Arvoisa puhemies! Suomessa työskentelee rakennusalalla 20 000 ulkomaista työntekijää. Tiedättekö te, ministeri Katainen, kuinka moni heistä on ilmoittautunut verottajalle? Vastaan kysymykseen: noin 150. Työelämävaliokunnan sosialidemokraatit tapasivat kaksi rakennusalan pääluottamusmiestä viikko sitten. Heidän viestinsä oli: nyt tarvitaan toimia rakennusalan rehellisyyden puolesta ja elvytysrahojen ulkomaille valumista vastaan. Tilanne on kestämätön. Menetämme kymmeniä miljoonia euroja verotuloina. Samaan aikaan suomalaiset rakennusmiehet ja -naiset joutuvat työttömiksi. Kysyn nyt, ministeri Katainen:

Miten pitkään hallitus aikoo katsoa vierestä, kun sekä työt että verotulot valuvat ulkomaille?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Osaratkaisuna ei tietenkään voi yliarvioida tätä keinoa, mutta kuitenkin osaratkaisuna tämä käännetty arvonlisävero rakennuspuolelle on tulossa siis esityksenä alkuvuodesta, ja samoiten muita toimenpiteitä mietitään, että saataisiinko esimerkiksi tämä rekisteröitymisvelvoite rakennusalalle. Sitä vastustetaan kyllä, melkein kaikki paitsi minä sitä vastustavat, mutta minusta se kuulostaa ainakin hyvältä, eli rehellinen yrittäjä rekisteröityisi. Norjassa semmoinen malli on. Tosin siellä sitä on käytetty ilmeisesti ainakin osittain väärin. Siellä on tämmöinen protektionistinen ote, eli suomalainen rakennusfirma ei pääse Norjan markkinoille. Tämmöisiä huhuja väitetään. En sano, että oikeasti on näin, mutta tämmöisiä huhuja kuulee.

Mutta näitä keinoja on pakko etsiä, koska tämä rakennusala on pääosin rehellisten suomalaisten työntekijöitten ja yritysten hallussa, mutta siellä on hirveän paljon myös epäkurantteja toimijoita, jotka käyttävät sitä välillä rahojen peittelyyn, välillä epäterveeseen kilpailuun.

Arvoisa puhemies! Mielestäni on todella korkea aika puolustaa suomalaista työtä, suomalaisia yrittäjiä ja suomalaisia työntekijöitä. Nimittäin suomalaiset yrittäjät toimivat rehellisesti, mutta he eivät voi pärjätä urakkakilpailuissa, kun kilpailija ei maksa veroja eikä sosiaaliturvamaksuja. Se ero on jopa 30:sta 70 prosenttiin. No, eihän siinä millään rehellinen suomalainen yrittäjä pärjää.

Minulle eräs työsuojeluhallinnon virkamies sanoi, kun tein kotiläksyjä tätä kysymystä varten, että "tuntuu kuin harmaa talous olisi Suomen valtiovallan erityisessä suojeluksessa". Tilanne on vakava, mutta meillä on olemassa työkaluja. Aivan niin kuin valtiovarainministeri viittasi, tämä käännetty arvonlisäverojärjestelmä on käytössä Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa.

Sosialidemokraatit jättivät viime viikolla tästä asiasta lakialoitteen. Nyt mainitsitte, että ilmeisesti ensi keväällä on tulossa esitys. Se on erinomainen asia. Itse asiassa hoputtaisin vielä sen esityksen tekemistä, (Puhemies: No niin, minuutti on täyttynyt!) koska yli 150 miljoonaa euroa karkaa käsistämme ja luulisi, että valtiovarainministeri on kiinnostunut siitä, että se saadaan valtion käyttöön.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Toki, toki ne verotulot kiinnostavat, mutta vielä suurempi vaikutus sillä on tämän elinkeinoalueen tervehdyttämiseen. Jos meillä on olemassa yksi elinkeinohaara, rakentaminen, jossa normaali kilpailu ei toimi (Ed. Zyskowicz: Ja ravintolat!) — ravintola-alalla on varmasti vähän vastaavanlaisia ongelmia — jossa toiset puliveivaavat epärehellisin keinoin, niin ei siellä voi sitten mitään myöskään kehittää. Rakennusala voisi olla yksi kasvuala tuotekehityksen kautta, kokonaisen yhdyskuntasuunnittelun, ekologisen suunnittelun ja sen kautta rakentamisen kehittämisessä, mutta tähän eivät rahat riitä, jos siellä on puliveivaajia. Tämä käännetty alvi on varmastikin ihan ok. Se ei kaikkia ongelmia poista eikä varsinkaan sitä, ettei yritys maksa ollenkaan mitään veroja. Eli ei ole paikallaan olevaa eikä käännettyäkään alvia mahdollista löytää. Mutta kyllä sillä varmasti merkittäviä vaikutuksia on.

Arvoisa puhemies! Rakennusala on yleisesti monella tavalla altis korruptiolle ja epärehellisyydelle, mutta muuallakin on ollut korruptiota: Afganistanin suomalaisjoukoissa, Patrian kaupat Sloveniassa, Suomen kehitysapu Costa Ricassa, äskettäin tapahtumat Destiassa ja Merenkulkuhallituksessa ja vaalirahoitukseen liittyvä epärehellisyys. Transparency International -järjestön korruptiomittareiden mukaan Suomi jakoi vuonna 2006, siis ennen tätä hallitusta, ykkössijan Uuden-Seelannin kanssa, mutta vuonna 2008 Suomi oli pudonnut viidenneksi ja tänä vuonna kuudenneksi. Onko hallituksella mitään tehokkaita toimenpiteitä suunnitteilla tämän nolon ja huolestuttavan korruptiokehityksen katkaisemiseksi?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Korruptiossa keskeistä rikoslain osalta on lahjontalainsäädäntö, ja lausuntokierrokselle on juuri lähtemässä oikeusministeriön työryhmän esitys lahjontalainsäädännön kiristämisestä. Yksi osuus koskee kansanedustajia, yksi yrityselämää sekä siellä yrityselämän takana olevaa tämmöistä epäsuoraa vaikuttamista. Ne ovat kaikki myös asioita, joita Euroopan neuvoston alainen korruptiontorjuntaverkosto Greco on esittänyt, että Suomen tulisi tehdä, ja lausuntokierros tehdään hyvin pikaisessa vauhdissa ja tarkoitus on keritä vielä hyvin tällä vaalikaudella uudistuksiin. Sen lisäksi korruptionvastaista toimintaa on ministeriöiden välisessä ja virkamiesten välisessä yhteistyössä lisätty.

Ministeri Holmlund voi kertoa talousrikostorjunnan seuraavasta ohjelmasta, jota käsitellään aivan pian hallituksen puitteissa, ja kaiken tämän lisäksi jo mainittu käännetty arvonlisävero on selvityksen alaisena. Syyttäjäpuolella talousrikostutkijoiden voimavaroista käännetty arvonlisävero vapauttaisi 30 syyttäjää tutkimaan muita talousrikoksia ja korruptiota, (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) jos tämä lainmuutos tehdään.

Arvoisa puhemies! Silloin pitää antaa kehuja hallitukselle, kun on niiden paikka. On hyvä, että tämä käännetty arvonlisävero nyt etenee, jota vasemmistoliitto on usean vuoden ajan vaatinut ja esittänyt ja joka on tullut nimenomaan rakennuspuolelta.

Toinen, joka toivon mukaan etenee sitten yhtä ripeästi, on tilaajavastuulain tiukentaminen. Tällä hetkellä tilanne on se, että rehelliset suomalaiset yrittäjät eivät pärjää, vaikka he tekisivät sellaisia urakkatarjouksia, joissa ei olisi katetta lainkaan, saataisiin vain verot ja palkat maksettua. Ne jäävät selvästi monien ulkomaisten yritysten urakkahintojen alle sen vuoksi, että verojen lisäksi palkat ovat surkean alhaiset. Tässä riistetään niin työntekijöitä kuin myös rehellisiä yrittäjiä. Nyt tarvittaisiin tilaajavastuulakiin selkeitä sanktioita alipalkkauksesta ja selkeitä sääntöjä, että tilaajan pitää tarkistaa tasaisin välein se, että palkat ovat suomalaisella tasolla.

Miten etenee tilaajavastuulain tiukentaminen rehellisten yrittäjien ja suomalaisten työntekijöiden kunnollisten palkkojen puolesta?

Herra puhemies! Lokakuussa 2006 edellinen hallitus hyväksyi neljännen talousrikostorjuntaohjelman, jossa oli juuri tämä käännetty arvonlisäverojärjestelmä, jolla päästään pureutumaan pitkiin aliurakointiketjuihin. Te olette, valtiovarainministeri Katainen, nyt kaksi vuotta Ecofin-neuvostossa vastustaneet muun muassa Saksan yrityksiä laajentaa tätä. On hyvä, jos tulette toiselle kannalle. Mutta tarvitaan myöskin neljännesvuosi-ilmoituksia käytetyistä urakoitsijoista sekä veroviranomaisten oikeutta tehdä vertailutietotarkastuksia luottolaitoksissa. Nämä makaavat edelleen teidän pöydällänne.

Krp:hen perustettiin vuoden 2004 alusta ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikkö, jonka te, ministeri Holmlund, olette sulauttanut muuhun krp:n toimintaan viime syksynä. Te ilmoititte julkisesti tammikuussa, että sisäisen turvallisuuden ohjelma on niin laaja käsite, että siellä ei ole talousrikostorjuntaa erikseen. Myöskin voimavaroja on selkeästi — tulee alueelta tietoja — heikennetty.

Oletteko edelleen sitä mieltä, että talousrikostorjunta ei ole tärkeä painopistealue?

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Herra puhemies! En ole missään vaiheessa sanonut, etteikö talousrikostorjunta olisi tärkeää, vaan silloin kun priorisoidaan, niin kuin sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, valitaan jotakin ja kaikkea ei sinne yhtä aikaa voi valita. Nyt kuitenkin hallituksen käsittelyyn on tulossa viides talousrikostorjunnan ohjelma, ja se käsitellään ensi viikolla iltakoulussa, ja sen jälkeen valtioneuvosto tekee siitä päätöksen. Siinä yhteydessä käydään läpi tietysti koko talousrikostorjunnan kenttä, myös resurssitarpeet poliisin, oikeushallinnon, veroviranomaisten ja muiden tahojen osalta, ja se on mielestäni oikea paikka vetää kokonaislinjaukset tältä osin.

Mitä tulee tähän krp:n kokonaisuuteen, mainitaan tähän, että edellisellä kaudella on perustettu 40 erillistä virkaa ja ne ovat tänään osa krp:n talousrikostorjunnan kokonaisuutta. Kyseessä oli silloin projekti, ja ne virat ovat nyt vakinaistettu, siitähän tässä oli kyse.

Arvoisa puhemies! Niin rakennustyönantajat kuin rakennustyöntekijät ovat lähestyneet eduskuntaa ja verojaostoa ja pyytäneet, että tehdään korjauksia lakiin. Me olemme tehneet korjauksia, meillä on laki, joka on toimiva, mutta siihen liittyy kaksi epäkohtaa. Toinen on se, että valvontaan ei ole varattu riittävästi resursseja, ja sitten toinen epäkohta on se, että nämä määräykset ovat niin monimutkaisia. Minä olen aivan varma, että hyvä jos kaksi kolme kansanedustajaa tietää, miten menetellä, jos halutaan palkata esimerkiksi virolainen rakennustyöntekijä. Jos valtio antaisi selkeät ohjeet, nämä eivät kiertäisi niin paljon kuin kiertävät tänä päivänä. Kysymykseni kuuluu:

Aikooko hallitus ottaa tämän asian vakavasti ja antaa selkeät ohjeet niin, että jokainen työnantaja tietää, mitä seuraa, jos hän rikkoo näitä määräyksiä, ja miten hänen tulee toimia?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos tämä koskisi ... Olisiko tämä verohallinnon ohjeistukseen liittyvä? Mikäli tässä on epäselvyyttä, niin minäpä sanon sinne, että antavat selkeämmät ohjeet, koska eihän se nyt tästä voi olla kiinni. Hyvä kuulla, jos tämmöinen ongelma on, ja tämän kyselytunnin jälkeen lähtee heti Verohallituksen pääjohtajalle viesti, että nyt selkeät ohjeet, jos niitä ei ole, ja alan kanssa voivat sopia keskenään, mitä niissä pitää sanoa niin, että ne ohjeet myös ymmärretään, jottei kukaan vahingossa tee väärin ja jotta sitten toisaalta toinen pystyy näkemään, jos joku tekee tahallaan väärin, kun tietää itse, mikä on oikein.

Arvoisa puhemies! Tämän viikon maanantaina STX:n Turun-telakalla käynnistettiin yt-neuvottelut 400 työntekijän lopputileistä. Alihankinnasta on vähennetty komennusmiehiä jo tuhansia. Samaan aikaan 2 700 ulkomaista työntekijää jatkaa työskentelyään ja non stop -kurssit pyörivät viikottain. Milloin tämä työvoima ja nämä yritykset aiotaan panna verolle? Tämä, jos mikä, vaarantaa laivanrakennusteollisuudeltamme nykyisen tilauskannan valmistumisen ja samalla koko telakkateollisuuden tulevaisuuden.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Onko olemassa joku yritys, joka ei maksa veroja? Tämä on hyvä kuulla. Me voimme ed. Yrttiahon kanssa palata tähän ja pistetään se verolle. Nimittäin nyt minä en ihan tarkkaan osaa sanoa, mitä te tarkoitatte. Me voimme varmaan palata tähän, tai voitte tehdä jatkokysymyksen. Minä en ihan tarkkaan päässyt perille, mitä kysymyksellänne tarkoititte.

Arvoisa puhemies! Telakalla työskentelee 2 700 ulkomaista työntekijää Baltiasta, Puolasta ja muista Itä-Euroopan maista eivätkä he maksa veroa minnekään, vaikka meillä on ollut voimassa jo pian kolme vuotta laki, joka edellyttää rekisteröitymistä verovelvolliseksi jo heti komennuksen alkaessa. Tätä rikotaan. Kuusi vuotta tämä käytäntö on jatkunut.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri Katainen sanoi, jos siellä ollaan laittomasti eikä makseta veroja, se on tietysti rikos ja siihen pitää puuttua. Äsken käytiin sitä keskustelua. Mutta sen lisäksi siellä on satoja yrityksiä ja niissä sitten myöskin iso määrä työntekijöitä, jotka ilmiselvästi toimivat myöskin laillisesti.

Me olemme liittyneet EU:hun, me olemme aikanaan menneet mukaan palveludirektiiviin, ja täällä on erittäin suuri määrä niin sanottuja lähetettyjä työntekijöitä, joiden kaikkien ei tarvitsekaan maksaa kaikkia näitä maksuja. Me olemme sen hyväksyneet; suomalaiset voivat täältä mennä tuonne Suomenlahden eteläpuolelle tietyin ehdoin, sieltä voidaan tulla tänne tietyin ehdoin. Mutta jos on laittomia ratkaisuja, niin totta kai niihin pitää puuttua, ja uskon, että jokaiseen esimerkkiin, mikä niistä kerrotaan, viranomaiset kyllä tarttuvat välittömästi.

Herra puhemies! Vielä eräs näkökanta ulkomaisen työvoiman käyttöön. Käsitykseni mukaan tällä hetkellä, kun ulkomainen työntekijä työllistetään, siitä ei ilmoiteta millään tavoin työvoimaviranomaisille. He eivät edes tiedä näistä henkilöistä mitään, eli suomalaisilla työvoimaviranomaisilla ei ole mahdollisuutta edes tarjota suomalaisia työttömiä työntekijöitä näihin yrityksiin. Eikö tässä voitaisi palata siihen vanhaan järjestelmään, joka on ollut käsitykseni mukaan voimassa? Eli silloin kun otetaan ulkomaisia työntekijöitä, niin velvoitetaan yritykset kuitenkin selvittämään, onko oman alueen työvoimaviranomaisella tarjota suomalaisia työttömiä. Käsitykseni mukaan tällä hetkellä sitä tehdään sillä tavoin, että viranomaiset eivät tiedä asiasta yhtään mitään.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämä asia kokonaisuutena kuuluu ministeri Sinnemäelle. Minusta olisi korrektia, että paikalla oleva ministeri voisi vastata hänelle tulleisiin kysymyksiin ja ne, jotka eivät ole paikalla, vastaisivat vaikka seuraavalla viikolla. Tärkeä asia sinänsä.

Meillä tietysti on vapaat työmarkkinat ja työnantajat voivat ottaa sitten sellaisen työntekijän, oli hän mitä etnistä taustaa hyvänsä, jonka hyväksi katsoo ja jonka osaaminen asiassa on parasta, kunhan vaan noudattaa samoja työehtoja sitten suomalaisten tai ulkomaalaisperäisten työntekijöiden kohdalla.

Arvoisa puhemies! Minun eduskuntaurani aikana en ole kertaakaan ollut kyselytunnilla, jolla hallitus on ollut näin neuvoton esitetyn kysymyksen suhteen kuin tässä asiassa. Useissa asioissa eivät ministerit ole pystyneet vastaamaan lainkaan. Tämä itse asiassa ei ole vain Suomen hallituksen ongelma. Tällä hetkellä koko Euroopassa ulkomainen työvoima on kaikkein heikoimmassa asemassa olevaa työvoimaa, jota käytetään hyväksi monissa maissa ulkopuolella sen normaalin lainsäädännön ja työehtojen. Minusta on vaarallista, jos täällä syntyy sellainen käsitys, että vain suomalaiset työntekijät olisivat rehellisiä ja ulkomaiset eivät olisi rehellisiä. Rakenteet tässä ovat vääristyneitä.

Minulla oli tänä kesänä tilaisuus vierailla Olkiluodossa asuinparakkikylässä ulkomaisten työntekijöiden kanssa, ja näin, minkälaisia ihmisiä siellä työskenteli. Olkiluodossa on yli 4 000 työntekijää, 150 suomalaista, ja tilanne on sen kaltainen, että he ovat täysin eristyksissä suomalaisesta yhteiskunnasta parakissa asuessaan. Ongelma on siinä, että meillä on vuokratyösuhteet rakennettu niin, että suomalaiset firmat tuottavat ulkomailta tänne työntekijöitä, joille ei tarjota niitä samoja työehtoja kuin suomalaisille. Kyse on siitä. Ensimmäinen esimerkki, joka näkyy välittömästi, (Puhemies: Nyt ollaan pitkälti yli minuutissa!) on se, että kun ulkomainen työntekijä tavoittaa suomalaisen tyttöystävän, niin siitä on seurauksena se, että alkaa asema jo kohentua, koska osataan ruveta vaatimaan niitä samoja oikeuksia kuin suomalaisilla.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jäi kyllä vähän epäselväksi, missä siinä oli se kysymys. Minä yritän vastata nyt. Sanon suoraan siltä kokemukselta, mikä minulle syntyi siitä vaiheesta, kun palveludirektiivi aikanaan EU:ssa säädettiin, vielä kertaalleen:

Silloin jos on kysymys tuolla eteläpuolella olevasta yrityksestä, joka lähettää tänne työntekijöitä, niin siinä on omat säädökset. Ne varmaan toimivat täällä paljon pienemmin kustannuksin, paljon pienemmillä palkoilla kuin monet suomalaiset, ja me emme sille kovin paljon voi. Me olemme hyväksyneet tämän periaatteen. Me olemme siihen sitoutuneet ja hyväksyneet myöskin sen, että jos Suomesta lähetetään vastaavilla ehdoilla, se toimii täsmälleen toisinpäin samoja periaatteita noudattaen. Jos taas tänne tulee ulkolainen yritys, rekisteröityy tänne ja täältä palkkaa työntekijöitä, niin minun ymmärtääkseni tämä yritys joutuu noudattamaan suomalaisia työehtosopimuksia. Ellei se niitä noudata, se rikkoo silloin työehtosopimuksia ja niihin liittyvää lainsäädäntöä. Näin käy. Mikä se taso on, mitä työehtosopimusten puitteissa käytännössä tulee noudatettua, ja mitkä ovat ne muut työolosuhteet, mihin ed. Kiljunen viittasi, minä olen taipuvainen uskomaan, että todellakin on monta kertaa niin, että he tekevät ja asuvat ja elävät paljon huonommissa olosuhteissa. (Puhemies: Minuutti on kulunut 15 sekuntia sitten!) Näitten ihmisten työllistämistä on vaikea estää.

Arvoisa puhemies! Ei nyt liene mikään yllätys, että porvarihallituksen paras osaaminen ei ole työelämäkysymyksissä, koska näen, että esimerkiksi asioiden, jotka liittyvät ulkomaalaistyövoimaan, pitäisi kuulua tämmöiseen poliittiseen yleissivistykseen myöskin ministerien kohdalta. Kysymys on vakavista yhteiskuntamoraali-, veromoraalikysymyksistä, ja tässä, niin kuin on käynyt ilmi, niin vene vuotaa tosi rankasti. Paras keino on totta kai reaaliaikaisen valvonnan lisääminen, ja tässä työsuojelupiirien tarkastajien aseman vahventaminen, lisääminen on avainasemassa. Sen lisäksi on muita keinoja, arvoisa ministeri Katainen, ammattiliitoille kanneoikeus, työsuojelutarkastajien tiedonsaannin lisääminen myös eläkelaitoksilta, joita ovat myöskin esittäneet. Kyllä tähän kannattaa nyt käydä oikein tiukalla otteella kiinni.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tässäkään ei tainnut olla pahemmin kysymystä, terveisiä kyllä tuli. Tämä on vakava keskustelunaihe, mutta nyt minulle ei ole ihan selvinnyt se, mistä hallitusta tällä kertaa syytetään. Meillä on työministeri, joka vastaa lainsäädännön valmistelusta, mutta jos esimerkiksi ed. Yrttiahon varteenotettava huomio oli, että on veronkiertäjiä vaikkapa jossakin telakalla, niin ei kun verotarkastus perään ja heti, ehdottomasti. Jos he taas toimivat lakien mukaan, niin sitten he toimivat lakien mukaan, mutta jos siellä kierretään veroja, niin ei senttiäkään periksi. Heti nilkkaan niin kovasti kiinni hampailla kuin vaan ikinä pystyy. Täällä ei tarvitse veronkiertäjiä sietää, ei hyvinä aikoina mutta erityisesti ei laman aikana.