Unto Valpas /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa pyritään korjaamaan eräs pieni, mutta monille ammattikorkeakouluopiskelijoille hyvin tärkeä asia. Nykyiseen työttömyysturvalakiin on jäänyt nimittäin ammattikorkeakouluopiskelijan kokoinen aukko, kun siinä tilapäisesti opintonsa keskeyttänyttä ammattikorkeakouluopiskelijaa pidetään päätoimisena opiskelijana toisin kuin yliopisto-opiskelijaa vastaavassa tilanteessa. Eli siis sinä aikana, kun opiskelija on keskeyttänyt opintonsa, ammattikorkeakoulun opiskelija on edelleen opiskelija, vaikkakaan ei voi opiskella. Yliopistossa opintonsa keskeyttänyt ei sen sijaan ole opiskelija, vaan hän on työmarkkinoiden käytettävissä ja työttömyysturvan piirissä. Siis ammattikorkeakouluopiskelija on työmarkkinoiden käytössä oleva opiskelija ilman työttömyysturvaa.

Toukokuun alussa voimaan tullut ammattikorkeakoululaki antaa nimittäin opiskelijalle mahdollisuuden keskeyttää opintonsa enintään kahdeksi vuodeksi ilman erityistä syytä. Jos ammattikorkeakouluopiskelija on esimerkiksi opintojensa välillä ollut hankkimassa arvokasta, opintoja tukevaa työkokemusta, ei hänen irtisanomis- tai lomautustilanteessa ole mahdollista saada työttömyyspäivärahaa, ja tämä on se epäkohta. Palaaminen kouluun kesken vuotta ei aina onnistu, ja näissä tapauksissa opiskelija jäisi pelkästään toimeentulotuen varaan. Ammattikorkeakouluissa ei löydy nimittäin kesken vuoden aina sopivia kursseja, joita opiskelija voisi suorittaa jouduttuaan työstä pois suunniteltua aiemmin. Tämähän on hyvin mahdollista tänä päivänä, varsinkin kun nyt näitä irtisanomisia tehdään varsin herkästi. Jos opiskelija, joka on varautunut esimerkiksi kahden vuoden työskentelyyn saadakseen työkokemusta, sinä aikana tulee lomautetuksi, putoaa tyhjän päälle.

Arvoisa puhemies! Olemme ed. Kurvisen kanssa yhdessä tehneet epäkohdan korjaamiseksi lakialoitteen, joka korjaisi työttömyysturvalain siten, että yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa, joka on keskeyttänyt opintonsa vähintään vuoden ajaksi, ei keskeytysaikana pidettäisi päätoimisena opiskelijana. Työttömyysturvalaki turvaa jo yliopisto-opiskelijoille tämän asian, mutta lakia valmistelleilta olivat jostain syystä unohtuneet ammattikorkeakouluopiskelijat. Tätä asiaa ei huomattu myöskään, kun sivistysvaliokunnassa ammattikorkeakoululakia käsiteltiin, vaikka siellä myös kuunneltiin ammattikorkeakouluopiskelijoita. Silloin olisi pitänyt tämä huomata ja esittää valiokunnan mietinnössä korjausta nyt puheena olevaan työttömyysturvalakiin. Nyt asian ovat nostaneet esille ammattikorkeakoulujen opiskelijat, ja muun muassa Insinööriopiskelijaliitto on 23.11. tänä vuonna liittokokouksessaan ottanut tällaisen julkilausuman, jossa vaaditaan tämän epäkohdan korjausta.

Tämä ongelmahan tulee vastaan myös kesken opintojensa varusmiespalvelusta suorittaville. Sanotaan esimerkiksi, että jos varusmiespalvelusaika on vain puoli vuotta, niin esimerkiksi tammikuussa kotiutuva varusmies ei välttämättä voi jatkaa tilapäisesti keskeytyneitä opintojaan vaan joutuu odottamaan syyslukukauden alkamista. Tällöin hän on käytettävissä työmarkkinoilla ja hän ei ole missään nimessä opiskelija, mutta työttömyysturvaa hänellä ei ole.

Useilla aloilla oppilaitokset eivät pysty tarjoamaan mahdollisuuksia konkreettisten asioiden oppimiseen. Ne tilaisuudet tarjoaa vain työelämä. Monesti työelämän vaatimuksiin liittyy kuitenkin se paradoksi, että valmistuvalla täytyisi olla työkokemusta saadakseen ensimmäisen työpaikan, vaikka työkokemuksen hankkiminen alalta opintojen ohella on hankalaa. Esimerkiksi teknillisillä aloilla opintoihin kuuluu usein opintojaksoja, joiden harjoitustyöt tehdään yhteistyössä teollisuuden kanssa. On myös hyvin yleistä, että lopputyö tehdään projektina yrityksen kanssa yhteistyössä. Niiden avulla opiskelija saa opintojen välissä kosketuksen työelämään ja pystyy suuntaamaan omaa osaamistaan työelämän vaatimuksiin. Jos ammattikorkeakouluopiskelijan kesä- tai lopputyöpesti kestää kauemmin, pitää näilläkin opiskelijoilla olla kuitenkin työttömyysturva.

Edellä mainituin perustein esitämme lakialoitteemme mukaisesti, että työttömyysturvalain 2 luvun 7 §:n 3 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa, joka on keskeyttänyt opintonsa vähintään vuoden ajaksi, ei keskeytysaikana pidetä päätoimisena opiskelijana." Tämä muutos tarkoittaa sitä, että yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös ammattikorkeakouluopiskelijat voisivat keskeyttää opintonsa samoin edellytyksin ja samoilla ehdoilla. Asia korjautunee nopeasti, sillä esitykseemme ei pitäisi ainakaan sisältyä minkäänlaisia poliittisia latauksia. Kyseessä on lähinnä tekninen korjaus.

Arvoisa puhemies, vielä lopuksi: Ammattikorkeakoululaki on uusi, ja sen käsittelyssä on jäänyt muitakin epäkohtia huomaamatta. Eräs sellainen asia on ammattikorkeakouluopiskelijoiden oikeudet muun muassa terveyshuoltoon. Viime eduskunnassa tämä tärkeä asia jäi korjaamatta johtuen siitä, että erimielisyydet tämän asian ympärillä olivat niin suuret, että esitys opiskelijan oikeuksista ei edennyt täällä. Olen sitä mieltä kuitenkin, että korkeakouluopiskelijat eivät saa olla eriarvoisia keskenään. Siinä mielessä tämä meidän lakialoitteessamme esitetty ja eräät muutkin epäkohdat on pikaisesti korjattava.

Esko  Kurvinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on jo jonkin aikaa ollut korkeakoulujärjestelmä, joka jakautuu tiedekorkeakouluihin eli yliopistoihin ja toisaalta ammattikorkeakouluihin. Kyseessähän on niin sanottu duaalimalli.

Viime vaalikauden lopulla eduskunta hyväksyi uuden ammattikorkeakoululain, jossa monella tavalla haluttiin kaikki korkeakouluopiskelijat saattaa tasa-arvoiseen asemaan riippumatta siitä, opiskelevatko he tiede- vai ammattikorkeakoulussa. Valitettavasti tuolloin ei löydetty ratkaisua, jolla ammattikorkeakoulujen oppilaskunnat olisivat saaneet saman statuksen, mikä yliopistojen ylioppilaskunnilla on. Mielestäni tämä puute, joka aiheuttaa monenlaista harmia, muun muassa niitä terveydenhuoltoon liittyviä ongelmia, mitä ed. Valpas edellisessä puheenvuorossaan nosti esille, olisi pikaisesti korjattava niin, että kummankin korkeakoulusuunnan opiskelijat tulisivat tasa-arvoiseen asemaan myös oppilaskuntansa kautta.

Tämän lisäksi useissa lakiteksteissä, yleensä niissä laeissa, jotka on säädetty ennen kuin Suomeen ammattikorkeakoulujärjestelmä luotiin, puhutaan edelleen yliopisto-opiskelijoista, vaikka sillä aivan ilmeisesti tosiasiallisesti tarkoitetaan kaikkia korkeakouluissa olevia opiskelijoita. Tästä seuraa se, mikä on ihan luonnollista, että viranomaiset tulkitsevat lakia, niin kuin lain kirjain luetaan, eli silloin kun laissa lukee "yliopisto-opiskelija", tämä laki koskee vain yliopistossa opiskelevia huolimatta siitä, että tosiasiallisesti tarkoitetaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita.

Tällä lakialoitteella, jonka ed. Valppaan kanssa olemme tehneet, halutaan puuttua erääseen epäkohtaan, joka on työttömyysturvalaissa nimenomaan tällä samanlaisella tekstillä. Minä toivon, että tämän lakialoitteen innoittamana myös muissa laeissa olevia kohtia, joissa termeillä ylioppilaskunta ja yliopistossa opiskeleva tosiasiallisesti tarkoitetaan korkeakouluopiskelijoita laajemmin, käytäisiin läpi ja vaihdettaisiin sinne tämän päivän mukainen merkintä. Toivon, että tämä lakialoite, jonka olemme tehneet työttömyysturvalain osalta, saa valiokunnassa asianmukaisen käsittelyn ja ennen kaikkea herättää hallitusta merkkaamaan ne lait, joissa tämä epäkohta tämänhetkisessä tilanteessa on vielä olemassa.