Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä nopeasti katsottuna on hyvin pieni ja, voisi sanoa, tekninenkin kysymys, joka tässä käsittelyssä nyt on. Eli kyse on Yliopistojen palvelukeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi, ja tämä yhtiöittäminen liittyy yliopistouudistukseen yhtenä tuon suuren uudistuksen kokonaisuutena.

Mutta miksi halusin tämän tyyppisestä asiasta yhden puheenvuoron käyttää, niin valiokuntakäsittelyssä tämän asian problematiikka nousi kyllä selkeästi esille, eli ei aivan niin pienestä ja teknisestä asiasta olekaan kyse kuin ehkä nopeasti tässä antaisi itse ymmärtää, kun tuon otsikon katsoo ja ehkä tuon hallituksen esittelytekstinkin lukee.

Tässä on siis kyse siitä, että Yliopistojen palvelukeskuksen omaisuus- ja liiketoiminta on siirtymässä ja sitä ollaan yhtiöittämässä, ja tuo omaisuus siirtyy, kaiken kaikkiaan 10—12 miljoonaa euroa, apporttina perustettavalle yhtiölle, ja valtion on tarkoitus sijoittaa investointeja varten yhtiöön 4 miljoonaa euroa uutta pääomaa, ja yliopistojen edellytetään sijoittavan yhtiöön vastaava summa myös omaa rahaansa.

Järjestelyjen toteutuessa perustamisvaiheessa omistajiksi tulevat yliopistot saavat yhteensä 80 prosentin omistuksen tästä perustettavasta yhtiöstä. Tässä kohdassa sitten totesimme valiokunnassa, että hankkeeseen osallistuvat yliopistot itse asiassa tulevat saamaan siihen sijoitettuun pääomaan nähden erittäin merkittävänkin osuuden eli suhteellisen pienellä panoksella valtaosan tasearvoltaan jopa noin 20 miljoonan euron arvoisesta yhtiöstä. Se on merkillepantavaa tässä työssä. Yhtiön toiminnan vakiintuessa on odotettavissa, että yliopistojen osakeomistuksen arvo kasvaa vielä tästäkin.

Arvoisa puhemies! Mutta sitten tähän pieneen — taikka isompaankin — ongelmaan, joka tähän itse lähtökohtaiseen esitykseen sisältyy, eli valtion omistuksen Certia Oy:ssä on tarkoitus olla vain määräaikainen. Vuoden 2010 talousarvioesityksessä ehdotettu 4 miljoonaa euroa palvelukeskuksen yhtiöittämisjärjestelyjä varten on siis väliaikainen, ja määrärahan käytön sitovaksi edellytykseksi on ehdotettu osakassopimukseen sisältyvää velvoitetta, jonka mukaan muut osakkaat sitoutuvat lunastamaan valtion osakkeet viimeistään vuonna 2012, jollei valtio ole niistä tuohon mennessä muutoin luopunut. Tämä on yliopistojen taholta tulkittu pakkolunastuksen luonteiseksi vaatimukseksi, ja tällainen kuva siitä hyvin vahvasti myös valiokuntakäsittelyssä esille nousi.

Tämän jälkeen sitten eduskunnalle annetussa 12. päivä tätä kuuta julkistetussa täydentävässä talousarvioesityksessä ensi vuodelle asiaan puututtiinkin ja edellä mainitun määrärahan käytön edellytyksiä osittain tarkennettiin ja muutettiin. Osapuolten on nyt sovittava osakassopimuksessa menettelystä, jolla varmistetaan valtion irtaantuminen yhtiöstä vähintään tältä momentilta maksettuun osakkeiden merkintähintaan. Siten myös muita omistusjärjestelyjä kuin valtion osakkeiden lunastusta käsitellään osakassopimuksessa aiempaa laajemmin.

Lisäksi tässä täydentävässä esityksessä, joka meillä oli käsittelyssä, ehdotettiin ja päätetäänkin lisäajasta valtion irtaantumiselle, niin että tuo aiempi 2012 muuttuu vuoteen 2014 ja sen loppuun. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutosten on tarkoitus antaa siis aiempaa paremmat mahdollisuudet sopia yhtiön osakkaiden kesken siitä, miten valtio tästä yrityksestä tulee irtautumaan ja miten se voidaan hyvin toteuttaa niin, että se ei ole kohtuuton näille mukana oleville yliopistoille. Selvityksen mukaan neuvotellaan jatkossa myös näiden mukaan tulevien osakasyliopistojen pääomittamisosuuden laskemisesta aiemmasta 4 miljoonasta eurosta nyt sitten 3 miljoonaan euroon. Nämä olivat niitä tarkennuksia, joita valiokuntakäsittelyssä ja niissä neuvotteluissa saimme aikaan ja jotka asiantuntijakuulemisessa esille nousivat.

Pidämmekin erittäin tarkoituksenmukaisena, että valtio kuitenkin tulee tästä irtaantumaan osakassopimuksessa yhdessä sovittavalla tavalla. Täydentävässä talousarvioesityksessä tehdyt muutokset määrärahan käyttöehtoihin ovat perustellut, sillä osakassopimuksessa on kyse juridisesti tasavertaisten osapuolten välisestä oikeustoimesta.

Aivan lopuksi totean, että valtion taholta yksipuolisesti julistettu lunastuspakko ei olisi ollut sopusoinnussa yliopistojen uuden itsenäisen oikeusasemankaan kanssa.

Eli tässä, arvoisa puhemies, aivan lyhyesti tuo problematiikka, joka tähän sinänsä hyvin tekniseen uudistukseen sisältyi.

Aivan viimeisenä vielä tuo henkilökunnan lisäeläketurva, joka nousi myös esille asiantuntijakuulemisessa. Se myös nousee meidän lausumaehdotuksessamme esille seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että valtio osallistuu siirtyvälle henkilöstölle hankittavan lisäeläketurvan maksamiseen ja että siirtyvälle henkilöstölle hankittavan eläkevakuutuksen ehdot vastaavat voimassa olevia eläke-etuuksia." Eli tämä on tuo lausumaehdotus, jonka sivistysvaliokunta tähän esitykseen teki.