Täysistunnon pöytäkirja 109/2003 vp

PTK 109/2003 vp

109. KESKIVIIKKONA 10. JOULUKUUTA 2003 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

12) Laki lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta

 

Hanna-Leena  Hemming  /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksosten saaminen on onnenpotku, kolmosten saaminen onnen lisäksi vielä suuri haaste. Kukaan ei kuitenkaan tarkoituksellisesti voi hankkiutua kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi. Suomessa syntyy perheisiin keskimäärin 1,7 lasta per perhe, ja tämä tarkoittaa, että suoraan kaksosetkin saava perhe on heti paikalla suurperhe, kolmosista puhumattakaan. Suomessa syntyy vuosittain 950 kappaletta kaksosia ja noin kymmenet kappaleet kolmosia, neloset on viimeksi syntynyt vuonna 1994 — kerran kymmenessä vuodessa suurin piirtein on syntynyt nelosia.

Yleisin riski monikkoraskauksissa on keskosuus. Normaali raskaus, niin kuin monet tietävät, kestää 40 viikkoa, kaksoset syntyvät keskimäärin viikolla 37, kolmoset viikolla 33 ja neloset viikolla 31 eli melkein kymmenen viikkoa ennenaikaisina. Toiseksi yleisin raskauteen liittyvä riski on alipainoisuus, joka pitkälti johtuukin nimenomaan keskosuudesta. Kaksoset painavat keskimäärin 2,4 kiloa, kolmoset 1,8 ja neloset 1,4 kiloa. Tämä taas johtaa siihen, että suurin osa monikkolapsista tarvitsee synnyttyään tehostettua hoitoa sairaalassa.

Yleisiä ongelmia näillä keskosilla ovat keuhkojen kypsymättömyys; alttius infektioille; vatsa- ja suolisto-ongelmat — mikä saattaa johtaa siihen, että hyvänkin alun jälkeen lapsen elimistö saattaa alkaa hylkiä maitoa ja lapsi joutuu tätä kautta siis tiputukseen tai muuhun letkuhoitoon — imemisongelmat, jotka aiheuttavat nimenomaan nenämahaletkuruokintaa; alilämpöisyys, joka tarkoittaa lämmityskaappia, vaikkei muuta hätää olisikaan; verenvuodot sisäelimiin ja aivoihin; ja avoin valtimotiehyt, joka saattaa myöhemmässä vaiheessa vaatia leikkauksia. Näin kävi yhdelle omista kolmoslapsistani; hänet leikattiin kolme kuukautta vanhana. Keskosuus lisää myös sairastavuuden ja pysyvän vammautumisen riskiä. Cp-vammariski onkin sitä suurempi, mitä useampi lapsi kerralla syntyy.

Mitä tällä kaikella on merkitystä? Sitä, että kun yksi lapsi on sairaalassa ja äiti on hoitamassa sitä yhtä lasta, kuka hoitaa kotona sitä toista tai mahdollisesti muita monikkolapsia, jos isän täytyy käydä töissä, varsinkin jos isyyslomapäivät on käytetty, jos lapsi vaatii leikkauksen kolmen kuukauden iässä. Vastassa on täydellinen riittämättömyys ja tunne siitä, että on itse koko ajan väärässä paikassa eikä pysty faktuaalisesti hoitamaan muita kuin yhtä lasta kerrallaan, kun ei voi kahteen paikkaan jakautua. Tämä johtaa siihen, että monikkoperheillä on pakko olla kotonaan joku perheen ulkopuolinen kotiapulainen tai lastenhoitaja, joka maksaa.

Keskosten ravinnontarve vaatii, että on syntymän jälkeen kolmen neljän tunnin välein syötettävä ympäri vuorokauden ja syöminen on hidasta, koska lapset ovat heikkoja. Vuorokausi kuluu helposti kokonaan syöttöhommissa, vaikka kaksikin aikuista olisi sitä tekemässä. Äidinmaito ei aina ollenkaan riitä ravinnoksi, mikä tarkoittaa, että äidinmaidonkorvikkeen lasku on maksettavana ja se on mittava. Lisäksi lapsesta syntyvä stressi vaikeuttaa imettämistä ja johtaa nimenomaan äidinmaidonvastikkeen käyttöön hyvin helposti. Samaa aiheuttaa unenpuute. Kun yhden ja kahden tunnin jaksoissa voi nukkua, niin vanhemmalla on vastassa burn out jo parissa viikossa, ja tästä on tutkittuakin tietoa. Jos vielä on muita lapsia, heidän vaatimansa huomio ja hoito aiheuttavat lisäpaineita.

Käytännön ongelmia: Kun näitä vauvoja on monta ja he ovat syntyneet keskosina, aivan tavallinen asia, kuten kaupassakäynti, on mahdottomuus, koska keskosvauvoja ei pitkään aikaan voi ottaa mukaan julkisille paikoille, esimerkiksi kauppareissulle. Kolmosia ei oikeastaan voi ottaa koskaan mukaan kauppaan, sillä suurten kolmosten vankkureiden kanssa kauppaan meneminen on aivan mahdotonta. Ensinnäkään kassan ohi ei mahdu niillä vaunuilla. Lisäksi kädet eivät riitä enää niiden ruokien keräämiseen, mitä pitää perheelle hankkia.

Lisäksi on tämä liikkumisongelma muutenkin. Kaksostenrattaat eivät mahdu bussiin, kolmostenrattaista puhumattakaan, eli julkisilla liikennevälineillä liikkuminen on aivan mahdotonta. Kaksostenrattaat muuten maksavat huomattavasti enemmän kuin tavalliset rattaat. Yhden vauvan vaunut maksavat uutena tavallisesti noin 300 euroa tällä hetkellä ja käytetythän saa vaikka ilmaiseksi. Kolmostenrattaat tänään tehdyn tiedustelun mukaan maksavat edullisimmillaan 900 euroa, ja toimitusaika on kaksi kuukautta. Kolmosten rattaita kukaan ei voi tilata siinä vaiheessa, kun raskaus on vielä kesken eli kolmoset eivät ole syntyneet, koska ei ole mitään takuita siitä, että lapset syntyvät elävinä. Vaunut voi tilata vasta siinä vaiheessa, kun lapset ovat syntyneet, mikä tarkoittaa sitä, että perhe on sidottu kotiinsa lyhimmillään siis kaksi kuukautta.

Lisäongelmia on asunto. Se saattaa käydä ahtaaksi, ja vaikka ei kävisikään ahtaaksi, saattaa olla ongelmana, mahtuuko rattaat hissiin. Useissa kerrostaloissa hissi on niin kapea, että kaksostenvaunujakaan sinne ei saa, kolmostenvaunuista puhumattakaan. Jos asutaan kolmannessa kerroksessa, missä järjestyksessä äiti juoksee lapsia yläkertaan, jos käsiä on vain kaksi ja jos olisi esimerkiksi yksi ruokakassi jossain vaiheessa kuljetettavana?

Entä sitten auto? Auton vaihto on useimmilla perheillä vääjäämättömästi edessä. Valitettavasti nyt ei ole vaihtoehtona ostaa sitä yhtä pykälää suurempaa autoa, sillä jo pelkästään kaksosten turvaistuinten sijoittaminen takapenkille on useissa autoissa aivan mahdotonta, kolmosten turvaistuimesta puhumattakaan. Hyvin harva suurikaan auto on suunniteltu niin, että niihin mahtuu näitä selkä edellä -istuimia useampi kappale takapenkille. Jos perheen lapsiluku ylittää kolme, tila-auto onkin ainoa vaihtoehto, ja se maksaa, niin kuin kaikki tiedämme, hyvin paljon.

Kun sitten lapset kasvavat, jatkuvastihan on tietysti vaatehankintoja, aivan niin kuin kaikissa perheissä. Mutta kun mennään kouluun ja täytyy koulun liikuntatunneille välttämättömiä hankintoja tehdä, vastassa on lenkkareitten ostoa, luistimien, suksien, verkkareiden, uikkareiden, joka kerta kun lapset kasvavat, usealle lapselle yhtä aikaa, lisäksi polkupyörät ja muut vapaa-ajan harrastusvälineet. Mitään tavaroita ei voi kierrättää perheen sisällä. Rahan kulutus ei myöskään lopu lukioikään, sillä lukion kirjat ja materiaalit maksavat 1 400 euroa opiskelijalta lukioaikana. Yhä edelleen lapset kasvavat, tarvitsevat liikuntavälineitä, ja ne on uusittava säännöllisesti. Tämä kaikki sen lisäksi, että jokaista pinnasänkyä täytyy ostaa kolme kappaletta tai kaksi kappaletta, jokaista syöttötuolia. Jokaista tavaraa, mitä lapsille hankitaan on hankittava usea samaan aikaan.

Kunnallista kodinhoitoa saa kunnissa eri kriteerein. Joka tapauksessa se on maksullista. Se tarkoittaa, että perhe maksaa siitä niitten tulojen mukaan, mitä silloin on. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi perheenäidin koko äitiyspäiväraha meneekin tähän aivan välttämättömään kotihoitoapuun. Ilman apua ei millään voi selvitä, varsinkin kun tulee näitä sairaalajaksoja ja muita hankaluuksia, mitkä ovat hyvin tavallisia monikkoperheissä. Apu on pakko ostaa, mutta millä rahalla se tehdään? Se tehdään supistamalla rahaa muista hankinnoista, jotka ovat, kuten sanoin, moninkertaiset tavallisiin lapsiperheisiin nähden.

Arvoisa puhemies! Kaksos- ja kolmosperheillä ei ole mahdollisuutta suunnitella perheen kokoa käytettävissä olevien taloudellisten resurssien mukaan. Kun vanhemmat ovat suunnitelleet perheenlisäystä, he ovat odottaneet saavansa yhden lapsen kerrallaan. Yhdenkin lapsen syntyminen perheeseen merkitsee kuitenkin lisäkustannuksia ja talouden kiristymistä verrattuna perheeseen, jossa ei ole lapsia. Meillä on nyt päätetty vuoden 2004 alusta nostaa ensimmäisen lapsen lapsilisää 10 eurolla. En ala riidellä tästä asiasta tässä vaiheessa enää enkä niistä epäkohdista, mihin se johtaa. Haluan kuitenkin nostaa tämän monikkoperheiden tarvitseman erityisen taloudellisen tuen nyt keskusteluun ja siksi olen tehnyt tämän lakialoitteen monikkolisästä.

Huomautan vielä lopuksi, että omat kolmoseni ovat juuri kasvamassa lapsilisien ulottumattomiin, enkä siis ole puhumassa verorahojen käytöstä oman perheeni eduksi.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Aluksi toteaisin, että tämä aloite tukee hallitusohjelman tavoitteita lapsiperheiden aseman parantamiseksi.

Olen allekirjoittanut ed. Hemmingin lakialoitteen. Esitys on hyvä ja erittäin ajankohtainen nyt, kun hallitus esittää lapsilisiin korotusta ensi vuonna vain ensimmäiselle lapselle. Tämä hallituksen esittämä niin sanottu Kiinan-malli ei suosi monilapsisia perheitä, ei siis myöskään niitä perheitä, joihin syntyy yhtä aikaa useampia lapsia. Monikkolisän maksaminen on ihan hyvä esitys, ja sillä turvataan monikkoperheiden toimeentulo nykyistä paremmin.

Arvoisa puhemies! Tämän aloitteen ovat allekirjoittaneet niin monet hallituspuolueiden edustajat, että aloite varmasti toteutuu, elleivät sitten hallituspuolueiden edustajat äänestä omaa aloitettaan vastaan, niin kuin tekivät eilen eräät edustajat, kun täällä käsiteltiin opintotukilakiesitystä.

Tapani  Mäkinen  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmingin tekemä lakialoite monikkolisän maksamisesta perheille, joilla on kaksoset, kolmoset tai neloset jne., on erittäin kannatettava. Se on inhimillisesti katsoen hyvä aloite. Kuten ed. Hemmingin puheenvuorosta kuulimme, on paljon elementtejä ja tilanteita arkisessa päivässä, joita me, joilla monikkolapsia ei ole, emme osaa edes kuvitella eteen tulevan. Kuten sanoin, aloite on hyvin perusteltu ja se on paikallaan. Se ei suoraan löydy hallitusohjelmasta siten, että monikkolapsista pitäisi erikseen maksaa lapsilisää, mutta niin kuin tiedämme, arvoisa puhemies, hallitusohjelmassa on paljon semmoisia asioita, mitä siellä ei pitäisi olla tai mitkä toisaalta sieltä puuttuvat. Toisaalta, kuten ed. Valpas totesi, siltä osin se kyllä tukee hallitusohjelmaa, että hallituskin näkee lapsiperheisiin panostamisen tärkeänä asiana.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Hemmingin tekemää aloitetta ja toivon, että se saa suotuisan käsittelyn valiokunnassa.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Mäkiselle toteaisin, että puheenvuorossani sanoin vain, että tämä esitys tukee hallitusohjelman tavoitteita. En puhunut mitään, että juuri nämä monikkoperheet olisi siellä tuotu esiin.

Keskustelu päättyy.