Anni Sinnemäki /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä aloitteet, jotka nyt ovat käsittelyssä, ovat osa vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettia. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että vastuullisen oppositioryhmän velvollisuuksiin kuuluu tehdä oma vaihtoehtonsa, julkilausua oma näkemyksensä talousarviosta, sekä tuloista että menoista. Valtaosa tällä hetkellä oppositiossa olevista ryhmistä näin on toiminutkin. Ehkä eniten toivomisen varaa on ollut kokoomuksen ryhmässä, jossa vaihtoehtobudjetin syntymistä on saatu odotella pitkään tällä vaalikaudella. On myös hyvä lausua julki se, mistä katsotaan kerättävän tuloja enemmän kuin hallitus on keräämässä, jos ryhmä on esittämässä menolisäyksiä. Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti on suuruusluokaltaan vajaa miljardi euroa, ja myös siis tuloesityksemme liikkuvat tässä luokassa, tosin siten, että esityksemme on jonkin verran ylijäämäinen.

Tulolähteitä, joita vihreä eduskuntaryhmä esittää, on ensinnäkin se, että veronalennuksia tehtäisiin vähemmän kuin hallitus esittää. Hallitus esittää veronalennuksia vajaalla 600 miljoonalla eurolla, kun meidän näkemyksemme on, että 400 miljoonaa euroa riittäisi ja että nämä alennukset voitaisiin tehdä niin, että ne kohdistuisivat eri tulonsaajiin siten, että alennus olisi euromääräisesti sama kaikissa tuloryhmissä, jolloin alennus suhteellisesti kohdistuisi enemmän pieni- ja keskituloisiin kuin suurituloisiin.

Esitämme alkoholiveron korottamista siten, että väkevän viinan osalta palattaisiin tilanteeseen, joka vallitsi ennen tämän hallituksen tekemää alkoholiveron alennusta. Kritisoimme alkoholiveron alennusta tuolloin. Emme uskoneet niihin uhkakuviin, joita hallituksen esityksessä maalailtiin tuonnin lisääntymisestä. Valtaosa alkoholista joka tapauksessa ostetaan kotimaasta, kulutetaan kotimaassa, ja sen hinnan alennuksella on ollut suurta merkitystä: terveysvaikutuksia, vaikutuksia lastensuojeluun, väkivaltatilastoihin muun muassa. Nämä vaikutukset oli myös jo tuolloin melko hyvin itse asiassa yksilöity hallituksen esityksessä, jossa muun muassa todettiin, kuinka paljon alkoholikuolemat tulevat veronalennuksen johdosta lisääntymään.

Keskusteluilmapiiri on muuttunut siitä, kun alkoholiveron alennuksesta päätettiin. Nyt monet ryhmät eduskunnassa, sekä opposition että itse asiassa hallituspuolueidenkin edustajat, ovat puhuneet myönteiseen sävyyn alkoholiveron korottamisesta, joten toivottavasti tämä aloite saa myönteisen käsittelyn.

Arvoisa puhemies! Esitämme myös tupakkaveroon korotusta. Suomi on ainoa EU-maa, jossa viimeisten kymmenen vuoden aikana tupakkaveroa ei ole korotettu. Viimeisten viiden vuoden aikana tupakka-askin hinta on tullut suhteessa ihmisten käytettävissä oleviin tuloihin 16 prosenttia edullisemmaksi kuin mitä se siis oli viisi vuotta sitten. Eli kun katsoo ihmisten käytettävissä olevia tuloja, niin tupakka-aski on halvempi kuin ennen.

Samoin kuin alkoholin myös tupakan kulutus liittyy siihen, mikä sen hinta on, ja hinta on yksi keskeisistä keinoista ohjata ihmisiä savuttomuuteen tai vähentämään tupakointiaan. Täällähän on tällä kaudella käsitelty muitakin esityksiä, joissa pyritään siihen, että tupakointi vähenisi, mutta olisi hyvä myös korottaa tupakkaveroa, koska tämä on keino, joka osaltaan toimisi tupakointia rajoittavasti. Esityksessämme on laskettu tästä koituva tulonlisäys, ja siitä on vähennetty se, kuinka paljon yleisesti arvioidaan hinnankorotuksen vähentävän tupakointia.

Tämän lisäksi esitämme jäteverolain muuttamista tavalla, jota itse asiassa eduskunnassa on vaadittu useaankin otteeseen, eli että jätevero ulottuisi myös yksityisille teollisuuden kaatopaikoille ja että sitä korotettaisiin.

Näiden asioiden lisäksi vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin tulopohja koostuu toimista, joilla tiukennetaan harmaan talouden valvontaa, mitä kautta verotulot lisääntyvät, sekä myös päästökaupan olosuhteissa ansiottomasta arvonnoususta johtuvien energiayhtiöiden voittojen niin kutsuttua windfall-verosta.

Arvoisa puhemies! Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin menopuoli voidaan jakaa kolmeen osaan, joista ensimmäinen koskee köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä, toinen osa kulttuuripolitiikkaa ja kolmas osa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Jo äskeisessä keskustelussa puhuttiin paljon tulonsiirroista. Valitettava tosiasia on se, että suomalaisen sosiaaliturvan perusturva on rapautunut. On monia sellaisia vähimmäisetuuksia, joiden tasoa tulisi ehdottomasti nostaa.

Yksi esimerkki on kansaneläke. Kansaneläkkeellä olevat eläkeläiset hyvin usein elävät köyhyysrajan alapuolella, ja he totisesti ansaitsisivat korotuksen eläkkeeseensä. Vihreän eduskuntaryhmän esitys kansaneläkkeestä on, että sitä korotettaisiin 40 eurolla, ja olemme muotoilleet esityksen niin, että kansaneläkkeen korottamisen kytkennät muihin eläkkeisiin osittain purettaisiin, jolloin tämän 40 euron korotuksen pystyisi tekemään niin, että se maksaisi vuodessa noin 41 miljoonaa euroa. Katsoisimme, että näin 41 miljoonalle eurolle saisi hyvin vastinetta. Se hoitaisi nimenomaan kaikkein köyhimpien, kaikkein pienituloisimpien, eläkeläisten asemaa.

Tulonsiirroista myös opintotuki on yksi, jota tässä salissa on laajalti vaadittu korotettavaksi. Sen lisäksi esimerkiksi pienin äitiys-, isyys- ja vanhempainraha ovat sellaisia, joita ehdottomasti tulisi korottaa. Tämä tarve on tullut ehkä vielä akuutimmaksi nyt, kun hallituksen mallissa, jossa vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia esitetään tasattavaksi, ansiosidonnaiset päivärahat ihmisillä nousevat, mutta tämän esityksen yhteydessä, hämmästyttävää kyllä, ei sitten näihin pienimpiin päivärahoihin puututtu. Tämä on tietenkin omituista siinäkin mielessä, että lapsiköyhyyttä esiintyy nimenomaan sellaisissa perheissä, joissa on pieniä lapsia. Ja tietenkin vanhempainrahaa, äitiysrahaa ja isyysrahaa saavissa perheissä pieniä lapsia on, koska lapsethan ovat tuolloin vauvoja.

Arvoisa puhemies! Muutama esimerkki niistä aloitteista, jotka liittyvät vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin kulttuuripakettiin. Suomalaisessa kulttuuripolitiikassa aika pitkään on polkenut paikallaan apurahojen määrä. Olisi tärkeää, että taiteilija-apurahojen määrää lisättäisiin, kun taiteilijakuntaa kuitenkin maassamme on koulutettu paljon ja apuraha on hyvin tyypillinen rahoitusmuoto ja se antaa hyvän mahdollisuuden taiteilijalle tehdä työtään. Tämän lisäksi myös taiteilijaeläkkeiden määrää tulisi nostaa. Se on erityisen ajankohtaista senkin takia, että suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja taiteilijaeläkkeiden määrä on sama kuin se on ollut vuonna 1995.

Arvoisa puhemies! Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin esitykset mielestämme tekisivät suomalaisesta yhteiskunnasta edes jonkin verran enemmän sellaisen kuin mitä itse asiassa poliittisissa puheissa esitetään. Suomalaisessa yhteiskunnassa valitettavasti eriarvoisuus on kasvanut, tuloerot ovat kasvaneet, ja tämä vaatii meiltä enemmän kuin mitä tähän mennessä on tehty.

Johanna Sumuvuori /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä julkaisi tosiaan eilen tasapainoisen vaihtoehtobudjettiesityksen, jossa painotetaan erityisesti köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamista, ilmastonmuutoksen torjumista ja kulttuurin merkitystä ihmisten hyvinvoinnille.

Vihreä eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvamista sellaisena aikana, jolloin kansantaloudella pyyhkii hyvin. Monet köyhyystutkijat ovat kiinnittäneet viime aikoina huomiota suhteellisen köyhyyden lisääntymiseen ja eriarvoisuuden kasvamiseen. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston professori Risto Heiskala totesi tämän vuoden alkupuolella, että Suomi on rikkaampi, avoimempi ja tehokkaampi, mutta myös eriarvoisempi ja julmempi yhteiskunta kuin 1980-luvulla. Eriarvoisuus lisääntyi voimakkaasti laman aikana ja sen jälkeen, mutta huolimatta nykyisestä paremmasta suhdanteesta eriarvoistumiskehitys ei ole pysähtynyt. Joillakin ihmisillä menee tietysti entistä paremmin, mutta joillakin taas entistä huonommin. Väestöryhmien eriarvoisuuden lisääminen nakertaa yhteiskuntarauhaa ja rapauttaa hyvinvointivaltiota.

Vaihtoehtobudjetissa me vihreät olemme halunneet erityisesti huomioida heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteen parantamisen tulonsiirtoja nostamalla ja palveluita parantamalla. Esitämme korotuksia muun muassa työttömyyspäivärahaan, täyttä kansaneläkettä saavien eläkkeisiin sekä opintorahaan ja lisämäärärahaa vaikeavammaisten avustajajärjestelmän parantamiseen, joita tukevat myös jättämämme budjettilakialoitteet.

Olemme jättäneet aloitteen esimerkiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n muuttamisesta siten, että työttömän peruspäivärahaa korotetaan 3,82 eurolla päivässä. Perustuslainkaan mukaan niin kutsuttua syyperusteista toimeentuloa saavien ei tulisi joutua viimesijaisen toimeentuloturvan eli toimeentulotuen piiriin. Silti lähes puolella toimeentulotuen saajista on pääasiallisena tulonlähteenään työmarkkinatuki, mikä jo osoittaa, että työttömyysturvan taso on jäänyt selkeästi jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä.

Haluamme myös muuttaa opintotukilain 11 §:ää ja olemme jättäneet lakialoitteen, jossa esitetään kaikkien opiskelijoiden opintorahaa korotettavaksi 15 prosentilla, koska opintorahan ostovoima on jäänyt myös hyvin paljon jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. Tässä vaiheessa pahoittelen, että pöydille jaetussa versiossa tämä luku on väärin: pöydälle jaetussa versiossa se on 10 prosenttia, mutta sen kuuluu olla 15 prosenttia. Esitys ei sinänsä ole siis mitenkään dramaattinen, vaan ihan realistinen. Opintorahaa on nimittäin korotettu viimeksi 14 vuotta sitten, eikä sitä ole sidottu indeksiin. Tämänhetkisessä tilanteessa kolme neljästä opiskelijasta elää köyhyysrajan alapuolella ja joka neljännellä opiskelijalla on todettu olevan mielenterveysongelmia. Vihreät katsovat, että opintorahan tason nostamisella pystytään kaikkein parhaiten vaikuttamaan opiskeluaikojen lyhentämiseen sekä opiskelijoiden työelämään sijoittumisen nopeuttamiseen, mikä on myös kansantalouden etu.

Arvoisa puhemies! Nostaisin erityisesti esiin myös yhden väestöryhmän, vaikeavammaiset, joiden asioita ei todellakaan ole hoidettu riittävän hyvin. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa pikaisesti ajanmukaistaa vammaisten sosiaaliturvaa ja kohdentaa lisää voimavaroja vammaisten ihmisten aktiivisen ja osallistuvan elämän mahdollistamiseen. Se ei onnistu ilman henkilökohtaisen avustajajärjestelmän parantamista. Vihreät esittävätkin lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista 8 ja 9 §:n muuttamista siten, että vaikeavammaiselle lisätään oikeus henkilökohtaiseen avustajaan, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee apua suoriutuakseen tavanomaisen elämän toiminnoista eikä hän ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa.

Esitämme lakialoitteessa myös, että kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavallisen elämän toiminnoista eikä hän ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa. Ja henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset tulisi niin ikään korvata valtion varoista.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan tuoda esiin, että vihreät ovat jättäneet tänäkin vuonna lakialoitteen myös siviilipalveluslain muuttamisesta siten, että valtio vastaisi siviilipalvelusmiesten asuinkustannuksista. Siviilipalvelusmiehet ovat palveluksensa aikana oikeutettuja ilmaiseen asumiseen, jonka tämänhetkinen lainsäädäntö on säätänyt palveluspaikan järjestettäväksi. Työministeriön vuonna 2000 tekemän selvityksen mukaan vain kolmannes siviilipalveluspaikoista selviytyy asumiskustannusten korvaamisesta moitteitta. Ääritapauksissa monet palveluspaikat ovat vaatineet siviilipalvelusmiehiltä kirjallista sopimusta, jossa miehet luopuvat lakisääteisestä oikeudestaan ilmaiseen majoitukseen palveluksensa aikana. Lainvastaiseen käytäntöön syyllistyvät muun muassa useat suuret kaupungit ja yliopistot. Siviilipalvelusmiehet, joiden asuinkustannuksia ei palveluspaikka korvaa, eivät yleensä saa myöskään tukea asuinkustannuksiin muualta. Ongelma ei valitettavasti ratkea pelkästään viranomaisvalvontaa lisäämällä.

Ainoa järkevä ratkaisu, joka turvaisi siviilipalvelusmiesten oikeuksien tasavertaisen kohtelun, olisi siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten siirtäminen valtiolle. Tämä esitys itse asiassa sisältyi työministeriön keväällä 2000 laatimaan siviilipalveluslain muutosesitykseen, mutta parannusesitys kuitenkin kariutui ennen hallituksen käsittelyä. Tällä hetkellä monet kuntien organisaatiot tarvitsisivat ja ottaisivat mielellään vastaan siviilipalvelustyövoimaa, mutta kyseisillä tahoilla ei valitettavasti ole varoja asuinkustannusten korvaamiseen. Paitsi että asuinkustannusten siirtäminen valtion kustannettavaksi parantaisi siviilipalvelusmiesten asemaa, se parantaisi myös erilaisten organisaatioiden mahdollisuuksia tarjota palveluspaikkoja ja saada erittäin tarpeellista työvoimaa.

Kirsi  Ojansuu /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen erittäin ylpeä eduskuntaryhmämme vaihtoehtobudjetista. Koen sen valoisana, toivorikkaana, oikeudenmukaisena ja tulevaisuuteen vastuullisesti suuntautuvana. En käy sitä kohta kohdalta läpi, ed. Sinnemäki sen teki. Itse nostaisin kolme asiaa esiin: koulutus- ja sivistyskysymykset, sitten tämän köyhyyskysymyksen, meidän ratkaisumme siihen eli suuresti oikeudenmukaisuuskysymyksen ja sitten kulttuuripaketin.

Politiikka on arvovalintojen tekemistä, ja se, mihin suuntaamme valtion varoja, kertoo poliitikkojen tärkeäksi kokemista asioista. Kyselytunnilla 12. tätä kuuta keskusteltiin pitkään opintorahan korotuksesta, ja kun ministeri Saarela moneen kertaan toisti sitä, että opintorahan 15 prosentin korottaminen maksaisi noin 70 miljoonaa euroa ja sitä rahaa ei ole, niin meistä moni yritti pyytää vastauspuheenvuoroa ja muistuttaa, että nimenomaan tuo samainen summa, 70 miljoonaa euroa, oli se varallisuusveron alennus. Elikkä hallitus selkeästi valitsi, että se antaa 70 miljoonan euron lisärahan rikkaimmille tässä maassa. Sen sijaan opiskelijoille, jotka tällä hetkellä ovat todella, voi sanoa, yksi pienimmällä toimeentulolla elävien ryhmästä, hallitus vaan toitottaa koko ajan: ottakaa velkaa, ottakaa velkaa, eläkää velaksi. Tämä on Vanhasen hallituksen vastaus opiskelijoille, ja se ei todellakaan ole oikein, eikä se edistä millään tavalla Vanhasen hallituksen tavoitetta nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista. Mutta näin hallitus on valinnut. Samanaikaisesti opiskelijat kärsivät yliopistojen perusrahoituksen vajeesta. Siellä ei ole todellakaan riittävästi rahoitusta yksilölliseen ohjaukseen, gradut venyvät siitä syystä, että ohjaajaa kohti on liikaa opiskelijoita, meillä on massaluennot tällä hetkellä yliopistoissa ym., ym. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja voi sanoa, että tämä hallitus on ikävällä tavalla jättänyt opiskelijat, yliopistot ja koulutuksen muutenkin jalkoihin.

Oletan, että ensi maalisvaaleissa ehdolle asettuvat kansanedustajat kyllä kuulevat jokaisessa torikokouksessa ja palaverissa siitä, kuinka kunnissa koulupuolella on tiukkaa, tietävät, että se rahoitus, jota on annettu peruskouluille, on hyvinkin minimaalista ja luokkakoot ovat liian isoja, välineet ovat vanhoja ja tukiopetusta ei voida antaa, opettajat ovat stressaantuneita, he eivät pysty osallistumaan täydennyskoulutukseen. Kaikki tämä kertoo siitä, että ihan oikeasti voidaan sanoa, että punamultahallituksella ei ole ollut määrätietoista halua satsata koulutukseen ja lapsiin ja nuoriin. Vaikka hallitusohjelmassa on ollut se kuuluisa kirjaus, että ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt annetaan opetusministeriölle koulutuksen laadun kehittämiseen, niin näinhän ei ole tapahtunut.

Kulttuuripaketissa, jossa meillä on omassa vaihtoehtobudjetissamme noin 9 miljoonaa euroa se rahoituskokonaisuus, esitämme, että museoiden perusnäyttelyistä poistetaan pääsymaksut, kasvatetaan taiteilijoiden apurahojen määrää ja myönnettävien ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää, harkinnanvaraista tukea näyttämötaiteen lain ulkopuoliselle niin sanotulle vapaalle kentälle lisätään, korjataan teattereiden ja orkestereiden henkilötyövajetta ja museoiden henkilötyövajetta. Museovirasto on tällä hetkellä ongelmissa. Siellä esimerkiksi on ensi vuoden budjetti alimitoitettu siten että juuri tänä vuonna perustetuilla Hämeenlinnan ja Vaasan uusilla aluetoimipisteillä ei ole palkkarahoja ensi vuodelle, ja Museoviraston toimitilat ovat erittäin huonossa kunnossa, niin että kallisarvoinen materiaali, jota siellä säilytetään, on tuhoutumisvaarassa.

Sitten nämä paljon puhutut avustukset, joiden leikkaaminen vähentää ratkaisevasti kulttuuri- ja mielipidelehtien toimintamahdollisuuksia, erilaisten järjestöjen rauhantyön edistämistä, kulttuurihistoriallisten arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa: Siellä on tehty todella järkyttävä leikkaus, 1,8 miljoonaa euroa ministeriö on antanut valtiovarainministeriön leikata tältä saralta, ja se on todellinen isku sille ruohonjuuritason toiminnalle, joka tuo ihmisille mielihyvää, kohottaa hyvänolontunnetta, kun saa olla mukana kulttuuritoiminnassa, olla mukana kasvattamassa henkistä pääomaa tälle kansalle. Ihmettelen sitä, että samalla tavalla viime vuonna opetusministeriö leikkasi kuntien yleistä kulttuuritoiminnan tukemista ratkaisevasti ja nyt tänä vuonna nämä avustuksien leikkaamiset kohdistuvat nimenomaan kansalaistoimintaan, kun samanaikaisesti Vanhasen hallituksella on tämä kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Viimevuotisen leikkauksen, joka on tänä vuonna vaikuttanut jo kuntien kulttuuritoimintaan, ja nyt sitten ensi vuoden leikkauksien jäljet ikävällä tavalla vähentävät sitä rikastuttavaa toimintaa, jolla luodaan inspiroivaa ja innovoivaa ja positiivista mielialaa meidän yhteiskuntaamme.

Arvoisa puhemies! Lopuksi. Kirjailija Heidi Köngäs kirjoitti Helsingin Sanomissa sunnuntaina 15. lokakuuta tärkeän puheenvuoron kirjailijoiden asemasta Suomessa. Tosiasia on se, että meillä taiteilijat, kirjailijat muiden mukana, elävät todella vähällä tänä päivänä. Siis tuore tutkimustulos kertoo, että kirjailijoiden keskimääräinen vuositulo kirjallisesta työstä on runsaat 2 000 euroa. Jos me ajattelemme niin, että meillä on 5 miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat suomen kieltä, ja meidän keskeinen tehtävämme täällä eduskunnassakin on nähdä tämä ja arvostaa omaa kulttuuritaustaamme ja kirjallista toimintaa, on ollut suuri pettymys se, että Vanhasen hallitus ei omilla toimillaan ole määrätietoisesti tukenut esimerkiksi kirjailijoiden toimintaa. Sosiaaliturvalaissa, joka oli tekeillä sosiaali- ja terveysministeriössä, oli se kaavamainen malli, jolla kaikki taiteilijat olisi sidottu yrittäjämalliin. Siitä ratkaisusta ei haluttu hievahtaakaan eikä haluttu tehdä samanlaista järjestelmää kuin urheilijoille, kun tietokoneohjelmat olisivat ministeriön mukaan maksaneet liikaa. Jos mietitään, että tietokoneohjelma maksaa noin puoli miljoonaa, niin se ei ole mielestäni suuri hinta siitä, että taiteilijat saisivat yksilölliset sosiaaliturvamaksut ja eläkemaksut ja muut räätälöitäisiin yksilöllisemmin kuin kaavamaisesti yrittäjämallin mukaan. Tämä on selkeästi sellainen asia, että kun hallitus jätti antamatta sen lain, se tulee varmasti vastaan ensi hallitusohjelmassa.

Mutta kaiken kaikkiaan sellaisia tekoja ja eleitä, joilla me konkreettisesti tukisimme meidän taiteilijakenttäämme, olemme odottaneet, ja me vihreät omassa taide- ja kulttuuribudjetissamme todellakin esitämme, että apurahojen määrää nostettaisiin 30 kappaleella ja sitten ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää lisättäisiin 15:llä. Siitä huolimatta täytyy muistaa, että me puhumme erittäin pienistä rahoista. Siis tämä apuraha on noin 1 388 euroa kuukaudessa, ja se on pieni raha, mutta se on ratkaisevan tärkeä taiteilijoille, että he voisivat saada omistautua sille, minkä he kokevat oikeaksi ja omakohtaisesti tärkeäksi. Ja ennen kaikkea symbolisena eleenä nämä teot, joilla Vanhasen hallitus tukisi taiteilijoita, taiteen tekijöitä, ovat nyt kyllä saaneet odottaa, ja niitä ei ole tullut. Omalla kädenojennuksellamme me osoitamme, että arvomaailmassamme kunnioitamme heitä ja haluamme rakentaa tulevaisuutta yhdessä kulttuurisesti rikkaassa, innovoivassa, inspiroivassa yhteiskunnassa, jossa taiteilijat töineen voivat rikastuttaa kaikkia meitä.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevat vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin sisältyvät lakialoitteet käsittelevät monilta osin samoja aiheita kuin mistä vasemmistoliiton ryhmä on aikaisemmin jättänyt omat lakialoitteensa, muun muassa kansaneläkkeen tasokorotusta, opintotuen korotusta, alkoholiveron tarkistusta, työttömyysturvan korotusta jne. Sisällöltään hyvin pitkälle saman suuntaisia ovat nämä esitykset. En kuitenkaan rupea niitä tarkemmin vertailemaan.

Varsinaisesti puheenvuoron oikeastaan pyysin lakialoitteen 125 johdosta, jossa käsitellään tuloveroasteikkolakia. Sehän on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle 143. Hallituksen esityksessä on lähtökohtana, että lievennetään veroasteikkoa niin, että kolmatta tuloveroprosenttia alennetaan 1 prosenttiyksiköllä ja ylintä tuloveroprosenttia 0,5 prosenttiyksiköllä, rajoja korotetaan jonkin verran lähinnä inflaatiotarkistusta vastaavasti. Hallituksen esityksen perusteluissa puhutaan siitä, miten tämä kohdentuu. Palkkatulosta on tehty taulukko, jossa osoitetaan, paljonko palkkatulo muuttuu. Perusteluissa myös todetaan, että valtion tuloveroasteikon muutokset keventävät myös eläke- ja etuustulojen verotusta. Väite on suurelta osin harhaa eikä pidä paikkaansa. Siinä mielessä ymmärrän hyvin, että lakialoitteita tuloveroasteikkolain muuttamiseksi on tehty. Myös vasemmistoliitolla on oma esitys, jossa lähtökohtana on, että ylimpiä tuloluokkia koskevia taulukkomuutoksia ei siinä määrin toteuteta vaan tyydytään käytännössä inflaatiotarkistusta vastaavaan osaan.

Vihreiden ed. Sinnemäen nimellä olevassa lakialoitteessa on lähtökohtana, että 400 miljoonan euron tuloveronkevennys toteutetaan kaikilla tulotasoilla euromääräisesti samansuuruisena. Lähtökohta on hyvin pitkälle oikea, mutta jokin tässä esityksessä ilmeisesti on joko monistuksessa tai laatimisessa mennyt vikaan, kun siinä on lähtökohtana se, että hallituksen esityksen mukaisesti hyväksytään 1 §. Kun tuossa hallituksen esityksessä on nimenomaan tämä luokittelu, jossa tuloluokat ovat, ja on määritelty se, mikä on vero tietyn summan kohdalla ja veroprosentti ylittävän tulon osalta, sehän johtaa väistämättä siihen, että suurituloisimmat saavat suuremmat alennukset, eli siinä muodossa tämä esitys johtaa ristiriitaiseen lopputulokseen. Mutta ilmeisesti tarkoitus on ollut kuitenkin se, että kevennys toteutetaan tasasuuruisena, mikä sinänsä minusta lähtökohtana on hyvin pitkälle oikea.

Vasemmistoliiton esityksessä, joka liittyy tähän koko verojärjestelmään, on myös lähtökohtana, että veroja alennetaan myös kaikkien pienempituloisten osalta. Eli käytännössä kysymys on silloin hyvin pitkälle työttömyysturvan ja erilaisten sosiaaliturvaetuuksien varassa elävistä. Se voidaan toteuttaa tekemällä sosiaalitulovähennys, tai mikä sen nimi nyt sitten onkin, toteuttamalla se saman tyyppisenä kuin on eläketulovähennys. Sen avulla kyetään antamaan myös pienituloisille veronalennus, ryhmille, jotka jäävät kokonaan veronalennusten ulkopuolelle niin hallituksen esityksessä kuin myös tässä vihreiden tekemässä esityksessä. On otettava huomioon se, että kun muun muassa pääosa eläkeläisistä ei joudu maksamaan valtionveroa lainkaan tulojen alhaisuuden takia, he eivät hyödy näistä taulukkoalennuksista sentin senttiä, joten siltä osin järjestelmää on muutettava niin, että se kohdentuu myös näille ryhmille.

31.12.2005 oli sellaisia eläketuloa saavia 711 042, joiden eläke on niin alhainen, että se ei yllä valtionveron puolelle ollenkaan. Eli se määrä esimerkiksi eläketuloa saavista jää sen tulon osalta kokonaan veronalennusten ulkopuolelle. Sen vuoksi nämä vasemmistoliiton jättämät lakialoitteet toteutettuna johtavat oleellisesti oikeudenmukaisempaan ratkaisuun.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos verojaoston jäsenelle ed. Polvelle palautteesta. Tämä meidän vaihtoehtomme tuloveroasteikkolaiksi on melko karkeasti muotoiltu. Palkansaajia tällä hetkellä on ilmeisesti noin 2,5 miljoonaa. Tämä meidän muotoilumme tähtää siihen, että veronalennus olisi tasaisesti noin 200 euroa vuositasolla, ja se tietenkin tuntuisi enemmän pienituloisessa päässä kuin sitten suurituloisilla. Ehkä täytyy tässä, kun tämä valiokuntaan menee, katsoa, miten tämän esityksen voisi paremmin muotoilla.

Vaihtoehtobudjetissamme etuuden saajat on otettu huomioon nimenomaan korotuksissa vähimmäisetuuksiin eli työmarkkinatukeen, opintotukeen, kansaneläkkeeseen, äitiyspäivärahaan. Verojaostossahan ovat nyt käsittelyn yhteydessä olleet keskustelussa myös erilaiset mallit tästä sosiaalivähennyksestä, ja on hyvä tarkastella niitäkin, koska ne tuntuvat olevan hyvä vaihtoehto pienituloisten aseman parantamiseen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Useampana vuotena olen ollut just näissä keskusteluissa mukana, kun vihreät ovat täällä varjobudjettia esittäneet, ja kokoonpanokin on aika lailla sama, ei täällä hirveän paljon muita ole ollut. Meikäläinen on istunut tuossa, ja vihreitä on ollut jokunen pitämässä puheenvuoroja. Sitä taustaa vasten kävin peilaamaan nyt, miltä tämä varjobudjetti näyttää aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Tässä on tapahtunut semmoinen merkillinen muutos, hyvin merkillinen, ja ilmeisesti linjamuutos koko vihreiden politiikassa. Nimittäin joka vuosi menneinä vuosina vihreät ovat esittäneet energiaveroja yhdeksi tempuksi, konstiksi, millä hoidetaan tämä maailma, miten rahoitetaan asiat. Muistelen, että joka vuosi oli niin, vielä viime vuonna kanssa 10 prosenttia vuodessa energiaveroja, siis korkoa korolle, veroja veron päälle lisää aina vuoteen 2010 asti.

Nyt kun kokeilin lukea täältä, niin energiaverosta ei yllätyksekseni sanota yhtään mitään. On turha väittää, että se on jossain muualla; kun tämä on teidän varjobudjettinne, niin sen pitäisi kyllä näkyä tässä, jos aiotte olla johdonmukaisesti vihreiden linjalla, nimittäin sillä, mikä oli entinen vihreiden linja. Ovatko vihreät jotenkin vaalien alla menneet jonkin kuoren alle, onko se kilpikonnan kuori vai mikä, peitetään totuutta? Vai onko tämä värimuutos jotenkin, jotta värjätään vähän toisen väriseksi nyt ja näytetään ikään kuin lammasturkkia, vaikka susi onkin siellä sisällä?

Toinen juttu, mikä tässä ihmetyttää, kun kuitenkin tuolla vaalikentillä olen kuullut eli Pohjois-Karjalassa kovasti sitä, että semmoinen perustulo pitäisi saada aikaan: Minusta se perustulohan vaatii budjettiin kyllä jotain. Tässäkin jos ollaan rehellisiä, niin eikös pitäisi tehdä tähän jokin semmoinen esitys, että varataan perustuloon nyt lisää rahaa tänne? Kuitenkin jos puhutaan siitä, että perustulon taso, mitä olen kuullut tuolla, olisi semmoinen 500 euroa ja sitten työttömyyskorvaus vielä maksettaisiin päälle siihen, niin sehän tarkoittaa, että se on kaksinkertainen työmarkkinatuki, ja silloinhan se vaatisi kyllä aikamoisen rahasumman. Pitäisi ottaa työmarkkinatukimenot kaksinkertaisina, niin tiedettäisiin, paljonko summa on.

Mutta minusta tämä vain tuntuu ihmeelliseltä, miksei näitä tähän ole otettu sitten mukaan, jos kerta vihreät ovat todella kuten entiset vihreät. Tai jos on muutos, niin se on okei. On hyvä, että tulee kehitystä, jotta ei lähdetäkään köyhiä ihmisiä tappamaan energiaverolla, kun tiedetään, jotta se on tasavero, ja ihmiset joutuvat väkisin valoja polttelemaan, kun alkaa syksyn pimeät tulla, ja autoilla joudutaan ajelemaan ainakin maaseudulla pitkiä välimatkoja. Siellä ei raitsikat kulje eikä metroja ole vielä Kiteellekään porattu eikä Joensuuhunkaan, ja se tarkoittaa sitä, että se useimmassa tapauksessa vaihtoehto ainakin, kun mennään jonkin kaupunkikeskuksen ulkopuolelle, on oma auto, ja se vain maksaa niin hirveästi, se polttoaine, ettei siinä enää lisäveroja tarvita. Mutta olen varmaan käsittänyt väärin, niin että voi olla, että se on jossakin muualla tai piilotettu johonkin muualle.

Mutta sitten yksi asia: Tässä näkyy, että nyt ei varmaan vihreillä parhaat voimat ole olleet pelissä, koska näissä on virheitä yllättävän paljon, niin kuin ed. Sinnemäki totesi, että on vähän kiireellä tuloveroasteikkokin tullut hutaistua, ettei siinä asteikkoa olekaan, vain tuommoisia summittaisia lukuja, eikä hirveästi semmoista, onko se niin oikeudenmukainen, tuo tuloveroasteikon alennus.

Mutta sitten, tässä kun on tämä työttömyysturva, niin tässä puhutaan ihan vanhoista lukusista. Tänä päivänähän työmarkkinatuki on paljon isompi kuin mitä tässä todetaan. Elikkä työmarkkinatuki on kyllä 23,50 ja ensi vuonna, jos ei sali muuta sitä, se on 23,91. Tässähän on enemmän kuin vuoden vanhoja lukuja, tässä paperissa. Sillä lailla toivoisi tietysti, että jos haluaa vakuuttavaksi hallituspuolueen edustajaksi tulevien vaalien jälkeen, niin pitäisi olla lukuset ainakin oikein näissä papereissa eikä vanhoja kaivella sieltä, koska se kanssa mittaa sitä uskottavuutta aika paljon. Ei millään pahalla, ja muissa ei ole huomauttamista, minusta ihan hyviä asioita. Opintotuki ja nämä jutut kun saadaan täällä hoidettua, niin monelle ihmiselle se on ilon aihe ja opiskelijat voivat huomattavasti paremmin. Samaten tämä kansaneläkkeen tasokorotus, mikä se tulee olemaankin, toivon mukaan saadaan jossakin aikataulussa.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Vaikka ed. Esa Lahtela moitiskeli vihreiden vaihtoehtobudjetin ehdotuksia näistä, ehkä teknisistäkin, kömmähdyksistä, niin täytyy silti sanoa, että kyllä vihreiden vaihtoehtobudjetti huomattavasti parempi on kuin hallituksen esittämä budjetti. Monet asiat näistä, jotka ovat vihreiden vaihtoehtobudjetissa, kuten täällä jo ed. Polvi totesi, samansuuntaisina — ja osa aika lailla samansisältöisinäkin — ovat myös vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa koskien köyhyyspakettia, etuisuustulojen nostamista jne.

Palaan vielä siihen, että kun täällä olivat kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetit käsittelyssä, pahoittelimme sitä, että ei ollut hallituksen edustajia paikalla. Nyt ovat soturit ed. Arto Seppälä ja ed. Esa Lahtela paikalla, mutta kyllä varmasti niiden, jotka ovat päättämässä tulevaisuudessa näiden budjettien käsittelystä, pitäisi todella pyrkiä siihen, että olisi esimerkiksi sellainen istunto, jossa olisi kaikkien oppositioryhmien vaihtoehtobudjetit, ne esiteltäisiin yksillä esittelypuheenvuoroilla, keskusteltaisiin kaikki yhdessä ja hallitus olisi paikalla. Kyllä tässä ihan aidosti kaivattaisiin sellaista debattia hallituksen ja oppositioryhmien kesken. Kun oppositiopuolueet tekevät vastuullisesti ja huolellisesti vaihtoehtobudjetteja, kyllä ne pitäisi saada myöskin aitoon keskusteluun hallituksen kanssa tässä salissa.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela oli oikeassa siinä, että ehkä aivan parhaat voimat eivät ole salissa läsnä niin heiltä kuin meiltäkään.

Unohdin esittelypuheenvuorossani sanoa sen, että itse tekemästäni virheestä johtuen pöytiin oli jaettu esitykset 12 ja 14 muodossa, jossa luvut olivat virheelliset, ja ne on ennen tätä keskustelua asiakirjatoimistossa korjattu oikeiksi.

Mitä perustuloon tulee, niin itse asiassa nämä esityksethän monelta osin nimenomaan vievät asiaa siihen suuntaan. Tällä hetkellähän vähimmäisetuuksien taso on niin alhainen, että useat ihmiset, jotka saavat vähimmäisetuuksia, joutuvat myös hakemaan toimeentulotukea. Tässä on ikään kuin sosiaaliturvassamme perustavanlaatuisia ongelmia. Sekä työmarkkinatuen saajissa että esimerkiksi kansaneläkkeen saajissa on ihmisiä, jotka joutuvat hakemaan toimeentulotukea.

Jos ajatellaan, miten perustuloa kohti otetaan askeleita, niin korjaavat askeleet kyllä ovat juuri sellaisia, joissa ensisijainen sosiaaliturva, ensisijaiset etuudet, ylittää pääsääntöisesti sen, mikä on ihmisellä toimeentuloturvan tarve. Samoin veronalennukset, jotka koskevat erityisesti pieniä työtuloja, tietenkin vievät järjestelmää perustulojärjestelmän suuntaan. Jos ajattelee esimerkiksi korotusta, mitä esitämme pienimpään äitiyspäivärahaan, niin siinähän ollaan tämän esityksen jälkeen siinä 500 euron tietämillä, ylikin.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela haikaili energiaverojen perään vihreiden vaihtoehtobudjetissa. EU:n päästökauppa alkoi viime vuoden alussa, ja päästökauppa on vaikuttanut sähkön hintaan. Tämä on muuttanut energiaverojen tarvetta aivan uudella tavalla. Vaihtoehtobudjetissamme lähdemme siitä, että päästökaupan niin sanottuja ansiottomia eli windfall-voittoja verotettaisiin, mikä tuottaisi valtion kassaan vuodessa suuruusluokkaa 200 miljoonaa euroa.

Olemme myös esittäneet rinnakkaislakialoitteessa, joka on eduskunnan käsittelyssä, että päästökauppalakia muutettaisiin niin, että päästöoikeuksista maksimimäärä eli 10 prosenttia huutokaupattaisiin, mikä tuottaisi noin 50 miljoonaa euroa vuodessa jälleen valtion kassaan. Energiankäytön verottaminen on mukana edelleen vihreiden vaihtoehtobudjetissa, se mekanismi on vain päästökauppaoloissa hieman erilainen kuin aiemmin.

Haluaisin kuitenkin myös painottaa sitä, että vihreille ei ole itseisarvo eikä ole koskaan ollutkaan sähkön hinnan korottaminen vaan sähkön tehokas käyttö ja uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön edistäminen. Olemme esittäneet useita keinoja, joilla keinotekoisen korkeaa sähkön hintaa voitaisiin kohtuullistaa: kilpailun lisäämistä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, sähkön siirtoyhteyksien parantamista Pohjoismaiden välillä ja muutamaa muuta keinoa.

Lisäksi haluaisin muistuttaa, että energian hinta ei itse asiassa köyhille kotitalouksille ole erityisen merkittävä kulutekijä. Niin kuin ed. Sinnemäki on moneen otteeseen jo tuonut esiin, vaihtoehtobudjettimme sisältää useita merkittäviä parannuksia juuri köyhimmille suunnattuihin tulonsiirtoihin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Itse kannan vaan huolta siitä, että kun tässä vaalit lähestyvät, niin sitten tullaan niin kuin sammutetuin lyhdyin. Tässä kun sattui käteen erään ministerin vaalimainos, jonka joku heitti pöydälle, niin näissä luvattiin hirveän paljon jo silloin aikanaan, mutta sitten toinen tapa on, ettei puhuta siitä, mitä ollaan tekemässä. Se on minusta vielä pahempi, jos ei edes puhuta siitä.

Tässä energiaverokysymyksessä, ymmärsin niin, ei ole kyse pelkästään — täällä on keskusteltu aikaisempina vuosina vihreiden tavoitteista — sähköstä vaan myös muista energiaveroista, polttoaineveroista, siis ympäristöveroista, ne ovat sillä nimikkeellä. Minusta se pitäisi kyllä uskaltaa teidän rehellisesti tuoda esille tässä vaihtoehtobudjetissa, että ihmiset tietäisivät, mitä tämä on. Väitän sillä tavalla, että kun tämä energiavero — on sitten kyse sähköstä tai mistä hyvänsä — on tasavero, se kohtelee köyhempiä kovemmin kuin rikkaampia, totta kai, kun se ei ole progressiivinen. Sen takia maaseudun näkökulmasta, syrjempien alueiden näkökulmasta, energiavero on kyllä kirosana siellä.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Todettakoon se nyt vielä selvästi, että vihreät eivät esitä korotuksia sähköveroon. Perustelut tuossa aiemmin tulivat esille. Olemme laatineet kohtuullisen mittavan, noin 80-sivuisen, energia- ja ilmasto-ohjelman, jossa on hyvin yksityiskohtaisesti linjattu näkemyksiämme ilmasto- ja energiapolitiikan tarvittavasta suunnasta. Sen sijaan sähköveron rakenteessa voi olla tarpeen tehdä muutoksia. Olemme esimerkiksi esittäneet, että kierrätyspolttoaineelle nykyään myönnettävä verotuki voitaisiin poistaa tarpeettomana.

Liikenteen verotuksesta niin ikään hiljattain valmistuneessa liikennepoliittisessa ohjelmassa me toteamme, että polttoaineiden valmisteveroa ei ole tarvetta korottaa lähiaikoina. Toivottavasti tämä tuli ed. Esa Lahtelalle nyt selväksi. Emme siis halua korottaa polttoaineiden valmisteveroa lähiaikoina. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sitä me emme vielä tiedä.

Sen sijaan olemme esittäneet, että biopolttoaineiden valmistevero tulisi puolittaa ja dieselvero poistaa käytöstä kokonaan. Dieselveroa on yleisesti pidetty sekä ympäristöohjaavuudeltaan huonona että oikeastaan kuritusverona, jota tässä maassa ei kovinkaan laajalti kannateta. Haluamme siksi poistaa dieselveron tarpeettomana.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Nähdäkseni olemme pyrkineet tuomaan julki, ehkä enemmänkin kuin mitä olemme onnistuneet, sitä, että olemme ajaneet windfall-veroa. Budjettilakialoitetta siitä ei ole tehty, koska lakia ei ole olemassa. Hallitus ei ole esityksistämme huolimatta sellaista antanut. Asiasta on tehty toimenpidealoite, jossa on myös mainittu tuo summa, mikä sillä on arvioitu kerättäväksi.

Olemme myös tehneet aloitteen päästökauppalaista. Siitä näkyy hyvin, minkälaisia muutoksia olemme halunneet päästökauppaan, muun muassa ed. Tynkkysen mainitsemaan päästöoikeuksien huutokauppaamiseen.

Ed. Tynkkynen totesikin jo sen, mitä olemme liikenteen verottamisesta sanoneet. Siihenhän voi lisätä sen, että olemme myös esittäneet vaatimuksia, että ruuhkamaksulainsäädäntö saataisiin voimaan Suomeen, jolloin autoilun verotuksen painopistettä voitaisiin hieman siirtää, nimenomaan tänne ruuhka-Suomeen, missä myös liikennemäärät ovat suuria.

Mitä taas tulee sähkön hintaan ja mitä se tarkoittaa kotitalouksille, niin sehän kyllä huomattavasti enemmän riippuu siitä, mikä on ihmisen asumismuoto, kuin varsinaisesti tulotasosta. Sähkö maksaa kerrostaloasujalle keskimäärin 10 euroa kuukaudessa, joten nämä meidän esittämämme korotukset tulonsiirtoihin kattavat enemmän kuin sen, mitä ihmiset kokonaan maksavat sähköstään, jos heidän asumismuotonsa on kaukolämmön piirissä.