellä se kulmakarvojen osuus ja maksaa siitä 22 prosenttia ja muusta se 8 prosenttia. Tietysti näiden kauneushoitola- ja vastaavien asioiden osalta, jos niitä on sitten samassa yhteydessä, on sama tilanne. Ei tämä kovin järkevää ole. Voi taas todeta, että missä EU, siellä ongelma. Tällaisia sieltä tulee, ja tällaisiin se mahdollisuuksia antaa, eikä siinä välttämättä järki mukana kulje. En tiedä, miten sitten, jos kalju kiillotetaan, onko se sitten parturihommaa ja tuleeko se tämän 8 prosentin vai 22 prosentin alaiseksi, mutta kaipa sen käytäntö näyttää ja hallitus pohtii senkin asian.

Herra puhemies! Täällä on käyty keskustelua näistä muista arvonlisäveroasioista. Yhdyn siihen, että esimerkiksi urheiluseurat ja myös esimerkiksi yksityisteiden tiekunnat pitäisi säätää joko arvonlisäverovapaiksi tai sitten palautusjärjestelmä luoda niille, mutta ei ole Vanhasen hallitus päässyt niissäkään asioissa eteenpäin.

Sitten tämä ruuan arvonlisäverokysymys. On toki aivan selvä asia, että nostamalla lapsilisiä, kansaneläkkeitä, työttömyysturvaa ja opintotukea voidaan kaikkein selkeimmin kohdistaa tuet ja helpotukset niiden ihmisten hyväksi, jotka ovat näissä ryhmissä ja ovat tässä yhteiskunnassa köyhyysrajalla tai jopa sen alapuolella. Lapsiperheet, eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät ovat merkittävimmät ryhmät tässä suhteessa, mutta hallitus ei ole tehnyt näiden ryhmien hyväksi oikeastaan mitään. Ei edes kustannusten nousua vastaavia tarkistuksia ole kaikilta osin tehty, ja näin ollen nämä ihmiset eivät ole saaneet sosiaalietuuksiin parannusta eivätkä he ole saaneet mitään verotuksen kevennyksistä, joita kuitenkin on 3,5 miljardilla eurolla toteutettu tälläkin kaudella, eli tuloveronkevennykset, puhumattakaan varallisuusveron poistamisesta, eivät ole hyödyttäneet yhtään näitä heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja perheitä. Ruuan arvonlisäveron alentaminen olisi antanut ja antaisi yhä näillekin jonkinlaisen osuuden veronkevennyksistä, ja siksi katson, että esimerkiksi ensi vuoden lähes 800 miljoonan euron veronkevennyksistä kannattaisi puolet ohjata ruuan arvonlisäveron keventämiseen ja sitä kautta antaa siitä osuus myös näille, esimerkiksi lapsiperheille, (Ed. Valpas: Kepuhan puhui siitä vaalien alla!) jotka ovat tässä kaikkein hankalimmassa asemassa.

Arvoisa puhemies! Silloin kun puhemiehen kanssa istuimme Ahon hallituksessa ja luotiin arvonlisäverojärjestelmä, liikevaihtoverojärjestelmästä siirryttiin arvonlisäverojärjestelmään, olin silloin veropoliittisen ministeriryhmän jäsen ja muistan, kun tästä asiasta väännettiin kättä ja tehtiin päätös Ahon hallituksessa, että ruuan arvonlisävero alennetaan 12 prosenttiin. Mutta sitten tuli Lipposen hallitus, joka kumosi tuon päätöksen. Kokoomuslainen valtiovarainministeri ei pitänyt sitä sopivana ja oikeana enää, vaikka edellinen kokoomuslainen valtiovarainministeri oli pitänyt tai ainakin hyväksynyt sen. Näin sitten se peruttiin, ja näin meillä ruuan arvonlisävero on edelleen tuo 17 prosenttia, eikä sitä ole alennettu, ja tällä vaalikaudella, jos joskus, siihen olisi ollut taloudelliset mahdollisuudet tuon valtavan veronkevennyspotin sisällä. Mutta tahto on puuttunut, ja erityisesti keskusta, joka on tästä puhunut vuosia, (Ed. Vihriälä: Ja puhuu!) on pettänyt lupauksensa täydellisesti ja nytkin vain puhuu ja puhuu, eikä esityksiä tule. (Ed. Valpas: Jos käy kuten Hyssälän lupauksille!) — Tässä on käymässä, ed. Valpas on oikeassa, samalla lailla kuin kansaneläkeläisille ministeriksi päässeen Hyssälän lupausten osalta. Ei näille vähävaraisille olla antamassa mitään.

Arvoisa puhemies! Tästä, meneekö se ruuan arvonlisäveron alennus hintoihin, on totta kai perustellusti mahdollista olla eri mieltä, eikä sitä kukaan täysin tiedä ennen kuin kokeiltaisiin, mutta uskon, että kilpailuasetelma elintarvikepuolella on sen verran vahva, että siitä menisi lähes kaikki hintoihin ja näin kuluttajan hyväksi. Ehkä sitten, jos kaupan puoli saisi siitä jotakin, se voisi olla sitä, että kaupan puolella sitten työpaikkojen määrä lisääntyisi esimerkiksi, ja näin siitä saattaisi olla jopa enemmän hyötyä kuin esimerkiksi siitä asiasta, mikä on tässä lakiesityksessä, mikä nyt on varsinaisesti käsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Vetoan nyt voimallisesti Suomen keskustaan, että se nyt vielä tässä loppumetreillä toimisi niin, että ruuan arvonlisäveroa alennettaisiin vuoden 2007 aikana. Teillä on nyt valta. Kukaan ei ole vakuuttamassa, että teillä neljän kuukauden kuluttua vielä olisi se sama mahdollisuus kuin on juuri nyt. Minä ymmärrän, että täällä salissa olisi aika iso kannatus kuitenkin ruuan arvonlisäveron alentamiselle, paljon suurempi kuin todellinen kannatus oli esimerkiksi varallisuusveron poistamiselle, jonka ajoitte läpi ohi hallitusohjelman.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva arvonlisäverolain muutos lähtee siitä, että väliaikaisesti muutetaan sekä parturi- ja kampaamopalveluiden että pienten korjauspalvelujen arvonlisäverokantaa 22:sta 8 prosenttiyksikköön. Nyt käsittelyssä ei ole tietenkään ruoan arvonlisävero, toki puhemies sallii puhua myöskin ruoan arvonlisäverosta; nyt on kysymyksessä tietenkin tämän lain käsittely.

Herra puhemies! Tässä on syytä nyt todeta vielä, ehkä se on jo eduskunnan pöytäkirjoihin todettukin, että vuonna 1999 direktiiviä muutettiin niin, että jäsenvaltiot saivat väliaikaisesti alentaa eräiden palveluiden arvonlisäverotusta vuosina 2000—2002, ja Suomi ei lähtenyt mukaan tähän kokeiluun, ja me tiedämme, miksi ei lähtenyt — täällä ed. Kankaanniemikin toi sen esille. Silloinen hallitus ei sitä hyväksynyt, ja erityisesti silloinen valtiovarainministeri Niinistö oli voimakkaasti sitä vastaan, kuten täällä silloin olevat muistamme.

Sitten kokeiluaikaa jatkettiin vuoteen 2005, ja nyt sitä sitten on jatkettu vuoteen 2010. Suomi on nyt lähtenyt tähän kokeiluun mukaan ja sai valita niin kuin EU-säännökset määräävät — ed. Kankaanniemikin sen hyvin tietää, että tässä oli vaihtoehtoina valita vain kaksi ryhmää — mihin mentiin. Ei voitu ottaa kaikkia, ja kun meillä on jo kotitalousvähennys asuntojen korjauksessa ja ikkunoiden pesussa ja siivouksessa yksityisasunnossa, kodinhoitopalveluissa, niin näihin ei menty mukaan vaan valittiin nämä. Tämän takia myöskin sitten on jäänyt jotain pois, niin kuin täällä on tullut ilmi. Se oli varmaan valtiovarainvaliokunnassa ja myöskin siellä verojaostossa, missä olivat esillä nämä kosmetologipalvelut, jotka jouduttiin jättämään ulkopuolelle.

Meistä jokainen tietää, kun sitä järjellä ajattelee, että varmasti tulee ongelmia tämän lain soveltamisessa siinä, mihin raja vedetään. Minun asiantuntemukseni ei riitä sanomaan sitä, leikataanko nyt sitten, niin kuin hiuksia leikataan, myös kulmakarvat ja miten sitten tapahtuu siinä, mutta minä sanoisin, että käytäntö varmaan tähän sitten oman paikkansa tulee hakemaan.

Herra puhemies! Pidän kuitenkin tätä lakiesitystä hyvänä, myöskin sen politiikan linjan mukaisena, mitä hallitus on harjoittanut, että yritystoiminnan edellytyksiä parannetaan, ja ennen kaikkea pienyrittäjien, itsensä työllistävien ihmisten, asema kohenee. Aika näyttää, onko tällä kokeilulla hyviä tuloksia, ja jos sillä on, niin tätä pitäisi sitten jatkaa ja vakinaistaa, jos EU antaa siihen mahdollisuuden.

Herra puhemies! Sitten ruuan arvonlisäveroasiaan. Olen ollut ennen viime vaaleja sen alentamisen kannalta, olen edelleen. Tätä ei saatu hallitusohjelmaan eikä ole voitu tässä hallituksessa toteuttaa. (Ed. Valpas: Mutta yritittekö?) — Yritettiin, toivottavasti seuraavaan hallitusohjelmaan tämä kirjataan. — Nyt on paljon enemmän tietoa ja tutkimusta tästä asiasta, ja tämä voidaan toteuttaa eli pudottaa ruuan arvonlisävero 5 prosenttiyksiköllä niin kuin aikanaan Ahon hallituksessa, kuten täällä ed. Kankaanniemi totesi. Toivon, että näin kävisi.

Reijo  Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tuntuu ihmeelliseltä, huvittavalta oikeastaan, kuulla puheita siitä, mitä Niinistö oli tehnyt joskus aikoinaan tämän arvonlisäverokokeilun eteen, tai jättänyt tekemättä. Sillä ei minusta ole mitään tekemistä tämänhetkisen tilanteen kanssa. Nuo arviot siitä, mitä tuo voi vaikuttaa esimerkiksi työllisyyteen, ovat tietysti arvioita, ja kukaan meistä ei pysty sanomaan, onko se 800 vai 80. Yhtä se merkitsee ainakin pienyrittäjille, jotka ovat kovan paineen alla tänä päivänä yrittämisensä kanssa ja joilla jaksaminen on ongelma ja loppuun palaminen on monella liian lähellä: Minä uskon, että tällä saadaan aikaiseksi se, että ainakin osaksi harkitaan avustajan ottamista omiin toimintoihin joksikin aikaa. Tältä osin tuo oma yritys säilyy ja siitä leipä irtoaa.

Näen, että kokeilu on asiallinen. Tietysti meillä olisi voinut olla muitakin aloja, joille tätä olisi voitu suunnata. Tosin ne alat oli ilmeisesti jaettu jo ennakkoon ja meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin viidestä toimialueesta valita kaksi, jotka me otamme tämän käytännön piiriin. Toivottavasti tästä kokeilusta saadaan oikeita tuloksia aikaiseksi, mitä se ennen kaikkea työllisyyden ja yrittäjien määrän suhteen vaikuttaa.

Arto Seppälä /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi katsoi tässä jälleen kerran peräpeiliin, kun pitäisi katsoa eteenpäin. Minusta nämä ajatukset ovat tarpeen tässä ja tämä esitys ja avaus on oikein hyvä. Täytyy muistaa, että parturi-kampaamoalalla on 13 000—14 000 henkeä, joista yrittäjiä on 11 000, niin että kyllä tässä ainakin näin uskomus on, että se lisää työpaikkoja, mutta myöskin harmaata taloutta saadaan kuriin. Hintoihin tietenkin tämän alennuksen pitää mennä, koska tämä on niin merkittävä; 14 prosentin alennus on niin suuri, että kyllä kuluttajalle tulee tästä hyötyä ilman muuta. Mutta on toisaalta sellaistakin viestiä tullut yrittäjiltä, että hintoja ei koroteta sitten, vaikka korotuspaineita heillä on. Minä kannatan lämpimästi tätä hallituksen esitystä.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Sinnemäki aivan oikein totesi, että köyhyyden vähentämiseen on konkreettisempia ja parempia keinoja kuin elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen, niin niitä todella on. Ja uskon, että me vasemmistoliittolaiset ihan kernaasti, jos olemme keskustelemassa vaikkapa hallitusohjelmasta ja jos tulevassa hallitusohjelmassa sitoudutaan nostamaan esimerkiksi vaikkapa 15 prosentilla opintotukea, työttömyysturvan minimipäivärahaa, työmarkkinatukea, pienimpiä eläkkeitä jne., varmasti voimme vetää vaatimuksemme ruuan arvonlisäveron alentamisesta pois. Mutta kun ei sitä tukea tunnu tulevan näiden asioiden puolesta puhumiseen riittävästi, jotta ne pystyttäisiin toteuttamaan, niin silloin pitää keinovalikoimasta valita muita keinoja, verotuksellisia keinoja, joilla edes pikkasen voitaisiin kohdistaa veronalennuksia oikeudenmukaisemmin kuin niitä on tähän asti kohdennettu.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Jukka Vihriälä toi puheessaan esille, että ruuan arvonlisäveron alennusta ei saatu hallitusohjelmaan. Hän myös kertoi, että keskusta on tätä yrittänyt. Ei ole kyllä missään näkynyt. Nyt herääkin kysymys, kuka esti tämän veronalennuksen, josta olisivat hyötyneet myös pienituloiset, kuten eläkeläiset, opiskelijat, työttömät ja etenkin lapsiperheet. Olisi hyvä tietää, oliko hallituskumppani demarit estämässä tätä. Herää myöskin kysymys, miksi sitten keskusta ja demarit yhdessä päätyivät tuloveronalennuksiin, joista hyötyvät kaikista eniten suurituloiset kansalaiset, tai varallisuusveron alennukseen, joka ei ollut missään hallitusohjelmassa. Nämä kummatkaan veronalennukset eivät olleet, eivät keskustan eivätkä demareitten, vaaliohjelmassa, mutta kuitenkin te päädyitte tälle tielle. Kyllä ed. Jukka Vihriälä saisi olla täällä selittämässä nyt lisää, mikä nyt oikein mättää tässä hommassa. Ei tätä kyllä ymmärrä.